Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa
|
|
- Toivo Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESITTELY Suomessa riittää hyvää lehtipuuta pilkkeen aihioksi. Naarva S23 halkaisutoiminnolla rouskuttelee niistä pilkkeitä suoraan säkkiin. Ulkopuolisesta työskentely voi näyttää hitaalta, mutta työvaiheiden jääminen minimiin tehostaa toimintaa. 62 METSÄ NRO
2 Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa Pystystä pilkkeeksi Perinteinen pilkkeiden valmistus sisältää monta työvaihetta. Rankojen teon jälkeen on ne kuljetettava pilkontapaikalle ja syötettävä käsin pilkekoneeseen. Pentin Pajan Naarva S23 -sykeharvesterilla voidaan hoitaa koko prosessi ketterästi. Työtehoseura tarkisteli työketjun kokonaistehokkuutta. Kuvat ja teksti: Tommi Hakala Mittaustulokset: Arto Mutikainen/TTS Grafiikka: Stiina Hovi Markkinoille tullessaan Naarva S23 sai heti suuren suosion. Varsin edullinen ja yksinkertaisesti toimiva sykeharvesteri laski sellaisen hankintaa pohtineiden kynnystä sijoitukseen. Pian tämän jälkeen valmistaja Pentin Paja Oy ideoi sen katkaisuterään myös halkaisun tekevät, pikakiinnitteiset lisäterät. Kun osa kouran ostaneista kertoi hakkuupäällä suoraan kuormatilaan tehdyistä pilkkeistä, syntyi mietintämyssyssä idea yksinkertaisesta säkkitelineestä. Säkkiteline mullisti koko toimintaperiaatteen, sillä traktorin takana roikkuva säkki ei tee yhdistelmästä kankeampaa. Traktorin nostolaitteella täysi säkki voidaan myös laskea suoraan varastopaikalle yhden miehen ja koneen pilketehdas oli syntynyt. Nopea muutos pilkekoneeksi Halkaisuvarustus koostuu kahdesta teräskiilasta. Ne asennetaan yhteisillä pulteilla katkaisuterän molemmin puolin. Katkaisun yhteydessä halkeaa aina katkaisussa oleva pilke sekä vielä katkaisematon latvaosa. Näin halkaisun ainoa vaihtoehto on vain kahteen osaan halkaisu, joka hieman rajoittaa pilkkeiksi kaadettavien runkojen kokoa yli 15 sentin rungoilla pilkkeistä muodostuu varsin mas- ã Rajattomasti pyörivä ja ilman lisäletkutuksia toimiva Naarva S23 on saanut suuren suosion ja niitä on myyty lähes 2 kappaletta. ã Yksinkertainen on kaunista, voisi sanoa Mikko Häikiön miettivän säkkitelinettä katsellessaan. S23 pariksi suunniteltu teline toimii myös perinteisten pilkekoneiden kanssa, säkkejä liikuttavana aputraktorina voi toimia etukuormaajaton pikkutraktori. siivisia ja kirveellä tehtävää jälkihalkaisua kaipaavia. Kuivumisen kannalta asialla ei ole niin paljon vaikutusta, sykesyötön yhteydessä karsintaterät rikkovat rungon pintaa ja parantavat kuivumista. Naarva S23 sykesyötön iskunpituus on 5 senttiä. Jos se on sopiva pilkkeiden pituus (kattilat/leivinuunit), ei halkaisuterien asennuksen lisäksi tarvita muuta asennustyötä. Lyhyempää pilkettä tehtäessä rajoitetaan sykkeen pituutta rajoitintangoilla. Niiden asennus tapahtuu parissa minuutissa, muita muutoksia ei pilkkeiden tekeminen vaadi. Logiikka vähentää nappijumppaa Testin alustakoneena toimi valmistajan oma alustakone, Valmet 95, joka oli varustettu runkosovitteisella Kesla 34T -nosturilla. Kyseisessä yksilössä oli testauksessa myös pilkkeiden valmistukseen ja S23-ohjaukseen suunniteltu logiikkaohjaus. Se suoritti automaattisesti syöttötoimintoa paineita seuraamalla. S23:n toiminta perustuu kouran auki/kiinni-liikkeen vuorotteluun. Koska pilkkeiden teossa suoritetaan jokaisen karsintaliikkeen jälkeen katkaisu, voidaan se automatisoida logiikalla. Testin tehokkuuteen tämä ei vaikuttanut, sillä se poisti kuljettajalta vain edestakaiset peukaloliikkeet ohjainvivulla. Tehokkuutta hidasti hieman kyseisessä testikoneessa kokeiltu katkaisuterän nopeutusventtiili, joka liian ahdaskanavaisena tosiasiassa hidastikin toimintaa tämä tuli ilmi vasta kokeilun jälkeen. Monipuoliset hakkuumenetelmät mahdollisia Urakointiluokan metsäkoneissa päivän sana on ollut integroitu hakkuu. Siinä valmistetaan yhtäaikaisesti sekä kuitupuuta että pienemmästä latvaosasta energiapuuta. Halkaisuvarusteellinen S23 pistää vielä paremmaksi. Vaikka halkaisuterät ovat paikoillaan, eikä karsinnan jälkeen tehdä katkaisuliikettä, voidaan sillä valmistaa myös kuitupuuta. Kuiduttavaa teollisuutta tuskin haittaavat rankojen päiden halkeamat. Traktorin perässä olevaan säkkiin voidaan yhdellä tartunnalla pilkkoa ensiharvennuksen yksittäisten koivujen järeämmät osat NRO METSÄ 63
3 S 23 halkaisee rungon ennen katkaisua, katkaisuterään molemmin puolin kiinnitetyillä kiiloilla. Tutkimuksen jälkeen katkaisuterän vastinta pidennettiin hieman, parantamaan pilkkeiden laatua 1-15 sentin kokoisilla rungoilla. Niillä liian lyhyt vastin mursi toisen puolen pilkkeen poikki ja pilkkeistä tuli ylipitkiä. ã Koska yhden rungon pilkonta tapahtuu samasta suunnasta, pilkkeet asettuvat pääsääntöisesti samaan asentoon säkissä. Näin säkkiin muodostuu pieniä pinoja ja silmämääräisesti arvioiden säkissä on enemmän pilkkeitä. Pinoutumista edistää myös pilkkeiden jääminen osittain toisiinsa kiinni. Se myös vähentää homehtuvan silpun syntymistä. ã Valmistettaessa lyhyempää pilkettä, sykkeen iskunpituutta rajoitetaan tangoilla. pilkkeiksi, latvaosa karsia energiarangaksi tai jättää se karsimattomaksi energiapuuksi. Samalla voidaan valmistaa kaikki havupuu kuitupuuksi tai energiapuuksi. Hakkuun yhteydessä täyttyneet säkit voidaan jättää hakkuupalstan ajourien varsille odottamaan jatkokuljetusta. Tämä tehostaa ketjun toimintaa, ja säkkien kuljetukset voidaan tehdä normaalilla perävaunulla suurempina erinä. Lukitsemalla kaatopään painovoimaan perustuva kaatotoiminto karsinta-asentoon, voidaan pilkkeet valmistaa myös aiemmin rasiinkaadetuista ja siten esikuivatuista rungoista. Lisävarustelu edullista Naarva S23 veroton hinta perusvarustuksella on 7 3 euroa, hal- 64 METSÄ NRO
4 ã Tiheissä metsissä painovoimalla tapahtuva kaatotoiminto ei jaksa kaataa puuta maahan asti. Mutta työskentelyyn se ei vaikuta, pilkkeet syntyvät aivan samalla tavalla vain satunnaisesti runko valahtaa alaspäin omalla painollaan ja pilkkeestä tulee ylipitkä. ã Tutkimuksessa hakattavien runkojen rinnankorkeusläpimitta merkittiin runkoihin ja puuston keskipituus mitattiin. Työskentelyn aikana eri työvaiheiden ajanmenekit mitattiin. Tämä suoritettiin erikseen lyhyelle ja pidemmälle pilkkeelle. ã Jatkuu seuraavalla sivulla Pilkkeiden teon kustannukset Naarva S23:lla Lähde: TTS Tuottavuus, pilke 33 cm Tuottavuus, pilke 45 cm 7 irto-m 3 / tunti irto-m 3 / tunti Tuottavuus läpimitan (d1,3) funktiona. Laskennassa työaika sisältää tyhjänä ajon palstalle, siirtymiset palstalla, hakkuulaitteen viennin kaadettavalle puulle, puun kaadon, puun tuonnin prosessoitavaksi, karsinnan + katkonnan, kuormattuna ajon varastolle, säkin irrottamisen sekä uuden säkin kiinnittämisen. Myös apuajat (esim. haittaavien pienpuiden raivaus) ovat laskelmassa mukana. Pilkontakustannus, pilke 33 cm vertailumenetelmän kokonaiskustannus = 17, Pilkontakustannus, pilke 45 cm euroa /irto-m 3 vertailumenetelmän kokonaiskustannus = 17, Pilkonnan kustannus läpimitan (d1,3) funktiona. Laskennassa traktorin ja kuljettajan kustannus 6 /h. Työaika sisältää: ks. ylempi kuvateksti. Tunnuslukuja: 3 cm pilkkeitä säkissä 1,41 irto-m 3 45 cm pilkkeitä säkissä 1,53 irto-m 3 Vertailtava menetelmä: Hakkuu rangaksi ja metsäkuljetus (hakkuukone + metsätraktori) = 27 /kiinto-m 3 Pilkonta maataloustraktori + pilkekone = 17,4 /kiinto-m 3 Yhteensä hakkuu + metsäkuljetus + pilkonta = 44,4 /kiinto-m 3 (17,76 /irto-m 3 ) Lähde: TTS-tuotostutkimus / Arto Mutikainen
5 ã Syntyvä pilke muistuttaa giljotiinipilkekoneen tuotosta, seassa on jonkin verran säleitä. Koska pilkkeet tehdään kaatotuoreesta puusta, se vähentää irtokaarnan/tuohen määrää säkissä. Kuljetuksen jälkeen täydet säkit voi laskea trukkilavoille kuivumaan, tai odottamaan jatkokuljetusta. ã kaisuvarustuksen saa 4 euron lisähinnalla. Säkkitelineistä on kaksi versiota, tutkimuksessa käytetty kiinteä malli maksaa 75 euroa ja säkkien mukaan korkeussäädettävä versio 95 euroa. Halkaisuvarustuksen hinta on niin vähäinen, että se kannattaa hankkia jo vähäisemmänkin puumäärän tekoon. Nostolaitekiinnitteinen säkkiteline on mielenkiintoinen innovaatio, se toimii etukuormaajan korvikkeena pilkekoneen yhteydessä. n KOMMENTTI Vaihtoehto pilkekoneelle? Vertailu kokeilun yhdistelmän ja perinteisten menetelmien välillä on hieman vaikeaa. Pienikin muutos olosuhteissa kääntää tehokkuutta suuntaan tai toiseen. Jos käytettävissä on runkosovitteisella nosturilla varustettu traktori, ja pilkkeiden laaduksi riittää giljotiinikoneille tyypillinen karskimpi pilke on kokeilun menetelmä on vahvimmillaan. Naarva S23:n ja säkkitelineen hinnalla saa keskikokoisen pilkekoneen, joka on erittäin tehokas rangannielijä. Rankojen valmistus omatoimisesti vaatii sille kuitenkin useampia työvaiheita, jotka sitovat kalustoa ja työaikaa. Tutkimuksen käyriä katsellessa havaitsee, että runkojen keskikoon noustessa yli 11 sentin, muuttuu kokeilun menetelmä kustannustehokkaammaksi. Naarva S23 käsittelee runkoja aina reiluun 2 senttiin, mutta silloin vain keskeltä halkaisevana pilkkeiden koko jää suureksi. Kokeilupalstalla ajomatka oli alle 1 metriä. Kooltaan 1,5 irtokuution säkkien pidemmät siirrot nostanevat myös nopeasti kustannuksia. Pidemmillä ajomatkoilla ja olosuhteiden salliessa, tehostaisi suoraan kipilliseen perävaunuun valmistus varmasti toimintaa. Menetelmän etuna on joustavuus. Pilkkeiden valmistusta voidaan tehdä vaikka yksittäisinä luppohetkinä, pihan läheistä istutuskoivikkoa harventaen, eikä valmista rankaa seiso pinossa pehmenemässä. Tämä tekeekin menetelmästä sopivan kotitarvepilkkeiden valmistukseen. Hakkuuta voi tehdä vain sen verran kuin tyhjiin säkkeihin sopii. Myyntipilkkeiden tekoon menetelmä on vain rajoitetusti sopiva. Giljotiinilla valmistetuista pilkkeistä kun ei voi pyytää liikoja. Toisaalta talven kovat pakkaset ja pilkekauppiailta lopputalvesta loppuneet pilkkeet tekevät ostajista vähemmän kranttuja. Tommi Hakala ã Siirtyminen on tehtävä varoen, sillä korkealla heiluva nosturi osuu pystypuihin ja säkin pohja voi ottaa kiinni risuihin. 66 METSÄ NRO
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotEF28 Pien- ja energiapuuharvesteri
EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri Miksi erikoiskone bioenergia- ja pienpuun korjuuseen? Karsitun rangan edut: -(Harvennusmetsän lannoitus) -Metsäkuljetuksen helppous, ei vaurioita ajouran varrella oleviin
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND
ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotÄlykästä tehokkuutta ammattilaiselle
JAPA 405 FI Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle Japa 405 on uuden sukupolven polttopuukone ammattilaisille. Japa 405 mallissa toimintaa ohjaa käyttäjää avustava äly. Kone on varustettu sensoreilla, jotka
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.
MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotKokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.
PUUNKORJUUPAKETIT Puunkorjuupaketit, kannolta tienvarteen Metsäperävaunu varustettuna puutavarakuormaimella on tuttu näky monen maatalon pihassa. Tällainen paketti on kuitenkin kohtalaisen iso investointi,
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotHCT-tyyppiyhdistelmät
Muistio 1 (9) 17.5.2019 HCT-tyyppiyhdistelmät Tähän muistioon on koottu todellisia esimerkkejä mittamuutoksen mukaisista yhdistelmistä ja autoista. Tammikuussa annettu asetusmuutos mahdollistaa hyvin paljon
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotHarvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT
HARVESTERIKOURAT 1 HARVESTERIKOURAT Harvesteriteknologian moniosaaja Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa Kesla-harvesterit on suunniteltu kestämään äärimmäisissä olosuhteissa. Markkinoiden parhaimmat materiaalit
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotHakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin
Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotBETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST
VÄLI99KA BETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST 62375 YLIHÄRMÄ FINLAND TEL. +358-(0)6-4835111 FAX +358-(0)6-4846401 Suomi 2 Arvoisa Asiakas Kiitämme osoittamastanne
Lisätiedotlindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat
lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX jopa puolet asennusajasta säästyy muihin töihin Lindab on yksinkertaistanut seinärakenteet. Tuloksena ovat uudet,
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotEnergiapuun laadukas korjuu 20.05.2011
Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotHeinäharava Haravan lapa ja piikit Haravan varsi
Heinäharava Tee-se-itse -ajattelun toteuttaminen tuottaa tuskanhetkiä silloin kun loistava idea saapuu, mutta tarvikkeita ei olekaan odottamassa työstöä. Siksi on hyvä ylläpitää runsasta käyttöpuuvarastoa,
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotBILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT
VAKO LA Postios. Helsinki Rukkilo Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 166 BILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT Kaato-karsimakirves,
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Koivukuitupuu 1 Koivukuitupuun käyttö Koivukuitupuuta hakataan kotimaasta vuosittain 6 milj. m 3 ja tuodaan 6 milj. m 3 Kotimaisesta puusta 85 % on runkokuitupuuta ja 15 % latvakuitupuuta
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotMETSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.
METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja
LisätiedotForest Pro kuormainvaunut mönkijään VALMISTETTU SUOMESSA
Forest Pro kuormainvaunut mönkijään VALMISTETTU SUOMESSA Pro Basic Pro Std Pro FL Pro Plus Pro Gen2 Tee mönkijästäsi metsäkone Nokka Oy:n ATV-malliston Forest Pro -kuormainvaunut lisävarusteineen nostavat
LisätiedotPÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS
PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS Pärepuiden valitseminen Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Varmuus rungon syiden
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotWENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui
Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran
LisätiedotMetsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula
Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma
LisätiedotPAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta
PAALINKÄSITTELY www.mchale.net Ammattilaisen valinta 691 BH Yksinkertainen, monipuolinen ja luja paalinkantolaite etukuormaimeen käsiteltäessä lappeelleen pudotettuja paaleja. Piikkien ympärillä pyörivät
Lisätiedot