ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 13/06/2 Dnro Psy-2003-y-181 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 13/06/2 Dnro Psy-2003-y-181 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Raahen terästehtaan ym. toimintojen ympäristö- ja vesitalouslupa, Raahe Rautaruukki Oyj PL HELSINKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 6 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE...7 Luvat... 7 Ympäristöluvat... 7 Vesiluvat ja -päätökset... 7 Ilmaan meneviä päästöjä koskevat luvat...7 Jäteluvat... 7 Sijoituspaikkaluvat... 8 Kaavoitus... 8 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA... 8 SATAMAN TOIMINTA... 8 Tuonti... 9 Vienti Palavat nesteet Kemikaalit ja vaaralliset aineet TERÄKSEN TUOTANTO Teräksen tuotannon prosessikuvaukset, päästöjen rajoittamistoimet sekä tuotanto-, raaka-aine- ja energian käyttötiedot prosessikohtaisesti Raaka-ainetoiminnot Koksin valmistus Koksituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...14 Koksituotannon päästöjen rajoittaminen...14 Sintrauslaitos Sintterituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...17 Sintrauslaitoksen päästöjen rajoittaminen...17 Raudan valmistus Raakarautatuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...21 Raudan valmistuksen päästöjen rajoittaminen...21 Teräksen valmistus Terässulaton tuotanto, raaka-aineet ja energiankäyttö...25 Teräksen valmistuksen päästöjen rajoittaminen...25 Kuumanauhavalssaus Kuumanauhavalssaustuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö Kuumanauhavalssauksen päästöjen rajoittaminen...28 Levyvalssaus Levyvalssaamon tuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...30 Levyvalssaamon päästöjen rajoittaminen...30 Komponenttitehdas Komponenttitehtaan tuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...32 Komponenttitehtaan päästöjen rajoittaminen...32 Tulenkestävien materiaalien käyttö...32 Kuonien tuotanto, käsittely ja tuotteet Kuonan murskauksen päästöjen rajoittaminen...35 Voimalaitos Voimalaitoksen päästöjen rajoittaminen...38 Voimalaitoksen energian kulutus ja tuotanto...39 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus...39 Vesien käsittely ja viemäröinti Saniteettijätevedenpuhdistamo Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Liikennejärjestelyt... 43

3 Liikennemäärät Vaarallisten aineiden kuljetus Rautatiekuljetukset Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen...44 Koksin valmistus Sintrauslaitos Raudan valmistus Teräksen valmistus Kuonan murskaus Kuumanauhavalssaus Levyvalssaus Voimalaitos Energiatehokkuus Koksaamon energiankulutusvertailu...57 Sintraamon energiankulutusvertailu...57 Masuunien energiankulutusvertailu...58 Terässulaton energiankulutusvertailu...58 Valssaamon energiankulutusvertailu...58 Energiansäästösopimus Ympäristöjohtamisjärjestelmä SATAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUS...60 Päästöt pintavesiin ja viemäriin Päästöt maaperään Päästöt ilmaan Potkurivirrat Melu Jätteiden määrä ja käsittely Alusten jätehuolto Sataman jätehuolto TERÄKSEN TUOTANNON YMPÄRISTÖKUORMITUS...62 Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan (kokonaispäästöt) Rikkidioksidipäästöt Arvio rikkipäästöjen kehittymisestä Haisevat rikkiyhdisteet Typen oksidien päästöt Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt...66 Hiukkaspäästöt Metallipäästöt Hiilidioksidipäästöt Päästöt ilmaan (prosessikohtaiset päästöt) Koksin valmistus Sintrauslaitos Raudan valmistus Teräksen valmistus Kuonan murskaus Kuumanauhavalssaus Levyvalssaus Komponenttitehdas Voimalaitos Melu ja tärinä Materiaalit ja jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen...75 Prosessikuonat ja -sakat Muut toiminnassa syntyvät materiaalit ja jätteet...76 Yhteenveto jätteiden käsittelystä Jätteiden hyötykäyttö Kaatopaikat HAKIJAN ESITYS LUPARAJOIKSI

4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Alueen suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila Vesistöalueen yleiskuvaus Raahen edustan merialueen tila...84 Kuljunlahden vedenlaatu Kuljunlahden biologinen tila Kalatalous Maaperä ph Pääravinteet Raskasmetallit Ilmanlaatu Melutilanne ja liikenne TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU...90 Mittaukset ja mittausten frekvenssi Käytön tarkkailu Pölynpoistolaitteistojen kunnonvalvonta, ennakkohuolto ja korjaukset Vesistökuormituksen käyttötarkkailu...92 Raportointi Muu tarkkailu Raahen seudun ilmanlaadun tarkkailu...93 Melu Jätteet Makeavesialtaan tarkkailu Merialueen tarkkailu Analyysilaitteiden kunnossapito ja kalibrointi sekä analyysitoiminnan laadunvarmistus Laskentamenetelmät POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN...97 Ympäristövahinkovakuutus ESITETYT MUUT TOIMENPITEET, KORVAUKSET JA VAKUUDET...98 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset jätevesien johtamisesta aiheutuvista haitoista Rautaruukki Oyj:n esitykset haittojen korvaamisesta ja kalatalousmaksusta...98 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukainen vakuus LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Neuvottelut Lausunnot Muistutus Hakijan kuuleminen ja vastine ASIOIDEN YHDISTÄMINEN Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Vesitalousluparatkaisu Hankkeesta aiheutuvat vahingot LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteenkäsittelyalueita koskevat yleiset määräykset Jätteenkäsittelyalueita koskevat erityiset määräykset Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen Vakuus Varastointi

5 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmaksu Korvausmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Ympäristölupaa koskeva hanke Vesitaloushanke RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Ympäristöluvan harkinnan perusteet Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut Kalatalousmaksun perustelut Korvausmääräyksen perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

6 6 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rautaruukki Oyj on toimittanut ympäristölupavirastoon rauta- ja terästehtaan, koksaamon, sintraamon, valssaamojen, voimalaitoksen, komponenttitehtaan, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnin, jätteen laitos- ja ammattimaisen hyödyntämisen ja käsittelyn, talousvesien käsittelyn sekä sataman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen. Lisäksi yhtiö on pyytänyt lupaa lisäveden johtamiseen tehtaalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehdas sijaitsee Pohjanlahden rannalla noin viisi kilometriä lounaaseen Raahen kaupungin keskustasta. Samalla teollisuusalueella sijaitsevat Oyj Nordkalk Abp:n kalkinpolttamo, Polargas Oy:n ilmakaasutehdas sekä Tehokaasu Oy:n Nestekaasuvarasto. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitalousluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 2a) kohdan mukaan sintraamolla ja koksaamolla, 2b) kohdan mukaan terästehtaalla, 2f) kohdan mukaan valssaamoilla, 3b) kohdan mukaan yli 5 MW:n voimalaitoksella, 7a) kohdan mukaan satamalla, 5b) kohdan mukaan laajamittaisella kemikaalien varastoinnilla, 6c) kohdan mukaisella haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävällä toiminnalla sekä ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaisella hyödyntämisellä on oltava ympäristölupa. Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n mukaisesti terästehtaan toimintaan oli haettava ympäristölupaa viimeistään Vesilain 9 luvun 2 :n mukaan veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2b) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee terästehtaan ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentissa säädetään, että jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa sää-

7 detään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaan ympäristölupavirasto voi myöntää luvan veden johtamiseen vesistöstä. Vesilain 16 luvun 2 :n mukaisesti vesilain mukainen hakemus ja samaa toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen vesistön pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä. 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Luvat Ympäristöluvat Raahen kaupungin ympäristöviranomaisen päätös koskien tehdasalueella sijaitsevaa Fortum Markets Oy:n polttonesteiden tankkauspistettä Vesiluvat ja -päätökset Vesihallituksen päätös öljyvarastosta Pohjois-Suomen vesioikeuden jätevesien johtamislupaa koskeva päätös ja vesiylioikeuden päätös Pohjois-Suomen saniteettijätevedenpuhdistamoa koskeva vesioikeuden päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden voimalaitokselle johdettavaa merivesimäärää koskeva päätös ja vesiylioikeuden päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös ja vesiylioikeuden päätös lopputarkastus- ja korvausasiassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Raahen terästehtaan meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamisesta sekä lieteallas IV:n vesien purkupaikan muuttamisesta Ilmaan meneviä päästöjä koskevat luvat Jäteluvat Lääninhallituksen päätös tehtaan ilmansuojeluilmoituksesta Lääninhallituksen päätös öljyvarastosta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen terässulaton sekundääripölynpoistoa koskeva päätös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös sintraamon pölynpoiston tehostamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös voimalaitoksesta, koksaamosta ja tehtaan rikkipäästöstä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen masuunin vanhan kaasukellon öljypitoisia maita koskeva päätös

8 Sijoituspaikkaluvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen terästehtaan jätelupaa koskeva päätös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ratapiha-alueiden öljypitoisia maita koskeva päätös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös , Vaasan hallinto-oikeuden päätös ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös kuonan käsittelystä ja varastoinnista Terveyslautakunnan terästehdasta koskeva päätös Terveyslautakunnan koksaamoa koskeva päätös Terveyslautakunnan koksaamon laajennusta koskeva päätös ja lääninoikeuden päätös Terveyslautakunnan päätös bentseenin varastoinnista Raahen Seudun KTT:n Kuntayhtymän päätös öljyvarastosta Terveyslautakunnan öljyisen jätteen peltohävitystä koskeva päätös Kaavoitus Raahen terästehtaan alue on Raahen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Rautaruukki Oyj:n lähialueita koskevassa osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) T1- ja TV1-aluetta. T1 on teollisuus- ja varastorakennusten alue ja TV1 varastorakennusten alue. Kaavamerkinnässä on lisäksi maininta: "Laadittaessa asemakaavaa alueelle tulee kiinnittää huomiota nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja uuden suojakasvillisuuden istuttamiseen alueelle laaditun maiseman kehittämissuunnitelman pohjalta. Osalle aluetta on annettu merkintä M eli suojametsä." Tehdasalueelle on laadittavana Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä loppuvuonna Alueella ei ole asemakaavaa. Raahen kaupunkia ja Rautaruukki Oyj:tä on kehotettu laatimaan alueelle asemakaava. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Ympäristölupahakemus koskee Raahen terästehtaan levy- ja nauhatuotteiden valmistusta rautarikasteesta. Toiminta käsittää sataman toiminnan, raaka-aineiden käsittelyn ja varastoinnin, koksin ja koksauksen sivutuotteiden valmistuksen, rautarikasteiden sintrauksen, raakaraudan valmistuksen, romun käsittelyn, terässulaton toiminnan, levy- ja nauhavalssauksen, komponenttitehtaan toiminnan, kuonan käsittelyn sekä voimalaitostoiminnan sekä vesien käsittelyn ja puhdistuksen. SATAMAN TOIMINTA Raahen satama käsittää Rautaruukki Oyj:n teollisuussataman sekä Raahen kaupungin omistaman Lapaluodon sataman. Seuraavassa käsitellään vain Rautaruukki Oyj:n teollisuussatamaa.

9 Rautaruukki Oyj:n satama on ympäri vuoden ja vuorokauden toimiva satama. Terästehtaan jäähdytysvedet pitävät satama-altaan sulana läpi talven. Satama palvelee pääasiassa Raahen terästehtaan ja Rautaruukki Oyj:n putkitehtaiden tarpeita sekä jonkin verran myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita. Laivanselvityksestä ja huolinnasta vastaa Ruukki logistics. Satamassa on vientipuolella hallivarastointitilaa noin m 2 ja varastointikenttiä noin m 2. Näillä varastointialueilla on varastoituna keskimäärin noin t terästuotteita sekä jonkin verran kontteja, puuta ja muuta kappaletavaraa. Tuontipuolella on varastointikenttää noin m 2 rikasteiden tilapäistä varastointia varten. Liikennöivät alukset ovat pääasiassa puskulaivastoon kuuluvia aluksia sekä pientonnistoaluksia. Varustamo voi purkaa Raahen sataman edustalla aluevesirajan ulkopuolella puskuproomujärjestelmän avulla myös Panamax-kokoluokan aluksia. Raaheen johtava laivaväylä on suunniteltu vuosina syvennettäväksi 10 metrin kulkusyvyiseksi. Hankkeen toteutus riippuu valtion rahoituspäätöksestä. Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä myöntänyt hankkeelle luvan. 9 Tuonti Terästehtaan raaka-aineiden tuonti on massavolyymiltaan Rautaruukki Oyj:n sataman merkittävin materiaalivirta, noin 5 milj. tonnia vuodessa. Lastinkäsittely tuontilaiturilla tapahtuu pyöräkoneiden, autojen tai kahmarinostureiden avulla. Laituriin kiinnitetyistä perinteisistä laivoista lasti puretaan nostureilla satamalaiturille. Proomuista lasti ajetaan autoilla prosessiin tai siirretään satamalaiturille tai kuljetinjärjestelmään. Satamalaiturilta materiaalit syötetään joko kuljetinjärjestelmään tai ajetaan autoilla prosessiin sopivana ajankohtana. Tuontilaituri on pistolaiturityyppinen noin 100 metrin levyinen kannas, joka on jaettu kolmeen laivapaikkaan. Tuontilaiturin kokonaispituus on 370 metriä ja käytännössä pituus rajoittaa laivapaikkojen määrän kahteen. Tuontilaiturin merenpuoleiselle laidalle on rakennettu noin 4 metrin korkuinen maavalli estämään tuulen aiheuttamaa pölyämistä.

10 Seuraavasta taulukosta käy ilmi Raahen terästehtaan satamaan saapuneet määrällisesti merkittävät raaka-aineet vuosina t RAUTARIKASTEET, YHT Ruotsi Mauritania, Brasilia Suomi RAUTAPELLETIT, Venäjä KOKSAUTUVA KIVIHIILI, YHT Puola USA, Kanada Venäjä Australia MASUUNIKOKSI, useita toimittajia MASUUNIÖLJY, Suomi KOKSIMURSKA, useita toimittajia KALKKIKIVI, Ruotsi MANGAANIMALMI, Ghana OLIVIINI, Norja Vienti Vuonna 2002 sataman vientimäärä ilman nesteitä oli tonnia, mistä Rautaruukkikonsernin tuotteita oli noin tonnia. Kuljetettavia terästuotteita ovat kelat, suorat ja esityöstetyt levyt sekä putket. Tuotteet tulevat tehdasalueelta satamaan rautateitse tai kumipyöräkuljetuksina kuljetusalustoilla. Putkitehtailta ja alihankkijoilta tuotteet saapuvat pääasiassa autoilla. Tuotteet joko varastoidaan sataman varastokentille tai satamahalleihin odottamaan laivausta tai ajetaan suoraan laivan viereen lastausta varten. Nostot ja kuljetukset satama-alueella tapahtuvat trukeilla, kurottajalla tai kumipyöräkuljetuksissa vetomestareilla. Kvarttolevyt siirretään satamalukilla. Satamassa voidaan lastata yhtäaikaisesti terästä kahteen laivaan ja samalla öljylaiturissa voidaan lastata tai purkaa raakaöljyä, bentseeniä, tervaa, jne. Kappaletavaran lastaustyö suoritetaan nostureita apuna käyttäen. Vientipuolella on käytettävissä kolme nosturia ja tuontipuolella operoivaa mobiilinosturia käytetään tarvittaessa. Palavat nesteet Palavien nesteiden varastoalue sijaitsee rantavarastolla. Säiliöalue käsittää kuusi säiliötä. Palavien nesteiden säiliöt ja niiden läpivirtaus on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 kohdassa "Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi". Palavien nesteiden vienti- ja tuontikuljetukset hoidetaan tankkilaivoilla. Tankkilaivat kiinnitetään öljylaituriin, josta säiliölle menevät tai tulevat aineet pumpataan putkistojen välityksellä. Vientikuljetuksia ovat tankkilaivoilla raakabentseeni ja kivihiiliterva sekä tuontikuljetuksia raskaat polttoöljyt.

11 Kemikaalit ja vaaralliset aineet Varastosta pumpataan laivaukseen normaalisti tonnia raakabentseeniä lastauslinjaa pitkin. Tarvittaessa säiliössä oleva raakabentseeni lämmitetään kierrättämällä sitä lämmönvaihtimen kautta ennen lastausta. Laivan lastauksen aikana hönkä johdetaan putkilinjassa palautteena varastosäiliöön. Ennen lastauksen aloittamista lastauslinja ja lastattavan tankkilaivan tankit typetetään. Tankkien happipitoisuutta mitataan ja lastaus alkaa, kun on tehty yhteinen päätös lastauksen aloittamisesta laivaahtauspalvelun ja koksaamon välillä sekä on todettu, että happipitoisuus lastattavassa tankissa on alle 7 %. Kivihiiliterva-alukset ottavat noin tonnin lasteja. Laivaa ja linjaa ei typetetä. Öljylaiturissa on vuonna 2002 purettu 32 kertaa erikoisraskasta polttoöljyä (ERP) yhteensä t. Öljy on laivattu Naantalin ja Porvoon öljynjalostamoilta. Kemikaalisäiliöaluksiin on vuoden aikana lastattu t raakabentseeniä ja t kivihiilitervaa. Kemikaalikuljetukset hoidetaan kontti-, tynnyri- ja säkkikuljetuksina. Satama-alueella samanaikaisesti olevien kemikaalikonttien määrä on 2 6 IMOluokiteltua konttia. Kontteja ei varastoida satamassa, vaan niiden tulo satamaan ajoitetaan niin, että lyhyen ajanjakson sisällä saapumisestaan kontit lastataan laivaan ja vastaavasti laivasta puretut kemikaalikontit viedään nopeasti pois satamasta purun päätyttyä. Sataman kautta kuljetettavia ulkopuolisten omistamia kemikaaleja ovat mm. erilaiset terpeenihiilivedyt, hapot, akryyliamidi, etyylibentseeni, hydrokinoni, kaliumhydroksidi ja alumiinikloridi. Kemikaalien tuonti- ja vientimäärät vaihtelevat vuosittain. Säkkeihin, tynnyreihin, kontteihin ja ajoneuvosäiliöihin pakattuja kemikaaleja on tuotu Rautaruukki Oyj:n sataman kautta vuonna 2003 seuraavasti: 11 Aineen nimi (IMDG-sään.) IMO /UNnumero Tuonti(t) Käsittelyt (kpl) Vienti (t) Käsittelyt (kpl) Läpikulkevat tuotteet: Tertiary dodecyl mercaptan IMO 9 / Nitrotrifluoromethyle-benzonitrile IMO 9 / (95%) Potassium hydroxide IMO 8 / Ferrosilicon (75%) 1,5 t säkki IMO 4.3 / Formic acid 85% IMO 8 / Rautaruukki Oyj:n käyttö: Paint IMO3 /UN1262 IMO3/UN 1263 Paint cleaner IMO 8 /2735 IMO 3 /

12 12 TERÄKSEN TUOTANTO Teräksen tuotannon prosessikuvaukset, päästöjen rajoittamistoimet sekä tuotanto-, raaka-aine- ja energian käyttötiedot prosessikohtaisesti Raaka-ainetoiminnot Raaka-aineet tuodaan tehtaalle joko meritse tai junakuljetuksena. Koksaamolle menevä hiili siirretään satamasta autokuljetuksena hiilikentän varastoon. Sintraamon ja masuunien käyttöön tulevat raaka-aineet siirretään satamasta varastokentälle pääasiassa kuljetinjärjestelmän avulla. Autokuljetuksia käytetään, kun kuljetinjärjestelmä ei ole käytettävissä. Varastoalueella raaka-aineet varastoidaan avoimiin kasoihin lukuun ottamatta pellettiä, jolla on avovaraston lisäksi käytössä siilo. Raaka-ainevarastot koksaamon ja sintraamon varastoalueella ja masuunin varastokentällä käyvät ilmi seuravasta taulukosta: Raaka-aine Käyttäjä Varastopaikka Varasto t Kivihiilet Koksaamo Koksaamo, avoin varastokenttä Rautarikasteet Sintraamo Sintraamo, avovarastot kuljettimen 36 alla Petausseos Sintraamo Sintraamo, petausalue Kalkkikivi Kalkinpolttamo, Sintraamo, avovarastot kuljettimen 8 alla Sintraamo Oliviini Sintraamo Sintraamo, avovarasto kuljettimen 8 alla Mangaani Sintraamo Satamakenttä, avovarasto Koksimurska Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kuljettimen 8 alla Valssihilse Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kierrätysmateriaalien kentällä Kierrätysmateriaalien Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kierrätysmateriaali kentällä Masuunikoksi Masuuni Masuunien raaka-ainekenttä, avovarasto kuljettimen 24 alla Pelletti Masuuni Masuunien raaka-ainekenttä, siilo t, avovarasto t kuljettimen 24 alla Sintteri Masuuni Avovarastot kuljettimen 54 alla ja masuunien raaka-ainekentällä Koksin valmistus Koksauksessa kivihiiliseoksesta valmistetaan kuivatislaamalla metallurgista koksia masuunin pelkistysmateriaaliksi. Kivihiiliseoksen sisältämistä haihtuvista komponenteista saadaan koksikaasua, joka puhdistetaan sivutuotelaitoksella ja jaetaan terästehtaan prosessien käyttöön. Koksikaasun puhdistuksessa syntyy sivutuotteina tervaa, raakabentseeniä ja rikkiä. Lisäksi koksin jäähdytyksen lämmön talteenotossa saadaan talteen höyryä, joka toimitetaan voimalaitokselle. Kivihiilen varastointi ja käsittely Satamasta kivihiili tuodaan autoilla kivihiilikentälle. Kivihiilikenttä on osittain asfaltoitu ja osittain se on tehty kuonabetonista. Eri kivihiililaadut syötetään varastokasoista kauhakuormaajalla varastokentällä olevaan syöttäjän suppiloon, josta hiili siirretään kuljettimella esimurskaimen kautta annostelulaitoksen siiloihin (10 kpl). Annostelulaitoksella tehdään annosteluvaakojen avulla koksauksessa käytettävä kivihiiliseos. Kivihiiliseos murskataan ja

13 syötetään edelleen koksipatterin hiilitorniin. Murskauksen yhteydessä kivihiiliseokseen sekoitetaan puhdistettua kierrätysöljyä (0 0,3 t/h), joka tiivistää kivihiilipanosta uunissa. Öljyn lisäys nostaa tuotantokapasiteettia ja parantaa kivihiiliseoksen käsittelyominaisuuksia ja koksin laatua. Koksaus Koksaus tapahtuu koksipatterin uuneissa (kummallakin patterilla 35 uunia). Yhden uunin tilavuus on 41,6 m 3 ja uunien välissä on lämmityskanavat. Kivihiili panostetaan hiilitornista panostusvaunun avulla vuorossa olevaan uuniin. Lämmitysenergiana käytetään joko koksikaasua tai masuuni- ja koksikaasun seosta. Koksaus kestää 15,5 tuntia, jonka jälkeen valmiin koksin lämpötila on keskimäärin o C. Kuumennuksen aikana kivihiiliseos kutistuu ja siitä muodostuu koksikakku, joka työnnetään kuumennuksen jälkeen työntövaunulla koko uunin korkeuden mitalta purkupuolelle kiskoilla olevaan koksikuuppavaunuun. Uunikohtainen koksi (ramppikoksi) viedään koksikuupalla sammutukseen. Koksin sammutus ja seulonnat Hehkuva koksi sammutetaan pääsääntöisesti kuivasammutuksena. Kuivasammutuksen kapasiteetin ollessa riittämätön (kuivasammutuslaitoksen korjaukset), joudutaan osa koksista sammuttamaan vedellä. Märkäsammutusten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2002 märkäsammutuksia oli 0,8 % tuotannosta. Koksi kuivasammutetaan kolmessa teräsvaippaisessa tulenkestävästä materiaalista muuratussa kuilukammiossa. Koksin sammutuksessa vapautuvalla lämmöllä kehitetään höyryä, joka johdetaan voimalaitoksen käyttöön. Kuivasammutuslaitoksen kiertokaasusta joudutaan osa puhaltamaan ulos. Ulospuhallus on jaksottaista. Koksi puretaan kuilu-uuneista ja seulotaan masuunille sopivaa masuunikoksia. Masuunikoksi toimitetaan kuljettimella masuuneiden siilolaitoksille. Seulonta-alitteet seulotaan pienkoksiseulomolla eri fraktioihin ja toimitetaan sintrausseoksen polttoaineeksi tai myyntiin. Märkäsammutuksessa suihkutetaan makeaa vettä koksikuuppaan ja jäähdytetään teräsaihioista tehdyn kentän päällä. Jäähdytetty koksi seulotaan ja käytetään kuten kuivasammutettu koksi. Sammutusvedet selkeytetään ja ylitevesi pumpataan takaisin jäähdytysveden pumppaussäiliöön. Laskeutunut kiintoaine viedään lieteallasalueelle koksaamon vara-altaan penkkaan. Koksikaasun puhdistus ja sivutuotteiden talteenotto Koksipattereilla syntyvä koksikaasu jäähdytetään suljetussa kierrossa kiertohuuhteluvedellä, jossa kaasusta poistuu terva. Kaasusta pestään seuraavissa prosessivaiheissa rikkivety ja ammoniakki. Pesuvedet johdetaan tislaukseen ja koksikaasusta uutetaan kivihiilipohjaiseen pesuöljyyn aromaattiset hiilivedyt bentseenipesurissa. Pesuöljy puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Koksikaasu johdetaan tehtaan koksikaasuverkkoon. Koksikaasuverkossa olevalla kaasukellolla tasataan koksikaasun painetta patterin lämmitykseen. Kaasukellon täyttyessä ylimääräinen koksikaasu poltetaan fakkelissa. Fakkelissa poltettavan kaasun määrä oli 10 % kaasun tuotannosta vuonna Fakkelista aiheutuvat päästöt on laskettu koksaamon päästöihin. Raakakaasusta otetaan talteen sen sisältämä terva, rikki ja raakabentseeni. Terva ja siihen lisätty naftaleeni menee vientituotteeksi, osa käytetään voimalaitoksella energian tuotannossa. Rikki otetaan talteen nestemäisenä rikkinä, joka kerätään säiliöihin ja viedään autoilla asiakkaille. Raakabent- 13

14 seeni pumpataan sataman säiliöön vientituotteeksi kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Vesien käyttö ja puhdistus Koksaamo ottaa kaiken tarvitsemansa jäähdytysveden (100 m 3 /h) Kuljunlahden makeavesipumppaamolta. Jäähdytysvettä käytetään suljetussa kiertovesijärjestelmässä koksikaasun jäähdytyksessä. Jätevesi muodostuu kivihiilen sisältämästä kosteudesta ja tislauksessa käytetystä höyrystä, kaasun ja kattilalaitoksen lauhteista, hiiliveden suodattimen pesuvedestä sekä jäähdytysvedestä. Biologisen puhdistamon käsittelemä vesimäärä on noin 45 m 3 /h. Puhdistamo käsittää selkeytyksen, vaahdotuksen ja ilmastuksen. Ilmastusaltaissa mikrobit hajottavat haitalliset komponentit (fenolit ja tiosyanaatit). Veden sisältämää jäännössyanidia sidotaan rautasuolan avulla lietteeseen. Puhdistettu vesi pumpataan lieteallas 4:een ja liete lahotuksen kautta koksaamon vara-altaaseen. Saniteettivesi puhdistetaan pienoispuhdistamolla ja johdetaan samaan biologiselta puhdistamolta lähtevään puhtaan veden linjaan. Lietekaivosta liete viedään Raahen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Koko tehdasalueen koksikaasulinjojen lauhteet käsitellään ja puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla. Koksituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö Tuotanto [ t ] Masuunikoksi Pähkinäkoksi Koksimurskeet Koksikaasu [ MNm 3 ] 482,3 488,9 470 Bentseeni Rikki Terva Höyry Raaka-aineet Kivihiili [ t ] Kivihiilen lisäöljy [ t ] Energia [ GJ ] Patterin lämmityskaasut Sähkö Höyry Sähkön kulutustiedossa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ Koksituotannon päästöjen rajoittaminen Koksaamon toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa kivihiili- ja koksipölyä kivihiilen ja koksin eri käsittelyvaiheista sekä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typen oksideja. Kivihiili ajetaan satamasta varastokentälle autoilla. Urakoitsija huolehtii siitä, ettei hiiltä varise kuormasta tielle. Tarpeen vaatiessa urakoitsija kastelee vedellä ajoreittiä, kivihiilikenttää ja kivihiilen varastokasoja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Aikaisemmin kivihiilikasojen pölynsidontaan käytettiin tehtaalla syntynyttä jäteöljyä, jonka vaikutus vesikasteluun verrattuna on paljon pitkäaikaisempi. Jäteluvassa (2001) kiellettiin jäteöljyn käyttö kyseiseen tarkoitukseen.

15 Sen käytön sallimista haetaan nyt uudelleen, koska tarvittava jäteöljymäärä on pieni ja sen vaikutus pölynsidontaan on merkittävä. Öljy sumutetaan hyvin hienojakoisena hiilikasan pintaan. Öljyä ei valu ympäristöön, vaan se sitoutuu kokonaisuudessaan kivihiileen ja estää hyvin tehokkaasti hiilipölyn muodostumisen. Koksin märkäsammutus huonontaa masuunikoksin laatua ja siinä syntyy hajapölypäästöjä. Kuivasammutusyksiköiden huollot suunnitellaan siten, että märkäsammutuksen tarve on mahdollisimman pieni. Purettaessa koksia uunista syntyy ovia aukaistessa karisteita (vuonna 2002 noin t), jossa on joukossa osittain koksaantumatonta kivihiiltä. Karisteet kerätään raappakuljettimien avulla laatikoihin, jotka urakoitsija tyhjentää aika-ajoin karisteiden käsittelypaikalle. Karisteet seulotaan, ylitteet kerätään omaan kasaan ja murskataan pari kertaa vuodessa ja toimitetaan sintraamolle polttoainemurskeeksi. Karisteiden seulonta-alite varastoidaan hiilikentälle, josta se toimitetaan ulkopuoliselle asiakkaalle (varasto tällä hetkellä t). Fenolipitoiset maat, joita saattaa häiriötilanteissa syntyä joko koksaamolla tai muualla tehtaalla koksikaasuputkiston lauhdesäiliöiden ja vesilukkojen ylivuotaessa, kerätään konttiin, joka toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Prosessipölyjen talteenotossa on käytössä kuitusuodatinyksiköt (6 kpl) seuraavissa kohteissa: hiilimurskaamon pölynpoisto hiilitornin pölynpoisto patterin pölynpoisto kuivasammutuksen pölynpoisto karkeaseulomon pölynpoisto pienkoksiseulomon pölynpoisto. 15 Sintrauslaitos Koksaamolla syntyneet pölyt käytetään sintraamolla sintrausseoksen polttoaineena lukuun ottamatta hiilimurskaamon ja hiilitornin talteen otettuja pölyjä, jotka palautetaan koksausprosessiin. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot koksaamon hiukkaspäästöjen talteenotosta. Sintrauslaitos valmistaa hienojakoisista rautarikasteista, terästehtaiden prosessien pölyistä ja palautteista sekä kuona-aineista masuunin raakaainetta, joka täyttää panosmateriaalille asetetut fysikaalis-kemialliset vaatimukset. Polttoaineena sintrauksessa käytetään koksimurskeita ja hienojakoisia polttoainetta sisältäviä pölyjä. Sintrausseoksessa oleva polttoaine sytytetään koksikaasulla. Sintraamon raaka-aineiden esikäsittely Varastoalueen eteläpäässä on prosessipalautteiden ja pölyjen käsittelypaikka, jossa valssihilseet ja sotkumateriaalit (pääasiassa kalkkikiven, koksimurskan, rikasteen ym. keskenään sekoittunutta materiaalia) seulotaan ja tarvittaessa materiaali murskataan. Raaka-aineiden joukossa olevat sinne kuulumattomat materiaalit (kivet, lankut ym.) erotetaan seulonnalla ja viedään lieteallasalueelle. Kalkkikiven murskauslinja käsittää kartiomurskaimen ja tankomyllyn ja seulonnan. Koksi hienonnetaan nelitelamurskaimilla. Kalkkikivimurske ja koksimurske siirretään murskaamolta kuljettimilla annostelulaitoksen siiloihin.

16 Sintrausseoksen valmistus Sintrausseoksen valmistus alkaa petauksella, jonka tarkoituksena on homogenisoida käytettävät rautarikasteet ja prosessipalautteet mahdollisimman tasalaatuiseksi petausseokseksi. Petaus tapahtuu pitkittäin kulkevalla petauslaitteella ja kasan purkaus toisesta päästä poikittain purkavalla kauhapyörällä. Materiaalien siirrot tapahtuvat kuljetinjärjestelmällä. Annostelulaitoksella petauskasasta saatavaan seokseen lisätään tarvittavat kuona-aineet halutun sintterin laadun saavuttamiseksi sekä sintrauksen tarvitsema hieno polttoainemurska. Kalkinpolttamon savukaasujen, koksaamon ja masuunien siilolaitosten pölynpoistojen pölyt tuodaan autokuljetuksena annostelulaitokselle ja siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin. Sekoitusasemalla pölyseos kostutetaan vedellä ja annostellaan seokseen. Annostelulaitokselta lähtevään seokseen lisätään sintrauksessa syntyvät hienot ainekset, kuuma- ja kylmäpalaute sekä sitraamon pölynpoistojen pölyjä. Näin saatu sintrausseos kostutetaan vedellä esisekoitusrummussa, mikropelletoidaan jälkisekoitusrummuissa ja syötetään sintrauskoneille. Sintraus Sintrauksessa hienojakoiset raaka-aineet saatetaan kappalemuotoon. Sintraus tapahtuu kolmella jatkuvatoimisella nauhasintrauskoneella. Sintrauskoneen pituus on 30 m ja leveys 2,5 m. Yhdellä koneella on liikkuvia arinavaunuja 80 kpl. Arinavaunujen pohjalle syötetään pientä sintteriä suojaamaan arinasauvoja ja vähentämään savukaasun hiukkaskuormaa. Arinasuojakerroksen päälle syötetään sintrattava seos, jossa oleva koksimurska sytytetään koneen alkupäässä koksikaasua käyttävällä sytytyskehällä. Polttoilma imetään sintrauspatjan läpi savukaasuimurilla sintrauskoneen alla olevien imukassien kautta kollektoriputkelle ja siitä edelleen savukaasujen puhdistukseen. Sintterin murskaus, jäähdytys ja seulonta Koneen loppupäässä valmis sintteri puretaan vaunuista haramurskaimelle ja edelleen kuumaseulalle, joka seuloo sintteristä hienon aineksen takaisin sintrausseokseen. Seulan ylite syötetään jäähdyttäjälle. Sykloniryhmillä puhdistettu jäähdytysilma johdetaan lämmönvaihtimien kautta poistopiippuihin ja lämmönvaihtimilla talteen otettu energia siirretään kaukolämpöverkkoon. Jäähdytetty sintteri viedään lamellikuljettimilla seulomolle, jossa sintteri seulotaan uudelleen. Raekoon mukaan sintteri toimitetaan joko masuunin panosmateriaaliksi, sintrauskoneille arinasuoja-aineeksi tai palautetaan takaisin sintrausseokseen. Prosessivesien käyttö ja käsittely Sintrauslaitoksen käyttämä vesi (noin 200 m 3 /h) pumpataan voimalaitoksen makeanveden pumppaamolta. Savukaasuimureiden jäähdytysvesi ja prosessitilojen lattioiden pesuvedet johdetaan selkeytysaltaaseen, josta vesi pumpataan edelleen lamelliselkeyttimelle. Selkeyttimen liete pumpataan sintrausseoksen esisekoitusrumpuun seoksen kostutukseen ja ylivuotovesi johdetaan merivesiviemäriin. Saostusaltaaseen kertynyt karkea materiaali (noin 20 t/a) viedään autoilla sotkualueelle petausseokseen palautettavaksi. Sintrausseos kostutetaan kahdessa vaiheessa, esisekoitusrummussa ja konekohtaisissa jälkisekoitusrummuissa. Seoksen loppukosteus on 4 5 %. Kostutusvesimäärä on yhteensä t/h. 16

17 17 Sintterituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö Tuotanto Sintteri [ t ] Kaukolämpö [ GJ ] Raaka-aineet (kuivia) Rautarikasteet [t] Kuonanmuodostajat [t] Polttoainemurskeet [t] Kiertävät materiaalit [t] Energia [GJ] Polttoainemurske Sytytysenergia (koksikaasu) Sähkö Energian käyttö yhteensä Sähkön kulutustiedossa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ Sintrauslaitoksen päästöjen rajoittaminen Kuivien ja hienojakoisten raaka-aineiden siirrossa ja käsittelyssä kuljettimilla voi tuulisissa olosuhteissa syntyä hiukkaspäästöjä lähiympäristöön. Näitä päästöjä ehkäistään kesäaikana kastelemalla hienojakoisia raakaaineita kuljettimilla. Talviaikana kastelua ei voida käyttää jäätymisen aiheuttamien haittojen takia. Kovien tuulien aikana hienojakoiset raakaaineet kuljetetaan autoilla. Petaus- ja rikastekasoja pinnoitetaan kesäaikana kalkkimaidolla. Talviaikana kalkkimaitopinnoitusta ei tarvitse tehdä. Kuljetinjärjestelmän jakoasemilla on kaksi kuitusuodatinta. Talteen otettu pöly käytetään petausseoksessa. Raaka-ainekentällä käytetään tuuliaitoja ja maavalleja sekä vesikastelua pölyämisen ehkäisemiseen. Sintrauskoneiden savukaasujen puhdistus on kaksivaiheinen. Kolmella sintrauskoneella on kullakin omat erilliset multisyklonit ja savukaasuimurit. Multisyklonit poistavat savukaasuista karkeammat hiukkaset, jolloin hiukkaspitoisuus laskee tasolle 170 mg/nm 3. Sintrauskonekohtaiset savukaasut johdetaan savukaasuimureiden jälkeen yhteiselle kaksikammioiselle sähkösuotimelle (otettu käyttöön vuosina ) ja sieltä edelleen savupiippuun. Kummassakin kammiossa on neljä kenttää, yksi tasajännitekenttä ja kolme suurjännitepulssikenttää. Automatiikka säätää pulssitason ja -taajuuden siten, että pölynerotuskyky on koko ajan mahdollisimman hyvä. Hiukkaspitoisuus on sähkösuotimen jälkeen ollut vuonna 2003 alle 100 mg/nm 3 (voimassa oleva luparaja on 50 mg/nm 3 ). Jos sähkösuotimeen tulee toimintahäiriö ja savukaasut joudutaan ajamaan puhdistamattomana sähkösuotimen läpi, savukaasujen hiukkaspitoisuus nousee pahimmassa tapauksessa tasolle 170 mg/nm 3.

18 Raudan valmistus Multisykloneilla erotettu pöly syötetään takaisin sintrausseokseen. Sähkösuotimen erottama hyvin hienojakoinen suolapitoinen pöly viedään autoilla lieteallasalueelle. Sintterijäähdyttäjien läpi imetty jäähdytysilma puhdistetaan linjakohtaisilla sykloniryhmillä. Erotettu pöly palautetaan kuljettimilla sintrausseokseen. Sintterin murskauksessa ja seulonnassa syntyvät pölyt otetaan talteen sähkösuotimella ja palautetaan kuljettimilla sintrausseokseen. Esisekoittamon esisekoitusrummun vesihöyryn ja pölyn sekoitus johdetaan pesurille, jonka liete pumpataan sintraamon selkeytysaltaaseen. Puhdistettu vesihöyry johdetaan poistopiippuun. Hajapölyjen talteenotossa murskaamolla, kalkkikiviseulomolla, annostelulaitoksella ja sintraamolla on viisi prosessikohtaista kuitusuodinyksikköä. Näillä erotetut pölyt syötetään takaisin kyseiseen prosessiin. Lisäksi annostelulaitoksella ja esisekoittamolla pneumaattisesti täytettävissä siiloissa (6 kpl) on poistoilman kuitusuodattimet. Myös nämä pienet suodattimet kuuluvat kunnossapitotarkkailun piiriin. Sintraamon prosessitilojen pesuvedet puhdistetaan lamelliselkeyttimellä ja kiintoaine palautetaan prosessiin. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot sintraamon hiukkaspäästöjen talteenotosta. Teräksen valmistuksessa tarvittava raakarauta valmistetaan masuunien kuilu-uuneissa pelkistämällä malmipanos (sintteri 75 %, kostamuspelletti 25 %). Pelkistysaineena käytetään masuunikoksia ja erikoisraskasta polttoöljyä. Käytössä on kaksi lähes samanlaista masuunia apulaitoksineen (siilolaitos, cowperit, valuhalli, kaasunpuhdistamo). Kaasunpuhdistamojen kaasunpesuvesien käsittely ja masuunien suljettujen jäähdytysjärjestelmien merivesijäähdytys on yhteinen molemmilla masuuneilla. Masuunien raaka-aineiden varastointi Raaka-ainevarastot sijaitsevat masuunien siilolaitosten itäpuolella varastokentällä. Pelletti tuodaan tehtaalle junakuljetuksena. Pellettivaunut puretaan kaatolaitteella. Osa puretaan suoraan kuljettimilla siilolaitosten pellettisiiloihin ja loput ulkovaraston pellettisiiloon, johon mahtuu t pellettiä. Avovarastoa käytetään, kun siilot tulevat täyteen. Normaalisti pelletti syötetään masuunille pellettisiilosta. Kun se on tyhjä, pelletti syötetään ulkovarastosta (noin 10 % pelletin käytöstä). Koksaamolla seulottu masuunikoksi siirretään kuljetinjärjestelmällä suoraan koksaamolta masuunien siilolaitosten koksisiiloihin. Siilojen täyttyessä koksi ajetaan avovarastoon masuunien varastokentälle. Ulkovarastosta koksi syötetään tarvittaessa kauhakoneella seulonta-aseman kautta kuljettimelle koksaamolta tulevan koksin sekaan. Ostettu koksi (noin 10 % käytetystä koksista) puretaan satamassa laivasta kuljetinjärjestelmään, joka purkaa sen masuunien varastokentälle avovarastoon. Myös ostokoksi ajetaan em. seulonta-aseman kautta. Seulonnasta syntyvä hieno aines, alle 20 mm, viedään kauhakoneella sintraamon koksimurskavarastoon ja käytetään sintrausseoksen polttoaineena. Masuunikoksin seulonnasta koksaamolla syntyvä pähkinäkoksi, raekooltaan 8 20 mm, kuljetetaan autoilla masuunien varastokentälle ja syötetään kuljetinjärjestelmän kautta masuunien siilolaitosten pähkinäkoksisiiloihin. Sintraamon käydessä masuunit saavat tarvitsemansa sintterin suoraan sintraamolta tulevilla kuljettimilla siilolaitokselle. Kun siilolaitoksen siilot 18

19 täyttyvät, sintteri ajetaan ulos kuljettimella varastokentälle. Kun sintterituotanto ei riitä tai sintraamolla on seisokki, käytetään ulkovaraston sintteriä. Masuunin muut lisäaineet (esim. mangaani, palamalmi, ilmeniitti, palakuona, kalkkikivi) varastoidaan masuunien varastokentälle ja syötetään tarvittaessa masuunien siilolaitosten siiloihin. Erikoisraskas polttoöljy (ERP) tuodaan laivoilla satamaan ja puretaan sataman varastosäiliöön, josta se pumpataan voimalaitoksen päiväsäiliöön ja sieltä edelleen masuuneille. Panosmateriaalien varastointi siilolaitoksella ja seulonta Kummallakin masuunilla on oma siilolaitos, jossa on edelleen masuuniin panostettaville materiaaleille omat siilonsa. Varastosiilosta materiaali syötetään seulonnan kautta punnitukseen. Malmipanoksen (sintteri ja pelletti) seulontojen alitteet käytetään petausseoksen raaka-aineena. Koksi seulotaan kahdessa vaiheessa ja alitteet käytetään joko masuunilla pienkoksina tai sintraamolla polttoaineena. Puhallusilman lämmitys Cowperi on teräsvaippainen tulenkestävistä tiilistä muurattu uuni, jossa on poltinosa, polttokammio, kupoli ja lämpöä varaava tiilitäyte. Masuunien tarvitseman hapella rikastetun puhallusilman puhaltimet ovat voimalaitoksella. Cowpereilla nostetaan puhallusilman lämpötila 180 o C -> o C. Kummallakin masuunilla on käytössä 3 cowperia. Kaksi cowperia on lämmityksellä ja yksi on puhalluksella. Savukaasut johdetaan lämmönvaihtimen ja savupiipun kautta ilmakehään. Masuunikaasun fakkeloinnissa syntyvät päästöt sisältyvät cowperien päästöihin. Kuuma puhallusilma johdetaan kuumailmaputken, rengasputken ja hormien kautta masuuniin. Masuuniprosessi Masuuni on teräsvaipalla, suljetulla jäähdytysjärjestelmällä ja alaosastaan tulenkestävällä materiaalilla vuorattu kuilu-uuni. Malmipanosmateriaalit ja pelkistysaineista koksi panostetaan yläosan kautta uuniin. Hormitasolta puhalletaan kuuma puhallusilma ja injektoidaan pelkistysaineista öljyä uuniin. Koksin ja öljyn sisältämän hiilen reaktiot synnyttävät malmipanosmateriaalin sulattamiseen tarvittavan lämmön ja pelkistämiseen tarvittavan kaasun. Sulanut rauta ja kuona valuvat masuunin pesään, josta ne lasketaan noin 12 kertaa vuorokaudessa rautareiän kautta ulos masuunista pääkouruun. Syntynyt masuunikaasu johdetaan masuunin yläosasta putkiston kautta kaasunpuhdistukseen. Masuunin suljettu jäähdytysjärjestelmä Masuunin suljetussa jäähdytysjärjestelmässä jäähdytetään vedellä teräsvaippaa, kuumailmalaitteita, cowpereiden kuumailmaventtiileitä sekä kurkun laattoja. Vaipan perusjäähdytyksen ja kuumailmalaitteiden kiertovesi jäähdytetään lämmönvaihtimissa merivedellä. Masuunin kurkun suljettu jäähdytys koostuu masuunin kahden ylimmän laattarivin jäähdytyksestä ja tämä vesi jäähdytetään vaipan paluuvedellä. Suljettujen jäähdytysjärjestelmien lisäveteen lisätään kemikaaleja korroosion estämiseksi. Järjestelmästä ei poisteta vettä. Valuhallin toiminnot, raudan ja kuonan lasku senkkoihin Masuunin raudan ja kuonan laskut aloitetaan, kun rautareikä on ollut suljettuna 30 min. Rautareikä avataan hydraulisella avausporalla poraamalla 19

20 reikä tulenkestävään massaan. Reiän avauduttua rauta ja kuona lasketaan valuhallin pääkouruun, jossa kuona kevyempänä nousee raudan pinnalle ja ohjataan kuonan suoragranulointiin tai kuonasenkkoihin. Rauta kulkeutuu pääkourun sifonin alta rautasenkkoihin. Tyhjään rautasenkkaan lisätään soodaa peitosaineeksi ja nostamaan rikinpoistokuonan viskositeettia sekä estämään senkkojen skollaantumista. Raudan lasku kestää noin 90 min ja laskuja on keskimäärin 12 vuorokaudessa. Laskun päätyttyä rautareikä suljetaan injektoimalla sulkutykillä tulenkestävää tykkimassaa rautareikään. Sulan raudan kuljetus, raakaraudan rikinpoisto ja harkkojen valu Täydet rautasenkat kuljetetaan dieselveturilla raakaraudan rikinpoistoon. Raakaraudan rikkipitoisuutta alennetaan injektoimalla rautasulaan kalkkipitoista rikinpoistoreagenssiseosta. Raakaraudan rikinpoiston jälkeen rautasenkat kuljetetaan terässulaton mikserihalliin. Terästuotannon toimintahäiriöissä ja raudan ylituotantotilanteissa joudutaan valamaan harkonvalukoneella rautaharkkoja. Harkkotuotanto on hyvin vähäistä. Harkot valetaan kokilleihin, joita jäähdytetään vedellä. Osa jäähdytysvedestä höyrystyy, ja loput pumpataan laskeutusaltaan kautta lieteallasalueen altaaseen 4. Ennen valua kokillit ruiskutetaan kalkkimaidolla. Masuunikaasun puhdistus Masuunikaasu puhdistetaan seuraavilla laitteilla: pölysäkki, pesuri, venturit, paineenalennusventtiilit ja lisäpesuri. Puhdistuksessa erotettu pöly käytetään petausseoksen raaka-aineena. Kaasunpuhdistuksessa käytetty makea vesi selkeytetään altaissa, johdetaan jäähdytystorneille ja pumpataan takaisin prosessiin. Järjestelmään otetaan lisävettä tarvittaessa ja liete pumpataan lieteallasalueen altaaseen 4. Järjestelmästä poistuu vettä vain lietteen mukana. Selkeytystä tehostetaan kemikaaleilla. Masuunikuonan granulointi ja kappalekuonan valmistus Masuunikuonan granulointi ja kappalekuonan käsittely ja hyödyntäminen käyvät ilmi tämän päätöksen osasta "Kuonien tuotanto, käsittely ja tuotteet" alkaen sivulta

21 21 Raakarautatuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö Tuotanto [ t ] Raakarauta (sula raakarauta ja harkot) Masuunikuona [t] Masuunikaasu [GJ] Rautapanos [t] Sintteri Pelletti Rautapitoinen materiaali (oma) Pelkistysaineet [t] Koksi Öljy (ERP) Muut materiaalit [t] Rikinpoistokalkki Energia Sähkö [GJ] Masuunikaasu [GJ] Kylmä puhallusilma [GJ] Happi [GJ] Masuunien perus- ja välikorjaukset mahdollistavat 2,7 milj.tonnin tuotannon vuonna Sähkön ja hapen kulutustiedoissa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ. Raudan valmistuksen päästöjen rajoittaminen Kuivat raaka-aineet, erityisesti pelletti ja koksaamolta tuleva koksi, pölyävät eri käsittelyvaiheissa. Masuuneissa käytettävien panosmateriaalien tulee olla mahdollisimman kuivia, koska masuuneihin panostettu ylimääräinen vesi lisää pelkistysaineen kulutusta. Kaatolaitteella pellettivaunuja tyhjennettäessä pölypäästöjä ehkäistään kesäaikana kastelemalla vaunuissa oleva pelletti vedellä ennen kaatoa. Kaatolaitteella syntyviä pölypäästöjä vähennetään lisäksi pölynpoistolaitteella. Kaatolaitteella syntyvän pölypäästön vaikutusalue rajoittuu masuunien varastokentälle. Sintterin ja koksin syöttö- ja seulontalaitteet on katettu pölypäästöjen pienentämiseksi. Siilolaitoksilla pölyjä otetaan talteen masuuni 1:llä sähkösuotimella ja masuuni 2:lla kuitusuodattimilla. Masuuni 1:n valuhallissa on oma sähkösuodatin, jonka poistoilma johdetaan siilolaitoksen sähkösuodattimen piippuun. Talteen otettu pöly käytetään sintrausseoksen raaka-aineena.

22 Teräksen valmistus Raudanlaskun yhteydessä syntyvät pölyt kerätään valuhallista neljästä eri pisteestä rauta- ja kuona-kourujen päälle rakennetuilla huuvilla ja johdetaan sähkösuotimeen. Raudan lasku kestää noin 90 min ja laskuja on keskimäärin 12 vuorokaudessa. Rautareiän aukaisun ajaksi (reiän aukaisu ja sulku yhteensä noin 4 min) joudutaan pääkourun kansi poistamaan, jolloin pöly purkautuu valuhallin yläosaan. Sieltä pöly imetään samaan pölynpoistojärjestelmään. Tällöin saattaa osa pölystä kulkeutua myös masuunin vaippaa pitkin ulos valuhallista aiheuttaen lyhytaikaisen, vaikutusalueeltaan suppean hajapölypäästön. Sähkösuotimella talteen otettu pöly käytetään sintrausseoksen raaka-aineena. Raakaraudan rikinpoistoasemalla kerätään rikinpoistossa syntyvä pöly rautasenkan päälle laskettavalla huuvalla ja johdetaan edelleen kuitusuodattimelle. Erotettu pöly toimitetaan lieteallasalueelle. Lyhytaikaisia hajapölypäästöjä saattaa lisäksi esiintyä materiaaleja siirrettäessä. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot raudan valmistuksen hiukkaspäästöjen talteenotosta. Teräksen valmistukseen kuuluu raakaraudan mellotus happipuhalluskonverttereissa (hiilen poisto raudasta), senkkakäsittelyt ja sulan teräksen jatkuvavalu aihioiksi. Teräs valmistetaan pääosin asiakastilausten perusteella. Teräksen valmistuksen tuotteet, aihiot toimitetaan levy- ja nauhavalssaamoille. Seos- ja lisäaineiden kuljetus ja varastointi Konvertterissa käytetään kuonanmuodostajina sekä seos- ja lisäaineina kalkkia, koksia, sintteriä, ferropiitä, bauksiittia, fluspaattia, ferromangaania ja alumiinia. Karkeat materiaalit tuodaan autoilla ja siirretään kuljettimilla tai kuupilla varastosiiloihin. Hienot materiaalit sekä peitoste tuodaan säiliöautoilla ja siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin. Jatkuvavalulaitoksen käyttämät peitosteet tuodaan käyttökohteisiin säkkitavarana. Poltettu kalkki tuodaan suoraan kalkinpolttamolta ja sintteri ulkovarastokentältä. Muiden teräksen valmistuksessa käytettyjen seosaineiden välivarastot sijaitsevat seosainevarastohallin laareissa. Kierrätysteräksen käyttö Teräksen valmistuksessa käytetty kierrätysteräs ostetaan toimittajilta. Kierrätysteräs tuodaan junalla, laivalla tai autoilla tehtaalle. Kierrätysteräksen vastaanottotarkastus, varastointi ja tilauksen mukainen annostelu lastauskouruun tapahtuu terminaalissa. Osa kierrätysteräksestä varastoidaan terminaalin betonoidulle ulkovarastokentälle ja osa harkkovalimon maapohjaiselle varastokentälle. Terminaalissa on eri kierrätysteräslaaduille omat laarinsa, joista teräskappaleet annostellaan kouruihin. Lastatut kourut kuljetetaan terässulatolle erikoisajoneuvolla. Tehtaalle tuleva kierrätysteräs tarkastetaan ajoreittien varressa olevilla säteilymittausporteilla. Säteilyraja-arvon ylittävät erät palautetaan toimittajalle. Säteilyä mitataan myös kourujen lastauksen yhteydessä. Lisäksi konvertterista otetusta teräksen sulatusnäytteestä mitataan säteily näytteen analysoinnin yhteydessä. 22