Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO

Transkriptio

1 1/ 2011 EHO TTS METSÄTALOUSNUMERO Koneellisen taimikonhoidon KEHITYSNÄKYMIÄ TEHO 1/2011 8,20 Metsäsijoittamisen MONET MUODOT Työturvallisuus RAHTISAHURIN HAASTEENA

2 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUSJOHTAJA TARMO LUOMA, TTS KUVA: SAKARI ALASUUTARI TTS - TYÖTEHOSEURAN STRATEGIA VUOTEEN 2015 Strategian työstäminen vuosille aloitettiin sidosryhmäkartoituksella keväällä Sidosryhmien mielestä TTS:n menestyminen tapahtuu ainoastaan aktiivisemmalla ja vahvemmalla asiakaslähtöisyydellä kaikissa toiminnoissa. Koulutus- ja tutkimustoiminnan tiivis yhteistyö ja sen linkittäminen asiakkaiden osaamisen kehittämiseen nähtiin TTS:n vahvimpana kilpailutekijänä tulevaisuudessa. Sidosryhmät toivoivat erityistä aktiivisuutta sekä koulutus- että tutkimusverkostoissa, joissa TTS:n pitäisi ottaa johtava rooli. Myös kansainvälisyyttä pidettiin ehdottomana kasvun edellytyksenä, sillä yritykset ja toimijat muuttuvat yhä globaalimmiksi. Toiminta-ajatus kirkastui strategiaprosessin aikana yhdeksi lauseeksi, jossa löytyy kaikki TTS:n toiminnan ydinasiat eli asiakas, osaaminen, tuottavuus ja hyvinvointi: Parannamme asiakkaidemme osaamista, tuottavuutta ja hyvinvointia Visio kuvaa TTS:n tavoitetilan vuonna Siinä korostuu valtakunnallisuus ja kansainvälisyys, jotka ovat myös strategisia valintoja ja kasvun edellytyksiä. Olemme vahvasti kehittyvä valtakunnallinen toimija ja kansainvälinen osaaja. TTS:n strategista valintaa ovat halutuin kumppani, yhteiset ja yhtenäiset prosessit, innovatiivinen työympäristö ja motivoitunut henkilöstö, voimakas ja hallittu kasvu, valtakunnallinen sekä kansainvälinen. Strategiset valinnat ovat koko TTS:lle yhteisiä painopistealueita ja päämääriä, joihin määrätietoisesti strategiakauden aikana pyritään aloittaneessa matriisimallisessa TTS:n organisaatiossa toimialat ovat: Teknologia ja luonnonvarat, Logistiikka ja palvelut sekä Rakentaminen ja asuminen. Lisäksi Tuottavuus muodostaa osaamiskeskuksen, joka toimii läpi kaikkien toimialojen. Tutkimuksen ja koulutuksen yhdistäminen, josta hyvänä esimerkkinä on jo kolme vuotta käynnissä ollut metsäkoneenkuljettajakoulutus, antaa voimaa ja mahdollisuuksia palvella valtakunnallisia ja kansainvälisiä asiakkaita entistä paremmin.

3 SISÄLTÖ 4 3 Sisältö 4 Koneellinen taimikonhoito hakee paikkaansa 8 Kuitupuuta vai energiapuuta karsittuna vai karsimattomana Korjuukokeita mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa 12 Kone vastaan metsuri energiapuun korjuussa 17 Männyn kannonnosto on luultua helpompaa 20 Laajempi metsäsijoittaminen suomalaisen metsänomistajan ulottuville Kohti uusia metsänomistamisen työkaluja 22 Metsäsijoittajalta vaaditaan Metsällistä näkemystä ja taloudellista tuntemusta 24 Laatua puuston käsittelyn ammattitaidon kehittämiseen ja osoittamiseen Turvallisuusriskit hallintaan 28 Työturvallisuus rahtisahurin haasteena 30 Kasvusta draivia metsä- ja puualan pienyrityksille 34 Metsäyritys muuttuvassa metsäsektorissa 42 Metsäkulttuuria Ali-Mäkelän tilalla 46 Metsänomistajien vapaaehtoinen metsien suojeluohjelma Metso KANNEN KUVA: SAKARI ALASUUTARI TTS - TYÖTEHOSEURA RY on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, jonka palveluksessa on 220 työntekijää ja liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa. Toiminta-ajatuksenamme on parantaa yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittämällä niiden osaamista. Käyntiosoite: Kiljavantie 6 Postiosoite: PL 5, Rajamäki Vaihde: (09) , fax: (09) Toimitusjohtaja: Tarmo Luoma Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi TEHO Käyntiosoite: Kiljavantie 6 Postiosoite: PL 5, Rajamäki Asiakaspalvelu: (09) , Faksi: (09) Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi JULKAISIJA TTS, Vastaava päätoimittaja: Tarmo Luoma Puh Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Puh TOIMITUS Toimitussihteeri/taitto: Kaija Laaksonen Puh Sähköposti: TEHO@tts.fi PAINO Oy Fram Ab, Vaasa TILAUKSET Tilaushinnat 2011: Koko vuosikerta 48 Kestotilauksena 47 Kotitalous-TEHO (numerot 3 ja 6) 17 Kestotilauksena 16 Tilaukset: Asiakaspalvelu Sähköposti: asiakaspalvelu@tts.fi Puh. (09) ILMOITUKSET Ilmoitushinnat: koko 4-väri 1/ / / /6 600 Ilmoitusmyynnistä vastaava: Kari Ylönen Puh Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN

4 Koneellinen taimikonhoito hakee paikkaansa TUTKIJA ARTO MUTIKAINEN JA TOIMIALAJOHTAJA VESA TANTTU, TTS, KUVAT: ARTO MUTIKAINEN 4 Taimikon varhaishoidon tekeminen ajallaan on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa puuntuotannon kannattavuutta. Siitä huolimatta jää hoitotyö vuosittain tuhansilla hehtaareilla tekemättä. Yksi ratkaisu voisi olla töiden koneellistaminen, kuten puunkorjuussa on tehty. Koneellisen taimikonhoitotyön osuus on arviolta alle prosentti hoitoalasta. Kuitenkin valtaosa työstä voisi olla tehtävissä koneilla. TEKNISET VALMIUDET OVAT OLEMASSA Peruskoneena taimikonhoidossa käytetään yleensä kevyttä tai keskiraskasta hakkuukonetta ja raivauslaite on asennettu nosturiin hakkuulaitteen tilalle. Myös pienkoneperustaisia vaihtoehtoja on kehitetty (Tehojätkä Pro -pienmetsäkone ja prototyyppivaiheessa oleva Metsäkissa). Tehtiinpä taimikonhoito isolla tai pienellä koneella, perustyömenetelmä on samantyyppinen. Kone etenee järjestelmällisesti työkaistoittain. Kaistan leveys riippuu koneen ominaisuuksista ja ennen kaikkea nosturin ulottuvuudesta sekä sen toimintakyvystä ääriulottuvuuksilla. Keskiraskaalla hakkuukoneella se noin 20 metriä, kevyellä hakkuukoneella noin 15 metriä ja pienmetsäkoneella 7 8 metriä.

5 Taimikonhoitokoneissa käytettävät raivauslaitteet voidaan jakaa toimintaperiaatteen mukaan kolmeen tyyppiin: 1. Sahaavat laitteet, joilla vesat katkaistaan yhdellä tai useammalla pyöröterällä 2. Leikkaavat laitteet, joilla vesat katkaistaan leikkaavilla terillä 3. Kitkevät laitteet, joilla vesat vedetään maasta juurineen. Suomessa markkinoilla on raivauslaitteita kuudelta valmistajalta. Malleja on kaikkiaan yhdeksän (taulukko). Käytännön töissä on noin 15 konetta. JULKISUUSKUVA HIDASTAA KONEELLISTAMISTA Laitevalmistajien odotukset ovat olleet taimikonhoidon koneellistamisessa korkealla 2000-luvun alkupuolelta lukien. Laitteiden kysyntä on kuitenkin ollut laimeaa. Kaikkiaan raivauslaitteita on myyty noin 30. Oman konsernin metsiä hoitavat metsäyhtiöt ovat selvästi kiinnostuneita koneellisesta taimikonhoidosta, joskin asiassa edetään vähitellen ja harkiten. Yksityismetsissä koneellisen taimikonhoidon työmäärät ovat olleet vielä hyvin vähäisiä. Sekä metsänomistajat että heille metsänhoidon neuvontaa antavat toimihenkilöt suhtautuvat usein vielä hyvin varauksellisesti nykymuotoista koneellista taimikonhoitoa kohtaan. Tämä voi laitevalmistajien mukaan johtua ennen kaikkea koneellisen työn heikosta markkinoinnista, huonosta julkisuuskuvasta sekä yrittäjien ja osaavien kuljettajien löytämisen vaikeudesta. Myös koulutuksessa on valmistajien mielestä puutteita. Taimikonhoitoon räätälöityä koneenkuljettajakoulutusta ei ole tarjolla. Monet kouluttajat väheksyvät taimikonhoitotyötä puunkorjuutyöhön verrattuna. Myös metsäammattilaisille tulisi järjestää koulutusta muun muassa työkonetekniikkaan ja työkohteiden valintaan liittyen. Leikkaava Mense RP40 -raivauspää varttuneessa taimikossa. Peruskoneena kevyt Sampo Rosenlew -hakkuukone. Sahaavalla UW40 -raivauslaitteella varustettu Tehojätkä -pientraktori taimikon varhaisperkauksessa. Taulukko. Suomessa markkinoilla olevat taimikonhoitoon tarkoitetut raivauslaitteet. Merkki ja malli Katkaisutapa Sopiva peruskone Valmistaja/myyjä Hinta, euroa (alv 0%) Bracke C12a Pyöröterä teräketjulla Harvesterit, kaivinkoneet Bracke Forest AB, Ruotsi / Uittokalusto Oy MenSe RP40 Edestakaisin liikkuvat leikkaavat terät Maataloustraktorit ja muut kevyet peruskoneet MenSe Oy /valmistaja MenSe RP80 Edestakaisin liikkuvat leikkaavat terät Harvesterit, kaivinkoneet MenSe Oy /valmistaja Metsäkissa Leikkaavat terät pyörivässä lautasessa Oma peruskone Tmi Kimmo Perätalo Naarva reikäperkaaja Ei katkaisua, vesat vedetään juurineen maasta Naarva kitkevä perkaaja Ei katkaisua, vesat vedetään juurineen maasta Risutec II Pyöröterä Maataloustraktorit ja muut kevyet peruskoneet Harvesterit, kaivinkoneet Pentin Paja Oy / valmistaja Maataloustraktorit Pentin Paja Oy / valmistaja Risutekniikka ky / valmistaja asennettuna Risutec III Pyöröterä Harvesterit, kaivinkoneet Risutekniikka ky / valmistaja asennettuna Usewood UW40 Pyöröterä Maataloustraktorit ja muut kevyet peruskoneet Usewood Oy / valmistaja

6 6 Tärkeänä tekijänä koneellisen taimikonhoidon lisääntymiselle laitevalmistajat pitivät sitä, että alalle saadaan erityisesti koneelliseen taimikonhoitotyöhön erikoistuneita yrittäjiä. Erikoistumisen ja kasvavien työmäärien kautta tietoisuus koneellisesta taimikonhoitotyöstä lisääntyy. Lisäksi alaan panostavien yrittäjien merkitys menetelmien ja laitteiden jatkokehittämisen kannalta on ollut aina tärkeää. KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TYÖJÄLKI AVAINASEMASSA Raivaussahatyöhön verrattuna koneellinen taimikonhoitotyö nykymenetelmillä on sitä kilpailukykyisempää mitä järeämpää ja tiheämpää taimikko on. Metsäntutkimuslaitoksen tekemässä Mense RP 40 -raivauspään seurantatutkimuksessa koneellisen taimikonhoitotyön tuottavuus oli keskimäärin 0,12 hehtaaria tunnissa (Saarinen & Rantala 2010). Hehtaarikohtainen ajanmenekki vaihteli tutkimuksessa 4,0 tunnista 15,5 tuntiin. Tulosten perusteella koneella oli kannattavaa tehdä ainoastaan sellaisia kohteita, joissa metsuriajan menekki oli 16,3 tuntia hehtaarille tai enemmän. Tämä merkitsee sitä, että taimikonhoito on kannattavaa koneellistaa, kun keskimääräinen kantoläpimitta on 1 cm ja poistuma yli kpl/ha 2 cm ja poistuma yli kpl/ha 4 cm ja poistuma yli kpl/ha. Laitevalmistajien mukaan koneellisen taimikonhoitotyön kustannuskilpailukyky alkaa olla jo kohdallaan. Konetyöstä maksettavalla /ha hinnalla työ on jo kannattavaa. Kyse on tässäkin ennen kaikkea asenteista. Yksittäisissä tapauksissa metsurityöstä maksetaan usein yhtä paljon tai jopa enemmän kuin konetyöstä ja hintaa pidetään silti kilpailukykyisenä. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten ja käytännön kokemusten perusteella näyttää siltä, että taimikon varhaisperkauksessa kustannustehokkain menetelmä on koneellinen kitkentä, jossa vesat vedetään maasta juurineen. Sopiva ajankohta kitkennälle on 4 5 vuotta istutuksen jälkeen. Kustannustehokkuus syntyy pääosin siitä, että juurineen kitketyt taimet eivät juu- Kitkevä raivauslaite työssä. Kasvatettava kuusentaimi laitteen keskellä. Poistettavat vesat puristetaan leukojen väliin ja nostetaan maasta juurineen. Peruskoneena keskiraskas Valmet -hakkuukone. ri veso. Näin vältetään nopeasti kasvavien kantovesojen muodostuminen ja muutaman vuoden kuluttua vaadittava toinen taimikonhoitokerta, mikä yleensä tarvitaan jos vesat poistetaan katkaisemalla. Kitkentä vähentää myös kasvatettaville taimille haitallista juuristokilpailua. Kitkentää voidaan tehdä koko sulanmaan ajan uudelleen vesomisen määrän muuttumatta. Työjälkeen kuuluvia tärkeimpiä tekijöitä ovat puuvalinnat, kasvamaan jätettävien puiden määrä, tilajakauma sekä puustovauriot. Näistä kolme ensimmäistä on saavutettavissa laadukkaasti yhtä lailla koneellisessa työssä kuin raivaussahatyössä. Kasvatettavien puiden vaurioitumisriski koneellisessa työssä on korkeampi. Tehdyissä selvityksissä puista on vaurioitunut 4 11 %. Metsurityössä vastaava luku on ollut yleensä 0 2 %.

7 KEHITYSNÄKYMIÄ Koneellinen taimikonhoito on vasta kehityksensä alussa, mutta siihen on välttämätöntä panostaa, koska raivaussahalla tehtävän taimikonhoidon tuottavuustasoa ei pystytä enää merkittävästi nostamaan. Lisäksi metsureiden saatavuus tulevaisuudessa on suuri kysymysmerkki, joskin myös ammattitaitoisista koneenkuljettajista on puutetta. Konetyön ja miestyön yhdistäminen olisi kokeilunarvoinen menetelmä kustannustehokkuuden lisäämisessä niin järeitä kuin kevyitäkin peruskoneita käytettäessä. Muun muassa Ruotsissa on tutkittu menetelmää, jossa peruskoneen runkoon kiinnitetyllä raivauslaitteella avataan käytäviä kasvatettavien taimirivien väliin koneen liikkuessa (Bergkvist & Norden 2004). Tämän jälkeen raivaamatta jääneet käytävien väliset alueet hoidetaan raivaussahatyönä. Menetelmän kilpailukyky pelkkään raivaussahatyöhön verrattuna todettiin varttuneen taimikon hoidossa erittäin hyväksi. Käytettävissä olevista konekonsepteista näyttäisi etenkin kitkevä menetelmän jatkokehittämiselle olevan lupaavat eväät. Myös koneen runkoon kiinnitetyn niittävän raivauslaitteen ja koneen nosturiin kytkettyyn raivauspään yhdistelmä voisi tuoda uusia mahdollisuuksia. Kone- ja metsurityötä järkevästi yhdistelemällä voisi pienten koneiden kyseessä ollessa koneenkuljettaja ja raivaussahuri voi olla yksi ja sama henkilö. Koneellinen taimikonhoito tulee tuotteistaa osaksi puuntuotantoketjua ja sitä tulee markkinoida aktiivisesti kaikilla toiminta- ja toimijatasoilla sen hetkisen kehitysvaiheen potentiaalin mukaisena vaihtoehtona. Metsuri- ja konetyön vastakkainasettelua tulee välttää ne voivat täydentää toisiaan. Koneellistamisen vauhdittamiseksi tulee kehittää nykyisten toimivien ratkaisujen jatkokehittämisen rinnalla sekä kokonaan uusia laiteratkaisuja että työtä tukevaa automaatiota. Varsinkin varhaishoidon tehostamiseksi tarvitaan puiden massakäsittelyä joukkokäsittelyn sijasta. Kirjallisuutta Bergkvist, I & Norden, B Stråkröjning en metod med stor potential. Saarinen, V-M & Rantala, J Metsäpalveluyrityksille on kysyntää kaikissa metsänomistajaryhmissä s Teoksessa: Rieppo, K. (toim.) Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille. TTS:n julkaisuja 406. Strandström, M & Poikela, A UW40 -risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Metsätehon tuloskalvosarja 12/2010. Strandström, M Tuloksia MenSe -raivauspään seurantatutkimuksesta. Metsätehon tuloskalvosarja 6/2010. Ylimartimo, M. & Heikkilä, J Taimikonhoidon koneellistamiskelpoisuus. Metsätieteen aikakauskirja 4/2003. Kitkentä korvasi katkaisun Metsätutkimuslaitoksen uutiskirje TTS MESSUILLA Osallistumme messuille ja tapahtumiin: OmaKoti-messut Helsingin messukeskuksessa MetKu Metsäkulttuuripäivät Metsämuseo Lustolla, Punkaharjulla KUTSU TYÖTEHOSEURA RY:N JÄSENKOKOUKSEEN Vuoden 2011 varsinainen jäsenkokous pidetään torstaina 3. kesäkuuta 2011 kello Nurmijärven Rajamäessä osoitteessa Kiljavantie 6, TTS:n hallintorakennuksessa (rakennus 16, 2. krs). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 edellyttämät asiat. Työtehoseura ry:n jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen. Työtehoseura ry:n johtokunta Kokousmateriaalin toimittamista varten ilmoittautuminen mennessä osoitteella asiakaspalvelu@tts.fi tai p. (09)

8 Kuitupuuta vai energiapuuta karsittuna vai karsimattomana KORJUUKOKEITA MÄNTYVALTAISISSA ENSIHARVENNUKSISSA TUTKIJA KAARLO RIEPPO, TTS, 8 Pienpuuhakkeen korjuumäärien kasvu on tuonut markkinoille lukuisia uusia harvennuspuun korjuuseen suunniteltuja koneita ja laitteita, joissa voidaan käyttää myös toisistaan poikkeavia työmenetelmiä. Perinteisen kuitupuukorjuun sijasta tai rinnalla voidaankin puu korjata karsittuna rankana, osittain karsimattomana, kokonaan karsimattomana tai näiden yhdistelminä. Metka-hankkeessa kokeiltiin useita erilaisia korjuumenetelmiä kolmessa männikön ensiharvennuskohteessa. Pelkästään latvaläpimitan vaihtelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi eri raaka-aineosioiden määrään. Suurentamalla latvaläpimittaa pienennetään ainespuun osuutta, mutta samalla sen laatu voi nousta. Menetelmiä voidaan myös soveltaa joustavasti markkinatilanteen mukaan. Jopa samalla leimikolla olisi mahdollista käyttää eri menetelmiä puuston koon, puulajin ja metsäkuljetusmatkan mukaan. Pienempipuustoisissa kohdissa hyödynnetään joukkokäsittelyä ja otetaan puu kor-

9 keintaan osittain karsittuna. Myös varastopaikan lähellä, kun metsäkuljetusmatka on lyhyt, voidaan suosia karsimattomia tai osittain karsittuja menetelmiä. Pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla kannattaa puolestaan suosia karsitun puun korjuumenetelmiä, jotta metsäkuljetuskustannukset eivät nousisi. KOLME KORJUUKOHDETTA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSISSA Metka-hankkeessa (Metsäenergiaa kannattavasti, toteutettiin touko elokuussa 2009 mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa kolme koesarjaa, joissa kussakin oli kolmesta viiteen erilaista korjuumenetelmää. Hakkuukoneena toukokuussa Lopella ja elokuussa Hauholla oli Timberjack 1070 joukkokäsittelykäpälin varustelulla 745-hakkuulaitteella. Koneet olivat eri yrittäjien ja niitä käyttivät eri kuljettajat. Hauholla tehtiin yksi koe myös giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla eli koneella, joka tekee sekä hakkuun että metsäkuljetuksen. Alustakoneena oli Timberjack 810C ja giljotiinihakkuulaitteena Nisula 280. Tätä konetta ajoi sama kuljettaja kuin Hauhon hakkuukonetta. Padasjoella toukokuussa 2009 hakkuukoneena oli Norcar 600H ja hakkuulaitteena Ponsse HN125. Tässä koneessa ei ollut joukkokäsittelyominaisuutta. Kuormatraktoreina kaikissa kokeissa oli Timberjack Kaikki kolme koekohdetta olivat mäntyvaltaisia ensiharvennuksia. Lopella puusto oli pelkkää mäntyä ja se oli riveihin istutettu. Hakkuussa edettiin rivien suuntaisesti poistamalla ajouralta yksi rivi. Hauholla ja Padasjoella oli männyn lisäksi paikoin runsaastikin sekapuuna koivua ja myös kuusta. Kaikki koneenkuljettajat hallitsivat hyvin tavanomaisen karsitun puun teon ja ajon. Karsimattoman tavaran teko oli kuitenkin uutta. Lopen kuljettaja ei myöskään hallinnut joukkokäsittelyä, vaikka koneessa tämä ominaisuus olikin. KOKEILUISSA OLI KUITUPUUTA, RANKAA JA KARSIMATONTA Kaikissa kolmessa kokeessa oli kaksi samaa koemenetelmää eli tavanomainen kuitupuuhakkuu (kuitu-menetelmä) ja energiarankahakkuu (ranka-menetelmä). Kuitu-menetelmässä puut käsiteltiin yksitellen. Ranka-menetelmässä Hauholla hyödynnettiin joukkokäsittelyä. Ohjeena rangan latvaläpimitaksi oli Lopella 4 ja Padasjoella 2 senttimetriä. Hauholla rangan latvaläpimitalla ei ollut rajoitusta. Osittain karsimattoman tavaran kuormaus oli yllättävän tehokasta. Kuvassa on käynnissä kuormaustyövaihe Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen Padasjoen tutkimuskohdetta ennen koetta. Osaan puista merkattiin kokeissa puun senttimetreissä mitatun rinnankorkeusläpimitan viimeinen numero varmistamaan puun läpimitan silmämääräistä arviointia työntutkimuksessa. Kohteet oli ennakkoraivattu tarpeen mukaan. Kuva: Kaarlo Rieppo Lopen kohteella puusto oli riveihin istutettua mäntyä. Kuva: Kaarlo Rieppo Lopella ja Padasjoella kolmantena menetelmänä oli energiapuuhakkuu, jossa puu tarvittaessa katkottiin kuljetuspituuteen karsimalla sen tyviosa ja siirtämällä latvaosa samaan kasaan karsitun osan kanssa (osittain karsimaton -menetelmä). Hauholla oli kuitu- ja ranka-menetelmien lisäksi kolme muuta menetelmää: Kuitu+ranka-menetelmä: Kuitupuun ja energiarangan integroitu hakkuu eri kasoihin. Puista, joiden rinnankorkeusläpimitta vähintään 10 senttimetriä kuitupuuta ja mahdollisesti rankaa ja tätä pienemmistä puista joukkokäsittelyä hyödyntäen energiarankaa Kuitu 10 cm -menetelmä: Kuitupuuhakkuu, jossa latvaläpimitta vähintään 10 senttimetriä ja kuitupuun latvat ja pienemmät puut karsimattomana energiapuuksi joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen Giljotiini-menetelmä: Korjuu giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen Kokeissa yksittäisiä koealoja ei rajattu etukäteen tarkasti. Tavoitteena oli 20 metrin ajouraväli. 9

10 PUUSTOTIEDOT Lähtöpuustoa oli koekohteittain kappaletta hehtaarilla, ja keskimääräiset rungon koot vaihtelivat 52:sta 70 litraan (taulukko). Taulukko. Lähtöpuusto koekohteittain Koekohde Tiheys, runkoa/ha Rungon keskikoko, dm 3 Runkotilavuus, m 3 /ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha Loppi Padasjoki Hauho Jäävän puuston määrät olivat kokeittain Lopella , Padasjoella ja Hauholla runkoa hehtaarilla. Lopella poistettiin , Padasjoella ja Hauholla runkoa hehtaarilta. Poistetun puuston toteutuneet rungot koot vaihtelivat kokeittain ja kohteittain seuraavasti: Loppi dm 3, Padasjoki dm 3 ja Hauho dm 3. Kohteiden sisällä oli - varsinkin Hauholla - suurtakin vaihtelua yksittäisten kokeiden välillä lähtöpuuston ja myös poistetun puuston tunnuksissa. Puustotunnusten vaihtelusta johtuen lopulliset tuottavuudet määritettiin kussakin kokeessa eri menetelmille käyttäen samaa runkolukusarjaa eli laskennalliset poistettavat puut olivat kaikille kokeilluille menetelmille kohteittain samat. JOUKKOKÄSITTELYN HYÖDYNTÄMINEN Joukkokäsittelyä hyödynnettiin vain Hauhon kokeissa. Kuitu-menetelmässä kaikki puut käsiteltiin yksinpuin. Ranka-, kuitu+ranka- ja kuitu 10 cm -menetelmillä käsittelytaakoista viidenneksessä taakoista oli useampi kuin yksi puu - useimmiten kaksi tai kolme. Kokonaispuumäärästä käsiteltiin näillä menetelmillä reilu kolmasosa joukkokäsitellen. Giljotiini-menetelmässä useamman puun taakkoja oli selvästi enemmän eli runsas puolet kaikista taakoista ja kokonaispuumäärästä lähes kolme neljäsosaa käsiteltiin useamman kuin yhden puun taakoissa. OSITTAIN KARSIMATTOMILLA HAKKUUN PARHAAT TUOTTAVUUDET Hauhon kokeessa hakkuun tuottavuus oli ranka-menetelmällä yli 30 prosenttia ja kuitu+ranka-menetelmällä noin seitsemän prosenttia suurempi kuin kuitu-menetelmässä (kaavio). Selvästi suurimmat tuottavuudet olivat menetelmillä kuitu 10 cm ja giljotiini. Molemmilla näillä menetelmillä tuottavuus oli yli 70 prosenttia parempi kuin tavanomaisella kuitupuumenetelmällä. Lopen kokeessa menetelmien väliset hakkuun tuottavuudet olivat: kuitu 4,3, ranka 5,0 ja osittain karsimaton 6,0 kuutiometriä tehotunnissa. Näin tässä kokeessa tuottavuus rangalla oli 15 prosenttia ja osittain karsimattomalla 40 prosenttia suurempi kuin kuidulla. Padasjoen kokeessa puolestaan hakkuun tuottavuus oli kuidulla 5,2, rangalla 4,9 ja osittain karsimattomalla 6,5 kuutiometriä tehotunnissa. Siten tässä kokeessa rangalla tuottavuus oli neljä prosenttia pienempi kuin kuidulla. Osittain karsimattomalla tuottavuus oli puolestaan noin neljänneksen parempi kuin kuidulla. OSITTAIN KARSIMATTOMALLA KUORMAUS YLLÄTTÄVÄN TEHOKASTA Osittain karsimattomalla tavaralla metsäkuljetuksen kuormakoot jäävät yleensä pienemmiksi kuin kuitupuulla ja rangalla. Sen sijaan kokeissa havaittiin, että kuormaus kiintokuutiometriä kohti oli osittain karsimattomalla tavaralla jopa nopeampaa kuin kuitupuulla ja rangalla. Tämä joh- Hauholla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuu karsittiin latvaläpimittaan 10 senttimetriä ja latvat ja pienemmät puut kasattiin karsimattomana energiapuuksi tarvittaessa kuljetuspituuteen katkaisten. Kuva: Kaarlo Rieppo Hakkuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin Hauhon kokeessa. Giljotiini-menetelmässä myös vain hakkuuosan tuottavuus. Tehotunti ei sisällä mitään keskeytyksiä. 8 7 Tuo avuus, m 3 /tehotun Kuitu Ranka Kuitu+ranka Kuitu 10 cm Giljo ini Menetelmä 10

11 Yhtenä menetelmänä Hauholla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin kuitupuun ja energiarangan integroitua hakkuuta eri kasoihin. Kuvassa tilanne hakkuun jälkeen. Kuva: Kaarlo Rieppo tui siitä, että oksia ja latvuksia sisältävät kuormaustaakat olivat kiintokuutiometreinä suurempia kuin kuitupuulla ja rangalla, eikä taakka-ajoissakaan ollut suurta eroa. Purkaminen oli yleensä kaikilla tavaralajeilla lähes yhtä nopeaa lukuun ottamatta kokopuun purkamista giljotiini-menetelmässä, mikä vei selvästi enemmän aikaa kuin muissa menetelmissä. Metsäkuljetuksen tuottavuudet olivat Lopella kaikilla kolmella kokeillulla menetelmällä samaa tasoa 9,5 9,7 kuutiota tehotunnissa. Padasjoen kokeessa tuottavuudet olivat kuidulla ja rangalla samansuuruiset eli 8,7 ja 8,6 kuutiota tehotunnissa, mutta osittain karsimattomalla tuottavuus oli selvästi suurin 10,9 kuutiota tehotunnissa. Hauholla metsäkuljetuksen tuottavuus oli rangalla 8,5 kuutiota tehotunnissa, mikä oli pienempi kuin kuidun 9,1 kuutiota tehotunnissa. Vielä pienempi tuottavuus 7,7 kuutiota tehotunnissa oli kuitu+rankamenetelmässä. Tässäkin kokeessa selvästi paras tuottavuus metsäkuljetuksessa 11,3 kuutiota tehotunnissa oli menetelmässä, jossa osa oksista jätettiin karsimatta (kuitu 10 cm). Giljotiini-menetelmässä metsäkuljetusosuuden tuottavuudeksi tuli 8,6 kuutiota tehotunnissa. Osittain karsimattoman tavaran hyvä tuottavuus oli seurausta tämän tavaran nopeasta kuormauksesta, joka puolestaan perustui muita tavaralajeja suurempaan taakan kokoon. Kuorman kokokin oli suhteellisen hyvä verrattuna karsitun tavaran menetelmiin. KORJUUKUSTANNUSVERTAILU Korjuukustannusten määrittämisessä käytettiin käyttötuntikustannuksena hakkuukoneelle 80 euroa, metsätraktorille 55 euroa ja giljotiinille 60 euroa. Näin rangan korjuukustannukset olivat Lopen kokeessa 10 prosenttia ja Hauhon kokeessa 17 prosenttia tavanomaista kuitu-menetelmää edullisemmat. Padasjoella puolestaan rangan korjuukustannukset olivat muutaman prosentin kuitua kalliimmat. Osittain karsimaton -menetelmä oli Lopella 22 prosenttia ja Padasjoella 20 prosenttia tavanomaista kuitu-menetelmää edullisempi. Vielä edullisemmaksi jopa noin 40 prosenttia alle kuidun korjuukustannusten osoittautui Hauholla kokeiltu kuitu 10 cm -menetelmä. Samaan kustannustasoon päädyttiin myös Hauholla kokeillulla giljotiini-menetelmällä. Hauholla kokeillulla kuitu+ranka-menetelmällä korjuukustannukset olivat samansuuruiset kuin tavanomaisella kuitu-menetelmällä. HUOMIOITAVAA TULOKSIA TULKITTAESSA Menetelmissä, joissa ainakin osa latvuksesta jätettiin karsimatta, oletettiin, että kaikki karsimatta jäänyt oksamassa saadaan talteen. Näin ei kuitenkaan ainakaan aina käytännössä liene osa latvusmassasta jää palstalle. Tästä johtuen näiden menetelmien osalta esitettyjä tuloksia voidaan pitää jonkin verran liian positiivisina. Kunkin koesarjan tulokset perustuvat aina vain yhden kuljettajan aikatutkimusaineistoon suhteellisen pienillä koealoilla. Kuljettajan merkitys tuottavuustasoon voi olla hyvin merkittävä, mutta verrattaessa saman kuljettajan tuottavuuksia eri menetelmillä kuten tässä, saadaan suhteellisen luotettavia tuloksia. Metka metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. ( Maaseuturahasto 11

12 Kone vastaan metsuri energiapuun korjuussa TUTKIJA KAARLO RIEPPO, TTS, 12 Metsurin tekemään siirtelykaatoon perustuva energiapuun korjuu on vielä selvästi kustannustehokkaampaa kuin koneellinen korjuu pienessä puustossa. Lähes yhtä edullinen on parhaimmillaan kone-miestyömenetelmä, jossa koneellisesti avataan ajourat ja metsuri tekee siirtelykaataen urien välialueet. Tämän jälkeen hakkuun tehnyt korjuri kuljettaa puut varastolle. Siirtelykaatoon perustuva energiapuun korjuu voisi sopia omatoimisellekin met- sänomistajalle. Siirtelykaatotekniikan haltuunotto on kuitenkin syytä tehdä ammattilaisen opastuksella. Menetelmän oppii opastuksen saatuaan kohtuullisesti noin viikossa. VERTAILUSSA KONETYÖ, KONE- MIESTYÖ JA MIESTYÖ TTS selvitti eri korjuumenetelmien kilpailukykyä kahdella koivikon nuoren metsän kunnostuskohteella Kanta-Hämeessä Metka eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa. Ensimmäinen koesarja tehtiin joulukuussa 2008 yhdellä giljotiinivarusteisella korjurilla (korjuri on kone, jolla tehdään sekä hakkuu että metsäkuljetus) ja yhdellä metsurilla. Kohde raivattiin ennen kokeita ja siihen rajattiin pienempi- ja suurempipuustoiset koealueet. Lähtöpuuston rungon koko oli pienemmässä puustossa noin 20 litraa ja suuremmassa puustossa lähes 40 litraa ja runkoja oli vastaavasti ja kappaletta hehtaarilla. Toisella kohteella joulukuussa 2009 lähtöpuuston rungon koko oli samaa suuruusluokkaa kuin ensimmäisen kohteen pie-

13 nemmässä puustossa, mutta tiheys yli runkoa hehtaarilla oli selvästi suurempi. Tällä kohteella ei ollut raivaustarvetta ja kokeet tehtiin kahdella giljotiinivarusteisella korjurilla ja kahdella metsurilla. Kokeiluissa vertailtiin kolmea korjuumenetelmää: Konetyö eli sekä hakkuu että metsäkuljetus giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla Kone-miestyö eli giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla ensin uran hakkuu, sitten urien välialueen hakkuu miestyönä siirtelykaataen ja lopuksi koko puuston metsäkuljetus giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla Miestyö eli koko koealan hakkuu miestyönä siirtelykaataen ja metsäkuljetus giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla Ensimmäisellä kohteella poistettiin pienemmässä puustossa kokeittain ja järeämmässä puustossa puuta hehtaarilta. Kokopuuna kertymät hehtaaria kohti olivat ja kuutiota. Toisella kohteella poistetun puuston määrä vaihteli huomattavasti ollen runkoa hehtaarilta. Tällä kohteella kertymä oli kuutiota kokopuuta hehtaarilta. TUOTTAVUUSEROT MENETELMIEN VÄLILLÄ YLLÄTTÄVÄN PIENET Ensimmäisellä kohteella miestyön tehotuntituottavuus oli prosenttia pienempi kuin konetyö-menetelmän. Kone-miestyön tuottavuus oli pienemmässä puustossa samaa tasoa kuin konetyön, mutta suuremmassa puustossa tällä menetelmällä tuottavuus oli kymmenisen prosenttia parempi kuin konetyössä. KORJUUKUSTANNUKSISSA MIESTYÖ EDULLISIN Eri menetelmien väliset korjuukustannukset määritettiin suhteellisina perustuen siihen, että metsurin tuntikustannus sivukuluineen oli kustannuslaskelmissa noin 42 prosenttia koneen tuntikustannuksesta. Koska metsäkuljetus tehtiin samalla koneella kuin hakkuu, oli metsäkuljetuksen tuntikustannus sama kuin hakkuun. Kun konetyön ja miestyön osuudet kokonaistyöajasta vaihtelivat menetelmittäin ja myös yksittäisissä kokeissa samallakin menetelmällä, muuttui myös keskimääräinen korjuun tuntihinta menetelmittäin ja kokeittain. Keskimääräiset tuntihinnat olivat eri kokeissa kokonaan siirtelykaatoon perustuvassa menetelmässä prosenttia ja siirtelykaadon ja konehakkuun yhdistävässä menetelmässä prosenttia kokonaan koneelliseen korjuuseen perustuvan menetelmän tuntihinnasta. Taulukko. Tehotuntituottavuudet (m 3 ) menetelmittäin eri kokeissa Menetelmä Tuottavuus, m 3 /tehotunti Kohde 1, pienempi puusto Konetyö 2,1 Kone-miestyö 2,0 Miestyö 1,8 Kohde 1, suurempi puusto Konetyö 2,5 Kone-miestyö 2,7 Miestyö 2,2 Kohde 2 Konetyö 1 2,0 Kone-miestyö 1 2,1 Miestyö 1 2,2 Konetyö 2 1,8 Kone-miestyö 2 1,6 Miestyö 2 1,7 Ensimmäisellä kohteella kuljettajan tekemät kuormaustaakat olivat säntillisiä. Puut katkottiin kokeissa kasauksen yhteydessä kuljetuspituuksiin metsäkuljetusta varten. Kuva on ensimmäisen kohteen suuremmasta puustosta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kokeissa koneellinen korjuu tehtiin korjureilla, joissa alustakoneena oli tavanomainen metsätraktori. Hakkuu ja myös kuormaus tehtiin joukkokäsittelevällä giljotiinihakkuulaitteella. Kuvassa on käynnissä kuormaustyövaihe ensimmäisen kohteen suuremmassa puustossa. Kuva: Kaarlo Rieppo Toisella kohteella ykkösellä merkityissä kokeissa miestyön ja kone-miestyön tuottavuus oli jopa parempi kuin konetyön. Kakkosella merkityissä kokeissa koneella tehdyssä kokeessa oli tuottavuus % parempi kuin miestyön ja kone-miestyön kokeissa. Miestyö- ja kone-miestyö-menetelmät olivat kokonaistuottavuudeltaan varsin lähellä kokonaan koneelliseen korjuuseen perustuvan menetelmän tuottavuuksia joissakin kokeissa ne olivat jopa hieman tuottavampia. Tehotuntituottavuudet olivat kokopuuna konetyössä 1,8 2,5, konemiestyössä 1,6 2,7 ja miestyössä 1,7 2,2 kuutiota (taulukko). 13

14 Kun menetelmien väliset tuottavuuserot olivat melko pienet ja miestyö- ja kone-miestyö-menetelmien tuntikustannukset kokonaan koneellista menetelmää jopa kymmeniä prosentteja pienemmät, olivat nämä menetelmät myös korjuukustannuksiltaan konemenetelmää selvästi edullisempia (kaaviot 1 ja 2). Edullisimmillaan miestyön kustannus oli vain puolet vastaavasta konetyön kustannuksesta. Huonoimmassakin koetapauksessa tämä kustannusero oli lähes 30 prosenttia miestyön eduksi. Kone-miestyö-menetelmän kustannus oli puolestaan parhaimmillaan 62 prosenttia ja huonoimmillaan 77 prosenttia konetyön kustannuksesta. Jokaisessa koetapauksessa miestyö-menetelmä oli edullisin, joskin aina ero kone-miestyö-menetelmään ei ollut kovin suuri. KONEIDEN ODOTETAAN KEHITTYVÄN Pienessä puustossa kone ei ole edullisimmillaan tämä on tunnettu tosiasia. Siirtelykaadon hyödyntäminen ainakin osana konekorjuuta osoittautui tehtyjen selvitysten perusteella yllättävän tehokkaaksi jopa suoraan tuottavuutena ja saati kustannuksiltaan. Koneiden kehittämiseen on vielä vahvasti panostettava, jotta ne pystyvät kilpailemaan miestyön kanssa pienen energiapuun korjuussa tämä vie helposti vuosia, jopa vuosikymmenen. Tänä väliaikana siirtelykaatoon perustuva menetelmä on varteenotettava mahdollisuus. Kohti koneellisempaa pienen energiapuun korjuuta kannattaisi kustannusmielessä siirtyä yhdistämällä metsurin ja koneen työtä kone avaamaan urat ja tarvittaessa hakkaamaan sille soveltuvimmat alueet. Mies- ja konetyön yhdistäminen voidaan tehdä joustavasti. Kumpikin tekee ensin sitä, missä on parhaimmillaan ja tarvittaessa, jos kone-miestyön tasapainossapito vaatii, siirtyy auttamaan toista. SIIRTELYKAATO HALTUUN JOPA VIIKOSSA Jos metsänomistajalla on halua laajentaa omatoimisen työn osuutta metsissään, voisi energiapuun korjuu siirtelykaatomenetelmällä tarjota tähän hyvän mahdollisuuden. Moottorisahan käyttöön tottunut metsänomistaja oppii menetelmän opastuksen saatuaan noin viikossa. TTS testasi tällaista siirtelykaatoon oppimista Metsälehdelle tekemässään testis- Menetelmä Konetyö, pp Kone-miestyö, pp Miestyö, pp Konetyö, sp Kone-miestyö, sp Miestyö, sp 75,7 71,4 69,3 67,1 100,0 100, Suhteellinen korjuukustannus Siirtelykaato tehtiin kummallakin kohteella kaatokahvoin varustetuilla moottorisahoilla. Kuva: Arto Mutikainen Menetelmä Konetyö 1 Kone-miestyö 1 Miestyö 1 Konetyö 2 Kone-miestyö 2 Miestyö 2 50,2 62,4 64,7 77,4 100,0 100,0 Kaavio 1. Kokeiltujen korjuumenetelmien väliset suhteelliset kustannukset ensimmäisellä kohteella, kun kokonaan koneellisen menetelmän kustannusta on sekä kohteen pienemmässä (pp) että suuremmassa (sp) puustossa merkitty sadalla Suhteellinen korjuukustannus Kaavio 2. Kokeilujen korjuumenetelmien väliset suhteelliset kustannukset toisella kohteella, kun kummankin kokonaan koneellisen menetelmän kustannusta on merkitty sadalla.

15 Valmista siirtelykaadon jälkeä toisella koekohteella. Ajourat tehtiin tällä kohteella sarkaojien päälle. Kuva: Arto Mutikainen hotunnissa puun koon ollessa keskimäärin noin 10 litraa. Tässä artikkelissa esille tuoduissa kokeissa metsureiden siirtelykaadon tuottavuudet olivat vastaavalla puun koolla kahden kuution luokkaa. Metka metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. ( Maaseuturahasto HAE NYT KEVÄÄN 2011 YHTEISHAUSSA Rakennusalan perustutkinto - maarakennuskoneenkuljettaja Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja Logistiikan perustutkinto - autonkuljettaja - yhdistelmäajoneuvonkuljettaja - linja-autonkuljettaja sä (Metsälehti 20/2010). Koehenkilöinä oli kaksi nuorta miestä, joilla kummallakaan ei ollut varsinaista kokemusta hakkuusta, mutta moottorisahan käsittely lähinnä polttopuun teossa oli tuttua. Yhtenä päivänä he saivat siirtelykaadon nikseihin ammattilaisen opastusta. Noin viikon työrupeaman aikana koehenkilöt pääsivät siirtelykaadon tuottavuudessa 1,4 kuutioon tewww.tts.fi Lisätietoja koulutuksista saat TTS:n asiakaspalvelusta, (09) tai asiakaspalvelu@tts.fi TTS Kiljavantie 6, Rajamäki - Nuolikuja 6, Vantaa - Sarkatie 1, Vantaa 15

16 JAPA klapikonemallistosta löytyy kone juuri Sinun tarpeisiisi. Tutustu konemallistoon osoitteessa Sivuilta löydät myös lähimmän jälleenmyyjäsi. 16 Tulossa kevään konekiertue, aikataulun näet osoitteesta

17 Männyn kannonnosto on luultua helpompaa ASIANTUNTIJA AKI JOUHIAHO, TTS, Mäntykannon maasta irrottamista on pidetty kuusen kannonnostoa työläämpänä männylle luonteenomaisen syvälle ulottuvan paalujuuren takia. Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan männyn ja kuusen kannonnoston ajanmenekissä ei ole eroa tai se on männyllä jopa pienempi. Männyn juuristo eroaa rakenteeltaan kuusen juuristosta. Suomen pohjoisimpia alueita ja veden vaivaamia turvemaita lukuun ottamatta mänty saattaa kasvattaa syvälle ulottuvan paalujuuren, mikä kuuselta puuttuu. Vaikka samallakin kasvupaikalla paalujuuri saattaa esiintyä vain osalla männyistä, kasvaa kuusen juuristo kuitenkin keskimääri männyn juuristoa maanpinnanmyötäisemmin. MÄNNYN KANNONNOSTO KUUSTA NOPEAMPAA TTS:n kannonnostoa käsitelleessä tutkimuksessa kantoharalla tehdyn männyn Suomessa kantoja hyödynnetään energiatarkoituksiin kasvavia määriä. Vuonna 2009 kanto- ja juuripuuta nostettiin energiakäyttöön 0,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä edusti 15 prosenttia lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta. Suosituin kantomurskeen raaka-aine on kuusi, mutta myös mäntykantojen korjuumäärät ovat kasvussa.. Kuva: Aki Jouhiaho kannonnosto oli aivan suurimpia kantoja lukuun ottamatta kuusen kannonnostoa nopeampaa. Sitä vastoin kantoharvesterilla männyn kannonnosto oli nopeampaa aivan pienimpiä läpimittoja lukuun ottamatta. 17

18 18 Kantoharan ja kantoharvesterin välisen eron ajanmenekissä voidaan arvioida johtuvan kahdesta tekijästä. Kantoharvesterilla tehty irrotettujen kantojen kasaus on nopeampi erityisesti suurilla kannoilla ja toisaalta pienillä kannoilla kantoharvesterin haraan verrattuna ylimääräinen halkaisuterän liike hidastaa irrotusta. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on saatu päinvastaisia tuloksia, joiden mukaan männyn kannonnosto on kuusen kannonnostoa hitaampaa. Havaitut erot saattavat selittyä kasvupaikalla ja aivan vanhimpien tutkimusten osalta myös kaivukoneiden suorituskyvyn kasvulla. MÄNNYN KANNONNOSTON TUOTTAVUUS KUUSTA PIENEMPI Männyn kannonnosto oli tutkimuksen mukaan kantoharalla nopeampaa aivan suurimpia kantoja lukuun ottamatta, mutta kannonnoston tuottavuus (m 3 /tunti) oli vähintään 25 senttimetrin kannoilla kuusen kannonnostossa suurempi. Läpimitaltaan 40 senttimetrin kannoilla kuusen kannonnosto oli 27 prosenttia männyn kannonnostoa tuottavampaa. Kantoharvesterilla mäntyjen nosto oli nopeampaa yli 25 senttimetrin kannoilla, mutta tuottavuus oli kuusella suurempi aivan pienimpiä kantoläpimittoja lukuun ottamatta. Läpimitaltaan 40 senttimetrin kannoilla kuusen kannonnosto oli reilun neljänneksen männyn kannonnostoa tuottavampaa. Ajanmenekin ja tuottavuuden välinen ero selittyy männyn kanto- ja juuripuun pienemmällä tilavuudella. Oheisen kaavion mukaisesti mänty- ja kuusikantojen välinen suhteellinen tilavuusero kasvaa kantoläpimitan kasvaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 40 senttimetrin läpimitalla männyn kannonnoston tulisi olla viidenneksen kuusen kannonnostoa nopeampaa, jotta männyn kannonnosto olisi työn tuottavuudeltaan yhtä suuri. Kuusen ja männyn kannonnoston tuottavuusero pienenee, jos tuottavuutta kuvaavana yksikkönä käytetään kuutiometrin sijaan energiantuottajaa enemmän Kannon lavuus, dm Kantoläpimi a, cm kiinnostavaa kantojen energiasisältöä (GJ/ tunti). Vaikka kantokohtainen männyn kanto- ja juuripuun energiasisältö onkin kuusta pienempi, männyn kuutiokohtainen energiasisältö on 12 prosenttia kuusta suurempi. Lisätietoa aiheesta: Jouhiaho, A. & Mutikainen, A Mäntykantojen nosto kantoharalla ja kantoharvesterilla. TTS tutkimuksen tiedote 9/2010 (745). 6 s. Jouhiaho, A., Rieppo, K. & Mutikainen, A Kantoharan ja kantoharvesterin tuottavuus ja kustannukset. TTS tutkimuksen tiedote 2/2010 (738). 8 s. Vastoin yleistä käsitystä männyn kannonnosto voi olla kuusen kannonnostoa nopeampaa. Samaan työn tuottavuuteen männyn kannonnosto ei kuitenkaan yllä mäntykantojen kuusta pienemmän koon takia. Kuvassa Väkevä-kantohara ja 22 tonnin kaivukone männyn kannonnostossa. Kuva: Arto Mutikainen Käytössä olevat kannonnoston valtamenetelmät perustuvat tela-alustaisen kaivukoneen kauhan tilalle asennettuihin laitteisiin, jotka voidaan jakaa kahteen tyyppiin: hydraulisella halkaisuterällä varustettuihin nosto- ja paloittelulaitteisiin eli kantoharvestereihin ja kantoharaan ilman kantopaloja leikkaavaa ominaisuutta. Kuvassa 21 tonnin kaivukoneeseen liitetty kantoharvesteri Pallari KHM-140. Kuva: Aki Jouhiaho Kaavio. Mänty- ja kuusikantojen tilavuus ja kantoharvesterin kannonnostotyön tuottavuus kantoläpimitan mukaan Tuo avuus, m 3 /teho-h Tilavuus - Mänty Tilavuus - Kuusi Tuo avuus - Mänty Tuo avuus - Kuusi

19 19

20 LAAJEMPI METSÄSIJOITTAMINEN SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN ULOTTUVILLE Kohti uusia metsänomistamisen työkaluja TOIMITUSJOHTAJA OLLI HALTIA, DASOS CAPITAL OY KUVAT: SAKARI ALASUUTARI 20 Metsäomistaminen kiinnostaa ihmisiä. Kaupunkilaismetsänomistajat osallistuvat vilkkaasti erilaisiin metsätalousiltamiin ja tutustumisretkiä järjestetään trooppisen vyöhykkeen viljelymetsätalouden pariin. Kuinka kiinnostus metsään ja luontoon voitaisiin kanavoida paremmin hyvinvointia palvelevaksi? Millainen metsänomistus tai -sijoitusmalli olisi sopusoinnussa puunjalostuksen tai -energiakäytön kehittämisen tai ilmastonmuutoksen ja metsään liittyvien hiilinielumarkkinoiden hyödyntämisen kannalta? Suomalaiselle metsänomistajalle pitäisi tarjota lainsäädännöllinen malli sijoittaa nousevien metsätalousalueiden metsiin. Toisaalta metsätilojen sukupolvenvaihdokset kotimaassamme eivät saisi johtaa tilojen jakamiseen ja pienempiä tiloja pitäisi kerätä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Miksi näin ei tapahdu? Vastaus on metsänomistuksen henkilösidonnaisuudessa. Metsänomistaja on tyypillisesti yksityishenkilö ja aloitteellisuus riippuu hänestä ja laajentamisen rahoitus hänen omaisuudestaan. Jos metsänomistuksen pullonkauloja halutaan avartaa, ratkaisu löytyy metsätalousosakeyhtiöistä. Niissä omistajia voivat olla perinteisten metsänomistajien ohella myös kotitaloudet ja instituutiot.

21 OSAKEYHTIÖT OVAT HUONOSTI KÄYTETTY MAHDOLLISUUS Moni sijoittaisi vaikkapa 500 euroa metsätalouteen. Metsäpalstan ostaminen ei sillä luonnistu, ei millään maapallon suunnalta, mutta osakkeen ostaminen osakeyhtiöstä onnistuisi. Yhtiömallia on tutkittu hämmästyttävän vähän ratkaisuna metsätaloutemme ongelmiin. Osakeyhtiö syntyi yli 100 vuotta sitten eli samoihin aikoihin kuin Suomen yhteismetsälainsäädäntö. Kuinka paljon osakeyhtiöt olisivat saaneet aikaan verrattuna yhteismetsiin, joita on vain 3,5 prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta. Elinkeinoyhtymätkin omistavat metsiä vain 0,1 prosenttia. Vaikka yhteismetsälakia on useaan otteeseen modernisoitu, on vaikea nähdä miten se voisi yleistyä metsää ennestään omistamattomien sijoitusinstrumenttina, saati palvella sijoittamisessa kehittyvien maiden metsätalouteen. Metsätalous lienee ainoa toimiala, jolla osakeyhtiömuotoinen yrittäminen ei maassamme ole tavallista, koska se johtaisi verorasituksen kasvamiseen verrattuna nykyiseen metsäveroon. Kansainvälisesti osakeyhtiömuotoista kiinteistön hallintaa ja metsänomistusta harrastetaan maailmalla. Verotus tapahtuu omistajan osinkoja verottamalla. Osinkojen verotus voidaan säätää yhdenvertaiseksi suoran metsänomistuksen kanssa. Valtio ei menettäisi verotuloja, mutta kansantalous hyötyisi. Tyypillisesti yksinkertaiseen verotukseen perustuvaan metsätalousosakeyhtiömalliin liittyy lisämääreitä, jotka yhtiön on täytettävä. Omistajia on oltava vähintään 5 10 ja voitoista prosenttia on jaettava osinkona omistajille. Näin kantorahatulo joutuisi verolle kuten henkilöomistuksessakin. Suomeen tällainen osakeyhtiömalli istuisi hyvin. Sama malli palvelisi sekä kotimaista että kansainvälistä metsänomistamista. Metsätalousosakeyhtiössä metsäsijoittaminen helpottuu, koska kyseessä on likvidi ja siirrettävä osake. Sukupolvenvaihdokset tapahtuvat ilman metsäomaisuuden pirstomista, koska yhtiömallissa jaetaan osakkeita. Metsätalouden harjoittaminen päätoimialana helpottuu. Suuremmilla yksiköillä saavutetaan parempi tehokkuus. Kiinnostus luonnonarvokauppaan ja metsään liittyviin uusiin ansaintamahdollisuuksiin kasvaa. Näin syntyy mahdollisuus valita suoran metsänomistuksen tai metsäosakeomistuksen välillä. Tarpeen vaatiessa velkavipuakin voidaan hyödyntää lisämaiden hankinnassa. Omistus ja operatiiviset päätökset voidaan erottaa toisistaan. Metsätalousosakeyhtiöt suuntaisivat toimintaansa erottautumalla. Joku tavoittelisi suurempaa puuntuotantokykyä. Toinen erikoistuisi energiapuumetsiin ja kolmas painottaisi luonnonarvokauppaa ja suojelunäkökohtia. Sijoitusstrategiat kansainväliseen metsätalouteen toimisivat lisämuuttujana. Omistaja ratkaisisi. MODERNI METSÄSIJOITTAMINEN SYNTYI YHDYSVALLOISSA Moderni metsäsijoittaminen alkoi Yhdysvalloissa 1980-luvun puolessa välissä. Lakiuudistus salli eläkevarojen sijoittamisen myös metsiin. Tähän mennessä metsäsijoituksiin on kohdennettu 70 miljardia dollaria ja kasvu jatkuu. Sijoittajina ovat lähinnä eläkesäätiöt, perheet ja kotitaloudet. Suuri osa sijoituksista on tapahtunut pääomasijoittamisen muodossa ja sijoittajina ovat olleet eläkeyhtiöt ja perheiden varoja hoitavat rahastot. Muutamia metsätalousosakeyhtiöitä on listattu pörsseihin New Yorkissa ja Lontoossa. On todettu, että listaaminen tuo mukanaan suuremman riippuvuuden pörssisuhdanteista. Biologisen kasvun tasaisuuteen perustuvat metsäsijoittamisen edut tulevatkin parhaimmin näkyviin yksityisessä pörssin ulkopuolisessa omistuksessa olevien metsätalousyhtiöiden kautta. Sijoitukset kohdistuivat aluksi Yhdysvaltoihin, mutta myöhemmin myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan maiden metsätalous on hyötynyt sijoittajien rahavirrasta. METSÄSTÄ TASAINEN JA TURVALLINEN TUOTTO Metsäsijoittaminen kiinnostaa sijoitusten tuottojen vuoksi. Kestävä metsätalous tuottaa tasaista ja usein ennustettavaa tulovirtaa. Metsän kasvu on suhdanteista riippumatonta tuottoa, joka pörssin ulkopuolella ei korreloi taloudellisten konjunktuurien kanssa. Puun ja metsämaan hinnat ovat pitäneet pintansa inflaatiota vastaan. Metsä on hyvä tapa säilyttää omaisuutta. Valveutunut suomalainen metsänomistaja ei ehkä haluisi sijoittaa vain suomalaiseen metsään. Häntä voisi kiinnostaa omistuksen hajauttaminen uusille kehittyville metsätalousalueille. Metsänomistajalla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hajauttaa metsänomistustaan sekä maantieteellisesti että puulajien ja puutavaralajien ja puun loppukäytön suhteen. Hajautus on yleisesti keskeinen sijoitusstrateginen toimenpide tuotto riski-suhdetta hallittaessa eikä metsätalous muodosta poikkeusta. Metsätalousosakeyhtiö saattaisi houkutella kansainvälisiä sijoittajia lisäten edelleen kysyntää suomalaiselle metsäosaamiselle. Metsäsijoittamisen aktivointi toisi piristysruiskeen metsätalouteen ja koko kansantalouteen. 21

22 METSÄSIJOITTAJALTA VAADITAAN Metsällistä näkemystä ja taloudellista tuntemusta TOIMITUSJOHTAJA RAUNO NUMMINEN, SATAKUNNAN METSÄPALVELUT KY 22 Metsäsijoittaja on outo lintu Suomalaisessa sijoittajaparvessa. Osakesijoittajia on paljon ja asunto-osakkeisiinkin sijoittajia moninkertaisesti metsäsijoittajiin verrattuna. Metsäsijoittajan on löydettävä kohteensa Suomen kartalta useimmiten ilman navigaattorin antamaa ajo-ohjetta. Metsäsijoittajan on myös osattava liikkua eksymättä metsässä ja tiedettävä millä metsäkuviolla hän milloinkin puuston kuutiomäärää, puuston ikää, kehitysluokkajakautumaa, taimikonhoitotarvetta, kunnostusojitustarvetta tai maapohjaa arvioi. Metsäsijoittajan on siis luotettava omaan ammattitaitoonsa. Osakkeiden osto sen sijaan tapahtuu useimmiten pankin tai pankkiiriliikkeen edustajan suosituksesta. Asunto-osakekaupassakin ostettava kohde löytyy tyypillisimmin asuntovälittäjän sivuilta hintaarvioineen. Toki metsäsijoittajakin voi käyttää ammattilaista apunaan, mutta näin ei yleensä toimita. Metsäsijoittajaksi luokittelen sellaisen henkilön, jonka metsäomaisuus muodostuu useimmista itse hankituista metsätiloista ja jonka metsäpinta-ala on vähintään viisisataa hehtaaria. Metsäsijoittajalla metsänhoito ja metsänkäyttö on myös keskeinen osa elinkeinoa ja sen hoitoon käytetään merkittävä osa vuoden työpäivistä. Tällä hetkellä Suomessa on viidensadan hehtaarin metsäomistuksia alle 300 ja vastaavasti reippaasti alle 100 vähintään 1000 hehtaarin metsänomistusta. EPÄVARMUUTTA SIEDETTÄVÄ Metsäsijoittajan on siedettävä epävarmuutta. Metsäomaisuuden arvoa ei voi koskaan tarkasti arvioida, vaikka siellä pyörisi mittavälineineen pidemmänkin ajan.

23 Voimassa oleva metsäsuunnitelma helpottaa huomattavasti metsän arvon määritystä. Puolella ilman välittäjää myyntiin tulevista tiloista ei kuitenkaan ole metsäsuunnitelmaa. Metsätilahankinnan epävarmuutta lisää myös puun hinnan suuri vaihtelu. Metsätilan hinta määräytyy pääosin ostohetkellä kasvavan puuston arvon perusteella. Jos tekee puukaupan esimerkiksi vuoden päästä ostohetkestä, voi puun hinta olla jopa kolmanneksen vähemmän tai enemmän. Metsänomistukseen liittyy myös paljon hallinnollisia asioita, joita säädellään laeilla ja asetuksilla. Lait ovat jatkuvassa muutoksessa. Tälläkin hetkellä sekä metsälaki että kestävän metsätalouden rahoituslaki ovat muutoksen alla. Työryhmien esitykset lakimuutoksiin ovat metsäsijoittajan näkökulmasta oikeansuuntaisia. Metsälaissa metsänomistajan päätösvaltaa oman metsäomaisuutensa hoidossa lisätään. Myös metsien suojelussa ollaan oikeilla linjoilla. Tärkeintä on suojelun vapaaehtoisuus. Metsänsuojelu voi metsäsijoittajalle olla osa kannattavaa metsätaloutta. Joissain tapauksissa suojelusta saatu euro voi olla kaksinkertainen hakatusta lahopuusta saatuun euroon verrattuna. TALOUDEN LAIT PÄTEVÄT MYÖS METSÄN OSTOSSA Metsiin sijoitetulle rahalle pitää metsätalou dessa niin kuin muussakin yritystoiminnassa saada sellainen tuotto, että toiminta on kannattavaa. Metsätalouden tuottoprosenttina pidetään yleensä 3 4 prosenttia. Oikealla kohdevalinnalla ja oikea-aikaisella kaupalla tuottoprosentin voi moninkertaistaa. Kilpailutus on tärkeää, mutta vuosittain merkittäviä puumääriä myyvälle metsäsijoittajalle voi koitua paras hyöty pitkäjänteisestä puukauppatoiminnasta samankin ostajan kanssa. Ostajilla on mm. erilaisia jäsenetuja, jotka voivat korvata kilpailijan euron tai parin nokituksen. Yhtä tärkeää kuin puun hinta on puunostajan luotettavuus. Metsäsijoittajalle on tärkeää, että rahat liikkuvat täsmälleen sovitussa aikataulussa, sillä uuden ostokohteen rahoitus on saatettu miettiä osittain tulevien puukaupparahojen perusteella. Metsäsijoituksen kannattavuuteen voivat ratkaisevasti vaikuttaa myös muut kuin puuntuotannolliset tekijät. Metsään sijoitetun pääoman voi jopa moninkertaistaa, jos kaupan yhteydessä tulee ostettua joen vartta, järven rantaa, soranottoaluetta tai vaikkapa metsästykseen erityisen hyvin soveltuvaa aluetta. AINA EI TARVITSE TOIMIA YKSIN Metsänostossa puhutaan aina isoista rahoista. Etenkin etelän pienehköt tilat ovat jopa ylihinnoiteltuja suuren kysynnän ja pienen tarjonnan vuoksi. Pohjoiseen mentäessä ja tilakoon kasvaessa hehtaarihinnat myös pienenevät. Kun myytävän metsätilan koko kasvaa joihinkin kymmeniin hehtaareihin, myös ostajat vähenevät ja tämä laskee hehtaarihintaa. Rahan lisäksi isojen tilojen ostajien pienempään määrään vaikuttaa sijoitukseen liittyvien riskien lisääntyminen. Ison tilan oikean ostohinnan määrittäminen on selvästi hankalampaa kuin pienen tilan. Metsätilan hankinnassa voi harkita myös sopivan porukan kokoamista. Kiinnostusta tällaiseen on, kunhan vain hankkeen kokoon juoksija löytyy. Metsäyhtymät voivat toimia erittäin hyvin. Sijoitusvaiheessa riskit pienevät, mutta toisaalta päätösvaltakin Jos haluaa menestyä, niin metsäkiinteistö pitää osta käypään hintaan ja puukauppa pitää ajoittaa oikeaan aikaan. Kuva: Sakari Alasuutari Metsäsijoittaminen on yksitotista puuhaa, jos se muodostuu ainoastaan moteista ja euroista. Metsissä on monia arvoja, jotka elävöittävät metsäsijoittajan arkea. Metsänsuojelukin voi olla osa kannattavaa metsätaloutta. Kuva: Rauno Numminen jakaantuu. Pelisäännöt metsäyhtymän asioiden hoidosta on tärkeää sopia ennen tilakaupan tekoa. Yhteismetsien suosio on kovassa kasvussa. Tällä hetkellä niitä on jo pitkälti toista sataa. Yhteismetsä on metsäsijoittajallekin tärkeä elementti. Metsäkiinteistökaupan kannattavuudelle on aina eduksi, jos sen mukana tulee osuus yhteismetsään. Asia kannattaa varmistaa ja sopia myyjän kanssa ennen kaupantekoa. Yhteismetsän osakkuus tuottaa vuosittaista tuloa, mutta rahallista tuottoa tärkeämpää on metsästys ja kalastusmahdollisuuksien lisääntyminen, etenkin niitä harrastaville. Arvon nousu sellaiselle tilalle, johon kuuluu yhteismetsäosuus, on myös tavallisista metsätilaa suurempi. 23