5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys"

Transkriptio

1 5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Johtopäätökset Kaikissa kunnissa kirjastotointa ei johda kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen johtaja. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi kuntien välisenä yhteistyönä sekä kuntarakenteen muutokset Itä- Suomessa ovat vähentäneet kelpoista johtajaa vailla olevien kirjastojen ja ostopalvelusopimusten osuutta. Kirjastoasetuksen mukainen korkeakoulutetun henkilöstön osuus on pienin Itä-Suomen, Lapin ja Etelä-Suomen kirjastoissa. Maakunnittain ja kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti. Paras tilanne on Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa, minne myös kirjastoalan korkeaasteen koulutus sijoittuu. Kirjastoasetuksen voimaantulon jälkeen korkeakoulutetun kirjastohenkilöstön rekrytointeja ja asetuksenmukaiseen koulutusrakenteeseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu kunnissa vähän. Täyttämättömistä viroista pääosa on korkeakoulutetun kirjastohenkilöstön virkoja. Henkilöstösuunnitteluun ei ole panostettu kirjastoissa riittävästi. Kirjastolaitosten johtajista viidennes ja korkeakoulutetuista kirjastoammattilaisista neljännes on jäämässä eläkkeelle Itä-Suomen kirjastoissa vuoteen 2018 mennessä. Tämä asettaa kunnissa haasteita johtajien ja muiden korkeakoulutettujen kirjastoammattilaisten rekrytoinnille sekä henkilöstösuunnitteluun. Täydennyskoulutukseen osallistuminen jää Itä-Suomen kirjastoissa edelleen huomattavasti alle tavoitetason ja muuhun Suomeen verrattuna matalammalle tasolle. Koulutussuunnittelua ei toteuteta kirjastoissa järjestelmällisesti. Toimenpide-ehdotukset Kunnat vastaavat siitä, että kirjasto- ja tietopalveluhenkilöstö on kirjastoasetuksen kelpoisuusehtojen mukainen. Kirjastot osallistuvat aktiivisesti kunnan henkilöstösuunnitteluun siten, että suunnittelussa otetaan huomioon kelpoisuusasetuksen määrittämän henkilöstörakenteen vajeet ja henkilöstön eläköityminen. Kunnat ja kirjastot ottavat osaamiskartoitusten tekemisen oleelliseksi osaksi kirjastotyön arviointia, johtamisen strategista kehittämistä ja henkilöstösuunnitelmien ajantasaisena pitämistä. Kunnat huolehtivat kirjaston henkilöstön mahdollisuuksista osallistua alan lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen ja näin ylläpitää ajantasaisia ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Kirjastoalan korkea-asteen koulutusta antavat korkeakoulut tarjoavat kelpoisuutta tuottavaa opetusta myös Itä-Suomeen. Koulutustapoja ja välineitä kehitetään siten, että koulutustarjonnassa pystytään ottamaan huomioon koko maan tarpeet tasapuolisesti. 117

2 Arviointiasetelma Kirjastotoimessa peruspalvelujen arviointikohteena oli yleisten kirjastojen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys. Edellisen kerran samaa kohdetta arvioitiin vuonna Kriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Palvelutavoitteet / hyvä palvelutaso Yleisten kirjastojen henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus ja henkilöstön riittävyys Miten kirjastotoimen johtaminen on organisoitu ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Kirjastoasetuksen kelpoisuusehdon täyttävien kirjastotoimenjohtajien määrä Kirjastotoimesta vastaavalla johtajalla on kirjasto-asetuksen mukainen kelpoisuus Onko kirjastoissa riittävästi korkeakoulutettua ja kirjastoammatillista henkilöstöä? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kirjastohenkilöstöstä Kirjastoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Kirjastoasetuksen mukainen henkilöstörakenne (korkeakoulutettuja 45 % kirjastohenkilöstöstä, kirjastoammatillisia 70 % henkilöstöstä) Millaisia muutoksia henkilöstöresursseissa on tapahtunut ja onko kirjastoissa riittävästi henkilökuntaa? Virkojen/toimien määrän muutos, henkilöstön ikärakenne htv / 1000 asukasta Henkilöstöresurssi pysyy laadukkaiden peruspalvelujen tuottamisen turvaavalla tasolla 0,8-1 htv / 1000 as. Osaamisen ylläpito Miten kirjastohenkilöstön osaamista pidetään yllä ja arvioidaan? Täydennyskoulutuspäivien määrä / htv, osaamisen arviointi 6 koulutuspäivää / htv, koulutussuunnitelma tehty Johdanto Lainsäädännöllinen tausta Kirjastolain mukaan asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä. Henkilöstön koulutusrakenteesta ja vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään asetuksella. Kirjastoasetuksen mukaan kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla alan ammatillinen peruskoulutus. Näitä ovat yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot sekä tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Lisäksi kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kelpoisuusvaatimusten ja kirjastohenkilöstön rakenteen osalta uusittu asetus tuli voimaan Tämä kirjastoasetus uusittiin siirtymäsäännösten selkeyttämiseksi, mutta henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset säilyivät ennallaan. Uusi asetus tuli voimaan Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

3 Kirjastoasetukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäsäännös korkeakoulutetun henkilöstön osuutta koskevien vaatimusten osalta. Kirjastohenkilöstön määrää kirjastolaki ja -asetus eivät määrittele. Opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuositus sisältää laatukuvauksen kirjastopalvelujen laadun kannalta oleellisesta henkilöstön määrästä, osaamisesta ja toiminnan määrätietoisen kehittämisen vaatimasta johtajuudesta. Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa määritetään, että kirjaston henkilömäärän tulee olla kunnan kokoon ja rakenteeseen, kirjaston palveluverkkoon, tehtäviin sekä laajenevaan ja muuttuvaan palvelutarjontaan nähden oikein mitoitettu. Laadukkaita palveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8 1 henkilötyövuotta asukasta kohden. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjastoalan henkilöstöltä vaadittu koulutustaso on ollut alan menestymisen edellytys. Osaava henkilöstö on palvelujen laadun tärkeä mittari. Väestön koulutustason nousu, kehittynyt tietoyhteiskunta ja sen vaatimat uudet palvelut, kouluyhteistyö ja verkostoitunut toiminta asettavat haasteita kirjastojen henkilökunnan asiantuntijuudelle. Keskeisenä haasteena on kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja henkilöstön osaamisen päivittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamisen edellytyksenä on myös, että kirjastolaitosta johdetaan ja kehitetään määrätietoisesti riittävän johtamisresurssin turvin. Johtajapalvelujen ostosopimuksella saatava johtaminen ei yleensä ole riittävää. Laatusuosituksen mukaan henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan varaamalla siihen riittävästi aikaa ja rahaa (vähintään kuusi päivää henkilötyövuotta kohden). Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilökunnalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopolitiikka ohjelmaan on kirjattu opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus yleisten kirjastojen toiminnan suunnasta ja päämääristä. Perusopetuksen ohella yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa Suomen perustuslaissa todettuja kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Julkinen valta turvaa oikeuksien toteutumisen parhaiten ylläpitämällä laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastopoliittisen ohjelman mukaan kuntien tärkeänä tehtävänä on varmistaa kirjastopalvelujen jatkuva kehittäminen osaavan henkilöstön palkkaamisella. Lähitulevaisuuden näkymät Kirjastojen henkilöstötilanteeseen vaikuttaa tulevien vuosien voimakas eläköityminen. Suuri eläkepoistuma on kirjastoille sekä uhka että mahdollisuus. Eläkkeelle poistuvat vievät mukanaan paljon kokemusta ja tietämystä, mutta tilalle voidaan palkata uusia vasta kouluttautuneita osaajia. Asetuksen koulutusrakenne voidaan saavuttaa palkkaamalla eläköityvien tilalle korkeakoulutettuja kirjastoammattilaisia. Laadukkaita kirjastopalveluja tarvitaan edelleen turvaamaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Tuleviin haasteisiin kirjastot vastaavat keskittymällä osaamiseen ja panostamalla laatuun. Teknologian kehittyminen ja automatisointi vähentävät rutiinityötä kirjastoissa. Kirjastohenkilöstön työ painottuu asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Lisääntyvä verkkoaineisto haastaa kirjastot yhteistyössä kehittämään malleja verkkoaineiston parempaan saatavuuteen kirjastoissa. Henkilöstön asiantuntemuksessa korostuu entistä enemmän tiedonhallinnan ja sisältöjen osaaminen sekä niiden välittäminen kansalaisille. Kuntalaiset odottavat 119

4 kirjastoammattilaisilta laajaa sivistyksen ja tiedon tasoa sekä laadukkaiden sisältöjen tuntemusta. Kuntarakenteen uudistamisen myötä pystytään turvaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Suuremmissa kunnissa kirjastohenkilöstö pystyy erikoistumaan. Aineisto ja menetelmät Vuoden 2013 peruspalveluarvioinnin aineistona olivat yleisille kirjastoille syksyllä 2012 ja 2013 tehdyt verkkokyselyt. Kyselyihin vastasivat kaikki Itä-Suomen 35 kirjastolaitosta eli vastausprosentti oli 100. Arviointiaineistona käytettiin myös Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokantaa. Vertailuaineistona käytettiin vuoden 2006 arviointia. Miten kirjastotoimen johtaminen on organisoitu ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Kirjastoasetuksen mukainen kelpoinen johtaja puuttui viidestä kunnasta. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi kuntien välisenä yhteistyönä sekä kuntarakenteen muutokset Itä- Suomessa olivat vähentäneet kelpoista johtajaa vailla olevien kirjastojen ja ostopalvelusopimusten osuutta. Itä-Suomessa 71 prosentilla kirjastolaitosten johtajista oli vaadittava ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoalan opinnot. Siirtymäsäännös lisäsi kelpoisten johtajien määrää. Kirjastotoimesta vastaavan johtajan kelpoisuus kirjastoasetuksen 4 :n mukainen, ylempi korkeakoulututkinto 71,4% kirjastoasetuksen 5 :n mukainen, (siirtymäsäännös) 14,3% ei kirjastoasetuksen mukaista kelpoisuutta 14,3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% KUVIO 44. Kirjastolaitoksen johtajan kelpoisuus Itä-Suomessa Edellisessä arvioinnissa vuonna 2006 ilman kelpoisuutta oli 17 prosenttia kirjastolaitosten johtajista. Kuntaliitokset ja seutukirjastojen syntyminen ovat vähentäneet ilman asetuksen mukaista kelpoisuutta johdettujen kirjastojen osuutta. Muuhun maahan verrattuna ilman asetuksen mukaista kelpoisuutta johdettuja kirjastoja oli kuitenkin edelleen eniten Itä-Suomessa. Seutukirjastoja on perustettu Itä-Suomeen muuta maata enemmän. Vuoden 2006 arvioinnissa kirjastolaitoksia oli Itä-Suomessa 59 kappaletta ja vuonna 2013 niitä oli Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

5 Kirjastolaitosta johti päätoiminen viranhaltija lähes 90 prosentissa kirjastoja. Tilanne oli parantunut edellisestä arvioinnista huomattavasti. Kuntarakenteen muutosten ja seutukirjastosopimusten ansiosta myös kuntien väliset kirjastonjohtajien ostopalvelusopimukset olivat vähentyneet edelliseen arviointiin verrattuna. Kun edellisessä arvioinnissa ostopalvelusopimuksia oli viisi, nyt niitä oli enää yksi. Kunnan kirjastolaitosta johtaa päätoiminen kirjaston viran-/toimenhaltija 88,6% viran-/toimenhaltija, jonka työpanos ostetaan toiselta kunnalta, miltä osa-aikainen kirjaston viran-/toimenhaltija määräaikainen viran-/toimenhaltija (esim. sijainen), jonka määräaika loppuu pvm muu, kuka 2,9% 0,0% 2,9% 5,7% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% KUVIO 45. Kunnan kirjastolaitoksen johtaminen Ainoastaan suurimmissa kirjastoissa johtajat keskittyivät pelkästään kirjaston johtamis- ja kehittämistehtäviin. Kirjastolaitosten johtajista 83 prosenttia käytti työaikaansa kirjaston päivittäiseen asiakaspalveluun ja muuhun kirjastotyöhön, keskimäärin lähes puolet työajasta. Lisäksi yli puolet kirjastolaitosten johtajista teki myös muita kuin kirjastoalan tehtäviä. Näiden johtajien työajasta keskimäärin neljännes kului muiden hallintokuntien tehtävien hoitoon. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuoden 2006 arviointiin verrattuna, jolloin vain joka neljäs kirjastonjohtaja käytti työaikaansa muiden hallintokuntien tehtävien hoitoon. Laatusuosituksen mukainen kirjastolaitoksen määrätietoinen johtaminen ja kehittäminen riittävän johtamisresurssin turvin ei näin ollen toteutunut monessakaan kunnassa. Itä-Suomessa kirjastolaitosten johtajista seitsemän on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2018 mennessä. Eläköitymisen aiheuttama kirjastonjohtajavaje lisättynä tällä hetkellä täyttämättöminä oleviin virkoihin tarkoittaa 12 kirjastotoimenjohtajan virantäyttötarvetta lähivuosien aikana. Tämä asettaa haasteen johtajien rekrytoinnille kunnissa. Onko kirjastoissa riittävästi korkeakoulutettua ja kirjastoammatillista henkilöstöä? Kirjastoasetuksen mukainen korkeakoulutetun henkilöstön osuus on pienin Itä-Suomen kuntien kirjastoissa muuhun maahan verrattuna. Maakunnittain ja kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti. Kirjastoalan koulutuksen puuttuminen kokonaan Itä-Suomesta on heikentänyt 121

6 tilanteen tähän. Paras tilanne on Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa, minne myös kirjastoalan korkea-asteen koulutus sijoittuu. Kirjastoasetuksen mukaan 70 prosentilla kirjastohenkilöstöstä tulee olla kirjastoalan koulutus. Suurin osa Itä-Suomen kunnista täytti tämän kirjastoasetuksen vaatimuksen. Tilanne oli sama edellisessä arvioinnissa vuonna Kirjastoasetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kelpoisuusvaatimusten ja kirjastohenkilöstön rakenteen osalta uusittu asetus tuli voimaan Kelpoisuusasetuksen muutoksen taustalla oli tarve saattaa kirjastojen henkilöstörakenne ja koulutustaso vastaamaan nykyisiä ja tulevia tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnan tarpeita sekä edelleen taata sivistykselliset perusoikeudet kansalaisille. Kirjastoasetuksen määrittelemän korkeakoulutetun henkilöstön määrä oli Itä-Suomen kirjastoissa 31,8 prosenttia eli kelpoisuusasetukseen nähden riittämätön. Muuhun maahan verrattuna Itä- Suomen tilanne oli heikoin. TAULUKKO 28. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus henkilöstöstä Alue Korkeakoulutettujen osuus Kirjastoammatillisten osuus Asetuksen edellyttämä osuus 45,0 70,0 Etelä-Savo 30,6 87,0 Pohjois-Karjala 32,0 82,3 Pohjois-Savo 32,4 85,3 Itä-Suomen AVI 31,8 84,8 Koko maa 38,2 85,0 Kunnittain tilanne vaihteli lisäksi huomattavasti. Itä-Suomessa vain kolmessa kunnassa oli asetuksen mukainen korkeakoulutettujen osuus. Kelpoisuusasetuksen muutoksen ( ) jälkeen vain kuudessa kunnassa oli lisätty korkeakoulututkintoa vaativia virkoja/toimia muuttamalla olemassa olevien virkojen/toimien kelpoisuusvaatimuksia. Uusia korkeakoulututkintoa vaativia virkoja/toimia oli perustettu vain neljään kirjastoon. Samaan aikaan kuntien kirjastoissa oli täyttämättä yhdeksän korkeakoulutusta vaativaa virkaa. Kun jo olemassa olevaan vajeeseen lisätään seuraavien kolmen vuoden aikana eläköityvät korkeakoulutetut kirjastoammattilaiset, joita on neljännes koko Itä-Suomen korkeakoulutetuista kirjastoammattilaisista, laskennallinen vaje tulee olemaan 106 korkeakoulutettua kirjastoammattilaista. 122 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

7 KUVIO 46. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus kirjastohenkilöstöstä 123

8 Korkeakoulutetun henkilöstön rekrytointi on vaativa haaste Itä-Suomen kunnille. Vaikeutta rekrytointiin lisää se, että avoinna oleviinkin paikkoihin on ollut vaikeuksia saada hakijoita. Pääsyy tähän lienee kirjastoalan koulutuksen puuttuminen kokonaan Itä-Suomesta. Alan koulutuspaikat ovat Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Itä-Suomessa on järjestetty yksi ESR-rahoitteinen yliopistotasoinen kelpoisuuskoulutus, mutta se ei ole ollut läheskään riittävä kokonaistilanteeseen nähden. Toimivin tapa tulevaisuudessa olisikin täydennyskouluttaminen Itä- Suomessa. Tämä edellyttää alan koulutusta tuottavien korkeakoulujen jalkautumista Itä-Suomeen ja koulutustapojen ja -välineiden kehittämistä siten, että koulutustarjonnassa pystytään ottamaan huomioon myös Itä-Suomen tarpeet. Millaisia muutoksia henkilöstöresursseissa on tapahtunut ja onko kirjastoissa riittävästi henkilökuntaa? Kirjastoissa oli suositukseen nähden keskimäärin riittävästi henkilökuntaa, mutta tilanne vaihteli alueittain. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8 1 henkilötyövuotta asukasta kohden. Keskimäärin näin olikin, mutta tilanne vaihteli alueittain. Vaihteluväli oli Itä-Suomen kunnissa 0,54 1,28 henkilötyövuotta asukasta kohden. TAULUKKO 29. Henkilötyövuodet asukasta kohden vuosina 2005 ja 2012 htv asukasta kohden Alue Etelä-Savo 0,77 0,73 Pohjois-Karjala 0,83 0,83 Pohjois-Savo 0,77 0,78 Itä-Suomen AVI 0,79 0,78 Koko maa 0,81 0,79 Muutosta edelliseen vuoden 2006 arviointiin ei ollut paljon. Etelä-Savon luvuissa oli jonkin verran laskua. Alle suositusarvojen olevat luvut olivat kuitenkin henkilöstörakenteen kokonaisuuden kannalta ongelmallisia, koska etenkin Itä-Suomessa henkilöstörakenteen vinoutuma kohdistui korkeakoulutetun henkilöstön osuuteen. Kokonaisuudessaan yleisten kirjastojen henkilöstön ikärakenne oli huolestuttava. Itä-Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä lähes puolet oli syntynyt 1950-luvulla tai aikaisemmin. Kuntaalan henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta vuonna Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

9 Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Koko maa Itä-Suomen AVI Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 47. Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Vuonna 2012 tehdyn kyselyn mukaan Itä-Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä on vuosina siirtymässä eläkkeelle lähes 100 kirjastoammattilaista, mikä on 21 prosenttia kirjastojen palkkaamasta henkilöstöstä. Kirjastohenkilöstön eläköityminen tulevina vuosina on suurempaa kuin aikaisempina vuosina. Edellisen kerran kirjastohenkilöstön eläköitymistä arvioitiin vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä. Kirjastojen arvioiden mukaan suurin osa vapautuvista viroista ja toimista saadaan täyttää. Ongelmana oli kuitenkin kirjastojen heikko osallistuminen henkilöstösuunnitteluun. Kyselyyn vastanneista kirjastoista henkilöstösuunnitteluun osallistui hieman yli puolet kirjastoista. Vastaajista 15 prosenttia ei osannut sanoa, oliko kirjastossa tehty henkilöstösuunnitelmaa tai oliko kirjasto mukana kunnan henkilöstösuunnitelmassa. Tällä perusteella ja kuntien heikentyneen taloudellisen tilanteen takia kirjastojen arvio uuden henkilöstön palkkaamisesta lähtevien tilalle saattoi olla optimistinen. 125

10 Miten kirjastohenkilöstön osaamista pidetään yllä ja arvioidaan? Täydennyskoulutukseen osallistuminen jäi Itä-Suomen kirjastoissa edelleen huomattavasti alle tavoitetason (kuusi päivää vuodessa/henkilö). Koulutussuunnittelua ei toteuteta kirjastoissa järjestelmällisesti. Kirjastojen toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Väestön koulutustason nousu, kehittynyt tietoyhteiskunta ja sen vaatimat uudet palvelut, kouluyhteistyö ja verkostoitunut toiminta asettavat haasteita kirjastojen henkilökunnan asiantuntijuudelle. Keskeisenä haasteena on kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja henkilöstön osaamisen päivittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. On erittäin tärkeää kehittää ja pitää yllä kirjastohenkilöstön ammattitaitoa, jotta kirjastot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten e-aineiston lisääntymiseen. Vuoden 2006 arvioinnissa ainoastaan 60 prosenttia kirjastoista seurasi henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrää. Tämän jälkeen täydennyskoulutuspäivät otettiin seurattavaksi asiaksi yleisten kirjastojen tilastotietokannassa. Vuonna 2012 kirjastohenkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen keskimäärin 3,46 päivää henkilötyövuotta kohden. Maakunnittain tarkasteltuna eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Etelä-Savossa ja vähiten Pohjois-Savossa. Täydennyskoulutuspäivät henkilötyövuotta kohden vaihtelivat kunnissa paljon. Vaihteluväli oli 0 5,89 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Lisäksi vaihtelua osallistumisessa oli kirjastojen sisällä. Vain kolmasosassa kirjastoja koko henkilökunta osallistui koulutuksiin tasaisesti. TAULUKKO 30. Täydennyskoulutus henkilötyövuosina maakunnittain Itä-Suomen kirjastoissa Täydennyskoulutus Alue henkilötyöpäivinä Etelä-Savo 3,85 Pohjois-Karjala 3,36 Pohjois-Savo 1,91 Itä-Suomen AVI 2,87 Koko maa 3,46 Itä-Suomen kirjastot ovat alueen maakuntakirjastojen toimesta ja Etelä-Savon maakuntakirjaston koordinoimina toteuttaneet koko Itä-Suomen yleisiä kirjastoja koskevan osaamiskartoitushankkeen. Osaamiskartoituskyselyn perusteella Itä-Suomen kirjastoille on valittu osaamisen kehittämisen painopisteet ja tehty osaamisen kehittämisen suunnitelma yhteistyössä maakuntakirjastojen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kesken. Vaikka Itä-Suomessa on aktiivisesti tehty strategiatyötä osaamisen kehittämisen osalta, siitä huolimatta yli kolmannes kirjastoista ilmoitti, että heidän kirjastossaan ei ole tehty osaamiskartoitusta. Vain kolmasosassa kirjastoja laadittiin säännöllisesti koulutussuunnitelma. Osaamiskartoitusten ja koulutussuunnitelmien tekeminen kirjastoissa olisi erittäin tärkeää, jotta pienet koulutusmäärärahat kohdentuisivat oikein ja oikeanlaista koulutusta tarjottaisiin sitä tarvitseville henkilöille. 126 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

11 Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma Kyllä 31,4% Ei 68,6% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% KUVIO 48. Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma Kirjastojen koulutusmääräraha oli keskimäärin noin 200 euroa kirjaston palkkaamaa työntekijää kohden. Tässäkin vaihtelu kirjastojen välillä oli suurta. Enimmillään määräraha oli 600 euroa ja vähimmillään 35 euroa. Kirjastoista osallistuttiin pääosin maakuntakirjastojen ja aluehallinnon järjestämiin maksuttomiin koulutuksiin, joista kustannuksia tuli ainoastaan matkakuluista ja päivärahoista. Kirjastojen kehittämishankkeisiin sisältyi usein kirjastohenkilöstön koulutusta ja näihin koulutuksiin voitiin kutsua kirjastohenkilöstöä laajemmaltikin. Täydennyskoulutusten sisältöjä sekä koulutustapoja ja -välineitä on tulevaisuudessa syytä kehittää edelleen. Jo nyt kirjastoissa kehitettiin henkilöstön osaamista täydennyskoulutusten lisäksi myös vertaisvierailujen, mentoroinnin ja työnkierron avulla. Pitkien välimatkojen Itä-Suomessa koulutusten järjestäjien on syytä kehittää myös verkon kautta tapahtuvaa opiskelua ja täydennyskoulutusta, jotta pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet eivät estä koulutuksiin osallistumista. Arvioinnin tekijä Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen eeva.hiltunen(at)avi.fi, p Tietolähteet Kirjastolaki (904/1998) Kirjastoasetus (1078/1998) muutoksineen Valtioneuvoston asetus kirjastoista (406/2013) Verkkokyselyt kuntien kirjastoille vuosina 2012 ja 2013 Suomen yleisten kirjastojen tilastot 127

12 Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja nro 129, Kekki, Kirsti, Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus: yleiset kirjastot. Opetus- ja kulttuuriministeriö, uudistettu painos. oisuusvaatimukset_pxivitetty pdf Kunta-alan eläkepoistumaennuste Helsinki, Keva, ISBN (PDF) https://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/uutiset/sivut/kunta_alan_elakepoistumaennuste_2012_2030_j ulkaisu_ilmestynyt.aspx Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009:32, Helsinki olitiikka2015.pdf Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20, Helsinki Taulukot ja kuviot Taulukko 28. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus henkilöstöstä Taulukko 29. Henkilötyövuodet asukasta kohden vuosina 2005 ja 2012 Taulukko 30. Täydennyskoulutus henkilötyövuosina maakunnittain Itä-Suomen kirjastoissa Kuvio 44. Kirjastolaitoksen johtajan kelpoisuus Itä-Suomessa Kuvio 45. Kunnan kirjastolaitoksen johtaminen Kuvio 46. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus kirjastohenkilöstöstä Kuvio 47. Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Kuvio 48. Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma 6. TURVALLINEN YHTEISKUNTA 6.1 Poliisitoimi Arvioinnin taustaa Poliisitoimen arviointikohteet ja käytettävät mittarit määriteltiin Sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Poliisitoimen arviointikohteina olivat ennalta ehkäisevä toiminta, nopean avun saanti sekä tutkintapalvelut. Ennalta ehkäisevän toiminnan osiossa arviointi kohdistui arviointikierroksen teeman mukaisesti ikäihmisten palveluihin. Nopean avun saannin mittareina käytettiin poliisin toimintavalmiusaikaa kiireellisissä ja viipymättä hoidettavissa hälytystehtävissä sekä näiden hälytystehtävien määrän kehitystä. Tutkintapalveluja arvioitiin rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-ajalla ja selvitysasteella. Vuonna 2013 ISAVIn alueella toimi kolme maakunnan kokoista poliisilaitosta. Vuoden 2014 alusta alkaen ne muodostivat yhden ISAVIn alueen kanssa samansuuruisen poliisilaitoksen. Vuotta 2013 koskevassa arvioinnissa lukuarvoja esitetään poliisilaitoksittain. 128 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus

Lisätiedot

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10. Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Lapin kirjastokokous

Lapin kirjastokokous Lapin kirjastokokous 8.5.2014 Peruspalveluarviointi Kirjastotilastot OKM:n ajankohtaiset Lapin aluehallintovirasto, Satu Ihanamäki, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6.5.2014 1 Peruspalveluarviointi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjastoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjastoasetuksen muuttamisesta Luonnos 28.3.2008 Valtioneuvoston asetus kirjastoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun

Lisätiedot

Laatua kirjastoihin. Kelpoisuusvaatimukset ajan tasalle. Porin kaupunginkirjasto 22.3.2011 Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Laatua kirjastoihin. Kelpoisuusvaatimukset ajan tasalle. Porin kaupunginkirjasto 22.3.2011 Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö Laatua kirjastoihin. Kelpoisuusvaatimukset ajan tasalle. Porin kaupunginkirjasto 22.3.2011 Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö Kelpoisuusvaatimusten tavoitteet Pysäyttää kirjastoammatillisen korkea-asteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Tulevaisuuden osaamistarpeita Tulevaisuuden osaamistarpeita yleisessä kirjastossa Mikko Vainio Vantaan kaupunki Kirjasto- ja tietopalvelut Olosuhteet Oikea koulutus Osaamistarpeet Vantaan kaupunki, Mikko Vainiio 2 Olosuhteet Oikea

Lisätiedot

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä

Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Kirjasto-osaaminen ja rekrytointi osana yhteiskunnan muuta kehitystä Opetusministeriön kirjastopäivät 2009 25.11.2009 Helsinki Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö, Kulttuuriyksikkö Tuleva

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN

TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN SIIKAJOEN KUNTA TEHTÄVÄNIMIKKEET, KELPOISUUSEHDOT JA VALITSEVA VIRANOMAINEN TEHTÄVÄ KELPOISUUSEHDOT VALITSEMINEN =irka, t=toimi Ilman merkintää oleat oat työsuhteita Yleis- ja taloushallinto Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2016 1 (6) 108 Toimialan palvelukokonaisuuksien ason virkojen täyttömenettely ja kelpoisuusehdot HEL 2016-013422 T 01 01 00 Päätös päätti, että toimialojen palvelukokonaisuuksia

Lisätiedot

Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu

Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON UUTISKIRJE 2/2014 15.5.2014 www.avi.fi/lounais Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi

Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Yleiset kirjastot 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 27.1.2010 20. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2010 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

KIRJASTOAMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET, REKRYTOINTI JA KOULUTUS. Yleiset kirjastot. Kirsti Kekki Opetus- ja kulttuuriministeriö

KIRJASTOAMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET, REKRYTOINTI JA KOULUTUS. Yleiset kirjastot. Kirsti Kekki Opetus- ja kulttuuriministeriö KIRJASTOAMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET, REKRYTOINTI JA KOULUTUS Yleiset kirjastot Kirsti Kekki Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.06.2011 uudistettu painos Esipuhe Teokseni tarkoitus on

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 10 Sivistyslautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 10 Sivistyslautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 10 Sivistyslautakunta sivu 1 Kokousaika Torstai 22.11.2012, kello 17:00 19:22. Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ahonkylän koulu Hellsten Vesa, pj Haapoja Mervi

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2012 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset AMKIT-konsortion koulutusryhmä pj. (Haaga-Helia) Ryhmän jäsenet: Nina Hyvönen (Stadia), Maija Koponen (Ramk), Tarja Koskimies (Seamk) ja Jari Tyrväinen (Piramk)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN MAAKUNTAKIRJASTO 2012 - PALVELUVERKKOSELVITYS

LAPPEENRANNAN MAAKUNTAKIRJASTO 2012 - PALVELUVERKKOSELVITYS 1 LAPPEENRANNAN MAAKUNTAKIRJASTO 2012 - PALVELUVERKKOSELVITYS SISÄLTÖ Selvityksen tausta 2 Kirjasto lakisääteisenä peruspalveluna 2 Kirjastotoiminnan laatusuositusten ja strategioiden toteutuminen Lappeenrannan

Lisätiedot

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous Avin kuulumiset Laki ja hankkeet Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 17.11.2016 [Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen avi, OKT vastuualue] 21.11.2016 1 Kirjastolaki (hallituksen esitys) 1 Lain soveltamisala

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA

LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA 1 LUETTELO HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOISTA RANUAN KUNNASSA Hyväksytty Valtuusto..2012 Voimaan 1.8.2012 Ranuan kunnan hallintosäännön 17 :n mukaisesti henkilöstön kelpoisuusehdot vahvistetaan seuraavasti:

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Lausunto 1 (5)

Lausunto 1 (5) Lausunto 1 (5) 22.9.2016 ESAVI/7371/00.02.00/2016 ISAVI/2307/00.02.00/2016 LAAVI/792/0.02.00/2016 LSAVI/2169/00.02.00/2016 LSSAVI/3988/00.02.00/2016 PSAVI/2155/00.02.00/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Kirjaston perusta ja oikeutus Perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 13 2 mom): Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 Miksi uusi kirjastolaki? Nykyinen kirjastolaki valmisteltu 20 vuotta sitten Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirpa/Ktj/2 09.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirpa/Ktj/2 09.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) 2 Rikhardinkadun kirjaston kirjastonjohtajan toimeen ottaminen HEL 2014-013878 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää valita Rikhardinkadun

Lisätiedot

Toiminta: Kirjastotoiminnan tehtävät ja puitteet määritellään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998) (liite 1).

Toiminta: Kirjastotoiminnan tehtävät ja puitteet määritellään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998) (liite 1). Kirjastoverkosto. Lainsäädäntö. Rahoitus. Hallinto. Luentomoniste. Hannu Sulin. Opetusministeriö. 20.1.2009 Lisätietoa: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/ Yleistä: Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä

Lisätiedot

Kirjastoverkkoselvitys

Kirjastoverkkoselvitys 2010 Kirjastoverkkoselvitys Talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 11.1.2010 Sisällysluettelo 1 Toimeksianto ja työryhmän jäsenet... 3 2 Nykytila... 3 3 Kehittämisesitykset... 3 3.1 Uudenlaisia toimintakonsepteja...

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ikääntyvät kirjastot Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa

Ikääntyvät kirjastot Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Näkymiä kesäkuu 2013 pohjanmaan ely-keskus Kirjastohenkilöstön ikärakenne ja ennakoitu eläkepoistuma 2013-2017 Ikääntyvät kirjastot Etelä-, Keski-, Keski-Suomi, ja Marjariitta Viiri Anneli Ketonen Johdanto

Lisätiedot

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset AMKIT-konsortion koulutusryhmä pj. (Haaga-Helia) Ryhmän jäsenet: Nina Hyvönen (Stadia), Maija Koponen (Ramk), Tarja Koskimies (Seamk) ja Jari Tyrväinen (Piramk)

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala Laki yleisistä kirjastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Kelpoisuutena virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin vaaditaan: 1. sairaanhoitopiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

KELPOISU USVA ATIM UKSET JA H ENKILÖ STÖN REK RY TOIN TI

KELPOISU USVA ATIM UKSET JA H ENKILÖ STÖN REK RY TOIN TI Kir st i K ekki KELPOISU USVA ATIM UKSET JA H ENKILÖ STÖN REK RY TOIN TI Yleiset k ir jastot Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuriyksikkö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto 2010 http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/tyoeryhmaet_ja_selvitykset/?lang=fi

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 LAPIN ELY-KESKUS Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 Kirjastoverkko ja sen muutokset Kuva: Hilkka Heikkinen. Lapin kunnissa oli vuonna 2012 yhteensä 43 kirjastoa, joista

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirpa/Ktj/1 09.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirpa/Ktj/1 09.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) 1 Kallion kirjaston kirjastonjohtajan toimeen ottaminen HEL 2014-013880 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää valita Kallion kirjaston

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (5) 187 Oikaisuvaatimus virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-008988 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen,

Lisätiedot