Raahen terästehtaan ympäristöselonteko 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen terästehtaan ympäristöselonteko 2003"

Transkriptio

1

2 Sisällys Pitkäjänteistä ympäristöraportointia Teräksen valmistajasta metalliratkaisujen tuottajaksi Iso työpaikka Rautarikasteesta teräkseksi Ympäristöhallinnan toimintaperiaatteet ja päämäärät Toimintajärjestelmä tukee ympäristötyön kehittämistä Merkittävyystarkastelussa hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt tärkeimpiä Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet Varmistuksena auditoinnit Ulkoiset auditoinnit Sisäiset auditoinnit Ympäristölupahakemus jätetty Kaksi luparajaa ylittyi Melu puhutti sidosryhmiä Sähköä omasta voimalaitoksesta Prosessikaasujen käyttöä voidaan tehostaa Mukana energiansäästösopimuksessa Päästöjä ilmaan vaikea vähentää Hiilidioksidi peräisin raaka-aineista Hiukkaspäästöjen vähentäminen kangerteli Lyijypäästöt vähenivät puoleen Rikinpoistolaitoksen huoltoseisokki kasvatti rikkidioksidipäästöjä Typen oksidien päästöt ennallaan Ympäristömeluselvitys päivitettiin Vettä tarvitaan jäähdytykseen Kiintoainekuormituksen tavoitearvossa ylityksiä Jätemäärät vähenivät Kuona kysytty sivutuote Ympäristöinvestoinnit tavanomaisella tasolla Ilmanlaadun mittaussuunnitelma uusitaan Ilman hiukkaspitoisuus edellisvuotta pienempi Tehtaan edustan merialueen tila tyydyttävä Kuljunlahti ravinnepitoisuudeltaan rehevä Sanasto Yhteystiedot Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas PL Raahe sähköposti etunimi.sukunimi@rautaruukki.com Erkki Pisilä toiminnan ohjauksen päällikkö puh faksi Pirjo Lerssi vanhempi ympäristöinsinööri puh faksi Eila Paldanius vanhempi ympäristöasiantuntija puh faksi FIN

3 Pitkäjänteistä ympäristöraportointia Tämä on kahdeksas Raahen terästehtaan ympäristöselonteko. Selonteko julkaistaan kolmatta kertaa pelkästään Internetissä. Vuosien Raahen terästehtaan selonteko sisältyi Rautaruukki Steelin ympäristöraporttiin. Nyt julkaistava selonteko koskee ainoastaan Raahen terästehdasta. Päästöihin ja energiankulutustietoihin sisältyvät myös Oy Polargas Ab:n ja Nordkalk Oyj Abp:n tiedot. Lloyd s Register Quality Assurance Limited (LRQA), akkreditointinumero UK- V-005, on varmentanut selonteon tiedot Seuraava EMAS-asetuksen mukainen ympäristöselonteko ilmestyy kesäkuun loppuun mennessä vuonna Raahen terästehdas on merkitty EU:n EMAS-rekisteriin vuonna Merkittävimpien päästöjen ja energiankulutuksen kehitys hiilidioksidi milj. tonnia 4,84 4,55 4,64 hiukkaset tonnia rikkidioksidi tonnia typen oksidit tonnia energiankulutus GJ/t terästä 19,4 19,8 19,6 Ekotase 2003 tuotettua terästonnia kohti Ostosähkö 153 kwh Kivihiili ja koksi 512 kg Öljy 91 kg Nestekaasu 11 kg Rautarikasteet 848 kg Pelletit 357 kg Lisä- ja seosaineet 80 kg Kuonanmuodostajat 98 kg Happi ja muut materiaalit n kg Päästöt ilmaan Hiilidioksidi kg Typenoksidit 0,98 kg Rikkidioksidi 1,69 kg Hiukkaset 0,87 kg Päästöt veteen Kiintoaine 0,29 kg Sinkki 0,0002 kg Öljy 0,004 kg Kaukolämpö 0,201 GJ Teräs kg Kuonat 321 kg Muut hyödynnettävät sivutuotteet 18 kg Ongelmajäte 0,30 kg Yhdyskuntajäte 0,25 kg 3

4 Teräksen valmistajasta metalliratkaisujen tuottajaksi Rautaruukki Oyj on kansainvälinen pörssiyhtiö, joka tuottaa teräs- ja metalliratkaisuja rakentamiseen, konepajateollisuudelle ja metallituoteteollisuudelle. Konsernilla on laaja metallituote- ja palveluvalikoima. Rautaruukki-konsernilla on toimintaa 22 maassa. Ydinmarkkina-alue on Pohjoismaat ja Baltia. Liikevaihdosta 97 prosenttia tulee Euroopasta. Vuonna 2003 konsernin terästuotanto oli noin 4,6 miljoonaa tonnia ja henkilöstöä keskimäärin Konsernin rakenne uudistettiin täysin viime vuoden loppupuolella. Uusi organisaatio perustuu valituille asiakastoimialoille lisäarvoa antaviin ratkaisukokonaisuuksiin. Rautaruukki muodostuu neljästä asiakaslähtöisesti kootusta divisioonasta ja tuotantodivisioonasta, johon Raahen terästehdas kuuluu. Tuotanto Myynti ja palvelu Rautaruukki-konserni 2003 liikevaihto milj. euroa liikevoitto milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto ,1 % henkilömäärä vuoden lopussa Terästuotteiden ulkoiset toimitukset 2003 Pitkien tuotteiden valmistus Putkien valmistus Profilointi Maalipinnoitus Sinkitys Terästuotanto, kuumavalssaus Pitkät terästuotteet t Kylmävalssaus Putkituotteet t Rakennustuotteet ja kylmävalssatut profiilit t Maalipinnoitetut kelat ja arkit t Sinkityt kelat ja arkit t Kylmävalssatut kelat ja arkit t Kuumavalssatut kelat, rainat ja nauhalevyt t Kuumavalssatut kvarttolevyt t 4

5 Iso työpaikka Raahen terästehdas on Pohjoismaiden suurin terästehdas ja Suomen suurimpia teollisia työpaikkoja. Siellä oli työssä vuoden 2003 lopussa henkeä. Lisäksi tehdasalueella työskentelee ulkopuolisia urakoitsijoita. Teräksen valmistus alkaa rautamalmista. Lopputuotteena ovat kuumavalssatut teräslevyt ja -nauhat. Toimintojen tehostamiseksi ja kiinteiden kustannusten alentamiseksi konsernissa toteutettiin vuoden 2003 aikana toimenpideohjelma, jonka mukaisesti henkilömäärä väheni yhteensä noin 700 hengellä. Raahen terästehtaalla vähennys oli noin 440 henkeä. Noin 530 hehtaarin suuruinen tehdasalue sijaitsee Pohjanlahden rannalla suojametsän ympäröimänä. Välittömässä läheisyydessä on tehtaan vesihuoltoon liittyvä Kuljunlahti. Alueen ilmasto on merellinen ja maasto tasainen. Matkaa Raahen keskustaan on noin kuusi kilometriä ja lähimmille asuntoalueille 1 1,5 kilometriä. Tehdasalueella sijaitsee Naturaverkostoon kuuluva kolmen hehtaarin kokoinen Kuljunmäen niitty. Raahen terästehtaan tuotantolaitokset 1 KOKSAAMO 2 KALKINPOLTTAMO, NORDKALK OYJ ABP 3 SINTRAAMO 4 MASUUNIT 5 TERÄSSULATTO 6 VALSSAAMO 7 VOIMALAITOS 8 ROMUTERMINAALI 9 HAPPITEHDAS, OY POLARGAS AB 5

6 Rautarikasteesta teräkseksi Pääraaka-aineista rautarikaste tuodaan pääosin Pohjois-Ruotsista, pelletit Kostamuksesta Venäjältä, kalkkikivi Gotlannista Ruotsista ja kivihiili Australiasta, Kanadasta, USA:sta ja Puolasta. Koksaamolla valmistetaan kivihiilestä koksia. Rautarikasteet sintrataan kappalemuotoon sintraamolla. Masuunissa sintterin ja pellettien sisältämät raudan oksidit pelkistetään raakaraudaksi. Pelkistysaineena käytetään koksia ja öljyä. Romu ja raakarauta panostetaan konvertteriin, jossa raakaraudan sisältämä hiili poltetaan hapella. Konvertterin jälkeen osa teräksestä käsitellään senkkauunissa ja vakuumissa. Lopuksi teräs valetaan aihioiksi ja valssataan kahdella valssauslinjalla teräslevyiksi tai teräsnauhaksi. Tehdasalueella toimii Nordkalk Oyj Abp:n omistama kalkinpolttamo, joka valmistaa tehtaalla tarvittavan poltetun kalkin. Prosesseissa tarvittava happi saadaan tehdasalueella sijaitsevalta Oy Polargas Ab:n happitehtaalta. KALKKIKIVI RAUTARIKASTEET KIVIHIILI SINTTERI PELLETIT KOKSI ÖLJY ILMA typen oksidit hiilidioksidi VOIMALAITOS typen oksidit hiukkaset MASUUNI KALKINPOLTTAMO KOKSAAMO hiukkaset hiilidioksidi kiintoaine hiukkaset RIKINPOISTO hiukkaset hiukkaset typen oksidit fenolit COD NOPEUTETTU JÄÄHDYTYS ROMU HAPPI hiukkaset KONVERTTERI KUUMA- OIKAISUKONE SINTRAAMO kiintoaine kiintoaine sinkki hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit HAPPITEHDAS SENKKA- UUNI NORMALISOINTI- UUNI SINTTERI KOKSI HAPPI VAKUUMI- KÄSITTELY VALU öljy KUUMAOIKAISU- KONE AIHIO TARKASTUS suojaöljy hiukkaset kloorivety AIHIO LÄPITYÖNTÖUUNIT typen oksidit LEVYVALSSAIN öljy kiintoaine MERKKAUS JÄÄHDYTYSTASOT AIHIO ASKELPALKKI- JA LÄPITYÖNTÖUUNI PYSTYVALSSAIN ESIVALSSAIN ESINAUHANKELAIN NAUHAVALSSAIN VESIVERHOJÄÄHDYTYS KELAIMET PEITTAUS öljy kiintoaine öljy kiintoaine 6

7 Pääosa teräsnauhakeloista kuljetetaan jalostettavaksi Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalle, jossa ne kylmävalssataan ja pinnoitetaan. Kuumavalssattua teräsnauhaa käyttävät myös konsernin putkitehtaat. Lähes kaikki kuumavalssatut teräslevyt toimitetaan suoraan asiakkaille, kuten telakoille, konepajoille ja rakennusteollisuudelle. Vuodesta 2004 lähtien tuotteiden markkinoinnin ja myynnin hoitavat asiakasvastuulliset divisioonat. Noin 60 prosenttia tehtaan tarvitsemasta sähköenergiasta tuotetaan omassa voimalaitoksessa, jossa polttoaineena käytetään prosessikaasuja. Koksikaasujen puhdistusprosessissa saadaan sivutuotteina kemian teollisuuden raaka-aineina käytettäviä tervaa, rikkiä ja bentseeniä. Teräksen valmistuksen sivutuotteena syntyy kuonia, jotka Rautaruukki jalostaa ja ne käytetään tienrakennuksessa ja muussa maarakentamisessa, rakennusaineteollisuudessa sekä kalkitusaineena. Raaka-aineet 2003 rautarikasteet pelletit kalkkikivi ja poltettu kalkki kivihiili romu erikoisraskas pohjaöljy Tuotanto 2003 teräs, esiaihiot välituotteet sintteri koksi raakarauta sivutuotteet masuunikuona terässulaton kuona terva bentseeni rikki lopputuotteet kvarttolevyt kuumavalssatut kelat t t t t t t t t t t t t t t t t t 7

8 Ympäristöhallinnan toimintaperiaatteet ja päämäärät Raahen terästehtaan ympäristötyö perustuu ympäristöhallinnan toimintaperiaatteisiin ja päämääriin Raahen terästehdas on integroitu litteiden terästuotteiden toimittamiseen keskittynyt Rautaruukki-konserniin kuuluva teollisuustoimipaikka. Yhteinen toimintajärjestelmämme turvaa toimintamme jatkuvan parantamisen, pitkäjänteisen menestymisen ja kilpailukyvyn. Työssämme yhdistyvät hyvinvointia tuottava taloudellinen toiminta ja luontoa kunnioittava asenne. Ympäristöasioiden hoitaminen sekä ympäristövaikutustemme tunteminen ja vähentäminen ovat tärkeä osa toimintaamme. Sitoudumme parantamaan jatkuvasti ympäristöasioidemme hoitoa ja ehkäisemään ympäristön pilaantumista sekä noudattamaan ympäristölainsäädäntöä, -määräyksiä ja muita ympäristövaatimuksia. Haluamme osaltamme varmistaa monimuotoisen luontomme säilymisen myös tuleville sukupolville. Toimintaperiaatteemme Jokaisella rautaruukkilaisella on omassa työssään vastuu ympäristöstä. Henkilöstön ympäristötietoisuudessa ja -tietämyksessä haluamme olla eturivin teollisuutta. Tuotantoprosessien suunnittelussa ja modernisoinnissa selvitämme ympäristövaikutukset etukäteen. Otamme käyttöön parasta mahdollista taloudellisesti toteutettavissa olevaa ympäristöä säästävää tekniikkaa. Terästuotteiden kehittämisessä huomioimme kierrätyksen ja koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Kehitämme taloudellista ympäristölaskentaa ja tuotteisiin liittyvää elinkaarilaskentaa sekä tuotelähtöistä ympäristöajattelua. Tunnistamme toimintamme ympäristöriskit. Ehkäisemme ennalta poikkeuksellisista tilanteista ja hätätilanteista johtuvia ympäristövaikutuksia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Arvioimme urakoitsijoidemme, alihankkijoidemme ja tavarantoimittajiemme ympäristökäytäntöjä ja kannustamme heitä jatkuvaan parantamiseen. Viestitämme ympäristöasioistamme aktiivisesti, avoimesti ja rehellisesti kaikille sidosryhmillemme. Tiedotamme asiakkaillemme terästuotannon ja -tuotteiden ympäristövaikutuksista. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti ja kehitämme sitä ympäristöarviointien ja -tutkimusten perusteella. Ympäristöpäämäärämme Kehitämme ekokilpailukykyämme ja toimintamme ekotehokkuutta tuotteen koko elinkaaren aikana. Käytämme ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia raaka-aineita ja energiamuotoja. Tuotantotapamme hyödyntävät tehokkaasti materiaaleja ja energiaa. Ehkäisemme ja vähennämme haitallisia ympäristövaikutuksiamme ilmaan, vesistöön ja maaperään. Kierrätämme tehokkaasti prosessivesiä. Jalostamme terästuotantomme ohessa syntyviä materiaaleja sivutuotteiksi. Vähennämme jätteiden syntymistä. Jätteidenkäsittelymme ja jätehuoltomme on vastuullista ja tehokasta. Tarkkailemme ja vähennämme haitallista ympäristömelua. Ympäristöasioidemme hoito perustuu Rautaruukki-konsernin ympäristöpolitiikkaan. Sen mukaisesti olemme sitoutuneet noudattamaan Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) laatimaa elinkeinoelämän peruskirjaa kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ja noudatamme kansainvälisen teräsjärjestön (IISI) julkaisemia ympäristönsuojelun periaatteita. Rautaruukki-konsernin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton kautta olemme vapaaehtoisella energiansäästösopimuksella sitoutuneet kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaan. RAUTARUUKKI OYJ Raahen terästehdas Sakari Kallo tuotantojohtaja 8

9 Toimintajärjestelmä tukee ympäristötyön kehittämistä Toimintajärjestelmä sisältää Raahen terästehtaan yleiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Toimintajärjestelmä täyttää ISO 9001:2000 -laatustandardin ja ISO 14001:1996 -ympäristöstandardin sekä EMAS-asetuksen vaatimukset. Sekä laatujärjestelmä että ympäristöjärjestelmä on sertifioitu. Toimintajärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, jolla liiketoimintaa hallitaan, analysoidaan ja kehitetään. Järjestelmä sisältää tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen seurannan, aineellisten resurssien ja henkilökunnan osaamisen hallinnan sekä menettelyjen ja toiminnan ohjauksen. Toimintapolitiikka Raahen terästehtaan johto määrittelee toimintapolitiikassa liiketoiminnallisista tarpeista lähtevät toimintaperiaatteet. Toimintapolitiikka ja sitä selittävät menettelyohjeet määrittävät kehittämisalueet. Vastuut Raahen terästehtaan johto vastaa toimivan liiketoimintaympäristön luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Toiminnan ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä vastaa johdon edustajana toimintajärjestelmästä ja ympäristöasioista. Henkilöiden vastuut, valtuudet ja pätevyydet on määritetty nimitystä koskevissa tiedotteissa, toimenkuvissa ja menettelyohjeissa. Jokainen on vastuussa oman työnsä ympäristöasioista. Toiminnan suunnittelu ja tavoitteet Ympäristötavoitteet määritetään tunnistamalla ympäristönäkökohdat ja arvioimalla niiden merkittävyys. Ympäristötavoitteissa otetaan huomioon asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan ohjelmat, joissa määritetään toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Ympäristöohjelmien ylläpito ja kehittäminen ovat osa strategista suunnittelua. Osaamisen kehittäminen Yhtiön sisäinen koulutus tarjoaa muun muassa ympäristökoulutusta koko henkilöstölle ja sidosryhmille. Uusille rautaruukkilaisille ja sopimuskumppaneille järjestetään perehdyttämiskoulutusta. Sidosryhmät Sidosryhmien tarpeiden ja markkinoiden kehittymisen analysointi ovat toimintajärjestelmän tärkeä osa. Ohjeistetuilla toiminnoilla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten ja vapaaehtoisten sitoumusten noudattaminen. Hankinnoissa otetaan huomioon toimittajien ja muiden sopimuskumppaneiden laatu- ja ympäristöasiat, työterveys- ja työturvallisuusasiat sekä sosiaalisen vastuun periaatteet. Mittaaminen, analysointi ja parantaminen Keskeiset mittaukset kuuluvat systemaattiseen valvonta- ja kalibrointijärjestelmään. Yhteistyössä viranomaisten kanssa seurataan säännöllisin mittauksin ja tutkimuksin päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Kehittämistyössä hyödynnetään myös EFQM-mallin (European Foundation for Quality Management) mukaista itsearviointia. Tarkoituksena on saada kokonaiskuva toiminnasta ja siitä, mikä on tärkeää. Näin nostetaan esille vahvuudet ja parantamisalueet. Hätätilanteet Poikkeavien tilanteiden tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi toimintajärjestelmä sisältää ilmoitus-, toiminta- ja kirjaamisohjeet. Onnettomuus- ja hätätilanteiden varalta on laadittu suojelusuunnitelmat. Dokumentaatio Toimintajärjestelmä muodostuu toimintakäsikirjasta, menettely- ja työohjeista sekä useista hallinnollisista ja operatiivisista tietojärjestelmistä ja niihin liittyvästä dokumentaatiosta. Toimintakäsikirjassa kuvataan johtamisen ja toiminnan yleiset periaatteet. Menettely- ja työohjeet sisältävät tarkemmat tiedot päivittäistä toimintaa varten. Ohjeistus on tallennettu sähköiseen muotoon. Auditoinnit ja katselmukset Johtamisjärjestelmää ja toimintaprosesseja arvioidaan säännöllisesti. Tällöin selvitetään, vastaavatko ne vaatimuksia ja tukevatko ne liiketoiminnan tavoitteita. Arviointi tehdään seuraamalla operatiivista mittaristoa sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Lisäksi johto selvittää määräajoin katselmuksissaan, täyttääkö toimintajärjestelmä sille asetetut vaatimukset. 9

10 Merkittävyystarkastelussa hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt tärkeimpiä Merkittävyystarkastelussa ympäristönäkökohdat asetetaan ympäristön ja sidosryhmien kannalta tärkeysjärjestykseen. Tulokset ohjaavat Raahen terästehtaan johtoryhmää ja terästehtaan osastoja, kun ympäristöpolitiikkaa sekä ympäristöpäämääriä, ympäristötavoitteita ja ympäristöohjelmia suunnitellaan ja katselmoidaan. Raahen terästehtaalla merkittävyystarkastelu tehdään kolmen vuoden välein tai ympäristötilanteen oleellisesti muuttuessa. Viimeksi tarkastelu tehtiin vuonna Vuonna 2002 ympäristönäkökohtien merkittävyystarkastelussa käytiin läpi Raahen terästehtaan ja sen alueella toimivien sopimuskumppanien ympäristönäkökohdat. Ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu perustui asiantuntijatyöryhmän tekemään arviointiin. Asiantuntijatyöryhmässä oli mukana Raahen terästehtaan eri alojen asiantuntijoita sekä Raahen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristöviranomaisia. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi määriteltiin hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt. Terästehtaan hiilidioksidipäästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kioton sopimuksen ja EU:n päästökauppadirektiivin edellyttämä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tai päästöoikeuksien ostaminen on nähty uhkana Rautaruukille. Suuria hiilidioksidipäästöjä syntyy nimenomaan masuuniprosessissa eikä lähitulevaisuudessa ole nähtävissä, että terästä voitaisiin tehdä ilman masuuniprosessia. Myös Raahen terästehtaan hiukkaspäästöt ovat Suomen mittakaavassa suuret. Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi on olemassa tekniikkaa, mutta sen soveltaminen terästehtaan prosesseihin ja pohjoisen olosuhteisiin voi joissakin tapauksissa olla ongelmallista. 10

11 Merkittävät ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Merkittävyys hiilidioksidipäästö kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, joka saa aikaan maapallon ilmaston lämpenemisen suuri hiukkaspäästö huonontaa ilman laatua suuri likaa ympäristöä hengitettävät hiukkaset (hiukkaskoko alle 10 mikrometriä) sekä hiukkasten mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet, kuten raskasmetallit ja PAH-yhdisteet, voivat vaikuttaa terveyteen energian käyttö aiheuttaa päästöjä ilmaan merkittävä kuluttaa luonnonvaroja ympäristömelu rajoittaa alueiden käyttöä asumiseen ja virkistymiseen merkittävä prosessin jäännösmateriaalit täyttävät varastoalueen merkittävä rikkidioksidipäästö aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista merkittävä ärsyttää suurina pitoisuuksina hengitysteitä typen oksidien päästöt ovat osallisena alailmakehän otsonin muodostumiseen merkittävä aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ärsyttävät suurina pitoisuuksina hengitysteitä tuotoksen parantaminen parantaa tuotannon tehokkuutta ja samalla ekotehokkuutta merkittävä teräksen kierrätys säästää luonnonvaroja merkittävä ympäristötietoisuus lisää tietoa oman työn ja toiminnan ympäristövaikutuksista merkittävä öljykuormitus Kuljunlahteen on korkeahkona pitoisuutena myrkyllistä eliöille merkittävä yhdyskuntajätteet täyttävät kaatopaikkoja merkittävä lisäävät kaatopaikkojen päästöjä vesistöihin ja ilmaan ongelmajätteet aiheuttavat ympäristökuormitusta ongelmajätteiden käsittelylaitoksilla merkittävä kiintoainekuormitus mereen mataloittaa vesistöä merkittävä sameuttaa vettä vaikeuttaa eliöiden toimintaa sinkkikuormitus mereen on suurina määrinä lievästi myrkyllinen eliöille merkittävä koksaamon jätevesi fenolit, syanidit, kivihiiliterva ja öljy ovat myrkyllisiä eliöille merkittävä orgaaniset aineet rehevöittävät vesistöä hyödynnettävät kuonat ja prosessipölyt säästävät luonnonraaka-aineita merkittävä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat myrkyllisiä ovat osallisena otsonin syntyyn merkittävä 11

12 Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet Raahen terästehtaan ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelma päivitetään vuosittain viiden vuoden ajanjaksolle. Parannustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti merkittävyystarkastelussa merkittävimmiksi tunnistettuihin ympäristönäkökohtiin. Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet on asetettu niille ympäristönäkökohdille, joilla on suuri tai merkittävä vaikutus. Osalle ympäristönäkökohdista on asetettu määrällinen tavoite, osaa ympäristönäkökohdista seurataan tutkimuksin. Vuoden ympäristöpäämäärissä ja -tavoitteissa määrälliset tavoitteet on asetettu vuosille 2004 ja Ympäristönsuojeluun liittyvät investoinnit ja niiden toteutusajankohta sisältyvät ympäristöohjelmaan. Investointipäätökset tehdään erikseen. Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet vuosille Ympäristönäkökohta Ympäristöpäämäärä Tilanne vuonna 2003 kg/t terästä hiilidioksidipäästö hiukkaspäästöt mitattavat hajapölyt (kenttien peittäminen) energian tuotanto ja käyttö rikkidioksidipäästö typen oksidien päästöt öljykuormitus Kuljunlahteen yhdyskuntajätteet koksaamon jäteveden kemiallinen hapenkulutus 1) Tavoite vuonna 2005 Tavoite vuonna 2004 kg/t terästä Tavoite vuonna 2007 kg/t terästä ominaispäästön vähentäminen ominaispäästön vähentäminen 0,87 0,82 0,62 hajapölypäästöjen vähentäminen 32 ha +12 ha energiatehokkuuden parantaminen 19,4 GJ 17,8 GJ 1) ominaispäästön vähentäminen 1,69 alle 1,69 1,60 ominaispäästöjen vähentäminen 0,98 1,03 ominaispäästön vähentäminen 0,003 alle 0,003 0,002 määrän vähentäminen 0,25 alle 0,25 0,23 ominaispäästön vähentäminen 0,131 kg/t kivihiiltä 0,126 kg/t kivihiiltä 12

13 Varmistuksena auditoinnit Ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla varmistetaan, että Raahen terästehtaan toiminta on standardien ja muiden vaatimusten mukaista ja että tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita. Ulkoisia auditointeja tekevät tarkastuslaitokset, viranomaiset ja asiakkaat. Ympäristöasioiden sisäinen auditointi tehdään pääasiassa yhdistettynä laatu- ja työsuojeluauditointeihin. Ulkoiset auditoinnit Vuonna 2003 Raahen terästehtaalle tehtiin yhteensä 27 ulkoista auditointia, joista kaksi oli ympäristöauditointia. Lloyd s Register Quality Assurance Limited (LRQA) suoritti ympäristöauditoinnit. Lisäksi LRQA varmensi Raahen terästehtaan vuoden 2002 ympäristöraportin tiedot. Ulkoisissa ympäristöauditoinneissa ei kirjattu poikkeamia, mutta havaittiin kaksi kehityskohdetta ja tehtiin useita havaintoja. Yksi kehityskohde koski terästuotantoa, jonka kunnossapidossa ongelmajät- teen keräily ei toiminut suunnitellulla tavalla. Tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehty. Toisessa huomautuksessa LRQA otti kantaa terästehtaan sisäiseen vahinkomenettelyyn. Siinä ei selvitetä riittävästi vahingon syytä eikä ehkäisymahdollisuuksia. Menettelyä tarkennetaan vuoden 2004 aikana. Sisäiset auditoinnit Sisäisissä auditoinneissa kirjattiin yksi ympäristöpoikkeama. Se koski jätteiden lajittelua valssaamolla. Tarvittavat toimenpiteet tehdään vuoden 2004 aikana. Ympäristölupahakemus jätetty Raahen terästehtaan ympäristölupiin liittyen viranomaiskäsittelyssä on koko tehdasta koskeva ympäristölupa sekä kuonan murskausta ja seulontaa koskeva valitus. Uuden ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus jätettiin vuoden 2003 lopussa Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Päätöstä luvasta odotetaan vuonna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi vuonna 2002 kuonan murskausta ja seulontaa koskevan ympäristöluvan. Päätöksessä kuona tulkittiin jätteeksi. Rautaruukki valitti päätöksestä Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka käsittelyssä asia vielä keväällä 2004 on. 13

14 Kaksi luparajaa ylittyi Hiukkaspitoisuuden luparaja ylittyi sintraamolla, kun uutta sähkösuodinta ei saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Myös terässulaton sekundääripölynpoistossa luparaja ylittyi. Vuoden 2002 lopussa käyttöön otetun sintraamon sähkösuodattimen luparaja 50 milligrammaa kuutiometrissä ylittyi koko vuoden. Keskimääräinen hiukkaspitoisuus vuonna 2003 oli 85 milligrammaa kuutiometrissä. Aikaisemmin hiukkaspitoisuus oli jopa 200 milligrammaa kuutiometrissä. Suodatinta ei ole saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Selvitykset suodattimen toiminnan parantamiseksi jatkuvat. Terässulatolla erilaisista prosesseista syntyvät hajapölyt kerätään kuitusuodatinyksikköön. Suodattimen käyttöönoton jälkeen on järjestelmään liitetty muita prosessikohteita, jolloin sen kapasiteetti on käynyt ajoittain riittämättömäksi. Sen vuoksi luparaja 10 milligrammaa kuutiometrissä ylittyi. Pölynpoistolaitteen laajennus valmistuu vuonna Melu puhutti sidosryhmiä Asukkaiden yhteydenotot tehtaalle vuonna 2003 koskivat pääasiassa melua. Muut sidosryhmät tekivät useita ympäristöasioita koskevia kirjallisia kysymyksiä. Valituksia tuli kaikkiaan kahdeksan, joista seitsemän koski romuterminaalin tai happitehtaan aiheuttamaa melua. Yksi valitus koski romunleikkauksen aiheuttamaa keltaista savua. Rautaruukki järjesti keväällä 2003 alueen asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille sekä ympäristöviranomaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden romuterminaalilla tehdyistä meluntorjuntatoimista. Happitehtaalla ulospuhallusputkeen on tehty äänenvaimennus ja puhalluksen suuntausta on muutettu. Vuonna 2003 Raahen terästehtaalle tuli ympäristöasioista yhteensä 20 kyselyä, joista kaksi naapureilta, yhdeksän asiantuntijoilta, kolme asiakkailta ja kuusi opiskelijoilta. Kysymysten aiheita olivat muun muassa ympäristöraportointi, ympäristöjärjestelmä, energiankulutus, ilmastonmuutos sekä lietteet ja pölyt. 14

15 Sähköä omasta voimalaitoksesta Raahen terästehtaalla käytettävästä sähköstä noin 60 prosenttia tuotetaan omassa voimalaitoksessa. Pääpolttoaineena on masuunikaasu. Sitä syntyy masuunissa, kun rauta pelkistetään malmista koksin ja öljyn avulla. Raahen terästehtaan energiankulutukseen lasketaan sähkön ja polttoaineiden lisäksi myös pelkistysraaka-aineet. Polttoaineita ovat nestekaasu ja polttoöljyt. Pelkistysraaka-aineisiin kuuluvat kivihiili, koksi, koksimurska ja erikoisraskas pohjaöljy. Koksaamolla syntyvää koksikaasua käytetään polttoaineena tuotannon eri vaiheissa. Koksin kuivasammutuksen korkeapainehöyry käytetään sähköntuotantoon. Tuotantoprosesseista talteen otettu jätelämpö hyödynnetään kaukolämpönä ja höyrynä tehdasalueella. Kaukolämpöä toimitetaan myös Raahen kaupungille. Vuonna 2003 kokonaisenergiankulutus Raahen terästehtaalla oli noin 50 miljoonaa gigajoulea ja ominaiskulutus 19,4 gigajoulea tuotettua terästonnia kohti. Energiankulutus 25 GJ/tuotettu terästonni energiansäästösopimuksen mukainen vuoden 2005 tavoitearvo 17,8 GJ/tuotettu terästonni Energian ominaiskulutus sisältää hapen ja poltetun kalkin tuotantoon liittyvät energiavirrat. Energian kulutus ja kierrätys 2003 Energian kulutus 19,4 GJ/t te Energian käyttö 29,5 GJ/t te Ostettu energia 21,3 GJ/t te Kierrätetty energia 8,2 GJ/t te GJ/t te = Gigajoulea tuotettua terästonnia kohti Määrittelemätön 0,1 GJ/t te Myyty energia 1,8 GJ/t te Prosessikaasujen käyttöä voidaan tehostaa Voimalaitoksen modernisoinnilla voitaisiin lisätä masuunikaasulla tuotetun sähkön määrää, kun sähköntuotannon hyötysuhde parantuisi merkittävästi. Tällöin pääosa tehtaan käyttämästä sähköstä saataisiin omasta voimalaitoksesta. Konvertterikaasujen sisältämä energia voitaisiin käyttää kokonaan, jos konvertterikaasut otettaisiin talteen. Nyt energiasta hyödynnetään vain osa kaukolämpönä. Konvertterikaasu sekoitettuna koksikaasuun korvaisi aihionkuumennusuunien polttoaineena ostettavaa nestekaasua. Prosessikaasujen käyttöä tehostavien hankkeiden toteuttaminen alentaisi tehtaan energian ominaiskulutusta noin 10 prosenttia. Mukana energiansäästösopimuksessa Rautaruukki on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimuksessa. Raahen terästehtaan energiansäästöohjelman tavoitteena on 10 prosentin säästö ominaisenergian kulutuksessa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Tämä tarkoittaa energiankulutuksen vähentämistä nykyisestä noin 20 gigajoulesta noin 17,8 gigajouleen tuotettua terästonnia kohti. 15

16 Päästöjä ilmaan vaikea vähentää Hiilidioksidin, hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt on terästehtaalla määritelty ympäristövaikutuksiltaan merkittäviksi. Näistä suurin vaikutus on hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöillä. Terästehtaan hiilidioksidipäästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisessä hiilidioksidin ominaispäästöjen vertailussa Raahen terästehtaan tuotantoprosessi kuuluu maailman parhaiden joukkoon. Lyhyellä aikavälillä päästöjä voidaan alentaa vain tuotantoa rajoittamalla. Lyijypäästöt vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös hiukkaspäästöt laskivat. Hiilidioksidi peräisin raaka-aineista Hiilidioksidipäästöistä 95 prosenttia on peräisin teräksen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden sisältämästä hiilestä ja kalkkikivestä. Vähäinen osa, noin viisi prosenttia, tulee polttoaineista, kuten nestekaasusta ja polttoöljyistä. Vain polttoaineista syntyviin hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa energian käyttöä tehostamalla. Hiilidioksidipäästöt t/v milj. t/v Hiukkaspäästöt miljoonaa tonnia vuodessa tonnia/tuotettu terästonni tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni t/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,7 t/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 0,62 kg/tuotettu terästonni 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/tuotettu terästonni 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Raahen terästehtaan hiilidioksidipäästöt nousivat terästuotannon kasvaessa. Terästonnia kohti laskettu ominaispäästö laski edelleen. Hiukkaspäästöjen vähentäminen kangerteli Terästehtaalla hiukkaspäästöjä tulee piipuista ja pölynkeräyslaitteistojen poistoilmakanavista sekä hajapölynä varastokasoista ja kattoaukoista. Käytössä on noin 60 erilaista hiukkasten keräily- ja talteenottolaitosta. Tällaisia ovat sähkö- ja kuitusuodattimet, syklonit ja pesurit. Pölyämistä estetään lisäksi kastelemalla materiaalikasoja, nurmettamalla kenttiä sekä tekemällä suojaistutuksia ja tuuliaitoja. Vuoden 2002 lopulla otettiin käyttöön sintraamolla sintrauskoneiden savukaasujen sähkösuodatin. Sen laskettiin vähentävän hiukkaspäästöjä noin 600 tonnia vuodessa eli lähes kolmasosaan aikaisemmasta. Pölynpoistolaitos ei ole toiminut suunnitellulla tavalla ja savukaasujen hiukkaspitoisuuden lupaehto on ylittynyt. Sintrauskoneiden hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet noin 400 tonnilla. Toisaalta sintterin jäähdytysilmasyklonien päästöt kasvoivat, joten sintraamon hiukkaspäästöt olivat ennallaan. Hiukkaspäästöt vähenivät vajaan 10 prosenttia edellisvuodesta. Vähennys johtuu koksaamon hiukkaspäästöjen vähenemisestä. 16

17 Lyijypäästöt vähenivät puoleen Raaka-aineet sisältävät pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja, joista suurin osa sitoutuu valmistusprosessissa teräkseen ja kuonaan. Vuoden 2002 lopulla valmistunut sintraamon sähkösuodatin vähensi sintrauskoneiden hiukkaspäästöjen lisäksi raskasmetallipäästöjä sintraamon savukaasuista. Tämä näkyy erityisesti lyijypäästöjen vähenemisenä. Sen sijaan kromipäästöjen kasvu johtuu sintraamon jäähdytysilmasyklonien hiukkaspäästöjen kasvusta. Sinkkipäästöt kasvoivat edelleen edellisvuodesta, koska päästölaskelmaan on lisätty koksaamon sinkkipäästöt, joita aikaisempina vuosina ei ole mitattu. Rikinpoistolaitoksen huoltoseisokki kasvatti rikkidioksidipäästöjä Rikkidioksidipäästöt kasvoivat edellisvuodesta, koska koksaamon rikinpoistolaitoksella oli remontin aiheuttama seisokki. Raaka-aineiden sisältämä rikki vaikuttaa suoraan rikkidioksidipäästöjen suuruuteen, koska rikki poistuu eri prosessivaiheissa ilmaan. Vuoden 2002 alusta alkaen koko terästehtaan rikkidioksidipäästön luparaja aleni tonnista tonniin vuodessa. Ympäristöluvassa tavoitteena on, että rikkidioksidipäästö on korkeintaan tonnia. Tämä tavoite on jo saavutettu. Typen oksidien päästöt ennallaan Typen oksideja vapautuu ilmaan eniten sintraamolla, valssaamolla ja koksaamolla. Typen oksidien päästöt olivat edellisvuoden tasolla. Päästöjä voidaan vähentää edelleen energian käyttöä tehostavilla investoinneilla. Raskasmetallipäästöt kiloa vuodessa lyijy kromi sinkki nikkeli kadmium 1) elohopea 2) ) mitattu sintraamolta ja terässulatolta 2) mitattu sintraamolta vuonna 1999 Rikkidioksidipäästöt t/v luparaja tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Typen oksidien päästöt t/v kg/tuotettu terästonni 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Mittaukset tehdään kolmen vuoden välein. Välivuosina tiedot lasketaan mittausten ja hiukkaspäästöjen perusteella tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni 0, tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni 0,0 tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,60 kg/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,03 kg/tuotettu terästonni 17

18 Ympäristömeluselvitys päivitettiin Terästehtaan aiheuttamasta ympäristömelusta tehtiin vuonna 2001 kokonaisselvitys, joka päivitettiin vuonna Tehtaan meluvyöhykkeet ovat hieman supistuneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Meluselvityksessä tehdasalueen ympäristön meluvyöhykkeet määritettiin teollisuuden ympäristömelun laskentamallin mukaisesti. Melun vaikutuksia arvioitiin vertaamalla meluvyöhykkeiden melutasoja yleisiin ympäristömelun ohjearvoihin. Suurin muutos melulähteissä edelliseen, vuonna 2001 tehtyyn selvitykseen verrattuna oli uuden romuterminaalin sijainti ja masuunien paineenalennusventtiilien melueristys. Melun ohjearvo yöaikaan on 50 desibeliä vanhoilla alueilla. Päivällä ohjearvo on 55 desibeliä. Päivitetyn melumallin laskentatulokset osoittivat, että ohjearvoja vastaavia melutasoja esiintyy juuri ja juuri lähimpien asuintalojen luona idän ja kaakon suunnalla. Vettä tarvitaan jäähdytykseen Raahen terästehtaalla käytetään merivettä jäähdytykseen ja kaasujen pesuun. Makeaa vettä käytetään kuonan granuloinnissa, valssaamolla, jatkuvavalulaitoksella, happitehtaalla ja sintraamolla. Raahen terästehtaalla on lupa ottaa vettä merestä kuutiometriä tunnissa ja Kuljunlahden makeavesialtaasta kuutiometriä tunnissa. Merestä padolla eristettyyn Kuljunlahteen johdetaan makeaa vettä Haapajoesta, Haapajärven tekoaltaasta ja Piehinkijoesta. Suurin osa vedestä käytetään jäähdytykseen. Makeasta vedestä prosenttia kierrätetään uudelleen prosesseissa. Veden kierto 2003 Meri m /h m /h m /h Pato Kierrätettävien vesien määrä on arvioitu. Kuljunlahti Kanava Merivesikierto m /h m /h m /h m /h Makeavesikierto Koksaamon kuormitus kiloa vuorokaudessa luparaja typpi syanidi 0,5 0,06 0,06 0,10 0,09 0,08 terva ja öljy 15 0,8 0,8 1,0 0,9 1,3 fenoli 0,1 0,02 0,02 0,02 0,02 0,01 kemiallinen hapenkulutus COD

19 Kiintoainekuormituksen tavoitearvossa ylityksiä Jätevesien käsittely ja veden kierrätyksen tehostaminen ovat viime vuosina pienentäneet kiintoainekuormitusta mereen. Vuonna 2003 kiintoainekuormitus kuitenkin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Lupaehdoissa määrättyjä luparajoja ei ylitetty vuonna Sen sijaan kiintoainekuormituksen tavoitearvo ylittyi viisi kertaa. Ylitykset johtuivat pääasiassa masuunikuonan granuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöistä. Öljykuormituksen tavoitearvo mereen ylittyi heinäkuussa, jolloin yhdestä näytteestä löytyi suuri öljypitoisuus. Ylityksen syy jäi epäselväksi. Sinkkipäästöjen lupa- ja tavoitearvot ovat alittuneet selvästi usean vuoden ajan. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Koksaamon luparajat alittuivat selvästi viime vuonna. Bruttokuormitus sisältää meriveden luontaisen kiintoaine- tai sinkkipitoisuuden ja tehtaan aiheuttaman, niin sanotun nettokuormituksen. Vuonna 1997 öljy- ja kiintoainekuormitus Kuljunlahteen väheni merkittävästi, kun uudet vedenpuhdistuslaitokset otettiin käyttöön ja vedenkierrätystä lisättiin. Tämän jälkeen kuormitus on pysynyt alhaisena. Kiintoainekuormitus mereen Sinkkikuormitus mereen Öljykuormitus mereen Öljykuormitus Kuljunlahteen kg/vrk 25 kg/vrk luparaja brutto 200 kg/vrk 200 kg/vrk luparaja luparaja brutto luparaja meriveden sisältämä kiintoaine tehtaalta tuleva kiintoainekuormitus = nettokuormitus bruttokuormitus vesioikeuden asettama nettokuormituksen tavoitearvo kg/vrk meriveden sisältämä sinkki tehtaalta tuleva sinkkikuormitus = nettokuormitus bruttokuormitus vesioikeuden asettama nettokuormituksen tavoitearvo 8 kg/vrk vesioikeuden asettama tavoitearvo 30 kg/vrk vesioikeuden asettama tavoitearvo 90 kg/vrk 19

20 Jätemäärät vähenivät Terästehtaalla vähennetään kaatopaikkajätettä tehostamalla polttokelpoisen jätteen keräilyä. Kierrätykseen kelpaamattomat pölyt ja lietteet varastoidaan tehdasalueella. Jätemäärät vähenivät, koska rakennus- ja korjaustoiminta oli vähäisempää kuin aikaisempina vuosina. Terästehtaalla syntyvä polttokelpoinen osa yhdyskuntajätteestä erotellaan ja kuljetetaan tehtaan ulkopuoliseen pelletointilaitokseen, jossa siitä tehdään poltettavia brikettejä. Lasi, pahvi, paperi ja elektro- niikkaromu lajitellaan erikseen ja viedään tehtaan ulkopuolella hyödynnettäväksi. Lajitteluun kelpaamattomat yhdyskuntajätteet viedään Raahen kaatopaikalle. Vuonna 2003 yhdyskuntajätteitä kuljetettiin kaatopaikalle 711 tonnia, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa ongelmajätelaitokselle vietävistä jätteistä on öljyisiä vesiä. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät pölyt ja lietteet pyritään kierrättämään sintraamon raaka-aineena. Kierrätykseen kelpaamattomia pölyjä ja lietteitä varastoitiin vuonna 2003 tehdasalueelle noin tonnia. Ongelmajätteet t/v tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni kg/tuotettu terästonni 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Kuona kysytty sivutuote Sivutuotteiden hyötykäyttö säästää uusiutumattomia luonnonraakaaineita ja vähentää päästöjä sivutuotteita raaka-aineenaan käyttävässä teollisuudessa. Rautaruukki jatkojalostaa ja markkinoi terästehtaalla syntyvät kuonat. Masuunikuonat hyödynnetään tienrakentamisessa ja muussa maarakentamisessa sekä rakennusaineteollisuudessa. Terässulaton kuona hyödynnetään kalkitusaineena ja asfaltin runkoaineena. Viimeiset kolme vuotta kuonien tuotanto ja myynti ovat olleet hyvin tasapainossa. Tuotantoprosesseista talteen otetulla lämmöllä lämmitetään tehdasrakennuksia ja kaukolämpöä myydään myös Raahen kaupungille. Koksaamolla sivutuotteena syntyvät terva, bentseeni ja rikki myydään kemianteollisuuden raaka-aineeksi. 20

21 Ympäristöinvestoinnit tavanomaisella tasolla Ympäristöinvestoinnit painottuivat vuonna 2003 pölynpoiston tehostamiseen. Investointien teknillisissä suunnitelmissa on määritelty, miten suuri osuus investoinnista kohdistuu ympäristönsuojeluun. Vuonna 2003 ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli noin seitsemän prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20 prosenttia. Vuonna 2002 ympäristöinvestointien määrää nosti sintraamon pölynpoistoon tarkoitettu sähkösuodin. Se on yksi Rautaruukin kaikkien aikojen suurimmista ympäristöinvestoinneista. Laitos maksoi yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit vuonna 2003 Ympäristömeno euroa Ympäristönsuojelun osuus kokonaisinvestoinnista % kuivasammutuslaitos kammio 1:n korjaus sintraamon pölynpoisto sintraamon arinavaunut 6 5 masuuni 1:n cowperi terässulaton pölynpoiston laajennus muut investoinnit yhteensä ympäristöinvestointien osuus ,6 21

22 Ilmanlaadun mittaussuunnitelma uusitaan Eri tuotantovaiheissa syntyvien päästöjen lisäksi Raahen terästehdas seuraa päästöjen vaikutuksia ympäristöön. Seuranta perustuu osittain viranomaisten asettamaan velvoitteeseen ja osittain vapaaehtoisuuteen. Osa päästöjen vaikutusselvityksistä tehdään yhteistyössä Raahen kaupungin kanssa. Muun muassa ilmanlaatua mitataan jatkuvasti ja merivedestä otetaan näytteitä säännöllisesti. Lisäksi Raahen terästehdas seuraa Kuljunlahden makeavesialtaan veden laatua. Raahen kaupunki ja Rautaruukki uusivat yhdessä kaupungin ilmanlaadun mittausverkoston vuoden 2004 aikana. Eräiden mittausasemien sijaintia muutetaan ja hiukkasista analysoitavien metallien määrää lisätään. Lisäksi hankitaan jatkuvatoiminen niin sanottujen hengitettävien hiukkasten eli halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisten hiukkasten mittauslaite. Tavoitteena on antaa kaupunkilaisille ajantasaista ja monipuolista tietoa kaupungin ilmanlaadusta säännöllisesti ja aiempaa nopeammin. Ilman hiukkaspitoisuus edellisvuotta pienempi Kokonaisleijumaa eli ilmassa leijuvien hiukkasten määrää mitattiin vuonna 2003 kolmessa mittauspisteessä. Kokonaisleijuman ohjearvo ylittyi kahdella mittauspaikalla. Sen sijaan voimassaoleva, siirtymäsäännöksen raja-arvo ei ylittynyt. Pahin jakso oli kevät, jolloin hiekoitushiekan pölyäminen huononsi ilman laatua. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin neljällä mittausasemalla. Vuosikeskiarvot vaihtelivat eri mittausasemilla mikrogramman välillä kuutiometrissä. Vuonna 2005 voimaan astuva raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 40 mikrogrammaa kuutiometrissä. Nykyinen ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausiarvolle on 70 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tämä ohjearvo ei ylittynyt vuonna Raahen ilmanlaadulle on tunnusomaista korkea rautapitoisuus. Sinkkipitoisuus on myös hieman kohonnut. Muuten raskasmetallipitoisuudet ovat lähellä luonnon taustapitoisuuksia. Ilman rikkidioksidin määrää tarkkailtiin kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla. Raahen ilman rikkipitoisuuteen vaikuttavat terästehtaan lisäksi paikkakunnan muut päästöt ja kaukokulkeutumat. Vuonna 2003 rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli kahden kilometrin etäisyydellä tehtaasta kolme mikrogrammaa kuutiometrissä ja viiden kilometrin etäisyydellä tehtaasta kaksi mikrogrammaa kuutiometrissä. Rikkidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi. Raahen ilman typpipitoisuuksien mittaukset aloitettiin vuonna Ilman typpidioksidipitoisuus oli vuonna 2003 keskimäärin 10 mikrogrammaa kuutiometrissä. Nykyinen ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle typpidioksidin vuorokausiarvolle ylittyi kerran tammikuussa. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurimmat vuorokausiarvot µg/m tammi helmi maalis Lapaluoto 1 km Saloinen 2 km Varikko 5 km Keskusta 6 km huhti touko kesä heinä elo syys loka toiseksi suurimman vuorokausiarvon ohjearvo 70 µg/m 3 ohjearvo marras joulu 22

23 Tehtaan edustan merialueen tila tyydyttävä Raahen edustan merialuetta kuormittavat Raahen terästehtaan ja Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet. Rautaruukilla ja Raahen kaupungilla on vesioikeuden päätöksiin perustuva velvoite tarkkailla jätevesien vaikutuksia vesistössä viranomaisten hyväksymällä tavalla. Myös kalastoa ja kalastusta tarkkaillaan vuosittain. Tarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimustoimisto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue kuuluu pääosin luokkaan hyvä. Raahen kaupungin ja Rautaruukin edustat kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Kuljunlahti ravinnepitoisuudeltaan rehevä Kuljunlahti on vuonna 1963 Perämerestä erotettu allas, johon johdetaan makeaa vettä Haapajärven tekoaltaalta ja Piehinkijoesta Siniluodonlahden kautta. Rehevyysluokituksessa Kuljunlahti on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella luokassa rehevä, mutta arvot ovat lähellä luokkaa lievästi rehevä. 23

24 Sanasto Aihio Valettu teräskappale, josta levy- ja nauhatuotteet kuumavalssataan. Auditointi Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi. Sillä arvioidaan, täyttääkö tarkastuskohde määritellyt tarkastuskriteerit. Bentseeni Nestemäinen, erittäin helposti syttyvä, myrkyllinen aine. Terästehtaalla sitä syntyy kivihiilen koksausprosessissa. COD Kemiallinen hapenkulutus, joka kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Cowperi Masuunin puhallusilman esilämmitin EMAS Eco Management and Audit Scheme. Teollisuusyrityksille ja muille organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka on EU:n asetus. Fenoli Myrkyllinen orgaaninen yhdiste, joka vaikuttaa desinfioivasti ja jolla on tunnusomainen haju. ISO Kansainvälinen standardisoimisjärjestö International Standardization Organisation ISO 14001:1996 on kansainvälinen ympäristöhallintajärjestelmien standardi. ISO 9001:2000 on suunnittelun, tuotekehityksen, tuotannon, asennuksen ja huollon kansainvälinen standardi. Kokonaisleijuma TSP Total suspended particles. Kaikkien hiukkasten pitoisuus ilmassa Masuuni Jatkuvatoiminen kuilu-uuni, jossa valmistetaan rautaa. Ominaispäästö Tuoteyksikköä, tässä yhteydessä terästonnia, kohti laskettu päästö, joka sisältää myös hapen ja poltetun kalkin tuotantoon liittyvät päästöt. Pelletti Rautapitoinen tiivis rikastekuula Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet Aineita, joita muodostuu herkästi polttoaineiden palaessa epätäydellisesti tai orgaanisia aineita kuumennettaessa. PAH-yhdisteet muodostavat aineryhmän, johon lasketaan kuuluvan satoja erilaisia yhdisteitä. Raudan pelkistäminen Metallin vapauttaminen hapen ja metallin muodostamasta kemiallisesta yhdisteestä Senkkauuni Senkkauuni on sähköllä toimiva kuumennusjärjestelmä, jossa sulan teräksen lämpötilaa nostetaan senkassa eli teräksen kuljetusastiassa. Sintraus Sintrauksessa hienojakoinen rautarikaste saatetaan kappalemuotoon, sintteriksi. Syanidi Myrkyllinen aine, jota muodostuu hiilen ja typen reagoidessa. Sykloni Syklonissa kaasu tai neste saatetaan pyörimisliikkeeseen, jossa keskipakovoima erottaa niistä hiukkasia. Terästonni Esiaihiotuotannon määrä, kiloa Vakuumikäsittely Tyhjiökäsittely, jossa sulasta teräksestä poistetaan alipaineen avulla hiiltä, vetyä ja typpeä. Ympäristö Yrityksen ulkoiset ja sisäiset toimintaolosuhteet, jotka käsittävät ilman, veden, maan, luonnonvarat, kasvi- ja eläinkunnan, ihmiset ja näiden kaikkien väliset vuorovaikutukset. Ympäristöjärjestelmä Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Ympäristönäkökohta Organisaation tuotteiden tai palvelujen osa, jolla voi olla merkittävä ympäristövaikutus. Ympäristöohjelma Toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet saavutetaan. Ympäristöpäämäärä Organisaation itselleen asettama yleisluonteinen, mieluiten määrällinen tavoite ympäristöasioiden parantamiseksi Ympäristötavoite Yrityksen itselleen asettama, mieluiten yksityiskohtainen määrällinen vaatimus ympäristöpäämäärien saavuttamiseksi Ympäristövaikutus Organisaation toiminnan, tuotteiden tai palvelujen aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen muutos ympäristössä Lyhenteet ja kertoimet etuliite tunnus tera T giga G mega M kilo k 0,001 milli m 0, mikro µ 0, nano n Raportin toteutus Eila Paldanius Rautaruukki Oyj Eva-Liisa Nikula Viestintätoimisto Hyvä Juttu Jukka Laukkanen Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy 24

Raahen. tehdas Ympäristöraportti

Raahen. tehdas Ympäristöraportti Raahen 06 tehdas Ympäristöraportti Raahen tehdas Ympäristöraportti 2006 Sisällys Puheenvuoro 1 Raportti 2 Ruukki 3 Ympäristöpolitiikka 4 Ympäristöjärjestelmä 5 Elinkaari 6 Raahen tehdas 7 Merkittävyystarkastelu

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Raudan valmistus masuunissa

Raudan valmistus masuunissa Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

VALUN KÄYTÖN SEMINAARI 2019

VALUN KÄYTÖN SEMINAARI 2019 VALUN KÄYTÖN SEMINAARI 2019 Valimo- ja konepajateollisuuden ympäristövaatimukset Seppo Heinänen Sisältö 1. AX-Suunnittelu 2. Ympäristönsuojelu 3. Päästöjen mittaaminen 4. Kiina 2 Insinööritoimisto AX-LVI

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa 19.9.2013 Ruukki Metals Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä 1 www.ruukki.com

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisä llys Huomioimme ympä risto n käikessä toiminnässämme...

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 7/10/1 PSAVI/116/04.08/2010 (Psy-2009-y-36) Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 7/10/1 PSAVI/116/04.08/2010 (Psy-2009-y-36) Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 7/10/1 PSAVI/116/04.08/2010 (Psy-2009-y-36) Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Raahen terästehtaan typpioksidipäästöjä koskeva selvitys, Raahe Rautaruukki Oyj PL 93 92101

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain LIITE 2 1 (13) Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain Ferrokromitehtaan hiukkaspäästökohteet puhdistinlaitteineen. Päästökohde Puhdistinlaite tai 1 Koksiasema, koksinkuivaus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot