Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Transkriptio

1 Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä yksi maailman suurimmista kumipyöräisten, tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden valmistajista. Ponsse on kasvanut koneyrittäjän unelmasta kansainväliseksi vientiyritykseksi, jolla on toimintaa lähes 40 maassa. Tänä vuonna Ponsse juhlii 40. juhlavuottaan. Perheyhtiön omistus on edelleen samoissa käsissä kuin 40 vuotta aiemminkin ja sen toimintaa ohjaavat samat arvot kuin sen perustamishetkellä. Yrityksen tuotanto, tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Vieremällä samalla paikalla kuin 40 vuotta aiemmin. Pitkä historia tavaralajimenetelmän koneiden kehityksen ytimessä Pohjoissavolaisessa pienviljelijän perheessä syntynyt Ponssen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrén aloitti työt savotalla 14-vuotiaana vuonna Pokasahalla puunkorjuun aloittanut Vidgrén oli 27-vuotiaana yksi Suomen suurimpia koneyrittäjiä ja työllisti 25 metsuria. Koneet eivät kuitenkaan tahtoneet kestää ja vuonna 1969 Vidgrén kehitti paikallisessa kyläpajassa omaan käyttöönsä kuormaa kantavan metsätraktorin. Metsätraktori nimettiin Ponsseksi kylällä kuljeskelleen sekarotuisen jäniskoiran mukaan. Ponsse otettiin käyttöön Tehdaspuun savotalle ja vuoden käytön jälkeen Tehdaspuulta pyydettiin lisää samanlaisia metsätraktoreita. Palaute rohkaisi koneyrittäjää perustamaan Vieremälle metsäkonetehtaan. Kunnanvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rakentaa teollisuushallin, joka vuokrattaisiin koneyrittäjä Einari Vidgrénille. Halli valmistui vuoden 1970 lopulla ja Ponsse Oy perustettiin. Ponssen ensimmäinen sarjavalmistukseen otettu kone oli PAZ-kuormatraktori. Tehtaan alkuaikoja leimasivat vaikeudet ja vastoinkäymiset: raha oli lujassa luvulla otettiin aimo harppaus metsätraktoreiden kehityksessä. Ponsse tuli kilpailijoille ja asiakkaille kertaheitolla tutuksi vuonna 1983, kun se esitteli legendaarisen Ponsse S15 -kuormatraktorin. Koneen runko oli 1 (5)

2 rakennettu osittain alumiinista, minkä ansiosta se oli huomattavasti kilpailijoitaan kevyempi ja maasto-ominaisuuksiltaan ylivoimainen. Merkittävä virstanpylväs Ponssen historiassa oli myös vuosi 1986, jolloin esiteltiin ensimmäinen harvesteripää H520. Se oli tienavaus tuoteperheen laajentamiselle kuormatraktoreista hakkuukoneisiin. Suomalainen laatu palkittiin, kun Ponsselle myönnettiin vuonna 1994 maailman ensimmäisenä metsäkonevalmistajana ISO laatusertifikaatti. Alkoi entistä kiivaampi koneiden kehittämistyö ja tehtaan laajentaminen luvulla tuotevalikoima kasvoi ja markkinoille saatiin muun muassa edistyksellinen hakkuukoneiden mitta- ja tietojärjestelmälaite, Ponsse Opti. Ponsse listautui Helsingin pörssiin ja tytäryhtiöitä perustettiin Ruotsiin, USA:han, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan. Maailman metsissä kuin kotonaan Ponssen matka on jatkunut menestyksekkäästi vuosikymmeneltä ja mantereelta toiselle lujan työn ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Vuoteen 2010 mennessä Ponsse on valmistanut lähes 7000 ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmään perustuvaa metsäkonetta ja on yksi maailman edistyksellisimmän metsä-koneteknologian ratkaisujen kehittäjistä ja valmistajista. Kolmen hehtaarin tuotantotilat ovat nykyaikaiset ja tuotantoprosessi tehokas. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 11 tytäryhtiötä Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Hongkongissa, Kiinassa, Uruguayssa sekä koneenohjausjärjestelmiä valmistava Epec Oy Seinäjoella. Jälleenmyyjäverkostossa on 26 jälleenmyyjää. Tuotevalikoimaan kuuluu viisi harvesteri- ja kahdeksan kuormatraktorimallia, Dual-yhdistelmäkone, kymmenen harvesteripäämallia, tietojärjestelmätuotteita, erilaisia nosturi- ja kuormainmalleja. Kaikki metsäkoneet ja harvesteripäät valmistetaan ja suunnitellaan Vieremän tehtaalla. Ohjausjärjestelmät valmistetaan yhtiön tytäryhtiössä Epec Oy:ssä Seinäjoella. Puunkorjuun vallitsevat menetelmät ja haasteet Ponssen toiminta on globaalia ja puunkorjuun haasteet sen mukaisia. Tuotelinjojen periaatteena on tukea Ponssen asiakkaiden liiketoimintaa mahdollisimman tehokkailla ratkaisuilla markkinoiden erityispiirteet huomioiden. Yhtiö on keskittynyt sen koko historiansa ajan tavaralajimenetelmän koneiden valmistukseen. Tavaralajimenetelmässä rungot katkotaan metsässä eri käyttötarkoituksiin meneviin tavaralajeihin, jotka voidaan sitten kuljettaa suoraan kullekin tuotantolaitokselle. Tavaralajimenetelmän kilpailijassa, kokorunkomenetelmässä, rungot vastaavasti karsitaan metsässä ja kuljetetaan tehtaalle kokonaisina tai lähes kokonaisina. Tehtaalla rungosta erotellaan kuhunkin käyttötarpeeseen soveltuva rungon osa ja kyseisellä tehtaalla käyttökelvoton osa joko 2 (5)

3 haketetaan tai kuljetetaan edelleen toiselle tehtaalle. Erottavana tekijänä menetelmissä on myös tietotekniikan hyväksikäyttö tavaralajimenetelmässä urakoitsijoiden ja metsäyhtiöiden välisenä integroivana tekijänä. Nykyarvioiden mukaan teollisen puunkorjuusta 50 prosenttia korjataan manuaalisesti ja 50 prosenttia korjataan koneellisesti. Koneellisesta korjuusta kokorunkomenetelmä vastaa noin 60 prosenttia ja tavaralajimenetelmä noin 40 prosenttia. Tavaralajimenetelmän osuus luvun alussa oli noin 20 prosenttia. Trendeinä ovat edelleen puunkorjuun koneellistuminen sekä tavaralajimenetelmän laajeneminen kokorunkomenetelmän kustannuksella, erityisesti menetelmän kustannustehokkuuden, koneiden ergonomian sekä ympäristöystävällisyyden takia. Tavaralajimenetelmän kasvua tukee myös viimeaikainen kehitys harvennusten suuntaan, jolla tähdätään arvopuun suurempaan saantoon. Kyseinen kehitys maailmanlaajuisesti on hidasta, mutta se etenee koko ajan tukien osaltaan tavaralajimenetelmän kasvua. Olemassa olevien tuoteperheiden kehityksen ohella markkinoiden vaatimukset ovat vieneet korjuuteknologian kehitystä kahteen suuntaan. Nopeasti kasvavat istutusmetsät eteläisellä pallonpuoliskolla vaativat uutta teknologiaa samalla kun harvennukset ja energiapuunkorjuu vievät korjuuteknologian kehitystä omaan suuntaansa. Haasteina nykytilanteessa ovat seuraavat seikat: Nopeasti kasvavien istutusmetsien korjuuteknologia Pehmeiden alueiden korjuuteknologia Rinnemaastojen korjuuteknologia Kovien puulajien korjuuteknologia Puun energiakäytön lisääminen Nuorista metsistä korjattavan energiapuun kustannustehokkuus Ensiharvennusten kuitupuun kustannustehokkuus Aines- ja energiapuun integroidun korjuun tehostaminen Energiapuun uudet mittausmenetelmät Ympäristötietoisuus Energiatehokkuus ja päästöt Eukalyptuksen korjuu Eteläisellä pallonpuoliskolla eukalyptus kasvaa hakkuukypsäksi noin seitsemässä vuodessa. Istutusmetsissä puun korjuu tapahtuu joko telaalustaisilla koneilla, jotka on varustettu tavaralajimenetelmän harvesteripäällä, tai kumipyöräisillä hakkuukoneilla. Eukalyptuksen ajo tapahtuu normaalisti tavaralajimenetelmän kuormatraktoreita hyväksikäyttäen. Korjuuteknologian kannalta eukalyptus eroaa normaalista puunkorjuusta siinä, että puu kuoritaan hakkuun yhteydessä, jotta varsinkin selluksi menevä raaka-aine on mahdollisimman hyvin tehtaalle soveltuvaa. Eukalyptuksen kuori poistetaan tuoreeltaan samalla kun se syötetään 3 (5)

4 harvesteripään läpi, jotta se irtoaa tehokkaasti. Eukalyptuksen eri klooneilla on suuri vaikutus korjuuteknologiaan. Pitkälle kehitetyissä klooneissa on vähän oksia, jolloin korjuujälki on hyvää ja laitteisto kestää kovan eukalyptus puun paremmin. Yhdistetty aines- ja energiapuun korjuu Yhdistetyssä aines- ja energiapuun korjuussa voidaan tehdä puunhankkijan tarpeiden ja kulloisenkin työmaan metsänkasvatuksellisten vaatimusten mukaisesti samanaikaisesti perinteistä yksinpuin hakkuuta, karsittua joukkokäsiteltyä kuitupuuta, karsittua joukkokäsiteltyä polttorankaa tai joukkokäsiteltyä karsimatonta kokopuuta energiakäyttöön. Joukkokäsittelyllä voidaan käsitellä kaikkia runkokokoluokkia tukkipuun rajalle asti. Kilpailijoista erottuakseen Ponsse on tätä varten kehittänyt tuotteistoaan. Ponssen menetelmä antaa urakoitsijalle mahdollisuuden vastata samalla kalustolla ja kehittyneillä joukkokäsittelymenetelmillä erilaisiin vaatimuksiin nuoren metsän kunnostuksesta tukin rajalle asti. Pääkohteet ovat tyypillisiä ensiharvennuksia kantavilla- ja turv la. Myös nuoren metsän kunnostus onnistuu samalla kalustolla. Jatkossa on mahdollista, että menetelmä ulottuu myös myöhempiin harvennuksiin ja jopa pienirunkoisille uudistushakkuille. Kun oksat ja latvat menevät joka tapauksessa energiaksi, niin miksi ne pitää ensin karsia ja sitten taas kerätä uudestaan talteen kun osan niistä voisi korjata vajaakarsittuna kuitupuuna tai karsimattomana kokopuunakin. Tällaisten ajatusten hyödyntäminen edellyttää saumatonta kehitysyhteistyötä koko ketjussa tehtaiden ja energialaitosten kanssa. Yksinpuin hakatut puut mitataan normaalisti hakkuukoneen mittalaitteella. Karsittu- ja karsimaton, joukkokäsitelty puutavara mitataan kuormainvaa alla kun kuorma puretaan varastolla. Uudella menetelmällä on merkittäviä etuja: Erikoiskalustoa ei tarvita Menetelmän tuottavuusvaikutus on suuri Energia- ja ainespuun korjuun kokonaistuottavuuden nousu Kaikki osapuolet hyötyvät, kun energiapuu pystytään korjaamaan kannattavasti Metsäomistaja, kone- ja kuljetusyrittäjä saavat lisätuloja Metsäteollisuus ja energiatuotanto saavat kannattavasti ympäristöystävällistä raaka-ainetta Korjuukaluston käyttö tehostuu, koska samalla kalustolla voidaan tehdä kaikki kohteet nuoren metsän kunnostuksesta pienirunkoisiin uudistushakkuisiin asti Konekalustoa voidaan hyödyntää paremmin muuttuvissa suhdanteissa. Voidaan tehdä sitä työtä, mitä on. Toisinaan tarvitaan tukkia ja toisinaan tehdään harvennusta ja nuoren metsän kunnostusta. 4 (5)

5 Metsäteho, Työtehoseura ja Metsähallitus ovat testanneet Ponssen kalustoa yhdistetyssä aines- ja energiapuun korjuussa. Tulokset ovat erittäin hyviä. Kokonaiskertymä hehtaaria kohti on kohteesta riippuen kasvanut vajaasta 40 prosenttia yli kaksinkertaiseksi normaaliin ainespuun yksinpuin korjuuseen verrattuna. Samalla tuottavuus on muodostunut korkeaksi. Korjuuteknologian kehittäminen Suomesta käsin Asiakaslähtöisyys on aina ollut Ponssen toiminnan lähtökohtana: kaikki innovaatiot liittyvät siihen, miten asiakkaat arvostavat niitä ja kuinka he voivat omassa liiketoiminnassaan niistä hyötyä. Markkinointi- ja myyntihenkisyys ovat merkittävässä asemassa yrityksen menestyksen taustalla. Samalla tuotteisto vastaa hyvin markkinoiden tarpeisiin ja huolto tukee asiakkaidemme liiketoimintaa. Osaamisen kumuloituminen korjuuteknologian sekä koneenrakennuksen osalta vaikuttaa siihen, miten proaktiivisesti korjuumenetelmien kehitykseen voidaan Suomesta käsin vaikuttaa. Nopeat, asiakasta lähellä olevat yritykset pystyvät vastaamaan haasteeseen ja kehittämään tuotteistoaan tukemaan eri sidosryhmien muuttuvia vaatimuksia. Maailmanmarkkinoiden globalisoituessa yritysten liiketoiminta laajenee ja uusia markkina-alueita avautuu. Ponsse on tavaralajimenetelmän kehityksen kärkiyritys. Teknologinen osaaminen yhdistettynä asiakkaiden vaatimusten hyvään ymmärtämiseen ja globaalin kentän muutosten tuomiin uusiin mahdollisuuksiin pitää huolen siitä, että Suomessa on erittäin otollista jatkaa menetelmän innovatiivisena suunnannäyttäjänä nyt ja tulevaisuudessa. Ponssella uskomme vakaasti, että tähän mahdollisuuteen ja samalla haasteeseen voidaan vastata jatkamalla Einari Vidgrénin jo 40 vuotta sitten luomilla arvoilla: asiakasläheisyys, luotettavuus, palveluhalu, innovatiivisuus ja ennen kaikkea Ponsse-henki! 5 (5)