Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO. Toimitusjohtajan katsaus 3. Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus 4

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Vuosikertomus toimintavuosi SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 3 Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus 4 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta 6 Tulos 6 Tase 8 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 11 Riskienhallinta 14 Hallinto ja henkilöstö 19 Yhteiskuntavastuu 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 21 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä 21 Tunnuslukujen laskentakaavat 22 Tilinpäätös 23 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Rahoituslaskelma 26 Liitetiedot 27 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 27 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 44 Tilinpäätösmerkintä 44 Tilintarkastuskertomus 45 Hallinto Toimipaikat

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli täynnä yllättäviä käänteitä. Jo vuoden alussa arabimaiden kuohunta nosti öljyn hintaa, ja kriisin laajeneminen Libyaan vauhditti öljyn hinnannousua. Myös elintarvikkeiden hinnat nousivat. Japanin tsunami ja sitä seuranneet voimalaongelmat alkoivat lopullisesti murentaa uskoa talouskasvuun kevään aikana, mikä puolestaan johti osakkeiden paniikkimyyntiin ja pörssiromahdukseen loppukesän aikana. Maailmantalous toipui hienoisesti alkusyksyn aikana, kun USA:n talous alkoi kasvaa hiukan nopeammin ja Aasia jatkoi kasvu-uralla. EU:n jatkuva rahoituskriisi sekä suuret menoleikkaukset julkisella sektorilla kuitenkin hyydyttivät EU:n talouskasvun lähes olemattomiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilannetta tasapainotti USA:n toipuminen sekä elvyttävämpi talouspolitiikka Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Suomen talous selvisi maailmantalouden myrskyistä kohtuullisen vähällä. Matala korkotaso ja toimiva pankkijärjestelmä pitivät kotimarkkinat käynnissä, kulutus kasvoi ja työttömyys laski tasaisesti koko vuoden ajan. Asuntohintojen nousu hidastui huomattavasti vuoden loppua kohden, mikä heijastanee kuluttajien tulevaisuuden näkymien epävarmuutta. Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi kesällä ja kääntyi syksyn aikana laskuun. Vienti ei kasvanut vuoden aikana, ja uusien teollisten tilausten määrä laski kesän jälkeen. Maailman melskeiden vaikutukset Säästöpankki Optian toimintaan olivat vähäiset. Me keskityimme edelleen paikalliseen ja alueelliseen toimintaan. Keskeisin tavoite on hoitaa pankkipalveluja niin, että voimme tarjota asiakkaillemme turvallisen pankkisuhteen ja toimialan parhaan palvelun. Monessa kohden tämä vaatii muihin alan toimijoihin verrattuna vastavirtaan kulkemista. Optian luja taloudellinen asema, tuloksellinen toimin- ta ja hyvä riskien hallinta antavat erinomaisen lähtökohdan turvalliselle pankkisuhteelle. Tyytyväiset asiakkaat ovat taasen tulosta asiakkaiden tarpeita vastaavista tuotteista ja palveluista sekä ennen kaikkea asiakaspalveluun sitoutuneesta ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja henkilökunnan tavoitettavuudesta. Olemmekin viimeisen kolmen vuoden aikana kasvattaneet henkilöstöämme 22 alan ammattilaisella. Näillä eväillä saimme asiakkailta viime vuodeltakin kiitettävän arvosanan. Yli 90 % asiakkaistamme haluaa suositella Optiaa tuttavilleen ja ystävilleen. Toiminnallisesti onnistuimme myös hyvin. Sekä talletus- että antolainauskehityksemme oli merkittävästi toimialan kasvua nopeampaa. Myös muiden tuotteiden ja palvelujen määrällinen kehitys oli hyvä. Uusia asiakassuhteita solmimme yli Kaikesta tästä kiitos asiakkaillemme. Taloudellinen tuloksemme säilyi edellisen vuoden tasolla. Tulostaso on hyvä ja riittävä toimintojemme edelleen kehittämiselle. Paitsi toimintojemme kehittämiseen, pyrimme käyttämään tulosta aikaisempaa enemmän toimintaympäristömme hyväksi. Taas kerran voin hyvillä mielin kiittää kaikkia optialaisia hyvästä työstä ja sitoutumisesta asiakaspalveluun. Asiakkaiden antama kiitettävä arvosana ja muu palaute kertoo meille, että olemme onnistuneet. Se innostaa meitä jatkamaan samalla tiellä. Kiitos myös kaikille luottamushenkilöille. Teillä on tärkeä rooli toimintamme kehittämisessä. Risto Sundqvist toimitusjohtaja 3

4 Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkien 189. toimintavuosi sujui odotustemme mukaisesti. Toimintaamme vuonna 2011 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Teimme jälleen hyvän tuloksen haastavassa toimintaympäristössä; liikevoitto oli viidenneksen edellisvuotista parempi. Olemme yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Voimme hyvällä syyllä sanoa olevamme asiakkaittemme turvasatama talouden myrskyissä. Säästöpankit ovat olleet keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa pian 190 vuotta. Muodostamme Suomen vanhimman pankkiryhmän ja olemme ylpeitä siitä. Ennen Säästöpankkien perustamista rahojen tallettaminen pankkiin oli varakkaiden yksinoikeus. Vasta ensimmäisen Säästöpankin perustaminen vuonna 1822 käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Perustamisesta asti olemme olleet itsenäinen, suomalainen pankkiryhmä. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä. Tämä arvopohja antaa meille tukevan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintaympäristö Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat haastavat. Jo pitkään odotettu talouden nousu kääntyi laskuksi, ja EU koki ensimmäisen vakavan sisäisen kriisinsä. Toisaalta epävarmuus laski korkotason ennätyksellisen alas, mikä tuki kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Hieman yllättäen suomalaisten luottamus omaan talouteen säilyi. Syksyllä julkaistun Säästämisbarometrimme mukaan puolet suomalaisista uskoi oman taloutensa pysyvän ennallaan talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla muuttui yhä vakavammaksi vuoden 2011 aikana. Epävarmuus jatkuu myös vuonna EU:n finanssikriisi ei hellitä ja jälkivaikutukset luovat synkkiä pilviä Suomen ylle. Finanssikriisistä ja taantumasta selviytymistä vaikeuttaa entisestään finanssialan sääntelyn kiristyminen koko EU:ssa. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain lähivuosina ei voi olla horjuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden vakautta. Säästöpankit jatkoivat vahvaa asiakastyötään Säästöpankit toteuttivat edelleen määrätietoisesti strategiaansa. Ryhmän kasvu jatkui, kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Strategiaa terävöitettiin viime vuonna. Säästöpankissa kuuluu asiakkaan ääni, ja Säästöpankki on asiakkaan asialla. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Säästöpankkien asiakasmäärä nousi prosentin :een. Asiakaskunnan jatkuva kasvu ja kärkisijat lukuisissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa osoittavat, että liiketoimintamme on aidosti asiakaslähtöistä. Säästöpankit selvittävät vuosittain omien asiakkaittensa kokemuksia ja odotuksia asiakaspalvelusta sekä asiakassuhteen hoidosta. Kevään 2011 asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistui Säästöpankin asiakasta. Tulosten mukaan asiakkaat korostavat ystävällisen ja sitoutuneen asiakaspalvelun tärkeyttä. Asiakkaamme antoivat pankilleen kokonaisarvosanaksi erinomaisen. He kokevat, että Säästöpankissa heidän asiakkuuttaan arvostetaan ja heidän parastaan todella ajatellaan. 4

5 Kasvu, kannattavuus ja hyvä vakavaraisuus ovat tärkeitä myös vuonna Säästöpankit näkyvät entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Uskon, että yhä useampi suomalainen valitsee Säästöpankin omaksi pankikseen. Me pidämme, mitä lupaamme: hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Pasi Kämäri toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Säästöpankki Optia on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2011 oli pankin 128. toimintavuosi. Pankilla on toimipisteitä Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Pankin asiakaskunta muodostuu pääasiassa kotitalouksista, ammatinharjoittajista, pien- ja keskisuurista yrityksistä sekä maa- ja metsätalousyrittäjistä Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 17 konttoria, Ylä-Savossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kempeleessä, Kuopiossa, Kuusamossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Torniossa. Pankki avasi vuoden 2011 aikana uuden toimipisteen/konttorin Kempeleeseen. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2011 oli 96,6 prosenttia. Vuoden lopussa pankin asiakkaalla oli Internetpankkisopimus. Pankin liiketoiminta Säästöpankki Optian liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet tilikauden aikana. Keskeiset tavoitteet tilikaudella olivat korkea asiakastyytyväisyys, markkina-aseman vahvistaminen ja kannattavuuden ylläpito. Säästöpankki Optia harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2011 lopussa oli 187,2 miljoonaa euroa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Gyllenbergin ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Gyllenberg. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 13,7 miljoonaa euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutusryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Yhtiön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 75,1 miljoonaa euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun, jonka keskusyhtiö on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchisingperiaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankki Optia on osakkaana yhtiössä, mutta toimialueella ei ole sovittu ketjuun kuuluvia kiinteistönvälityssopimuksia. Tulos Säästöpankki Optian liikevoitto oli 13,5 miljoonaa euroa (13,4 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikevoitto on edellisen vuoden tasoa vaikka siihen sisältyy tulosvaikutteisten johdannaisten arvon laskua 2,1 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,6 pro- 6

7 senttia (1,7). Liiketuloksen hyvä kehitys oli tulosta toiminnan volyymien kasvusta, hyvästä palkkiotuottokehityksestä ja korkokatteen paranemisesta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 54,2 prosenttia (53,7). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2010 Muutos-% *) 01-12/2009 Muutos-% **) Korkokate , ,2 Nettopalkkiotuotot , ,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6 207 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot , ,8 Tuotot yhteensä , ,2 Henkilöstökulut , ,4 Muut hallintokulut , ,9 Muut kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 54,15 53,72 48,27 Arvonalentumistappiot luotoista , ,4 Liikevoitto , ,8 Tilikauden voitto , ,3 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui 22,3 miljoonaa euroa (20,9). Korkokate kasvoi 6,7 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 6,1 miljoonaa euroa (7,4). Korkotuottojen määrä oli 28,3 miljoonaa euroa (23,8), jossa kasvua edellisvuodesta oli 18,8 prosenttia. Korkotuottoja lisäsivät volyymikasvu sekä viitekorkojen ja marginaalien nousu. Korkokulut olivat 6,0 miljoonaa euroa (2,9). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 3,1 miljoonaa euroa. Nousu johtui volyymikasvusta ja talletuskorkojen noususta. Nettopalkkiotuotot olivat 7,3 miljoonaa euroa (6,4). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 8,2 miljoonaa euroa (7,2) ja palkkiokulujen 0,9 miljoonaa euroa (0,7). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (1,6), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,2) ja muista välitetyistä tuotteista 1,6 miljoonaa euroa (1,4). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 2,6 miljoonaa euroa (2,2) ja palkkiot maksuliikenteestä 3,1 miljoonaa euroa (2,7). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 20,0 7

8 prosenttia. Suurin nousuun vaikuttanut tekijä oli Visa-kortti palkkioiden kasvu Luottokunnalle. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -2,1 miljoonaa euroa (0). Tuloserä sisältää kaupankäyntijohdannaisista tulokseen kirjattavan käyvän arvon muutoksen -2,1 miljoonaa euroa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,6), jotka koostuvat nettomyyntivoitoista. Suojauslaskennan nettotulos oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,2). Muutos johtui suojauksen tehokkuuden paranemisesta. Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 0,9 miljoonaa euroa (0,8). Saadut osingot 0,2 miljoonaa euroa ovat edellisen vuoden tasoa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostunut 0,5 miljoonaa euroa on edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 41,5 prosentilla 0,2 miljoonaan euroon (0,1). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 7,5 miljoonaa euroa (6,8), mikä oli 9,9 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui palkkojen nousta ja henkilöstömäärän kasvusta. Muut hallintokulut pienenivät 7,9 prosenttia, 5,9 miljoonaan euroon (6,4). Kulujen pienentyminen johtui atk-kulujen vähentymisestä. Muut kulut, 2,9 miljoonaa euroa (2,6), käsittävät poistot ja liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,6 miljoonaa euroa on edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 13,1 prosenttia, 2,3 miljoonaan euroon (2,0). Kasvu johtuu pääasiassa yliopistoille tehdystä lahjoituksesta 0,25 miljoonaa euroa. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa 0,2 miljoonaa euroa on edellisen vuoden tasoa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 0,3 miljoonaa euroa. Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,1 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2011 aikana 13,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa 927,0 miljoonaa euroa (819,9). Taseessa olevien luottojen määrä oli 656,7 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 716,5 miljoonaa euroa. Säästöpankki Optian taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: 8

9 Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,1 Luotot , ,1 Muut saamiset , ,0 Sijoitukset , ,7 Saamiset luottolaitoksilta ,4 Saamistodistukset , ,0 Osakkeet ja osuudet , ,5 Kiinteistöt , ,2 Johdannaissopimukset , ,0 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,5 Johdannaissopimukset vastattavaa ,5 Yleisön talletukset *) , ,0 Velat luottolaitoksille ,6 Oma pääoma , ,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,5 ROA % 1,1 1,3 1,5 Omavaraisuusaste 13,2 14,2 14,1 Vakavaraisuussuhde 19,05 % 20,46 % 20,92 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Säästöpankki Optian luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 843,8 miljoonaa euroa (769,3). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 656,7 miljoonaa euroa (611,9) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 187,2 miljoonaa euroa (157,4). Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan vuodesta 2011 alkaen pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1,7 miljoonaa euroa (1,8). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 296,6 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 74,5 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat luottojen hyvä kysyntä nykyisessä asiakaskunnassa ja asiakaskunnan kasvu. Yritysten sekä maa- ja metsätalousyrittäjien osuus luotonannosta kasvoi strategian mukaisesti 2,5 prosenttiyksikköä 23 %:iin. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella ta solla. Järjestämättömät saamiset olivat 3,5 miljoonaa euroa (2,9) eli 19,5 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuonna. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,5 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 0,4 prosenttia (0,4) 9

10 kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 29,3 miljoonaa euroa (16,8) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu siitä, että pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliikesopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, joita Aktia Pankki Oyj:lle on saattanut syntyä maksuliikesopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 21,8 miljoonaa euroa (28,4) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 60,7 miljoonaa euroa (25,7). Määrä oli 35,0 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 119,0 miljoonaa euroa (103,5), mikä on 15,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 49,8 miljoonaa euroa (46,1). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 13,4 miljoonaa euroa (12,3) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 36,4 miljoonaa euroa (33,8). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 17,8 miljoonaa euroa (15,1). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo 10,1 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa ja sijoituskiinteistöjen arvo 7,7 miljoonaa euroa (5,0). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Vuoden 2011 aikana pankki osti kiinteistöyhteisöjen osakkeita 3,1 miljoonalla eurolla. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 12,2 miljoonaa euroa (9,5), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 10,2 miljoonaa euroa (8,2) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 2,0 miljoonaa euroa (1,2). Taseen vastattavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat, johdannaisten negatiivinen käypä arvo yhteensä oli 2,2 miljoonaa euroa (0,1). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Pankki käyttää luottojohdannaissopimuksia korkoriskiensä operatiiviseen suojaukseen, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa. Tällaiset johdannaiset käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. 10

11 Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 716,5 miljoonaa euroa (648,5). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 68,0 miljoonaa euroa eli 10,5 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 6,2 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 440,7 miljoonaa euroa (446,9). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 74,3 miljoonaa euroa eli 36,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 275,9 miljoonaa euroa (201,6). Kasvuun vaikutti ensisijaisesti määräaikaistileillä olevien talletusten kasvu. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat 30,4 miljoonaa euroa (5,2). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille 20,0 miljoonaa euroa (0), joita ovat repomyynnit. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 100,7 miljoonaa euroa (97,3) ). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 3,5 prosenttia. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 5,2 miljoonaa euroa (9,0). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 4,3 miljoonaa euroa (4,7) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 0,9 miljoonaa euroa (4,2). Luottotappiovarauksen määrä kauden päättyessä oli 33,0 miljoonaa euroa (30,1), josta vararahastoon on aikaisemmin siirretty 4,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 luottotappiovarausta kasvatettiin 3,0 miljoonaa euroa, jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista. Konsernitilinpäätös Säästöpankki Optian tytäryhtiöt Koy lisalmen Pohjolankatu 6, Koy Vieremän Säästötalo, Koy Kiuruveden Muotikulma ja Koy Kiuruveden Säästötalo ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä, joten konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Säästöpankki Optia kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 22,0 miljoonaa euroa (21,8). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteis vastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuk sista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta sataan tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,4 miljoonaa euroa. Säästöpankki Optia kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. 11

12 Vakavaraisuuden hallinta Säästöpankki Optia on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Pankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankki Optian omat varat yhteensä olivat 113,2 miljoonaa euroa (106,7), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 47,5 miljoonaa euroa (41,7). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 113,2 miljoonaa euroa (105,0). Toissijaiset omat varat olivat 0 miljoonaa euroa (1,6), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 0,9 miljoonaa euroa (4,2). Säästöpankki Optian vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 1,41 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,05 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 19,05 % (20,15 %). 12

13 VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,22 Vähennykset ensisijaisista omista varoista , ,96 Ensisijaiset omat varat yhteensä , ,26 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä , ,95 Ylemmät toissijaiset omat varat , ,95 Vähennykset toissijaisista omista varoista , ,70 Toissijaiset omat varat yhteensä 0, ,25 Omat varat yhteensä , ,51 Kokonaisvastuut yhteensä , ,01 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski , ,37 Taseessa olevat erät , ,25 Taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,69 Johdannaiset , ,43 Operatiivinen riski , ,23 Riskipainotetut vastuut yhteensä , ,60 Omien varojen vähimmäisvaatimus , ,73 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä , ,78 Vakavaraisuussuhde (%) 19,05 % 20,46 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 19,05 % 20,15 % Säästöpankki Optian vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tulos lisäävästi ja antolainauksen sekä sijoitusten kasvu vähentävästi. 13

14 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Säästöpankki Optian riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämää rään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestel mään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriski seen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavarai suutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden ris kien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät ris kikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asia kassektoreittain, toimialoit tain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maa seutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 77,0 % (79,4 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6,8 % (6,2 %) ja muiden 16,3 % (14,4 %). Valtaosa, 78,5 % (77,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suo ritta maan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasi akkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luotto päätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukai sesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskritee- 14

15 reiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymi seen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakas kokonai suuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pan kin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Säästöpankki Optia hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuk sina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleen rahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoitta malla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoi siin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 13,4 % (9,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2011 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki suojaa operatiivisesti korkoriskiään, mutta ei sovella suojauslaskentaa luottojohdannaisiin, jotka käsitellään kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa ta- 15

16 seanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli ,0/+3,6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran ylös tai alaspäin. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -3,7/+3,3 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankilla on luottojohdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin hallussa olevien arvopapereiden arvon laskusta kirjattiin tulosta heikentävänä eränä 2,0 miljoonaa euroa. Erä sisältää sekä suoraan tulokseen kirjatut arvonmuutokset että käyvän arvon rahastosta arvonalentumisten seurauksena tulokseen kirjatut arvonmuutokset. Lisäksi arvomuutoksia on kirjattu käyvän arvon rahastoon määrältään 5,2 miljoonaa euroa (9,0), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 4,3 miljoonaa euroa (4,7) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 0,9 miljoonaa euroa (4,2). Arvopapereiden kurssimuutoksien vaikutus pankin omiin varoihin oli -1,1 miljoonaa euroa (3,9), mikä on -0,9 % (3,7 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Lisäksi pankki voi sijoittaa muihin kuin valtioiden, kuntien tai luottolaitosten saamistodistuksiin enintään 150 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun 16

17 sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalenta mistar peita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma tilinpäätöshetkellä 10,1 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa. Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 7,9 miljoonaa euroa, mikä on 0,9 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 6,3 % (9,6 %). Tuoton lasku johtuu Kiinteistö Oy Pohjolankatu 6:n luoton konvertointi pääomaksi. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. 17

18 Sisäinen tarkastus Sisäinen valvonta Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastuk selle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden val vonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Sijoitustoiminnan tarkastuksesta vastaa pankin tilintarkastus. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa. Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. 18

19 Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat kolme tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Säästöpankki Optian isäntiin kuuluu 75 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut maanmittausinsinööri Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajana rikoskomissario Veli Pallonen. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitto ,89 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevista isännistä valittiin uudelleen Kari Juvonen, Anne Kattainen, Kalle Pekka Laukkanen, Katja Lintunen ja Tarja Martikainen Iisalmesta, Merja Hakkarainen Rautavaaralta, Jukka Huttunen Varpaisjärveltä, Elisa Kouvalainen Vieremältä, Pentti Ahponen ja Jouko Tenhunen Kiuruvedeltä, Aaro Kubin, Merja Ollikainen ja Kari Sonninen Lapinlahdelta, Jouko Lehto ja Pertti Pulkkinen Pyhäsalmelta, Esa Kaarivaara ja Kaino Rönty Oulusta, Aulis Pelkonen Kuopiosta, Paavo Luukkonen ja Markku Vanhala Jyväskylästä, Timo Tanskanen Joensuusta sekä Toivo Kyllönen ja Pauli Ripatti Kajaanista. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Jorma Nissinen Vieremältä, Ari Ruotsalainen Kiuruvedeltä, Anneli Laukkanen ja Juha Korkiakoski Pyhäsalmelta, Marja Etelä-Honkala Oulusta, Tapio Olkkonen Kuopiosta ja Matti Rihto Jyväskylästä. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Kari Tuppurainen ja varapuheenjohtajana Veli Pallonen. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT-yhteisö Pricewaterhou- secoopers Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen. Säästöpankki Optian hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja Paavo Sirviö oli sairauden vuoksi estynyt hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä (k ), jonka vuoksi hallituksen varapuheenjohtaja Eero Halonen toimi hallituksen puheenjohtajana. Toimitusjohtajana on toiminut Risto Sundqvist ja hänen varamiehenä Ensio Kainulainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Hallituksen jäsenet 2011: Halonen Eero, johtaja Himberg Titta, hallintosihteeri Kauhanen Heikki, toimitusjohtaja Lehtomäki Kalevi, urakoitsija Mykkänen Eero, kunnaninsinööri Savolainen Antero, toimitusjohtaja Sirviö Paavo, talousneuvos (k ) Toivanen Heikki, toimitusjohtaja Tuovinen Antero, maanviljelijä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 148 (139) henkilöä, joista vakinaisia oli 135 (131) ja määräaikaisia 13 (6) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 12 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45,7 vuotta Pankin tilintarkastajina ovat toimineet vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Pekka Loikkanen ja varatilintarkastajana KHT Silja Komulainen KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Tauno Korhonen pl. pankin sijoitustoiminta, jonka tarkastuksen suorittivat pankin tilintarkastajat. 19

20 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja konttorinjohtajien työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan isäntien vahvistama kiinteä vuosipalkkio ja sen lisäksi kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtajaa ja johtoryhmää lukuun ottamatta voidaan maksaa enintään yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on erilliset hallituksen vahvistamat tulospalkkausjärjestelmät, jotka mahdollistavat enintään kolmen kuukauden palkkaa vastaavan tulospalkan saamisen. Lisäksi pankilla on henkilöstörahasto, johon maksettava voittopalkkio voi vastata enintään yhden kuukauden palkkaa. Voittopalkkion määräytymisperusteen päättää vuosittain pankin hallitus. Vuonna 2011 määräytymisperuste on liikevoiton suhde viiden muun suurimman säästöpankin liikevoittoon. Henkilöstörahastoon maksettavan voittopalkkion tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta pitkällä tähtäimellä. Henkilöstörahastoon kuuluvat kaikki yli 6 kk palveluksessa olleet henkilöt toimitusjohtajaa lukuun ottamatta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa vuoden välillä. Tämä koskee niitä henkilöitä, jotka ovat aikanaan olleet Säästöpankkien Eläkekassan jäseniä. Johtoryhmällä on ryhmäeläkevakuutus, joka mahdollistaa eläkkeelle jäämisen 62 vuotiaana. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitysja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Säästöpankki Optian yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Säästöpankki 20