5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys

Transkriptio

1 5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Johtopäätökset Kaikissa kunnissa kirjastotointa ei johda kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen johtaja. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi kuntien välisenä yhteistyönä sekä kuntarakenteen muutokset Itä- Suomessa ovat vähentäneet kelpoista johtajaa vailla olevien kirjastojen ja ostopalvelusopimusten osuutta. Kirjastoasetuksen mukainen korkeakoulutetun henkilöstön osuus on pienin Itä-Suomen, Lapin ja Etelä-Suomen kirjastoissa. Maakunnittain ja kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti. Paras tilanne on Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa, minne myös kirjastoalan korkeaasteen koulutus sijoittuu. Kirjastoasetuksen voimaantulon jälkeen korkeakoulutetun kirjastohenkilöstön rekrytointeja ja asetuksenmukaiseen koulutusrakenteeseen tähtääviä toimenpiteitä on toteutettu kunnissa vähän. Täyttämättömistä viroista pääosa on korkeakoulutetun kirjastohenkilöstön virkoja. Henkilöstösuunnitteluun ei ole panostettu kirjastoissa riittävästi. Kirjastolaitosten johtajista viidennes ja korkeakoulutetuista kirjastoammattilaisista neljännes on jäämässä eläkkeelle Itä-Suomen kirjastoissa vuoteen 2018 mennessä. Tämä asettaa kunnissa haasteita johtajien ja muiden korkeakoulutettujen kirjastoammattilaisten rekrytoinnille sekä henkilöstösuunnitteluun. Täydennyskoulutukseen osallistuminen jää Itä-Suomen kirjastoissa edelleen huomattavasti alle tavoitetason ja muuhun Suomeen verrattuna matalammalle tasolle. Koulutussuunnittelua ei toteuteta kirjastoissa järjestelmällisesti. Toimenpide-ehdotukset Kunnat vastaavat siitä, että kirjasto- ja tietopalveluhenkilöstö on kirjastoasetuksen kelpoisuusehtojen mukainen. Kirjastot osallistuvat aktiivisesti kunnan henkilöstösuunnitteluun siten, että suunnittelussa otetaan huomioon kelpoisuusasetuksen määrittämän henkilöstörakenteen vajeet ja henkilöstön eläköityminen. Kunnat ja kirjastot ottavat osaamiskartoitusten tekemisen oleelliseksi osaksi kirjastotyön arviointia, johtamisen strategista kehittämistä ja henkilöstösuunnitelmien ajantasaisena pitämistä. Kunnat huolehtivat kirjaston henkilöstön mahdollisuuksista osallistua alan lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen ja näin ylläpitää ajantasaisia ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Kirjastoalan korkea-asteen koulutusta antavat korkeakoulut tarjoavat kelpoisuutta tuottavaa opetusta myös Itä-Suomeen. Koulutustapoja ja välineitä kehitetään siten, että koulutustarjonnassa pystytään ottamaan huomioon koko maan tarpeet tasapuolisesti. 117

2 Arviointiasetelma Kirjastotoimessa peruspalvelujen arviointikohteena oli yleisten kirjastojen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys. Edellisen kerran samaa kohdetta arvioitiin vuonna Kriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Palvelutavoitteet / hyvä palvelutaso Yleisten kirjastojen henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus ja henkilöstön riittävyys Miten kirjastotoimen johtaminen on organisoitu ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Kirjastoasetuksen kelpoisuusehdon täyttävien kirjastotoimenjohtajien määrä Kirjastotoimesta vastaavalla johtajalla on kirjasto-asetuksen mukainen kelpoisuus Onko kirjastoissa riittävästi korkeakoulutettua ja kirjastoammatillista henkilöstöä? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kirjastohenkilöstöstä Kirjastoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Kirjastoasetuksen mukainen henkilöstörakenne (korkeakoulutettuja 45 % kirjastohenkilöstöstä, kirjastoammatillisia 70 % henkilöstöstä) Millaisia muutoksia henkilöstöresursseissa on tapahtunut ja onko kirjastoissa riittävästi henkilökuntaa? Virkojen/toimien määrän muutos, henkilöstön ikärakenne htv / 1000 asukasta Henkilöstöresurssi pysyy laadukkaiden peruspalvelujen tuottamisen turvaavalla tasolla 0,8-1 htv / 1000 as. Osaamisen ylläpito Miten kirjastohenkilöstön osaamista pidetään yllä ja arvioidaan? Täydennyskoulutuspäivien määrä / htv, osaamisen arviointi 6 koulutuspäivää / htv, koulutussuunnitelma tehty Johdanto Lainsäädännöllinen tausta Kirjastolain mukaan asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä. Henkilöstön koulutusrakenteesta ja vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään asetuksella. Kirjastoasetuksen mukaan kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla alan ammatillinen peruskoulutus. Näitä ovat yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot sekä tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Lisäksi kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kelpoisuusvaatimusten ja kirjastohenkilöstön rakenteen osalta uusittu asetus tuli voimaan Tämä kirjastoasetus uusittiin siirtymäsäännösten selkeyttämiseksi, mutta henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset säilyivät ennallaan. Uusi asetus tuli voimaan Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

3 Kirjastoasetukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäsäännös korkeakoulutetun henkilöstön osuutta koskevien vaatimusten osalta. Kirjastohenkilöstön määrää kirjastolaki ja -asetus eivät määrittele. Opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuositus sisältää laatukuvauksen kirjastopalvelujen laadun kannalta oleellisesta henkilöstön määrästä, osaamisesta ja toiminnan määrätietoisen kehittämisen vaatimasta johtajuudesta. Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa määritetään, että kirjaston henkilömäärän tulee olla kunnan kokoon ja rakenteeseen, kirjaston palveluverkkoon, tehtäviin sekä laajenevaan ja muuttuvaan palvelutarjontaan nähden oikein mitoitettu. Laadukkaita palveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8 1 henkilötyövuotta asukasta kohden. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjastoalan henkilöstöltä vaadittu koulutustaso on ollut alan menestymisen edellytys. Osaava henkilöstö on palvelujen laadun tärkeä mittari. Väestön koulutustason nousu, kehittynyt tietoyhteiskunta ja sen vaatimat uudet palvelut, kouluyhteistyö ja verkostoitunut toiminta asettavat haasteita kirjastojen henkilökunnan asiantuntijuudelle. Keskeisenä haasteena on kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja henkilöstön osaamisen päivittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamisen edellytyksenä on myös, että kirjastolaitosta johdetaan ja kehitetään määrätietoisesti riittävän johtamisresurssin turvin. Johtajapalvelujen ostosopimuksella saatava johtaminen ei yleensä ole riittävää. Laatusuosituksen mukaan henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan varaamalla siihen riittävästi aikaa ja rahaa (vähintään kuusi päivää henkilötyövuotta kohden). Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilökunnalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopolitiikka ohjelmaan on kirjattu opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus yleisten kirjastojen toiminnan suunnasta ja päämääristä. Perusopetuksen ohella yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa Suomen perustuslaissa todettuja kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Julkinen valta turvaa oikeuksien toteutumisen parhaiten ylläpitämällä laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastopoliittisen ohjelman mukaan kuntien tärkeänä tehtävänä on varmistaa kirjastopalvelujen jatkuva kehittäminen osaavan henkilöstön palkkaamisella. Lähitulevaisuuden näkymät Kirjastojen henkilöstötilanteeseen vaikuttaa tulevien vuosien voimakas eläköityminen. Suuri eläkepoistuma on kirjastoille sekä uhka että mahdollisuus. Eläkkeelle poistuvat vievät mukanaan paljon kokemusta ja tietämystä, mutta tilalle voidaan palkata uusia vasta kouluttautuneita osaajia. Asetuksen koulutusrakenne voidaan saavuttaa palkkaamalla eläköityvien tilalle korkeakoulutettuja kirjastoammattilaisia. Laadukkaita kirjastopalveluja tarvitaan edelleen turvaamaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Tuleviin haasteisiin kirjastot vastaavat keskittymällä osaamiseen ja panostamalla laatuun. Teknologian kehittyminen ja automatisointi vähentävät rutiinityötä kirjastoissa. Kirjastohenkilöstön työ painottuu asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Lisääntyvä verkkoaineisto haastaa kirjastot yhteistyössä kehittämään malleja verkkoaineiston parempaan saatavuuteen kirjastoissa. Henkilöstön asiantuntemuksessa korostuu entistä enemmän tiedonhallinnan ja sisältöjen osaaminen sekä niiden välittäminen kansalaisille. Kuntalaiset odottavat 119

4 kirjastoammattilaisilta laajaa sivistyksen ja tiedon tasoa sekä laadukkaiden sisältöjen tuntemusta. Kuntarakenteen uudistamisen myötä pystytään turvaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Suuremmissa kunnissa kirjastohenkilöstö pystyy erikoistumaan. Aineisto ja menetelmät Vuoden 2013 peruspalveluarvioinnin aineistona olivat yleisille kirjastoille syksyllä 2012 ja 2013 tehdyt verkkokyselyt. Kyselyihin vastasivat kaikki Itä-Suomen 35 kirjastolaitosta eli vastausprosentti oli 100. Arviointiaineistona käytettiin myös Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokantaa. Vertailuaineistona käytettiin vuoden 2006 arviointia. Miten kirjastotoimen johtaminen on organisoitu ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Kirjastoasetuksen mukainen kelpoinen johtaja puuttui viidestä kunnasta. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi kuntien välisenä yhteistyönä sekä kuntarakenteen muutokset Itä- Suomessa olivat vähentäneet kelpoista johtajaa vailla olevien kirjastojen ja ostopalvelusopimusten osuutta. Itä-Suomessa 71 prosentilla kirjastolaitosten johtajista oli vaadittava ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoalan opinnot. Siirtymäsäännös lisäsi kelpoisten johtajien määrää. Kirjastotoimesta vastaavan johtajan kelpoisuus kirjastoasetuksen 4 :n mukainen, ylempi korkeakoulututkinto 71,4% kirjastoasetuksen 5 :n mukainen, (siirtymäsäännös) 14,3% ei kirjastoasetuksen mukaista kelpoisuutta 14,3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% KUVIO 44. Kirjastolaitoksen johtajan kelpoisuus Itä-Suomessa Edellisessä arvioinnissa vuonna 2006 ilman kelpoisuutta oli 17 prosenttia kirjastolaitosten johtajista. Kuntaliitokset ja seutukirjastojen syntyminen ovat vähentäneet ilman asetuksen mukaista kelpoisuutta johdettujen kirjastojen osuutta. Muuhun maahan verrattuna ilman asetuksen mukaista kelpoisuutta johdettuja kirjastoja oli kuitenkin edelleen eniten Itä-Suomessa. Seutukirjastoja on perustettu Itä-Suomeen muuta maata enemmän. Vuoden 2006 arvioinnissa kirjastolaitoksia oli Itä-Suomessa 59 kappaletta ja vuonna 2013 niitä oli Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

5 Kirjastolaitosta johti päätoiminen viranhaltija lähes 90 prosentissa kirjastoja. Tilanne oli parantunut edellisestä arvioinnista huomattavasti. Kuntarakenteen muutosten ja seutukirjastosopimusten ansiosta myös kuntien väliset kirjastonjohtajien ostopalvelusopimukset olivat vähentyneet edelliseen arviointiin verrattuna. Kun edellisessä arvioinnissa ostopalvelusopimuksia oli viisi, nyt niitä oli enää yksi. Kunnan kirjastolaitosta johtaa päätoiminen kirjaston viran-/toimenhaltija 88,6% viran-/toimenhaltija, jonka työpanos ostetaan toiselta kunnalta, miltä osa-aikainen kirjaston viran-/toimenhaltija määräaikainen viran-/toimenhaltija (esim. sijainen), jonka määräaika loppuu pvm muu, kuka 2,9% 0,0% 2,9% 5,7% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% KUVIO 45. Kunnan kirjastolaitoksen johtaminen Ainoastaan suurimmissa kirjastoissa johtajat keskittyivät pelkästään kirjaston johtamis- ja kehittämistehtäviin. Kirjastolaitosten johtajista 83 prosenttia käytti työaikaansa kirjaston päivittäiseen asiakaspalveluun ja muuhun kirjastotyöhön, keskimäärin lähes puolet työajasta. Lisäksi yli puolet kirjastolaitosten johtajista teki myös muita kuin kirjastoalan tehtäviä. Näiden johtajien työajasta keskimäärin neljännes kului muiden hallintokuntien tehtävien hoitoon. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuoden 2006 arviointiin verrattuna, jolloin vain joka neljäs kirjastonjohtaja käytti työaikaansa muiden hallintokuntien tehtävien hoitoon. Laatusuosituksen mukainen kirjastolaitoksen määrätietoinen johtaminen ja kehittäminen riittävän johtamisresurssin turvin ei näin ollen toteutunut monessakaan kunnassa. Itä-Suomessa kirjastolaitosten johtajista seitsemän on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2018 mennessä. Eläköitymisen aiheuttama kirjastonjohtajavaje lisättynä tällä hetkellä täyttämättöminä oleviin virkoihin tarkoittaa 12 kirjastotoimenjohtajan virantäyttötarvetta lähivuosien aikana. Tämä asettaa haasteen johtajien rekrytoinnille kunnissa. Onko kirjastoissa riittävästi korkeakoulutettua ja kirjastoammatillista henkilöstöä? Kirjastoasetuksen mukainen korkeakoulutetun henkilöstön osuus on pienin Itä-Suomen kuntien kirjastoissa muuhun maahan verrattuna. Maakunnittain ja kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti. Kirjastoalan koulutuksen puuttuminen kokonaan Itä-Suomesta on heikentänyt 121

6 tilanteen tähän. Paras tilanne on Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa, minne myös kirjastoalan korkea-asteen koulutus sijoittuu. Kirjastoasetuksen mukaan 70 prosentilla kirjastohenkilöstöstä tulee olla kirjastoalan koulutus. Suurin osa Itä-Suomen kunnista täytti tämän kirjastoasetuksen vaatimuksen. Tilanne oli sama edellisessä arvioinnissa vuonna Kirjastoasetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Kelpoisuusvaatimusten ja kirjastohenkilöstön rakenteen osalta uusittu asetus tuli voimaan Kelpoisuusasetuksen muutoksen taustalla oli tarve saattaa kirjastojen henkilöstörakenne ja koulutustaso vastaamaan nykyisiä ja tulevia tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnan tarpeita sekä edelleen taata sivistykselliset perusoikeudet kansalaisille. Kirjastoasetuksen määrittelemän korkeakoulutetun henkilöstön määrä oli Itä-Suomen kirjastoissa 31,8 prosenttia eli kelpoisuusasetukseen nähden riittämätön. Muuhun maahan verrattuna Itä- Suomen tilanne oli heikoin. TAULUKKO 28. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus henkilöstöstä Alue Korkeakoulutettujen osuus Kirjastoammatillisten osuus Asetuksen edellyttämä osuus 45,0 70,0 Etelä-Savo 30,6 87,0 Pohjois-Karjala 32,0 82,3 Pohjois-Savo 32,4 85,3 Itä-Suomen AVI 31,8 84,8 Koko maa 38,2 85,0 Kunnittain tilanne vaihteli lisäksi huomattavasti. Itä-Suomessa vain kolmessa kunnassa oli asetuksen mukainen korkeakoulutettujen osuus. Kelpoisuusasetuksen muutoksen ( ) jälkeen vain kuudessa kunnassa oli lisätty korkeakoulututkintoa vaativia virkoja/toimia muuttamalla olemassa olevien virkojen/toimien kelpoisuusvaatimuksia. Uusia korkeakoulututkintoa vaativia virkoja/toimia oli perustettu vain neljään kirjastoon. Samaan aikaan kuntien kirjastoissa oli täyttämättä yhdeksän korkeakoulutusta vaativaa virkaa. Kun jo olemassa olevaan vajeeseen lisätään seuraavien kolmen vuoden aikana eläköityvät korkeakoulutetut kirjastoammattilaiset, joita on neljännes koko Itä-Suomen korkeakoulutetuista kirjastoammattilaisista, laskennallinen vaje tulee olemaan 106 korkeakoulutettua kirjastoammattilaista. 122 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

7 KUVIO 46. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus kirjastohenkilöstöstä 123

8 Korkeakoulutetun henkilöstön rekrytointi on vaativa haaste Itä-Suomen kunnille. Vaikeutta rekrytointiin lisää se, että avoinna oleviinkin paikkoihin on ollut vaikeuksia saada hakijoita. Pääsyy tähän lienee kirjastoalan koulutuksen puuttuminen kokonaan Itä-Suomesta. Alan koulutuspaikat ovat Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Itä-Suomessa on järjestetty yksi ESR-rahoitteinen yliopistotasoinen kelpoisuuskoulutus, mutta se ei ole ollut läheskään riittävä kokonaistilanteeseen nähden. Toimivin tapa tulevaisuudessa olisikin täydennyskouluttaminen Itä- Suomessa. Tämä edellyttää alan koulutusta tuottavien korkeakoulujen jalkautumista Itä-Suomeen ja koulutustapojen ja -välineiden kehittämistä siten, että koulutustarjonnassa pystytään ottamaan huomioon myös Itä-Suomen tarpeet. Millaisia muutoksia henkilöstöresursseissa on tapahtunut ja onko kirjastoissa riittävästi henkilökuntaa? Kirjastoissa oli suositukseen nähden keskimäärin riittävästi henkilökuntaa, mutta tilanne vaihteli alueittain. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8 1 henkilötyövuotta asukasta kohden. Keskimäärin näin olikin, mutta tilanne vaihteli alueittain. Vaihteluväli oli Itä-Suomen kunnissa 0,54 1,28 henkilötyövuotta asukasta kohden. TAULUKKO 29. Henkilötyövuodet asukasta kohden vuosina 2005 ja 2012 htv asukasta kohden Alue Etelä-Savo 0,77 0,73 Pohjois-Karjala 0,83 0,83 Pohjois-Savo 0,77 0,78 Itä-Suomen AVI 0,79 0,78 Koko maa 0,81 0,79 Muutosta edelliseen vuoden 2006 arviointiin ei ollut paljon. Etelä-Savon luvuissa oli jonkin verran laskua. Alle suositusarvojen olevat luvut olivat kuitenkin henkilöstörakenteen kokonaisuuden kannalta ongelmallisia, koska etenkin Itä-Suomessa henkilöstörakenteen vinoutuma kohdistui korkeakoulutetun henkilöstön osuuteen. Kokonaisuudessaan yleisten kirjastojen henkilöstön ikärakenne oli huolestuttava. Itä-Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä lähes puolet oli syntynyt 1950-luvulla tai aikaisemmin. Kuntaalan henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta vuonna Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

9 Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Koko maa Itä-Suomen AVI Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 47. Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Vuonna 2012 tehdyn kyselyn mukaan Itä-Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä on vuosina siirtymässä eläkkeelle lähes 100 kirjastoammattilaista, mikä on 21 prosenttia kirjastojen palkkaamasta henkilöstöstä. Kirjastohenkilöstön eläköityminen tulevina vuosina on suurempaa kuin aikaisempina vuosina. Edellisen kerran kirjastohenkilöstön eläköitymistä arvioitiin vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä. Kirjastojen arvioiden mukaan suurin osa vapautuvista viroista ja toimista saadaan täyttää. Ongelmana oli kuitenkin kirjastojen heikko osallistuminen henkilöstösuunnitteluun. Kyselyyn vastanneista kirjastoista henkilöstösuunnitteluun osallistui hieman yli puolet kirjastoista. Vastaajista 15 prosenttia ei osannut sanoa, oliko kirjastossa tehty henkilöstösuunnitelmaa tai oliko kirjasto mukana kunnan henkilöstösuunnitelmassa. Tällä perusteella ja kuntien heikentyneen taloudellisen tilanteen takia kirjastojen arvio uuden henkilöstön palkkaamisesta lähtevien tilalle saattoi olla optimistinen. 125

10 Miten kirjastohenkilöstön osaamista pidetään yllä ja arvioidaan? Täydennyskoulutukseen osallistuminen jäi Itä-Suomen kirjastoissa edelleen huomattavasti alle tavoitetason (kuusi päivää vuodessa/henkilö). Koulutussuunnittelua ei toteuteta kirjastoissa järjestelmällisesti. Kirjastojen toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Väestön koulutustason nousu, kehittynyt tietoyhteiskunta ja sen vaatimat uudet palvelut, kouluyhteistyö ja verkostoitunut toiminta asettavat haasteita kirjastojen henkilökunnan asiantuntijuudelle. Keskeisenä haasteena on kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja henkilöstön osaamisen päivittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. On erittäin tärkeää kehittää ja pitää yllä kirjastohenkilöstön ammattitaitoa, jotta kirjastot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten e-aineiston lisääntymiseen. Vuoden 2006 arvioinnissa ainoastaan 60 prosenttia kirjastoista seurasi henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrää. Tämän jälkeen täydennyskoulutuspäivät otettiin seurattavaksi asiaksi yleisten kirjastojen tilastotietokannassa. Vuonna 2012 kirjastohenkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen keskimäärin 3,46 päivää henkilötyövuotta kohden. Maakunnittain tarkasteltuna eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Etelä-Savossa ja vähiten Pohjois-Savossa. Täydennyskoulutuspäivät henkilötyövuotta kohden vaihtelivat kunnissa paljon. Vaihteluväli oli 0 5,89 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Lisäksi vaihtelua osallistumisessa oli kirjastojen sisällä. Vain kolmasosassa kirjastoja koko henkilökunta osallistui koulutuksiin tasaisesti. TAULUKKO 30. Täydennyskoulutus henkilötyövuosina maakunnittain Itä-Suomen kirjastoissa Täydennyskoulutus Alue henkilötyöpäivinä Etelä-Savo 3,85 Pohjois-Karjala 3,36 Pohjois-Savo 1,91 Itä-Suomen AVI 2,87 Koko maa 3,46 Itä-Suomen kirjastot ovat alueen maakuntakirjastojen toimesta ja Etelä-Savon maakuntakirjaston koordinoimina toteuttaneet koko Itä-Suomen yleisiä kirjastoja koskevan osaamiskartoitushankkeen. Osaamiskartoituskyselyn perusteella Itä-Suomen kirjastoille on valittu osaamisen kehittämisen painopisteet ja tehty osaamisen kehittämisen suunnitelma yhteistyössä maakuntakirjastojen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kesken. Vaikka Itä-Suomessa on aktiivisesti tehty strategiatyötä osaamisen kehittämisen osalta, siitä huolimatta yli kolmannes kirjastoista ilmoitti, että heidän kirjastossaan ei ole tehty osaamiskartoitusta. Vain kolmasosassa kirjastoja laadittiin säännöllisesti koulutussuunnitelma. Osaamiskartoitusten ja koulutussuunnitelmien tekeminen kirjastoissa olisi erittäin tärkeää, jotta pienet koulutusmäärärahat kohdentuisivat oikein ja oikeanlaista koulutusta tarjottaisiin sitä tarvitseville henkilöille. 126 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

11 Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma Kyllä 31,4% Ei 68,6% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% KUVIO 48. Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma Kirjastojen koulutusmääräraha oli keskimäärin noin 200 euroa kirjaston palkkaamaa työntekijää kohden. Tässäkin vaihtelu kirjastojen välillä oli suurta. Enimmillään määräraha oli 600 euroa ja vähimmillään 35 euroa. Kirjastoista osallistuttiin pääosin maakuntakirjastojen ja aluehallinnon järjestämiin maksuttomiin koulutuksiin, joista kustannuksia tuli ainoastaan matkakuluista ja päivärahoista. Kirjastojen kehittämishankkeisiin sisältyi usein kirjastohenkilöstön koulutusta ja näihin koulutuksiin voitiin kutsua kirjastohenkilöstöä laajemmaltikin. Täydennyskoulutusten sisältöjä sekä koulutustapoja ja -välineitä on tulevaisuudessa syytä kehittää edelleen. Jo nyt kirjastoissa kehitettiin henkilöstön osaamista täydennyskoulutusten lisäksi myös vertaisvierailujen, mentoroinnin ja työnkierron avulla. Pitkien välimatkojen Itä-Suomessa koulutusten järjestäjien on syytä kehittää myös verkon kautta tapahtuvaa opiskelua ja täydennyskoulutusta, jotta pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet eivät estä koulutuksiin osallistumista. Arvioinnin tekijä Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen eeva.hiltunen(at)avi.fi, p Tietolähteet Kirjastolaki (904/1998) Kirjastoasetus (1078/1998) muutoksineen Valtioneuvoston asetus kirjastoista (406/2013) Verkkokyselyt kuntien kirjastoille vuosina 2012 ja 2013 Suomen yleisten kirjastojen tilastot 127

12 Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja nro 129, Kekki, Kirsti, Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus: yleiset kirjastot. Opetus- ja kulttuuriministeriö, uudistettu painos. oisuusvaatimukset_pxivitetty pdf Kunta-alan eläkepoistumaennuste Helsinki, Keva, ISBN (PDF) ulkaisu_ilmestynyt.aspx Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009:32, Helsinki olitiikka2015.pdf Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20, Helsinki Taulukot ja kuviot Taulukko 28. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus henkilöstöstä Taulukko 29. Henkilötyövuodet asukasta kohden vuosina 2005 ja 2012 Taulukko 30. Täydennyskoulutus henkilötyövuosina maakunnittain Itä-Suomen kirjastoissa Kuvio 44. Kirjastolaitoksen johtajan kelpoisuus Itä-Suomessa Kuvio 45. Kunnan kirjastolaitoksen johtaminen Kuvio 46. Korkeakoulutettujen ja kirjastoammatillisten osuus kirjastohenkilöstöstä Kuvio 47. Kirjastohenkilöstön syntymävuodet Kuvio 48. Kirjastossa laaditaan säännöllisesti koulutussuunnitelma 6. TURVALLINEN YHTEISKUNTA 6.1 Poliisitoimi Arvioinnin taustaa Poliisitoimen arviointikohteet ja käytettävät mittarit määriteltiin Sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Poliisitoimen arviointikohteina olivat ennalta ehkäisevä toiminta, nopean avun saanti sekä tutkintapalvelut. Ennalta ehkäisevän toiminnan osiossa arviointi kohdistui arviointikierroksen teeman mukaisesti ikäihmisten palveluihin. Nopean avun saannin mittareina käytettiin poliisin toimintavalmiusaikaa kiireellisissä ja viipymättä hoidettavissa hälytystehtävissä sekä näiden hälytystehtävien määrän kehitystä. Tutkintapalveluja arvioitiin rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-ajalla ja selvitysasteella. Vuonna 2013 ISAVIn alueella toimi kolme maakunnan kokoista poliisilaitosta. Vuoden 2014 alusta alkaen ne muodostivat yhden ISAVIn alueen kanssa samansuuruisen poliisilaitoksen. Vuotta 2013 koskevassa arvioinnissa lukuarvoja esitetään poliisilaitoksittain. 128 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013