HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Torikatu 3, Lahti Käyntiosoite: Torikatu 3, Lahti Kotipaikka: Lahti

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 8 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Helmi Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma Helmi Säästöpankki Oy:n tase Helmi Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus... 46

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Helmi Säästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 8. toimintavuosi. Pankki toimii Päijät-Hämeen alueella mukaan lukien Iitin kunta. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä sekä maa- ja metsätalousyrittäjiä. Helmi Säästöpankki Oy jatkaa Padasjoen Säästöpankin liiketoimintaa, joka siirtyi Helmi Säästöpankki Oy:lle alkaen. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä vuonna 1902 perustettu Padasjoen Säästöpankki muuttui Padasjoen Säästöpankkisäätiöksi. Säätiö omistaa Helmi Säästöpankin osakekannasta kpl ja Säästöpankkiliitto 1 kpl. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 5 konttoria, Lahdessa, Heinolassa, Padasjoella, Hollolassa ja Nastolassa sekä toimipiste Iitin Kausalassa. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen olles-

4 2 sa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä riskitekijä tulevan vuoden osalta on, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset viennin rakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä on tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Helmi Säästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakasliiketoiminnan volyymia. Pankin otto- ja antolainaus sekä rahasto ja vakuutussäästäminen kasvoivat toimialaa nopeammin. Helmi Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto on tapahtunut pankin omasta taseesta. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot, SEB:n rahastot, Säästöpankkiryhmän osaketalletukset ja sijoitusobligaatiot. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa.

5 3 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimukset ja varainhoitovakuutukset. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Helmi Säästöpankki toimii yhteistyössä kolmen Sp-Koti yrityksen kanssa. Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin Tulos Helmi Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli tuhatta euroa (2 820 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 8,5 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 prosenttia (1,2). Liiketuloksen hyvä kehitys ja taso johtuivat korkokatteen, palkkiotuottojen ja muiden tuottojen kasvusta sekä arvonalennusten tavanomaista suuremmista palautuksista. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 70,35 prosenttia (69,91). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,3 Nettopalkkiotuotot , ,4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,6 133 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,8

6 4 Suojauslaskennan nettotulos ,5 Muut tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,9 Henkilöstökulut , ,1 Muut hallintokulut , ,7 Muut kulut , ,2 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 70,35 69,91 72,03 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,8 Tilikauden voitto ,2 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (5 627). Korkokate kasvoi 133 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (2 543). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (5 537), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1,4 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat -148 tuhatta euroa (-90). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 57 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Korkokulujen määrää pienentävät edellä mainituista korkojohdannaisista saadut korkotuotot. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (2 324). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (2 735) ja palkkiokulujen 448 tuhatta euroa (410). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 630 tuhatta euroa (601), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -6 tuhatta euroa (67) ja muista välitetyistä tuotteista 636 tuhatta euroa (535). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 509 tuhatta euroa (460), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (1 414) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 115 tuhatta euroa (90). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 9,0 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -18 tuhatta euroa (-279). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 40 tuhatta euroa (-170). Lisäksi tuloserä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden sekä suojauslaskennan ulkopuolisen johdannaisen käyvän arvon muutoksesta, joiden yhteismäärä tilikaudella oli -58 tuhatta euroa (-109) Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 774 tuhatta euroa (1 232). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 774 tuhatta euroa (1 232). Suojauslaskennan nettotulos oli 6 tuhatta euroa (-8). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 681 tuhatta euroa (454). Saadut osingot olivat 62 tuhatta euroa (31), jossa kasvua edellisvuoteen oli 31 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 82 tuhatta euroa (108). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 70,4 prosentilla 537 tuhanteen euroon (315). Kasvuun vaikutti pankin saama palautus (462 tuhatta euroa) Säästöpankkien Vakuusrahaston purkautuessa.

7 5 Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (2 853), mikä oli 4,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 2,1 prosenttia tuhanteen euroon (2 455). Muut kulut, tuhatta euroa (1 229), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 163 tuhatta euroa (173). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 17,6 prosenttia tuhanteen euroon (1 056). Eniten muutokseen vaikutti kehittämismaksujen kasvu 136 tuhatta euroa. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli positiivinen eli -198 tuhatta euroa (-7), jossa kasvua edellisvuodesta oli 191 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 524 tuhatta euroa (300). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 303 tuhatta euroa ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 419 tuhatta euroa (307). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä arvonalennusten palautusten ja peruutusten ollessa arvonalennuskirjauksia suuremmat. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 8,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Helmi Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,1 Luotot , ,1 Muut saamiset Sijoitukset , ,6 Saamiset luottolaitoksilta , ,3 Saamistodistukset , ,0 Osakkeet ja osuudet , ,7 Kiinteistöt , ,0 Johdannaissopimukset , ,5 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,5 Johdannaissopimukset vastattavaa Yleisön talletukset *) , ,2 Velat luottolaitoksille Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,7 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) ,0 0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,9 Oma pääoma , ,5 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,9 ROA % 1,1 1,1 0,6 ROE % 10,8 11,3 6,9 Omavaraisuusaste 10,0 9,7 9,5 Vakavaraisuussuhde 15,23 % 21,09 % 22,67 %

8 6 *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Helmi Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (32 698). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 96 tuhatta euroa (121). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 4,5 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 978 tuhatta euroa (782) eli 197 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,5 prosenttia (0,4) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat tuhatta euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (5 798) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 959) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (13 738). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (10 393), mikä on 23,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (33 201). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (4

9 7 805) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (28 396). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (3 917). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 756) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (2 162). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 13 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2014 aikana pankki osti kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja kiinteistöjä tuhannella eurolla sekä investoi niihin 359 tuhannella eurolla. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä tuhatta euroa (10 512), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli tuhatta euroa (8 904), rahavirtaa suojaavien johdannaisten 556 tuhatta euroa (1 609) ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten osuus 157 tuhatta euroa (0). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua suojausinstrumenttina koronvaihtosopimukset sekä osaketalletusten arvonmuutoksia osakeoptioilla. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 3,9 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 3,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 3,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (43 352). Sijoittamistilien varojen kasvuun vaikutti varojen siirtyminen rahasto- ja vakuutussäästämiseen alhaisen korkotason vuoksi. Asiakkaiden sijoitukset pankin taseen ulkopuolisiin rahasto- ja vakuutussäästämisratkaisuihin kasvoivat tuhatta euroa. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (799). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat tuhatta euroa koostuen repomyynneistä. Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (13 300), josta joukkovelkakirjalainoja tuhatta euroa ja debentuurilainoja tuhatta euroa.

10 8 Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (20 461). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli tuhatta euroa (1 323). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 166 tuhatta euroa (835) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta tuhatta euroa (489). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 607). Tästä luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (4 607). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa (2 290), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,4 prosenttia saamisista. Varauksesta 446 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Helmi Säästöpankki Oy muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Padasjoen Säästötori, Kiinteistö Oy Heinolan Torikatu 6, Hespa Oy sekä Padasjoen Ykköspaikat Oy. Pankin tytäryhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto Osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Helmi Säästöpankki Oy on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön

11 9 kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi , että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä Helmi Säästöpankki Oy:n osuus palautettavista varoista on noin 660 tuhatta euroa, josta tilikaudelle 2014 on tuloutunut 462 tuhatta euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu talletussuojarahastolle oli 110 tuhatta euroa. Helmi Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Helmi Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakava-

12 10 raisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otettiin käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Helmi Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Helmi Säästöpankki Oy:n omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (29 521), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (11 197). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli tuhatta euroa (7 071). Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Helmi Säästöpankki Oy:n vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 5,86 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 15,23 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 13,50 % (16,04 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)

13 11 Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,50 % 16,04 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 13,50 % 16,04 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,23 % 21,09 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina Helmi Säästöpankki Oy:n ydinpääoma (CET1) ennen lakisääteisiä oikaisuja kasvoi tuhatta euroa johtuen pääosin pankin hyvästä liiketuloksesta. Pankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti uuden sääntelyn tuomat muutokset. Pankin ydinpääoma pieneni tuhatta euroa käyvän arvon rahaston voittojen sekä oman pääomanehtoisten sijoitusten vakavaraisuuskäsittelyn muutoksen johdosta ja pankin toissijainen pääoma (T2) pieneni tuhatta euroa debentuurilainojen vakavaraisuuskäsittelyn muututtua. Lisäksi uusi vastuun arvonoikaisuriski (CVA) kasvatti riskipainotettua tasetta tuhatta euroa. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.

14 12 Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaille myönnettyjen luottojen yhteinen osuus on noin 75,3 % (74,91 %). Maatalousasiakkaiden osuus taseessa olevista luotoista on 5,2 % (4,3 %) ja muiden 19,5 % (21,6 %). Valtaosa, 76,6 % (76,7 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä sekä pankin sisäisten ja ulkoisten asiakastietojärjestelmien tuottamaan luottokelpoisuuden arviointia tukevaan tietoon. Maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin rahoitusjohdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja, hyvää toimialuetuntemusta ja luottopäätöksenteosta riippumattomia asiantuntijoita hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut, aina vähintään 30 suurinta asiakaskokonaisuutta, ja kuukausittain järjestämättömät luotot. Hallitukselle raportoidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa kaikista pankin luottoriskirajoista. Lisäksi hallitukselle raportoidaan erikseen mahdolliset riskirajojen ylitykset.

15 13 Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden yleisöantolainausvastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriskiä hallitaan mm. vaikuttamalla saatavien ja velkojen erääntymiseen sekä huolehtimalla siitä, että pankilla on riittävästi likvidejä varoja ja luottolimiittejä turvaamaan pankin maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Helmi Säästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 5,9 % (8,1 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Tuottokäyrän lähestyessä nollatasoa pitkien korkojen korkoshokki alaspäin lasketaan siten, että 12 kk pidempien viitekorkojen osalta negatiivisten korkoshokkien muutos rajataan 12 kk euriborin muutoksen suuruuteen, kun 12 kk euriborin muutos on rajattu 0 %:n korkotasoon. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Korkotason muuttuessa +/- yhdellä prosenttiyksiköllä pankin korkoriski oli % / 0 % 12 kk:n korkokatteesta. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -3 % /-1 % 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille.

16 14 Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -169 tuhatta euroa (-288). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (1 323), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 166 tuhatta euroa (835) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos tuhatta euroa (489). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli tuhatta euroa (1 036), mikä on 5,8 % (3,5 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa on asetettu rajat pankin sijoituksista osakkeisiin ja osuuksiin. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 776). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (3 397) tuhatta euroa, mikä on 2 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 7,19 % (7,76 %). Nettotuotolla tarkoitetaan

17 15 kiinteistökohteen tuottoa suhteessa siihen sitoutuneeseen pääomaan. Nettotuotossa on huomioitu allekirjoitettujen vuokrasopimusten perusteella odotettavissa oleva tuotto. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2013 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 100 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

18 16 Helmi Säästöpankki Oy Oy:n hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juha Viljamaa ja varapuheenjohtajana Pekka Siltala sekä toimitusjohtajana Risto Seppälä. Varatoimitusjohtajana on toiminut Kari Suutari. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: jäsen ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Viljamaa Juha yli-insinööri, puheenjohtaja 2005 Siltala Pekka varainhoitaja, varapuheenjohtaja 2009 Kärkkäinen Anu kongressipäällikkö 2011 Pessala Matti rahoituspäällikkö 2008 Pieski Osmo kaupunginjohtaja 2005 Simola Valtteri hallitusammattilainen 2008 Tähtinen Tuija yritysvalmentaja 2011 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 45 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 43 (41) ja osaaikaisia 2 (3) henkilöä. Lisäksi pitkillä perhe- tai muilla vapailla oli 2 (4) henkilöä Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä. Pankki on varautunut rekrytoinneissaan tuleviin eläköitymisiin. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta. Helmi Säästöpankki haluaa varmistaa hyvän asiakaspalvelutason ja korkean asiakastyytyväisyyden panostamalla henkilökunnan kehittymiseen ja koulutukseen. Esimieskoulutusten lisäksi painopisteinä on ollut antolainaus- ja sijoitusneuvonta osaamisen syventäminen. Pankin henkilökunnasta useita henkilöitä suoritti vuoden aikana pitkäkestoisen myynnin ja rahoituksen ammattitutkinnon. Pankin asiantuntijoita osallistui myös kouluttajina Säästöpankkiryhmän sisäisiin koulutuksiin. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Panu Juonala, KHT ja varatilintarkastajana Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Otto Joki, KHT. Finanssivalvonta suoritti pankissa tarkastuksen Pankin sisäistä tarkastusta on hoitanut tilikauden aikana KTM Anne Toivonen Audit Partners A & T Oy:stä. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä pe-

19 17 rustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä koko henkilökuntaa koskeva vuosittain vahvistettava palkitsemisjärjestelmä sekä johtajasopimuksilla työskentelevien henkilöiden pitkän aikavälin sitouttamis- ja lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä. Johtajasopimuksin työskentelevien henkilöiden palkitsemisjärjestelmä vastaa Finanssivalvonnan (Dnro 62/501/2010) antamia ohjeita ja määräyksiä. Pankin sitouttamis- ja palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä osaltaan sitouttaa henkilöstöä pankkiin. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 60 alimman lakisääteisen eläkeiän välillä. Lisäeläketurva voi perustua työehtosopimuksen, työsopimuksen tai johtajasopimuksen määräyksiin. Palkitsemisen perusteena oleva kokonaiskompensaatio jakautuu kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan. Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisen. Mikäli muuttuvan palkkion määrä ylittää euroa, huomioidaan että sen maksamisen on suoritettava muuna kuin käteissuorituksena. Tilikauden aikana pankin palveluksessa ei ole ollut henkilöitä, joille olisi maksettu tai kertynyt muuttuvia palkkioita yli euroa. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), ja jos hänelle aiotaan maksaa yli vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion kokonaismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3-5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudellista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu.

20 18 Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Lisäksi pankki käyttää Loomis Suomi Oy:n ja G4S Cash Solutions Oy:n rahanlaskentapalveluita. Helmi Säästöpankki Oy on osakkaana SP Taustataiturit Oy:ssä, joka tuottaa omistajapankeilleen keskitettyjä palveluja mm. luottoasiakirjatuotantoon sekä maksupalveluun. Pankki on keskittänyt pääosan likvidien varojen hoidosta Sp-Rahastoyhtiö Oy:n varainhoitoon. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Yhteiskuntavastuu Helmi Säästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Helmi Säästöpankki Oy:lle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Helmi Säästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta on maksettu vuosina yhteisöjen tuloveroa kaikkiaan tuhatta euroa, mistä viime vuonna 312 tuhatta euroa. Vuonna 2014 pankki jakoi tuloksestaan osinkona omistajilleen 100 tuhatta euroa. Pankin omistaja, yleishyödyllinen Padasjoen Säästöpankkisäätiö, tukee pankista saamallaan osingolla muun muassa Päijät-Hämeen elinvoimaisuutta jakamalla avustuksia ja apurahoja pääosin kolmannelle sektorille esim. nuoriso- ja vanhustyölle. Säästöpankit järjestivät valtakunnallisen äänestyksen paikallisten Säästöpankkien antaman tuen kohdentamisesta nuorisotyöhön, vanhustyöhön tai ympäristön hyvinvointiin. Äänestys järjestettiin kolmatta kertaa. Vuonna 2014 Säästöpankit jakoivat tukea 425 tuhannen euron arvosta. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kasvavan maltillisesti, johtuen yleisestä taloustilanteesta. Pankin korkokate säilynee lähes edellisvuoden tasolla, mitä tukee pankin toteuttamat pitkäaikaiset korkosuojaukset. Pankin liikevoiton arvioidaan laskevan, koska vuoden 2015 liiketulokseen ei odoteta sisältyvän normaalista poikkeavia kertaeriä. Lisäksi pankki kasvattaa panostustaan palveluiden kehittämiseen. Liiketuloksen ennakoidaan kuitenkin säilyvän edelleen hyvällä paikallispankkitasolla. Järjestämättömien luottojen ja arvonalennusten määrän pankki ennakoi pysyvän alhaisella tasolla. Pankin vakavaraisuus laski vuonna 2014 uusien viranomaismääräysten johdosta, mutta vuoden 2015 aikana pankki odottaa vakavaraisuutensa paranevan Säästöpankkiryhmän juridisen yhteenliittymän aloitettua toimintansa.