Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Tulos... Pankin liiketoiminta...2 7

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallituksen toimintakertomus Toimitusjohtajan tilikaudelta katsaus Pankin liiketoiminta... Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Tulos... Pankin liiketoiminta Tase... Tulos Konsernitilinpäätös... Tase Riskienhallinta... Konsernitilinpäätös Hallinto ja henkilöstö... Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 5 17 Yhteiskuntavastuu... Vakavaraisuuden hallinta Tilinpäätöksen jälkeiset Riskienhallinta tapahtumat Liiketoiminnan kehitys Hallinto vuonna ja henkilöstö Hallituksen esitys Yhteiskuntavastuu voitonjakokelpoisten...9 varojen käytöstä...19 Tunnuslukujen laskentakaavat...20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat...10 Tilinpäätös... Liiketoiminnan kehitys vuonna Avain Säästöpankin Hallituksen tuloslaskelma...21 esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Avain Säästöpankin tase...22 Tunnuslukujen laskentakaavat...10 Avain Säästöpankin rahoituslaskelma...24 Tilinpäätös...11 Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen Avain Säästöpankin allekirjoitus...42 tuloslaskelma Tilinpäätösmerkintä... Avain Säästöpankin tase Tilintarkastuskertomus... Avain Säästöpankin rahoituslaskelma Henkilökunta ja luottamushenkilöt...44 Avain Säästöpankin konsernituloslaskelma Avain Säästöpankin konsernitase...16 Avain Säästöpankin konsernin rahoituslaskelma...18 Liitetiedot...21 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä...? Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista...? Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilintarkastuskertomus...47 Henkilökunta ja luottamushenkilöt...48 Säästöpankkitoimikunnat...3.kansi llysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... Tulos... Tase... Konsernitilinpäätös... Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... Vakavaraisuuden hallinta... Riskienhallinta... Hallinto ja henkilöstö... Yhteiskuntavastuu... Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat...1 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 1 Tunnuslukujen laskentakaavat...1 Tilinpäätös...1 Avain Säästöpankin tuloslaskelma... 1 Avain Säästöpankin tase...1

3 Toimitusjohtajan katsaus Mikko Ruuska toimitusjohtaja Yleinen talous- ja toimintaympäristö Kulunutta vuotta leimasivat geopoliittiset kriisit. Vanhojen, erityisesti Lähi-Idän ja Afrikan alueiden, kriisien lisäksi syntyi myös uusia geopoliittisia kriisejä. Merkittävin niistä oli Ukrainan separatistien ja Venäjän väkivaltaiset toimet Ukrainassa ja Venäjän muutoinkin kasvanut halukkuus näyttää suurvalta-asemaansa. Venäjän toimien vuoksi Yhdysvallat ja Eu-maat asettivat Venäjään kohdistuvia pakotteita ja Venäjä puolestaan vastapakotteita. Venäjä-pakotteilla oli negatiivinen vaikutus erityisesti Suomen maataloustuotteiden vientiin, mutta myös muuhun maamme Venäjä-kauppaan ja suomalaisten yritysten toimintaan Venäjällä. Pakotteet aiheuttavat yritysten toimintaedellytysten kaventumisen ja venäläisten Suomi-matkailun supistumisen kautta jatkossa entisestään kasvavan ongelman kun samalla venäläisten kuluttajien ostovoima heikkenee ruplan arvon ja öljyn hinnan laskun seurauksena. Tilanne on ongelmallinen kun muutoinkin Suomen talouden kasvu on ollut jo kolme peräkkäistä vuotta negatiivinen. Positiivinen asia globaalissa talouden kehityskulussa oli loppuvuoden aikana tapahtunut öljyn hinnan lasku ja euron arvon alentuminen, jotka vaikuttavat kilpailukykyymme myönteisesti. Näillä asioilla voikin olla ratkaiseva merkitys Suomen ja laajemmin euroalueen talouden tulevan kehityksen kannalta. Suomen kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella on edessään merkittävä urakka maamme moniongelmaisen taloustilanteen korjaamiseksi. Suomi tulee saada uudelleen investointeja houkuttelevaksi maaksi, työllisyyskehitys on saatava parantumaan, julkisten talouksien velkaantumisen kasvu taittumaan ja tarvittavat rakenteelliset uudistukset tehdyksi. Suomi tarvitsee kevään vaalien jälkeen päätöksentekokykyisen hallituksen, jossa erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri ovat tehtävissään avainasemassa talouden suunnan korjaamiseksi. Pontimena näille pyrkimyksille tulisi osaltaan toimia luottoluokittaja Standard & Poors n Suomelle lokakuussa tekemä luottoluokituksen pudotus yhdellä pykälällä tasolle AA+. Säästöpankkien yhteenliittymä ja keskusluottolaitospalvelut Kahdenkymmenenviiden säästöpankin muodostama yhteenliittymän keskusyhteisö Säästöpankkiliitto Osk sai Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan lokakuun puolivälissä. Yhteenliittymän toiminta käynnistyi kuluneen vuoden viimeisenä päivänä ja yhteenliittymään kuuluvat säästöpankit laativat ensimmäisen yhdistellyn IFRStilinpäätöksen päättyneeltä vuodelta. Säästöpankkien asiakkaiden maksuliikenne siirtyi uuden keskuspankin, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n, välitettäväksi marraskuun alusta lukien. Merkittävä siirtotoimenpide Aktia pankista uudelle keskuspankille sujui hyvän valmistelutyön ansiosta häiriöittä. Uusi keskuspankki tarjoaa osaltaan tehokkaat ja monipuolistuvat jälleenrahoituskanavat yhteenliittymään kuuluville säästöpankeille ja sitä kautta turvaa kilpailukykyisten rahoituksen ja palvelujen tarjoamisen säästöpankkien asiakkaille jatkossakin.

4 Pankin toimintaympäristö Pankin toimialueen yritystoiminnan kehitys ja työllisyys säilyivät kuluneen vuoden ajan kohtuullisen hyvällä tasolla. Varsin laaja-alainen elinkeinojakauma tukee toimialueemme työllisyyskehitystä matalasuhdanteen aikana. Kuitenkin kesästä alkaen kuluttajien harkinta-aika kasvoi merkittävimmissä investointipäätöksissä ja se vaikutti jossain määrin rahoituksen kysyntään. Toimialueemme tarjoaa pankin toiminnalle hyvät lähtökohdat. Alueella on vahvoja peruselinkeinoja, pienyrittäjyyttä, vahvaa teollisuutta, matkailua ja palveluelinkeinoja. Alueen toimeliaisuus luo hyvän pohjan pankin palvelujen edelleen laajentuvalle kysynnälle. Pankki pyrkii omilla toimillaan edesauttamaan alueen asukkaiden ja toimijoiden menestymistä. Finsumäen Säästölä Oy:n ja pankin sulautuminen Pankin konsernin kiinteistöjä pääosin hallinnoinut pankin yksin omistama tytäryhtiö Finsumäen Säästölä Oy sulautui pankkiin kuluneen vuoden aikana. Fuusion päätarkoituksena oli yksinkertaistaa pankin rakennetta ja hallintoa. Toteutetun fuusion jälkeen pankki ei laadi näin ollen päättyneeltä vuodelta konsernitilinpäätöstä. Pankin kasvu ja taloudellinen asema Pankin asiakasmäärä kasvoi kuluneen vuoden aikana lähes 3 %. Palvelun omaavien asiakkaiden määrä oli vuoden vaihteessa reilut asiakasta. Pankin talletus- ja luottokanta sekä säästämisen tuotteiden volyymit kasvoivat asiakasmäärän myönteisen kehityksen myötä varsin merkittävästi. Toiminnan volyymien kasvu viestii pankin vahvistuvasta merkityksestä alueensa rahoitusalan toimijana. Asiakasmäärän kasvu kertoo myös asiakkaiden arvostavan pankin tarjoamaa tavoitettavuutta ja myönteisiä palvelukokemuksia. Pankin saavuttamaa noin 2,7 miljoonaa euroa liikevoittotasoa voidaan pitää hyvänä ottaen erityisesti huomioon vallinnut historiallisen matala markkinakorkotaso. Pankin omien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 26,5 miljoonaa euroa ja vakavaraisuus turvallisella 15,84 % tasolla. Pankki vahvisti alkuvuoden aikana omia varoja laskemalla liikkeelle asiakkaiden merkittäväksi kantarahastoannin. Suoritetun korotusannin jälkeen pankilla on seitsemän miljoonan kantarahastopääoma. Kerättyjen pääomien avulla pankki osaltaan turvaa hallitun kehittämisen sekä edelleen jatkuvan kasvun ja rahoituskyvyn. Luottamus Talouden yleiskuvasta ja suhdanteista riippumatta pankkitoiminnan kulmakivi on luottamus. 112-vuotias Avain Säästöpankki haluaa edelleen toimia asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa luottamuksen arvoisesti. Luottamus luo pohjan asiakkaiden ja pankin kestävälle menestykselle. Kiitän asiakkaitamme kuluneen vuoden yhteistyöstä. Kiitän pankin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita työstänne pankin menestyksen turvaamiseksi. Suomi tarvitsee lisää menestystarinoita. Mikko Ruuska toimitusjohtaja

5 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Avain Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Avain Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 112. toimintavuosi. Pankki toimii Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 9 konttoria, Kauhavalla, Kaustisella, Toholammilla, Kokkolassa, Kälviällä, Sievissä, Kalajoella, Raahessa ja Ylivieskassa. Pankin liikevoitto oli tuhatta euroa. Liikevoitto oli 1,03 % taseen vuosikeskiarvosta ja kulu-tuottosuhdeluku oli 62,82 %. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Avain Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, ja erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen ollessa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä riskitekijä tulevan vuoden osalta on miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset vienninrakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä on tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi.

6 Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Avain Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja parantamaan kannattavuuttaan sekä lisäämään markkinaosuuttaan. Avain Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei myöntänyt katsauskaudella uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtui pankin omasta taseesta. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi ja Sp Varainhoito. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus Oy, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Pankki korotti kantarahastopääomaansa liikkeelle lasketulla emissiolla. Korotuksen jälkeen pankin kantarahastopääoman määrä on tuhatta euroa. Pankki laski liikkeelle debentuurilainan yhdessä toisen säästöpankin kanssa. Pankin kokonaan omistama tytäryhtiö Finsumäen Säästölä Oy sulautui lokakuussa pankkiin. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin

7 Tulos Avain Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (1 717 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 57,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,0 prosenttia (0,8). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui parantuneesta korkokatteesta ja palkkiotuotoista sekä kertaluonteisista tuottoeristä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 62,8 prosenttia (72,8). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,7 Nettopalkkiotuotot , ,3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos ,3 Muut tuotot Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,4 Muut kulut , ,3 Kulut yhteensä , ,3 Kulu-tuotto -suhde 62,82 72,83 64,02 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,8 Tilikauden voitto ,8 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (3 632). Korkokate kasvoi 218 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 301 tuhatta euroa (489). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (4 977), jossa kasvua edellisvuodesta oli 876 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen ja sijoitustoiminnan korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (1 345). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 658 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista sekä muun jälleenrahoituksen korkokuluista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 864). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (2 073) ja palkkiokulujen 232 tuhatta euroa (209). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 397 tuhatta euroa (370), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 18 tuhatta euroa (74) ja muista välitetyistä tuotteista 379 tuhatta euroa (296). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 635 tuhatta euroa (622), palkkiot maksuliikenteestä 898 tuhatta euroa (848) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 209 tuhatta euroa (159). Palkkiotuottojen kasvuun vaikutti pääasiallisesti liiketoimintavolyymien nousu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 11,0 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 61 tuhatta euroa (74). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 73 tuhatta euroa (0) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita -12 tuhatta euroa (74). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 219 tuhatta euroa (383). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 746 tuhatta euroa (383). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -527 tuhatta euroa (0). Suojauslaskennan nettotulos oli 2 tuhatta euroa (-14). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta.

8 Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään tuhatta euroa (477). Saadut osingot olivat 429 tuhatta euroa (280), jossa kasvua edellisvuoteen oli 149 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 8 tuhatta euroa (9). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 484,8 prosentilla tuhanteen euroon (188). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (2 084), mikä oli 2,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 1,1 prosenttia, tuhanteen euroon (1 440). Muut kulut, tuhatta euroa (1 149), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 153 tuhatta euroa (146). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 8,1 prosenttia, tuhanteen euroon (1 003). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheuttivat kasvanut väliaikaisen pankkiveron määrä sekä joidenkin viranomais- ja kehittämismaksujen nousu. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 151 tuhatta euroa (26), jossa kasvua edellisvuodesta oli 124 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 170 tuhatta euroa (37). Arvonalentumisten peruutuksia ei kirjattu ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 19 tuhatta euroa (11). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 13,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,9 prosenttia. Avain Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,6 Luotot , ,6 Sijoitukset , ,6 Saamiset luottolaitoksilta ,5 Saamistodistukset , ,6 Osakkeet ja osuudet , Kiinteistöt ,3 Johdannaissopimukset , ,6 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,6 Yleisön talletukset *) , ,9 Velat luottolaitoksille , Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,8 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,8 Oma pääoma , ,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,3 ROA % 0,9 0,7 0,9 ROE % 10,8 7,9 9,9 Omavaraisuusaste 9,3 8,1 9,6 Vakavaraisuussuhde 15,84 % 19,47 % 20,94 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos

9 Luotonanto Avain Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (22 651). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 944 tuhatta euroa (1 244). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 6,0 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti joidenkin kilpailijoiden toiminnan supistaminen pankin toimialueella. Pääosa luotonannosta kohdentui asumisen ja maatalouden luottoihin. Poikkeuksellisen matala korkotaso tuki luotonannon kehitystä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 38 tuhatta euroa (0). Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,02 prosenttia (0,0) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat tuhatta euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (3 276) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 328) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (7 979). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (41 359), mikä on 6,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (9 893). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 908) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (6 985). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (315). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (145) ja sijoituskiinteistöjen arvo 733 tuhatta euroa (170). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (1 143), joka muodostui käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuudesta. Pankki käyttää osakeoptioita suojatakseen osaketalletuksiin liittyvää osakeriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käy-

10 vän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on osaketalletuksen lisätuotto. Korkojohdannaisilla pankki suojaa korkoriskiä käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottojen ja -kulujen oikaisuina. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,2 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,5 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 7,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (83 206). Muutokseen vaikuttivat pankin toimialueen elinkeinorakenteeseen perustuvien tulovirtojen kehittyminen ja pankin omat aktiiviset varainhankintatoimenpiteet. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (19 297). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat tuhatta euroa (2 730). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (2 730). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä toisen pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa, jotka muodostuivat debentuurilainoista. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (13 996). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 940 tuhatta euroa (487). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Pankki päätti tilivuoden aikana antaa merkittäväksi kantarahasto-osuuksia. Merkintöjä tehtiin tilikauden aikana tuhannella eurolla, jotka kaikki on maksettu. Kantarahasto merkittiin kaupparekisteriin Omaan pääomaan sisältyy myös vuosina 2005 ja 2007 liikkeeseen laskettu kantarahasto, jonka suuruus on tuhatta euroa (4 000). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (7 935). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (7 918). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa (kasvatettiin tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 446 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana poistoeroa lisättiin 21 tuhatta eurolla (lisättiin 3). 10

11 Konsernitilinpäätös Avain Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 59, %:sti omistamat tytäryhtiöt. Pankin tytäryhtiöt Koy Kälviän Säästöpuisto, Koy Kaustisen Säästökeskus, Koy Sievin Pankkila ja Koy Kalajoenrinne on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Avain Säästöpankki on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä Avain Säästöpankin osuus palautettavista varoista on noin 463 tuhatta euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 96 tuhatta euroa. Avain Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Avain Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toi- 11

12 mintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan/ylläpitämään. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Avain Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Avain Säästöpankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (27 305), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (11 219). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) määrä oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli tuhatta euroa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Avain Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 3,63 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 15,84 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 13,36 % (13,85 %). 12

13 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja -- Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) ,8 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -35 0,0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) ,5 Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,36 % 13,85 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 13,36 % 13,85 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,84 % 19,47 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina Avain Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi liikkeelle laskettu kantarahastopääoman korotus, debentuurilainan liikkeelle lasku ja käyvän arvon rahaston muutos. Avain Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti lisäksi Finanssivalvonnan tulkinta debentuureista, joita maksetaan takaisin ennen kuin juoksuajan viisi (5) ensimmäistä vuotta on kulunut. Näitä ei saa EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) 63 artiklan nojalla lukea osaksi omia varoja siltä osin, kuin pääoma ei ole ensimmäistä viittä vuotta pysyvästi laitoksen käytössä. Tämä tulkinta ei koske vakavaraisuusasetuksen artiklan 484 siirtymäsäännöksen mukaan debentuureja, jotka on laskettu liikkeeseen tai sitä ennen. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin 13

14 kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osaalueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 63,8 % (63,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 21,2 % (22,7 %) ja muiden 15,0 % (13,9 %). Valtaosa, 67,3 % (66,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja johtoryhmälle sekä muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 4 kertaa vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. 14

15 Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Avain Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 22,5 % (20,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli +9 /-13 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +13/-13 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -10 tuhatta euroa (60). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 940 tuhatta euroa (487), josta muodostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista 15

16 aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 404 tuhatta euroa (546), mikä on 1,5 % (2,0 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (2 074). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 733 (880) tuhatta euroa, mikä on 0,3 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 2,75 prosenttia (4,1). Sijoituskiinteistöjen nettotuotto muodostuu pankin omistamien, pankin ulkopuolelle vuokraamien liikehuoneistojen, asuntojen ja tonttien vuokratuotoista. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. 16

17 Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin kantarahasto-osuuden omistajat ja äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat yhden kantarahasto-osuuden omistajien edustajan isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Avain Säästöpankin isäntiin kuuluu 60 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut saakka maatalousmyyjä Jarmo Kumpula ja sen jälkeen maanviljelijä Jari-Pekka Mäki-Fränti. Varapuheenjohtajana on toiminut maanviljelijä Heikki Hakala. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin jakokelpoisista varoista ,59 euroa päätettiin jakaa kantarahasto-osuuden omistajille voitto-osuuksia ,00 euroa. Lisäksi päätettiin siirtää ,01 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin kolme uutta isäntää. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin Jari-Pekka Mäki-Fränti ja varapuheenjohtajaksi Heikki Hakala. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Tatu Huhtala sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Avain Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut 11/2014 saakka Erkki Loukola ja 12/2014 alkaen Markku Tyynismaa. Varapuheenjohtajana on toiminut 11/2014 saakka Markku Tyynismaa ja 12/2014 alkaen Armas Pitkäjärvi. Toimitusjohtajana on toiminut Mikko Ruuska ja varatoimitusjohtajana Hannu Hautaniemi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: jäsenyyden alkamisvuosi Kari Aho rikosylikonstaapeli, Kokkola 1998 Erkki Laide myyntipäällikkö, Kaustinen 2003 Erkki Loukola maanviljelijä, Kauhava 1991, 11/2014 saakka Riikka Mäkikauppila tradenomi, Sievi 2012 Armas Pitkäjärvi turkistarhaaja, Kauhava 1991 Virpi Syväjärvi yrittäjä, Kauhava 2014, 11/2014 alkaen Markku Tyynismaa metsäasiakasvastaava, Kauhava 2004 Pankin johtoryhmään kuuluvat Mikko Ruuska puheenjohtajana, Hannu Hautaniemi varapuheenjohtajana sekä Susanna Järvenpää ja Maria Pilbacka saakka. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 39 (38) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 32 (30) ja osa-aikaisia 1 (1) henkilöä ja kokoaikaisia määräaikaisia 3 (5). Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 49 vuotta. Pankki on panostanut henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen. Pankin henkilökunnasta suurin osa on suorittanut sijoituspalvelututkinnon ja suuri osa finanssialan ammattitutkinnon. Lisäksi henkilökunta on suorittanut johtamiseen liittyviä tutkintoja sekä muita ammatillista osaamista vahvistavia tutkintoja. Pankki on käyttänyt taloudellisia resursseja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja tarjonnut henkilöstölleen tuen ja mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen laajentamiseen. Pankin tilintarkastajina on toiminut Tatu Huhtala, KHT ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Pankki on ulkoistanut 17

18 sisäisen tarkastuksen Audit Partners A&T Oy:lle. Sisäisinä tarkastajina ovat toimineet Tuomas Kuusinen ja Leena Jussila. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien ja kantarahasto-osuuden omistajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio- ja kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle voidaan maksaa enintään euron määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on pankin hallituksen hyväksymä palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa vuoden välillä. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräyksiin. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ( riskiprofiiliin vaikuttava henkilö ), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. 18

19 Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Yhteiskuntavastuu Avain Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Avain Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Avain Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa 233 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2015 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan heikentyvän vuoden 2014 tasolta, koska edellisvuoden kaltaisia kertaluonteisia tuloeriä ei ole odotettavissa. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Avain Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat ,46 euroa, josta tilikauden voitto on ,87 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan kantarahasto-osuuksille voitto-osuutena ,00 euroa - jätetään omaan pääomaan ,87 euroa Yhteensä ,87 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. 19

20 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä 20