Yhdistysten toimintaedellytykset kartoitetaan kehittämiskeskusteluilla

Transkriptio

1 Numero 2/2012 Kuuloliiton yhdistystiedote Yhdistysten toimintaedellytykset kartoitetaan kehittämiskeskusteluilla Yhdistyksen verotus-opas Järjestökoulutuskalenteri 2013

2 2 Y H D I S T Y S T I E D O T E Sisällysluettelo Aluetyössä paneudutaan yhdistysten toimintaedellytyksiin...3 Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset kartoitetaan kehittämiskeskusteluilla... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Muutoksia aluetyöntekijöiden yhteystiedoissa...5 Järjestökoulutukset vuonna Uusi jäsenrekisteri käyttöön Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tiedot yhdistysten toimihenkilöistä ja jäsenmaksuista liittoon...8 Tupu-kouluttajat kertovat tulkkauspalveluista...8 Näyttämötaide saavutettavaksi -hanke päättyy...5 Kuuloviestin teemat ja aikataulu vuonna YHDISTYKSEN TALOUS & VEROTUS...9 Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten verotuksesta...9 Lähteet...9 KUULOLIITON JÄRJESTÖKOULUTUS Aluetyöntekijöiden yhteystiedot...24 Seuraava Yhdistystiedote ilmestyy keväällä Yhdistystiedotteen toimitus: Eeva Härkänen, Anne Wicht-Kvarnström, Sirpa Laurén, Juha Hietala ja Jukka Rasa Taitto: Jukka Rasa Kansikuva: Kuunteluhuone Valkean talon aulassa. Painopaikka Valopaino Oy, Helsinki

3 Y H D I S T Y S T I E D O T E 3 Aluetyössä paneudutaan yhdistysten toimintaedellytyksiin Syksy alkoi tänä vuonna apeissa tunnelmissa. Liitossa käytiin kesällä YT-neuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja 16 toimihenkilöä jouduttiin osa-aikaistamaan ja kuusi irtisanomaan. Toimenpiteet koskivat myös järjestöosaston henkilöstöä. Taloudelliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta ensi vuoden puolella, kun suurin osa irtisanomisista ja osa-aikaistamisista tulee voimaan. Toiminnallisiin vaikutuksiin on varauduttu jo syksyn aikana erilaisia tehtäväjärjestelyjä suunnitellen. Alakuloisesta syksystä on nyt jotakuinkin päästy yli ja ensi vuoden toiminnan suunnittelu on jo loppusuoralla. Aluetoiminnassa varaudutaan laajaan yhdistyskierrokseen. Tavoitteena on käydä ensi vuoden aikana kaikissa yhdistyksissä keskustelemassa yhdistysten toimintaedellytyksistä ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista. Kierroksen aikana selvitämme myös yhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten määrää. Tätä on peräänkuuluttanut myös liiton päärahoittaja Raha-automaattiyhdistys, joka ottaa ensi vuonna käyttöön täysin uudistuneen seurantajärjestelmän. Seurannassa halutaan tietoa paitsi vapaaehtoisten määrästä myös siitä, millaisia näkemyksiä vapaaehtoistyöntekijöillä on toiminnan sisällöstä, toteutustavasta ja kehittämistarpeista? Toivomme, että yhdistyskierros virittää mielenkiintoisia ja innostavia keskusteluja kanssanne ja saa myös pohtimaan uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Rentouttavaa Joulunaikaa ja antoisaa Uutta Vuotta Teille kaikille! Eeva Härkänen Järjestöjohtaja Kuunteluhuone Valkean talon aulassa Marraskuusta lähtien Valkeassa talossa on ollut mahdollisuus kokea, millaista on kuulla hyvässä kuunteluympäristössä. Kuuloliitto on rakentanut aulaan kuunteluhuoneen, joka havainnollistaa, mikä merkitys mm. hyvillä akustiikkamateriaaleilla on kuuntelulle. Alun perin kuunteluhuone rakennettiin Helsingin Musiikkitalossa keväällä 2012 järjestettyyn Cities for All Helsinki - tapahtumaan. Konferenssi oli osa World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmaa. Konferenssiin tehty esteettömyysnäyttely kiertää nyt ympäri Eurooppaa. Kuunteluhuone löytyy Valkean talon aulasta, infopisteen vierestä, osoitteesta Ilkantie 4, Helsinki. Valkea talo on avoinna arkisin (kesällä 9-15). Huoneeseen voi tulla tutustumaan maksutta.

4 4 Y H D I S T Y S T I E D O T E Yhdistysten toimintaedellytykset kartoitetaan kehittämiskeskusteluilla Ensi vuoden tärkein painopistealue aluetyössä on vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tukeminen ja kehittäminen. Kehittämistyö käynnistyy kartoittamalla vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset kaikissa yhdistyksissä. Yhdistyksissä käytävät kehittämiskeskustelut pohjautuvat alkukesästä valmistuneeseen vapaaehtoistoiminnan tutkimukseen. Lokakuussa tutkimusraportti lähetettiin jokaiseen yhdistykseen ja sitä voi käyttää tukena toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen keskeiset tulokset on jaettu raportissa kahteen eri lukuun. Ensimmäisessä tuloksia käsittelevässä luvussa luodaan kokonaiskuva Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnasta. Toisessa tutkimustuloksia esittelevässä luvussa käsitellään vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen pohjalta nousi esille useita vapaaehtoistoiminnan kehittämiskohteita. Esimerkiksi uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseen tarvitaan tarkemmat suunnitelmat, toimenpiteet ja vastuunjako. Lisäksi selkeä tarve on uudenlaisille vapaaehtoistoiminnan muodoille ja tehtäville. Kehittämiskeskusteluissa kartoitetaan samalla yhdistysten vapaaehtoisten lukumäärä, joka on kiinnostuksen kohteena myös Raha-automaattiyhdistyksen seurannassa. Tarkoitus on myös kehittää järjestelmä, jolla tämänkaltainen toiminnan kartoittaminen saataisiin jatkuvaksi osaksi toimintaa ja sen kehittämistä. Kehittämiskeskusteluihin voi osallistua yhdistyksen hallituksen lisäksi kuka tahansa yhdistysten jäsen, joka on kiinnostunut toiminnan kehittämisestä. Toivottavaa olisi, että ainakin kaksi henkilöä yhdistyksen hallituksesta osallistuvat keskusteluun. Keskustelut aloitetaan heti vuoden alusta Itä- Suomen piirissä ja sen jälkeen muissa piireissä. Tavoitteena on, että vuoden 2013 aikana kehittämiskeskustelut on käyty kaikkien yhdistysten kanssa. Lisätietoja antavat tutkija Annina Lavikainen, sähköposti: anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi puh ja kehittämispäällikkö Anne Wicht-Kvarnström, sähköposti: anne.wichtkvarnstrom@kuuloliitto.fi, puh Voitte ottaa yhteyttä myös sopiaksenne yhdistyksellenne kehittämiskeskustelun ajankohdan. Vapaaehtoistoiminnan tutkimus Kuuloliiton vapaaehtoistoiminta Merkitykset ja muodot muuttuvassa toimintaympäristössä löytyy pdfversiona liiton nettisivujen Materiaalipankista.

5 Y H D I S T Y S T I E D O T E 5 Muutoksia aluetyöntekijöiden yhteystiedoissa Lounais-Länsi-Keski-tiimi Ensi vuoden alusta Seinäjoen aluetoimistolla toiminut kuntoutussihteeri Tuija Vuori ja Jyväskylän aluetoimistolla toiminut kuntoutussihteeri Margit Hassinen siirtyvät kotitoimistoihin. Tuija Vuoren uusi postiosoite on Lumikonrita 7, Lapua. Margit Hassisen yhteystiedot säilyvät ennallaan. Etelä-Itä-tiimi Kuntoutussihteeri Maria Timonen on vuorotteluvapaalla asti. Maria Timosen vuorotteluvapaan aikana voitte ottaa yhteyttä Etelä-Itä-tiimin toimihenkilöihin: järjestösihteeri Esa Kalelaan, kuntoutussihteeri Riitta Pulkkiseen ja kuntoutussihteeri Johanna Juolaan. He vastaavat Itä-Suomen piirin järjestöllisistä palveluista Marian vuorotteluvapaan aikana. Yhteystiedot löytyvät Yhdistystiedotteen takakannesta. Tutkija Anniina Lavikainen on käytettävissä yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Anniinan yhteystiedot ovat anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi p Itä-Suomen Kuopion aluetoimisto muuttaa uusiin tiloihin Uusi osoite on Teletie 6, Kuopio. Näyttämötaide saavutettavaksi -hanke päättyy Kaksivuotinen Näyttämötaide saavutettavaksi hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Hankkeen päätösseminaari järjestetään maanantaina klo Klockrike teatterissa Helsingissä (Erottajankatu 7 B). Seminaarin avaa klo Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja. Klo Lissy Lovett Stagetext -järjestön toimitusjohtaja Lontoosta esittelee tekstitystä ja tekstitysjärjestelmää, jota he tarjoavat. Mika Lehtinen ja Laura Gröndahl esittelevät Tampereen videotyöpajan tuotokset, Kimmo Karjunen kertoo erilaisista teknisistä ratkaisuista, Sinikka Pihlamaa esittelee tekstityksen asiakasnäkökulmaa ja Päivi Raino kertoo käsikirjoituksen muokkauksesta tekstitykseksi. Seminaarissa on induktiosilmukka. Lissy Lovettin puheenvuoro kirjoitustulkataan englanniksi. Muut esitykset ovat suomenkielisiä ja kirjoitustulkataan suomeksi. Seminaari on maksuton. Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Sirpa Laurén sirpa.lauren@kuuloliitto.fi, puh

6 6 Y H D I S T Y S T I E D O T E Järjestökoulutukset vuonna 2013 Tämä tiedote sisältää vuoden 2013 järjestökoulutuskalenterin. Valtakunnallisina koulutuksina järjestetään entiseen tapaan mm. kuulolähipalvelutoiminnan perus- ja jatkokurssi sekä kuulolähipalveluvastaavien toiminnanohjaus. Keväällä järjestetään tilaisuus kokemuskouluttajatoiminnasta kiinnostuneille ja syksyllä Tunnista oikeutesi verkkokurssi ihmisoikeussopimuksesta. Myös erityisryhmille tarkoitetut tilaisuudet toteutetaan valtakunnallisina. Alue-, piiri- tai yhdistyskohtaiset koulutukset ja toiminnanohjaustilaisuudet järjestetään alueellisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Myös alueella toimivien työryhmien toimintaa tuetaan järjestämällä suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia. Pääsääntöisesti valtakunnallisissa koulutuksissa on osallistujamaksu. Matkakustannukset korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen (tai halvimman matkustustavan) mukaan. Toiminnanohjaukset ovat osallistujille maksuttomia. Järjestökoulutuksista tiedotetaan myös Kuuloliiton verkkosivuilla ja Yhdistysnetissä ( Yksittäisten koulutusten tiedotteet lähetetään lisäksi paperimuodossa yhdistyksille. Lisätietoja antavat kuntoutussihteeri Päivi Väänänen, sähköposti: paivi.vaananen@kuuloliitto.fi puh tai kehittämispäällikkö Anne Wicht-Kvarnström sähköposti: anne.wicht-kvarnstrom@kuuloliitto.fi puh Kuuloviestin teemat ja aikataulu vuonna 2013 Ensi vuoden Kuuloviestien teemat ja aikataulu on esitetty alla olevassa taulukossa. Kentältä - palstan uutiset toimitetaan Erkki Ahoselle osoitteella: erkki.ahonen@kuuloliitto.fi ja muut aineistot osoitteeseen: kuuloviesti@kuuloliitto.fi Lisätietoja antaa vs. viestintäpäällikkö Annette Fagerström, p Teema Aineisto Postitus 1. Kuulo ja ihmissuhteet Aktiivinen ikääntyminen Esteetön matkailu Kuulovammainen koulupolulla Työssä jaksaminen Uudistuva kuntoutus

7 Y H D I S T Y S T I E D O T E 7 Jäsenrekisteri uudistuu ensi vuonna Kuuloliitto on päättänyt hankkia uuden jäsenrekisterin, joka tulee korvaamaan tähän saakka käytössä olleen ohjelman. Rekisterin toimittaa liitolle Kehätieto Oy, jolla on vankka kokemus vastaavien ohjelmien toteuttamisesta. Uusi ohjelmisto tulee olemaan selainpohjainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmaan on mahdollista kirjautua milloin tahansa ja mistä tahansa, kunhan käytössä on toimiva internetyhteys. Ohjelmaan tulee olemaan pääsy kaikilla Kuuloliiton jäsenyhdistyksillä. Jokaisen jäsenyhdistyksen nimetty jäsenkirjuri voi saada ohjelmaa varten omat käyttäjätunnuksensa, joiden avulla yhdistyksen on mahdollista päästä käsiksi yhdistyksenä jäsenistöä koskevaan aineistoon. Käyttöoikeudet on rajattu koskemaan vain oman yhdistyksen tietoja ja se, miltä osin omien jäsenten tietoja on mahdollista muuttaa, on vielä auki. Uuden ohjelman myötä jäsenten osoitetietojen muutokset päivittyvät automaattisesti Itellan asiakastietojärjestelmästä. Samoin ohjelma saa tiedon kuolleista jäsenistä automaattisesti. Tämän myötä ei pitäisi syntyä tilanteita, että kuollut jäsen saisi esimerkiksi laskun tai maksumuistutuksen. Ohjelmisto helpottaa jäsentietojen tallennusta siten, että esimerkiksi internet-sivujen kautta tapahtuvat jäsenyyshakemukset käsitellään automaattisesti. Yhdistysten jäsenkirjureiden on mahdollista saada listat uusista, eronneista tai kaikista jäsenistä välittömästi kirjautumalla järjestelmään. Näin jäsenmäärän muutoksia voi seurata vaikka päivittäin. Ohjelmaa on myös mahdollista käyttää yhdistyksen sisäiseen viestintään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikille jäsenille voidaan lähettää yhteisiä sähköpostiviestejä, joilla tiedotetaan yhdistyksen tapahtumista tai muusta toiminnasta. Tämä tietysti edellyttää, että jäsenistöllä on käytössään sähköpostiosoitteet, mutta todennäköisesti sen käyttö yleistyy joka tapauksessa. Näiden lisäksi ohjelma tulee tarjoamaan myös paljon muita ominaisuuksia, joiden yksityiskohdat varmistuvat käyttöönoton myötä ja näistä tullaan erikseen kouluttamaan ja antamaan lisätietoja myöhemmin. Jäsenkirjurit saavat käyttökoulutusta Ohjelman käyttöönotto tapahtuu liitossa alkuvuonna 2013 ja tämän jälkeen on tarkoitus tarjota sen käyttöä myös liiton jäsenyhdistyksille. Valitettavasti tällä hetkellä tarkempaa aikataulua ei voida antaa, mutta tarkoituksena on järjestää vuoden 2013 mittaan koulutustapahtumia eri puolilla Suomea, joissa koulutetaan yhdistysten jäsenkirjureita järjestelmän käyttöön. Järjestelmän käyttöönottoon ja koulutukseen liittyvät aikataulut ovat vielä tarkentumatta lähinnä siitä syystä, että Kuuloliitossa jäsenasioita hoitava Kaisu Ritari on väliaikaisesti poissa saakka. Tarkennetut aikataulut selviävät ensi vuoden puolella, kun Kaisu palaa takaisin ja omalta osaltamme olemme ottaneet järjestelmän käyttöön. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Ilkka Sivula, sähköposti: ilkka.sivula@kuuloliitto.fi, p Jäsenrekisteriasioita vastaanotetaan toistaiseksi vain sähköpostitse Kuuloliiton jäsenrekisterin hoitaja Kaisu Ritari on väliaikaisesti poissa ja palaa töihin Hänen poissa ollessaan jäsenasioita hoitavat talouspäällikkö Ilkka Sivula ja taloussihteeri Riikka Artjoki. Kaikki jäsenrekisterin hoitamiseen liittyvät asiat pyydetään lähettämään sähköpostitse

8 8 Y H D I S T Y S T I E D O T E osoitteeseen jasenrekisteri@kuuloliitto.fi. Kiireellisissä asioissa voi ottaa suoraan yhteyttä puhelimitse numeroon (Riikka Artjoki) tai (Ilkka Sivula). Tiedot yhdistysten toimihenkilöistä ja jäsenmaksuista liittoon Suuressa osassa yhdistyksiä on syys-marraskuun aikana pidetty vuosikokous, joissa sääntöjen mukaan on valittu myös yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä päätetty jäsenmaksujen suuruudesta. Yhdistysten sihteereille on joulukuussa lähetty lomakkeet, joilla voi ilmoittaa tiedot yhdistysten toimihenkilöistä ja jäsenmaksuista. Toivomme, että tiedot lähetetään liiton taloustoimistoon mennessä ja yhden vuosikokouksen mallisääntöjä noudattavat yhdistykset pidettyään vuosikokouksensa tammi-maaliskuun aikana. Lomakkeet löytyvät myös liiton verkkosivuilta ja ne voi täyttää ja lähettää netin kautta: Yhdistykset Yhdistysinfo. Lisätietoja antaa taloussihteeri Riikka Artjoki sähköposti: jasenrekisteri@kuuloliitto.fi, puh Tupu-kouluttajat kertovat tulkkauspalveluista Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat eli ns. Tupu-kouluttajat ovat yhdistysten, piirien ja kerhojen käytettävissä tammikuusta 2013 alkaen. Tupu-kouluttajat ovat saaneet perehdytyksen tulkkauspalveluun ja ovat itse tulkkauspalvelun käyttäjiä. Heidät voi pyytää kertomaan tulkkauspalveluun liittyvistä asioista: kenellä on oikeus tulkkauspalveluun, tulkkauspalvelun hakeminen, tulkkausmenetelmät, missä tulkkia voi käyttää, tulkin tilaaminen, tulkkien ammattisäännöt, miten tulkin kanssa toimitaan. Tarkemman sisällön voi sopia Tupu-kouluttajan kanssa. Tilaisuus voi olla ½ - 1 tunnin pituinen, tarvittaessa pitempikin. Tupu-kouluttajien vierailusta ei tule kuluja, sillä liitto korvaa heidän kulunsa. Tupu-toimintaa koordinoi liitossa kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, jolta saat lisätietoja ja kouluttajien yhteystiedot. Lisätietoja: Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen Kuuloliitto/ Ilkantie 4, Helsinki sähköposti: tarja.kaikkonen@kuuloliitto.fi, puh (vain tekstiviestit) Opas tulkkauspalvelusta on luettavissa/tulostettavissa - sivustolta.

9 Y H D I S T Y S T I E D O T E 9 OPAS-AINEISTO YHDISTYKSEN TALOUS & VEROTUS Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten verotuksesta Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten verotuksesta Alkusanat Yleishyödyllinen yhteisö Toimiminen yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Tuloverotus Mitä tietoja tulee ilmoittaa? Veronalaista elinkeinotoimintaa vai verovapaata yleishyödyllistä toimintaa? Arvonlisäverotus (alv) Verotukseen liittyviä huojennuksia Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistyksen toimintaan liittyviä erityispiirteitä Yhteenveto...16 Lähteet...9 LÄHTEET: Verolainsäädäntö ( - Arvonlisäverolaki, AVL ( /1501) - Tuloverolaki, TVL ( /1535) - Laki elinkeinotulon verottamisesta, EVL ( /360) Verottajan kotisivut ( Verottajan kotisivuille on koottu erittäin kattava aineisto liittyen verotukseen. Sivuilta on mahdollista löytää myös erityisesti yleishyödyllisiä yhteisöjä varten luotuja ohjeita, joihin kannattaa tutustua.

10 10 Y H D I S T Y S T I E D O T E 1. Alkusanat Tämän aineiston tarkoituksena on antaa tietoa yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta yleisellä tasolla ja ottaa kantaa Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan erityispiirteisiin. Se on jatkoa aikaisemmin toimitettuun selostukseen, jossa kerrottiin yhdistyksen toiminnantarkastuksesta. Kuuloliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat yleishyödyllisiä järjestöjä, jotka ovat oikeutettuja verotuksen osalta eräisiin helpotuksiin. Verolainsäädännössä ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta siitä huolimatta yleishyödyllisten järjestöjen verotus on jatkuvan muutoksen kohteena. Muutos johtuu siitä, että verottaja on tiukentanut omia tulkintojaan verolainsäädännöstä ja tämä on heijastunut myös järjestöihin siinä, että aikaisemmin verovapaiksi katsottuja tuottoja on saatettu sittemmin veronalaisiksi. Verottaja perustelee tulkintojen muuttumista sillä, että yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, eikä verolainsäädäntöä kyetä riittävän nopeasti muuttamaan, jotta se vastaisi vallitsevaa tilannetta. Tästä syystä verottaja tulkitsee lainsäädäntöä, joka sinänsä ei ole muuttunut, aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Aineistossa on käsitelty verotusta lähinnä tulo- ja arvonlisäverotuksen näkökulmasta, mutta sarja tullee saamaan jatkoa ensi vuoden puolella. Toimitettujen tietopakettien on tarkoitus käsitellä lähinnä talouteen ja verotukseen liittyviä kysymyksiä, joita vapaaehtoisten keskuudessa nousee esille. Tämäkin paketti perustuu jäsenyhdistysten vapaaehtoisten toiveisiin siitä, että olisi hyvä saada verotukseen liittyvistä asioista vähän kättä pidempää. Toivon, että antaisitte palautetta sekä tästä paketista, mutta myös siitä, mistä asioista toivoisitte jatkossa saatavan lisätietoja. Kaikista asioista ei ole mahdollista ajanpuutteen vuoksi tehdä kovin yksityiskohtaisia ohjeita, mutta mikäli joku aihe saa riittävän laajasti kannatusta, olisi tällöin varmasti perusteltua ottaa aiheeseen kantaa. Aineisto löytyy myös Yhdistysnetistä. Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2013 toivottaa Ilkka Sivula, talouspäällikkö ilkka.sivula@kuuloliitto.fi. p Yleishyödyllinen yhteisö Kuuloliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat lähtökohtaisesti yleishyödyllisiä yhteisöjä. Tuloverolain (TVL 22.1 ) mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos kaikki alla luetellut edellytykset täyttyvät: - Se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. - Sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin. - Se ei toiminnallaan tuota siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisyyden edellytyksenä ei ole tietty yhteisömuoto, eli yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat olla niin osakeyhtiöt kuin säätiöt ja yhdistyksetkin. Yhdistykset tai säätiöt eivät myöskään automaattisesti ole yleishyödyllisiä yhteisöjä, vaan yhteisön yleishyödyllisyys määräytyy sen tosiasiallisen toiminnan perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisön harjoittaman toiminnan tulee täyttää edellä luetellut kriteerit ja tämän tulee myös olla kirjattuna yhteisön sääntöihin. Kuuloliiton säännöt ja liitossa laaditut yhdistysten mallisäännöt on laadittu siten, että niiden perusteella yleishyödyllisyys toteutuu. Mallisääntöjen käyttöönotto ei kuitenkaan pelkästään riitä,

11 Y H D I S T Y S T I E D O T E 11 vaan lisäksi tulee varmistua siitä, että yhdistyksen tosiasiallinen toiminta vastaa yhdistyksen sääntöjä. Vaikka yhteisö olisi sääntöjensä mukaan yleishyödyllinen, mutta tosiasiallinen toiminta ei vastaa sääntöjä, tehdään arviointi yleishyödyllisyydestä yhteisön toiminnan perusteella. Yhdistysten yleishyödyllisyyttä arvioitaessa tulee muistaa, että yhdistyksen rekisteröiminen on yleensä yleishyödyllisyyden edellytys. 2.1 Toimiminen yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Tuloverolain mukaan yleishyödyllisyyden edellytyksenä on, että toimintaa harjoitetaan yksinomaan yleiseksi hyväksi. Kuten on todettua, on Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten harjoittama toiminta lähtökohtaisesti yleishyödyllistä toimintaa. Toiminnan sisältö tai verottajan tulkinnat asioista saattavat olla kuitenkin vuosien varrella muuttuneet. Tästä syystä toiminnan luonne saattaa nykyään olla verotuksen näkökulmasta erilaista. Tuloverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Elinkeinotulon määritelmä ei ole lainsäädännössä täysin vakiintunut, joten tulkinnanvaraa on valitettavasti kohtuullisen paljon. Tästä huolimatta tuloverolaki listaa sellaiset tulot, joista yleishyödyllinen yhteisö on varmuudella verovapaa. Alla luetellut asioiden katsotaan olevan yleishyödylliselle yhteisölle verovapaita, eli elinkeinotulona ei pidetä: 1. yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa, 2. jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa. 3. adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa, 4. sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoitoaskartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa, 5. bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Lista ei ole tyhjentävä, mutta kaikki listalle kuulumattomat asiat joudutaan tapauskohtaisesti tulkitsemaan, ovatko ne elinkeinotuloa vai eivät. Elinkeinon harjoittaminen ei ole välttämättä yleishyödyllisyyden este. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa varsina laajamittaisestikin, mutta mitä enemmän elinkeinotoimintaa harjoitetaan suhteessa yleishyödylliseen toimintaan, sitä suurempi on riski, että yleishyödyllinen status menetetään. Yleishyödyllisyyttä tulkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, eikä voida tarkkaan ennakkoon määrätä sitä, missä menee raja. Kun elinkeinotoimintaa harjoitetaan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että toiminnasta veronalaista. Kun taas verotuksesta puhutaan, tulee erottaa toisistaan tuloverotus ja arvonlisäverotus. Näistä arvonlisäverotus mielletään usein hankalammaksi osa-alueeksi.

12 12 Y H D I S T Y S T I E D O T E 3. Tuloverotus Kuten todettua, yhdistys on verovelvollinen elinkeinotulostaan. Elinkeinotulon veroprosentti on tällä hetkellä 24,5. Tuloverotus tapahtuu aina toiminnan tuloksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoista saadaan vähentää toiminnan kulut, josta muodostuu verotettava tulos. Lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen tulosta, joka saadaan muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetystä kiinteistöstä tai kiinteistön osasta. Kiinteistötulon veroprosentti on tällä hetkellä 7,5068. Verotettavan tuloksen ilmoittaminen verottajalle tapahtuu lomakkeella. Verottajan internet-sivuilta löytyy tätä varten oma lomakkeensa ja sen täyttöohje (veroilmoituslomake 6 C), joihin kannattaa tutustua. Yhdistyksen tulee antaa veroilmoitus tarvittavine liitteineen aina, jos se on saanut esitäytetyn veroilmoituslomakkeen. Lisäksi veroilmoitus tulee antaa aina: - mikäli yhdistyksellä on ollut veronalaista toimintaa, - mikäli yhdistyksen omistaman kiinteistön tiedot ovat muuttuneet, - mikäli yhdistys on ostanut tai myynyt tilikauden aikana kiinteistön, - mikäli toiminta on muuttunut edellisvuoteen verrattuna, eikä tulojen verovapaudesta ole täyttä varmuutta. Veroilmoitus tulee antaa neljän kuukauden kuluessa siitä, kun yhdistyksen tilikausi on päättynyt. Mikäli tilikausi päättyy , tulee veroilmoitus antaa viimeistään Mitä tietoja tulee ilmoittaa? Mikäli verottaja on lähettänyt yhdistykselle esitäytetyn veroilmoituksen täytettäväksi, tulee lomakkeella antaa verottajalle tiedot kaikista yhdistyksen tuloista ja menoista. Mikäli verottaja ei ole lähettänyt yhdistykselle esitäytettyä veroilmoitusta, kannattaa yhdistyksen siitä huolimatta lähettää verottajalle täytetty veroilmoitus omatoimisesti, jos on epäselvää, onko yhdistyksen toiminta veronalaista vai ei. 3.2 Veronalaista elinkeinotoimintaa vai verovapaata yleishyödyllistä toimintaa? Kun mietitään sitä, mikä on verovapaata toimintaa ja mikä elinkeinotoimintaa, on rajanveto välillä hankalaa. Tästä syystä helpointa on lähestyä ongelmaa siitä näkökulmasta, että mikä on varmuudella verovapaata. Tuloverolain mukaan yleishyödyllisen yhdistyksen verovapaata varainhankintaa on ainakin sellainen tulo, joka on saatu: 1. arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta näihin verrattavasta toiminnasta, jonka yhteisö on järjestänyt oman toimintansa rahoittamiseksi. Myös tulot tällaisten tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- tai muusta sellaisesta toiminnasta ovat verottomia. 2. jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista 3. adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä 4. sellaisten tuotteiden tai palveluiden myynnistä, jotka on valmistettu tai tehty hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa sairaaloissa, kehitysvammaisten hoitolaitoksissa, vankiloissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa 5. bingopelin pitämisestä. Luettelon tulot ovat verovapaita edellyttäen, että tuotto käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen, eli yhdistyksen varsinaiseen toimintaan.

13 Y H D I S T Y S T I E D O T E 13 Kaikki yllä luetellut asiat on suoraan poimittu tuloverolaista, joten niiden osalta on tulkinnanvaraa kohtuullisen vähän. Mikäli yhdistyksen saamat tuotot koostuvat ainoastaan yllä listatuista varainkeruun muodoista, voi olla kohtuullisen varma, että yhdistyksen toiminta on verovapaata. Kaikki muu toiminta, joka ei ole yllä listattua varainkeruuta, saattaa olla veronalaista elinkeinotoimintaa ja tällaisia on hyvä tarkastella tapauskohtaisemmin hieman syvemmin. 4. Arvonlisäverotus (alv) Verotuksesta puhuttaessa tulee muistaa aina, että tuloverotus on erotettava arvonlisäverotuksesta, sillä nämä kaksi verolajia poikkeavat toisistaan merkittävästi. Aikaisemmassa luvussa 3. selostettiin verotusta tuloverotuksen näkökulmasta, joka tapahtuu aina toiminnan tuloksen perusteella. Arvonlisäverotus taas ei ota huomioon toiminnan tulosta, vaan verotus tapahtuu kokonaismyynnin perusteella. Yleishyödyllinen yhteisö ei lähtökohtaisesti ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin arvonlisäverovelvollinen siltä osin, kun sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään yhteisön veronalaisena elinkeinotulona (AVL 4 ). Jos jokin toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, täyttää se myös arvonlisäverotuksen liiketoiminnan tunnusmerkit. Jos siis yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa (ks. luku 3.), on se tästä elinkeinotoiminnasta myös arvonlisäverovelvollinen. Yleishyödyllinen yhteisö voi myös hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnastaan (AVL 12 ). Jos näin tehdään, on yhteisö arvonlisäverovelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä, eikä merkitystä ole enää sillä, katsotaanko toiminta elinkeinotoiminnaksi. Hakeutumisen myötä toiminnan arvonlisäverokohtelu arvioidaan erikseen, riippumatta tuloverokohtelusta. Poikkeuksen edellä esitettyyn muodostavat tilanteet, joihin soveltuu jokin arvonlisäverolain verovapaussäännös. Arvonlisäverosta vapaaksi on säädetty esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti (AVL ), sosiaalihuoltona tapahtuva palvelujen ja tavaroiden myynti (AVL ) sekä lakisääteisen koulutuspalvelun myynti (AVL ). Arvonlisäverotus toimii siten, että elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö lisää myytävän tuotteen tai palvelun hinnan päälle arvonlisäveron. Vuonna 2013 yleinen arvonlisäveroprosentti on 24, elintarvikkeiden arvolisäveroprosentti on 14 ja esimerkiksi lääkkeiden ja kirjojen arvonlisäveroprosentti on 10 (vuonna 2012 arvonlisäverokannat ovat 23 %, 13 % ja 9 %). Arvonlisäverotuksessa on kolmenlaista veroa eli myynnin veroa, ostojen veroa sekä niiden erotus eli tilitettävä vero. Valtiolle tilitetään määräajoin arvonlisäveroa. Tilitettävä arvonlisävero on käytännössä myyntien sisältämät arvonlisäverot, joista on vähennetty arvonlisäverollista liiketoimintaa varten tehtyjen ostojen hintojen sisältämät arvonlisäverot. Tilitettävän veron määrä on se yhdistykselle aiheutuva arvonlisäverokustannus, joka tulee ottaa huomioon hinnoittelussa. Esimerkki 1. Yhdistys X myy paristoja eurolla (alv 0 %) vuonna Yhdistys on arvonlisäverovelvollinen, joten se joutuu lisäämään pariston hintaan 23 % arvonlisäveroa ja paristojen myyntihinnaksi tulee näin euroa, jonka asiakas joutuu maksamaan. Tästä myyntihinnasta yhdistykselle kuitenkin jää ainoastaan euroa ja alv:n osuus, eli 230 euroa raportoidaan myynnin veroina ja myynnin verojen ja ostojen verojen erotus tilitetään sittemmin verottajalle. Yhdistys X on kuitenkin oikeutettu vähentämään ostettuihin paristoihin sisältyvän arvonlisäveron tilitettävästä alv:stä. Yhdistys on maksanut paristoista maahantuojalle 800 euroa ja ostohinta on pitänyt sisällään alv:n. Tällöin ostettujen paristojen hinta muodostuu seuraavasti:

14 14 Y H D I S T Y S T I E D O T E - Arvonlisäveroton hinta on ollut 650,41 euroa ja arvonlisäveron osuus (23 % x 650,41) on ollut 149,59 euroa, eli kokonaisostohinta on ollut 650, ,59 = 800 euroa. Myytyjen paristojen myyntihintaan sisältyneestä arvonlisäverosta 230 euroa saadaan vähentää ostettujen paristojen ostohintaan sisältyvä arvonlisävero 149,59 euroa ja näin verottajalle joudutaan tilittämään ainoastaan 80,41 euroa. Lopputuloksena on, että: - Yhdistys X on myynyt paristoja eurolla. - Tästä muodostuu kuitenkin yhdistykselle tuloa ainoastaan 1 000, sillä se on arvonlisäveroton osuus myyntihinnasta. - Arvonlisäveron osuus myyntihinnasta, eli 230 raportoidaan verottajalle myynnin verona. - Verottajalle raportoitavasta myynnin arvonlisäverosta saadaan kuitenkin vähentää ostettuihin paristoihin sisältyvä arvonlisävero (149,59 ) ja näin verottajalle tarvitsee tilittää vain 80,41 arvonlisäveroa. - - Yhdistyksen tilikauden liikevaihto on euroa (paristojen myynti) - Yhdistyksen tilikauden kulut ovat 650,41 euroa - Yhdistyksen tilikauden tulos on 349,59 euroa ( ,41 ), josta yhdistys joutuu maksamaan tuloveroa 24,5 % eli 85,65. Edellä kuvatussa esimerkissä on eroteltu toisistaan tuloverotus ja arvonlisäverotus. Kuten huomataan, eroaa arvonlisäverotus tuloverotuksesta monella tapaa. 5. Verotukseen liittyviä huojennuksia Sekä tuloverotukseen että arvonlisäverotukseen liittyy tiettyjä huojennuksia, joilla maksettavan veron määrään voi hakea huojennusta. Arvonlisäverotuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että yhdistys on arvonlisäverovelvollinen ainoastaan silloin, kun elinkeinotoiminnan arvonlisäverollisten tuottojen ja eräiden muiden AVL 3 :ssä lueteltujen tuottojen kokonaismäärä ylittää tilikauden aikana euron rajan. Huomioitavaa kuitenkin on, että mikäli raja ylittyy, on yhdistyksen maksettava arvonlisävero koko elinkeinotulostaan, ei siis ainoastaan siitä osasta joka ylittää euron rajan. Vaikka euron liikevaihtoraja ei täyttyisi, voi yhteisö kuitenkin halutessaan hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Tuloverotuksen osalta yhdistys voi hakea huojennusta maksettavasta tuloverostaan, kunhan elinkeinotoiminnan osuus ei ole liian suurta kokonaisuuteen nähden ja kunhan toiminnan tuotot ohjataan yleishyödylliseen tarkoitukseen. 6. Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistyksen toimintaan liittyviä erityispiirteitä Alla on listattu muutamia tyypillisiä esimerkkejä sellaisesta toiminnasta, jota Kuuloliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä harjoitetaan ja otettu kantaa siihen, onko kyseessä veronalainen elinkeinotoiminta vai verovapaa toiminta. a) Paristomyynti Yksi tyypillisimmistä varainhankinnan keinoista, jota Kuuloliiton jäsenyhdistysten keskuudessa harjoitetaan, on paristomyynti. Kuulokojeiden paristoja myydään usein jäsenille hieman edullisempaan hintaan kuin muille. Paristot hankitaan suoraan maahantuojalta.

15 Y H D I S T Y S T I E D O T E 15 Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama tavaramyynti on yleensä elinkeinotoimintaa suppeassakin mittakaavassa. Vain, jos verolaissa on erityissäännös, voi tällainen toiminta olla verovapaata. Tällaisia säännöksiä ovat tilaisuuksien yhteydessä harjoitettu myynti ja tiettyjen hyödykkeiden, kuten adressien, merkkien, korttien, viirien tms. myynti. Paristomyynti on siten elinkeinotoimintaa, ellei se ole hyvin vähäistä. Tämän seurauksena paristomyynti on myös arvonlisäverotettavaa toimintaa suoraan lain nojalla. b) Ostopalvelusopimukset ja toiminta-avustukset Osassa paikallisyhdistyksistä on laadittu sopimuksia kuntien kanssa avustuksesta kuulolähipalvelutoimintaan. Valtaosa yhdistyksistä harjoittaa toimintaa vastikkeetta, mutta joitain sopimuksia on historian saatossa solmittu esimerkiksi kunnan kanssa. Sopimuksen perusteella kunta maksaa joko nuppitaksana tai könttäsummalla yhdistykselle korvausta tarjotusta palvelusta. Summa saatetaan antaa myös avustuksena yhdistykselle esimerkiksi kunnan avustusrahastosta. Ostopalvelusopimuksien kattamat palvelut toteuttavat Kuuloliiton ja paikallisyhdistyksien varsinaista tarkoitusta. Siten tätä toimintaa voidaan pitää verovapaana toimintana. Jos kuitenkin tätä toimintaa tarjotaan kilpailutilanteessa, sitä pidettäisiin elinkeinotoimintana, ellei se ole hyvin vähäistä. Jos toiminta tapahtuu kilpailutilanteessa, veronalaisuuteen ei ole merkitystä sillä, maksaako kunta korvauksen nuppitaksana tai könttäsummana. Jos kunta myöntää avustusta yhdistykselle sen yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi, avustus on yhdistykselle verovapaata tuloa. Jos avustus on kuitenkin korvausta kilpailutilanteessa harjoitetusta toiminnasta, se voidaan katsoa veronalaiseksi korvaukseksi ostopalvelusopimuksen kattamasta toiminnasta. Toiminnan arvonlisäverollisuus määräytyy sen perusteella, katsotaanko toiminta elinkeinotoiminnaksi vai ei. Kuitenkin, jos yhdistys on hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, tulee vastikkeellinen toiminta todennäköisesti arvonlisäverotuksen piiriin liiketoiminnan tunnusmerkkien täyttyessä. c) Koulutukset Yhdistykset voivat järjestää koulutuksia tai kursseja, joissa tarkoituksena on kouluttaa esimerkiksi kuulolähipalvelussa toimivia vapaaehtoisia. Koulutus on yhdistyksen verovapaata toimintaa, jos se kohdistuu jäseniin tai yhdistyksen toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Jos koulutukseen osallistuu hyvin vähäisessä määrin ulkopuolisia henkilöitä ja se liittyy yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen, koulutus ei ole elinkeinotoimintaa. Jos koulutus suuntautuu laajemmin myös ulkopuolisiin, eli kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua siihen ja koulutusta markkinoidaan julkisesti ja se tapahtuu kilpailutilanteessa, se on elinkeinotoimintaa. Jos vastaavaa koulutusta ei mikään elinkeinotoimintaa harjoittava yritys tarjoa, on koulutus verovapaata, koska se ei tapahdu kilpailutilanteessa. Koulutusten arvonlisäverollisuus määräytyy sen perusteella, katsotaanko toiminta elinkeinotoiminnaksi vai ei. Jos yhdistys on hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, tulee vastikkeellinen koulutustoiminta todennäköisesti arvonlisäverotuksen piiriin. Mahdolliset arvonlisäverolain mukaiset lakisääteiset koulutuspalvelut ovat kuitenkin verottomia myös hakeutumistilanteissa. d) Luennot Kuuloliiton ja jäsenyhdistysten asiantuntijat käyvät pitämässä luentoja erilaisissa tilaisuuksissa ja yhdistys kuittaa tästä usein luentopalkkion.

16 16 Y H D I S T Y S T I E D O T E Liiton ja paikallisyhdistyksen tarkoitukseen liittyvä valistustyö on verovapaata toimintaa. Kun luennoista maksetaan korvausta, sitä ei voida yleensä pitää verovapaana. Verotuksessa korvaus voidaan katsoa luennoitsijan henkilökohtaiseksi tuloksi, josta hänen olisi maksettava tuloveroa. Luennoitsija voi lahjoittaa nettotulonsa paikallisyhdistykselle. Yhdistykselle lahjoitus on verovapaa tulo. Luennointia ei voida pitää talkootyönä, joten sillä perusteella ei sitä voida pitää verovapaana tulona. Jos luentopalkkio katsotaan tuloverotuksessa luennoitsijan henkilökohtaiseksi tuloksi, rinnastetaan palkkio arvonlisäverotuksessa palkaksi ja siten arvonlisäverottomaksi eräksi. Pääsääntöisesti arvonlisäverotuksessa kuitenkin tulkitaan, että yhdistyksen laskuttama luentopalkkio on yhdistyksen liiketoiminnan tuloa ja siten se kuuluu arvonlisäverotuksen piiriin, jos se on elinkeinotuloa tai hakeutumisen perusteella verollista liiketoimintaa. e) Muut tapahtumat Kuuloliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia, joiden osallistujat maksavat usein jonkun osallistumismaksun. Tapahtumiin saatetaan hankkia myös rahoitusta yrityksiltä siinä muodossa, että yritys tukee ja sponsoroi tapahtumaa ja saa vastineeksi näkyvyyttä. Tapahtumia ovat mm. kurssit, leirit, virkistystapahtumat pääsääntöisesti jäsenille sekä vapaaehtoisille. Jäsenille ja vapaaehtoisille järjestetyt leirit ja virkistystapahtumat ovat yhdistyksen verovapaata toimintaa. Osallistumismaksun periminen tällaisiin tapahtumiin ei muuta niiden verotuksellista luonnetta. Jos jokin yritys tukee ja sponsoroi tällaista tilaisuutta, ei tällainen tulo ole elinkeinotuloa. Jos tilaisuus on avoin muille kuin jäsenille ja vapaaehtoisille ja vastaavia tilaisuuksia järjestävät myös elinkeinotoimintaa harjoittavat yritykset, tapahtuman järjestämisen voidaan katsoa tapahtuvan kilpailutilanteessa, jolloin se on elinkeinotoimintaa. Tällaisessa tilanteessa sekä osallistumismaksut että sponsorointitulot ovat veronalaista elinkeinotuloa. Osallistumismaksun arvonlisäverotus seuraa tässäkin tapauksessa tuloverotuksen verokohtelua, jos yhdistys ei ole hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta. Mahdollisia sponsorointisopimuksia tulee tarkastella erikseen. Jos sponsorin voidaan katsoa saavan yhdistykseltä vastasuorituksen, voidaan yhdistyksen mahdollisesti katsoa myyvän sponsorille arvonlisäverollista markkinointi- ja mainospalvelua, jos myös elinkeinotoiminnan kriteerit täyttyvät. Jos sponsorointi katsotaan vastikkeettomaksi lahjaksi, on se arvonlisäverotonta. 7. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä Kuuloliitolla että paikallisyhdistyksillä saattaa olla toimintaa, joka täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Mikäli elinkeinotoimintaa harjoitetaan, edellyttää se silloin myös veroilmoituksen antamista tuloverotuksen osalta. Mikäli elinkeinotoiminnan kokonaismyynti ylittää vuositasolla 8500 euron rajan, tulee tällöin hakeutua elinkeinotoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi. Hakeutumisen jälkeen myytävät tuotteet tulee myydä arvonlisäveron kanssa ja tilittää näin saatu alv verottajalle aika-ajoin. Tässä tapauksessa saa myös vähentää ostoihin liittyvät arvonlisäverot siltä osin, kuin ostot liittyvät elinkeinotoimintaan. Kun tarkastellaan sitä, onko toiminta elinkeinotoimintaa vai ei, tulee huomiota kiinnittää muutamaan asiaan. Tavaramyynti on lähes aina elinkeinotoimintaa, ellei kyse ole adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä. Lisäksi elinkeinotoiminnan luonnetta miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko kyse toiminnasta, jolle on olemassa kilpailua. Jos vastaavaa tuotetta tai palvelua myy joku toinen taho, on tällöin kyse kilpailluista markkinoista ja se katsotaan hyvin herkästi elinkeinotoiminnaksi.

17 Y H D I S T Y S T I E D O T E 17 KUULOLIITON JÄRJESTÖKOULUTUS 2013 Kuuloliiton järjestökoulutuksen tarkoituksena on tukea ja kannustaa jäsenistöä aktiiviseen järjestötoimintaan. Koulutukset tukevat liiton strategian ja tavoitteiden toteutumista. Koulutuskalenterissa on tietoa valtakunnallisesti järjestettävistä koulutuksista. Alue-, piiri- tai yhdistyskohtaiset koulutukset ja toiminnanohjaustilaisuudet järjestetään alueellisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Koulutusten sisällön suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat liiton toimihenkilöt yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa. Myös alueella toimivien työryhmien toimintaa tuetaan järjestämällä suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia. Koulutuksista tiedottaminen Tämän koulutuskalenterin lisäksi järjestökoulutuksista tiedotetaan Kuuloliiton verkkosivuilla ja Yhdistysnetissä sekä Kuuloviesti-lehdessä. Yksittäisten koulutusten tiedotteet lähetetään myös paperimuodossa yhdistyksille. Ilmoittautuminen ja peruutukset Koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistysten jäsenille. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kolme viikkoa ennen koulutusta, ja kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ellei kurssiohjelmassa toisin mainita. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisten vastaanottaja yhteystietoineen on mainittu kunkin kurssin kohdalla. Ilmoittautuneille lähetetään koulutuksen ohjelma, tiedot kurssipaikasta ja matkustusohjeet. Mahdolliset peruutukset ilman kuluja on tehtävä viimeistään viikko ennen koulutustilaisuutta. Poikkeuksena on kuitenkin sairaustapaus tai muu ennalta arvaamaton pätevä syy. Ilman asianmukaista peruutusta ilmoittautuneelta peritään osallistumismaksu. Osallistumismaksut ja matkakustannusten korvaaminen Pääsääntöisesti valtakunnallisissa koulutuksissa on osallistumismaksu. Toiminnanohjaukset ovat osallistujille maksuttomia. Osallistujille ilmaisten koulutusten kohdalla on ajateltu, että koulutettavan tiedot ja taidot hyödyttävät oman yhdistyksen lisäksi myös muita yhdistyksiä. Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen. Yleensä yhdistykset maksavat osallistumismaksun, jos siitä on etukäteen yhdistyksen hallituksessa sovittu. Matkakustannukset korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Toiminnanohjauksissa ei peritä omavastuuosuutta. Oppimisen iloa! Lisätietoja: Päivi Väänänen, Kuntoutussihteeri sähköposti: paivi.vaananen@kuuloliitto.fi, p

18 18 Y H D I S T Y S T I E D O T E KUULOLÄHIPALVELUKOULUTUS Kuulolähipalvelu on yhdistysten järjestämää, vapaaehtoisvoimin toteutettavaa ohjausta ja neuvontaa. Kuulolähipalvelutoimijat tukevat kuulokojeen ja apuvälineiden käytössä sekä neuvovat kuulonkuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kuulolähipalvelukoulutus on kokonaisuus, joka sisältää perus- ja jatkokurssin sekä ennakkotehtäviä ja omassa yhdistyksessä tapahtuvaa toiminnanohjausta. Kurssilaisten toivotaan osallistuvan molemmille kursseille. KUULOLÄHIPALVELU - peruskurssi Peruskurssin tavoitteena on oppia tuntemaan vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja kuulonkuntoutuksen perusteet sekä tiedostaa Kuuloliiton kuulolähipalvelun merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa. Kohderyhmä Kuulolähipalvelusta kiinnostuneet vapaaehtoiset. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yhdistyksen kanssa, jolloin yhdistys maksaa osallistumisen ja matkojen omavastuuosuuden. Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tampere 60 /henkilö, sisältää koulutuksen, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen. Matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Ilman majoitusta osallistujamaksu on 20 euroa /henkilö. Kuntoutussihteeri Margit Hassinen, p , margit.hassinen@kuulolitto.fi KUULOLÄHIPALVELU - jatkokurssi Kurssin teemana on vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja voimavarat. Kurssin tavoitteena on evästää vapaaehtoinen palvelemaan, neuvomaan ja ohjaamaan kuulovammaisia asiakkaita ja heidän läheisiään. Koulutuksessa perehdytään KLP- toiminnan järjestämiseen ja pohditaan vapaaehtoisen vastuuta, velvollisuuksia ja voimavaroja.

19 Y H D I S T Y S T I E D O T E 19 Kohderyhmä Kuulolähipalvelusta kiinnostuneet, mielellään peruskurssin suorittaneet vapaaehtoiset. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa. Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Avoinna 60 /henkilö, sisältää koulutuksen, ohjelman mukaiset ruokailut ja majoituksen. Matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Ilman majoitusta osallistujamaksu on 20 euroa /henkilö. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yhdistyksen kanssa. Kuntoutussihteeri Margit Hassinen, p margit.hassinen@kuuloliitto.fi ESIINTYMIS- JA ILMAISUTAIDON KOULUTUSPÄIVÄT KOKEMUSKOULUTTAJATOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE Kokemuskouluttajalla on omakohtaista kokemusta vammaisuudesta tai pitkäaikaisesta sairaudesta ja hän on sopeutunut vammaansa. Kokemuskouluttaja pitää kokemustietoonsa pohjaavia alustuksia tai osallistuu muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen. Kokemuskouluttajille toiminta luo mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin ammattilaisiin ja syventää heidän ammatillista osaamistaan kokemustiedolla. Tuleville ammattilaisille kokemuskoulutustoiminta taas antaa mahdollisuuden oppia vammaisilta, mitä on elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa. Koulutuspäivien tavoitteena on antaa perusvalmiuksia ensisijaisesti kokemuskoulutustoiminnasta kiinnostuneille. Kuulovammaisen ohella myös puoliso tai läheinen voi toimia kokemuskouluttajana. Kuuloliiton koulutuspäivät antavat perusvalmiudet ja -tiedot kokemuskouluttajana toimimisesta, edellytyksistä ja vaatimuksista. Koulutuksessa opiskellaan mm. esiintymiseen, ilmaisuun sekä oman tarinan kertomiseen liittyviä asioita. Katso myös: Kohderyhmä Kokemuskoulutustoiminnasta kiinnostuneet jäsenet Aika Kevät 2013 Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Avoinna Maksuton, matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa. Kuntoutussihteeri Päivi Väänänen, p , paivi.vaananen@kuuloliitto.fi

20 20 Y H D I S T Y S T I E D O T E HUONOKUULOISENA TYÖELÄMÄSSÄ-KOULUTUSPÄIVÄ Koulutuspäivän tavoitteena on lisätä työikäisten huonokuuloisten tietämystä työympäristöön liittyvistä ratkaisuista ja työhyvinvoinnista, sekä antaa voimavaroja työssä jaksamiseen ja oman tilanteen kehittämiseen. Kohderyhmä Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kuuloliiton työikäiset (18 64 v.) jäsenet Avoinna, 1 pv Pohjois-Suomi Maksuton, matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan Erityisasiantuntija Juha Hietala, p , juha.hietala@kuuloliitto.fi TUNNISTA OIKEUTESI verkkokurssi ihmisoikeussopimuksesta Kurssin tavoitteena on, että kurssilaiset tunnistavat ja ymmärtävät omat oikeutensa sekä oppivat keinoja oikeuksiensa edistämiseksi. Kurssilla pohditaan, mitä ovat ihmisoikeudet, ja mikä merkitys niillä on? Mikä on YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus? Miten ihmisoikeuksien toteutumista voi edistää? Kohderyhmä Oikeuksistaan kiinnostuneet jäsenet, joilla on vähintään ATK-perustaidot Aika Syksy 2013, sisältäen yhden lähiopetusviikonlopun , verkkokurssi viisi viikkoa Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Lähiopetuspäivät Kuurojen Kansanopistossa ja verkkokurssityöskentely moodlessa Lähiopetusviikonloppu 60 /henkilö, matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Tutkija Anniina Lavikainen, p , anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi TOIMINNANOHJAUKSET KUULOLÄHIPALVELUVASTAAVIEN TOIMINNANOHJAUS Toiminnanohjauksen tavoitteena on yhdistyksen kuulolähipalvelutoiminnan tukeminen ja kehittäminen. Toiminnanohjauksessa etsitään yhdessä ratkaisuja pulmakohtiin ja kuulolähipalvelun kehittämiseen. Toiminnanohjaus on tarkoitettu yhdistyksille joissa joko jo on kuulolähipalvelutoimintaa tai jotka ovat aloittamassa kuulolähipalvelua.

21 Y H D I S T Y S T I E D O T E 21 Kohderyhmä Yhdistysten kuulolähipalvelutoiminnasta vastaavat, yksi henkilö / yhdistys. (Yhdistys voi ilmoittaa myös varapaikalle yhden henkilön. Varapaikkalainen pääsee mukaan, jos kurssille jää vapaita paikkoja.) Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tampere Maksuton, matkat korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan Kuntoutussihteeri Krista Heiniö, p , krista.heinio@kuuloliitto.fi VIESTINTÄVASTAAVIEN TOIMINNANOHJAUS Kohderyhmä Piirien viestintävastaavat Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Helsinki Maksuton, matkat korvataan julkisen kulkuneuvon mukaan Tiedottaja Erkki Ahonen, p , erkki.ahonen@kuuloliitto.fi KOKEMUSKOULUTTAJIEN JA TULKKIPALVELUKOULUTTAJIEN TOIMINNANOHJAUSPÄIVÄT Toiminnanohjauksen tavoitteena on ylläpitää ja tukea kokemus- ja tulkkipalvelukouluttajien tietoja ja taitoja. Kohderyhmä Kuuloliiton kokemuskouluttautujaksi rekisteröidyt kokemuskouluttajat sekä tulkkipalvelukouluttajat Aika Syksy 2013 Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Avoinna Maksuton, matkat korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan Kuntoutussihteeri Päivi Väänänen, p , paivi.vaananen@kuuloliitto.fi tai Erityisasiantuntija Sirpa Laurén, p , sirpa.lauren@kuuloliitto.fi PIIRIEN PUHEENJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Neuvottelupäivillä käsitellään Kuuloliiton ja aluetoiminnan ajankohtaisia asioita.

22 22 Y H D I S T Y S T I E D O T E Kohderyhmä Piirien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, toimialayhdistysten puheenjohtajat, valtakunnallisten toimikuntien puheenjohtajat Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Avoinna, pääkaupunkiseutu Maksuton, matkat korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan Kehittämispäällikkö Anne Wicht-Kvarnström, p , anne.wicht-kvarnstrom@kuuloliitto.fi ERITYISRYHMIEN KURSSIT JA TAPAAMISET KUUROUTUNEIDEN VIIKONLOPPU Aika Marraskuu 2013 Paikka Avoinna Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, p (vain tekstiviestit), tarja.kaikkonen@kuuloliitto.fi Katso myös: CI-VIRKISTYSVIIKONLOPPU Aika Paikka Osallistumismaksu Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kopolan kurssikeskus Hinta tarkentuu myöhemmin. Matkat korvataan 30 euroa ylittävältä osalta julkisten kulkuneuvojen mukaan. Kuntoutussihteeri Margit Hassinen, p , margit.hassinen@kuuloliitto.fi tai Kirsi Mikkanen k.mikkanen@pp.inet.fi. Katso myös: vertaistuki /sisäkorvaistute