Päihdehuollon toimintaprosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdehuollon toimintaprosessit"

Transkriptio

1 Päihdehuollon toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia , versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

2 Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät Koko doku Ensimmäinen versio PR, HV AM, Luku 3 Huomioitu 4.5. prosessiryhmän palaverissa saadut kommentit PR, HV AM, Luku Huomioitu asiakasasiakirjojen rakennemääritysten versio , päivityksiä prosessikaavioihin Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään PR, AM PR Luku 3 Pieniä täsmennyksiä prosessikaavioihin PR, AM Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR 2

3 Sisältö 1 Johdanto Päihdehuolto Päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle Päihdehuollon hallintoasian käsittely Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle Lähteet

4 1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintaprosessien mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso on yleinen. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti päihdehuollon tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Päihdetyön asiakastiedot (Heinonen & Väyrynen 2009). Dokumentissa kuvataan ja määritellään päihteitä haitallisella tavalla käyttävän asiakkaan osalta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin kirjattavat vähimmäistietotarpeet. Aikuissosiaalityön asiakastiedot tietojärjestelmässä (Tossavainen & Kärki 2008). Dokumentissa kuvataan tietotarpeet, joita käytetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä aikuissosiaalityön asiakkaan osalta. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään päihdehuollon prosesseihin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty päihdehuollon sähköisten asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Päihdehuollon tilannearvio 2) Päihdehuollon palvelusuunnitelma 3) Päihdehuollon erityissuunnitelma 4) Päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio 4

5 5) Hakemus päihdehuollon palveluun 6) Päihdehuollon päätös sijoittamisesta ja asiakasmaksusta/päihdehuollon päätös sijoittamisesta/päihdehuollon päätös asiakasmaksusta 7) Päihdehuollon päätös tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä 8) Päihdehuollon asiakasmaksulaskelma 9) Päihdehuollon asiakaskertomus 5

6 2 Päihdehuolto Päihdehuoltoa toteutetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että erityisissä päihdehuollon palveluissa, jotka kuuluvat sosiaalihuoltolaissa (710/1982) määriteltyihin erityispalveluihin. Päihdetyön asiakastietojen tietokuvausten määrittelyssä päihdetyön käsitteen alle on katsottu kuuluvan ehkäisevä päihdetyö (päihteettömyyden edistäminen, päihteiden saatavuuden sääntely, kysynnän ehkäisy ja haittojen vähentäminen) ja korjaava päihdetyö (sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa annetut päihdepalvelut ja päihdehuollon erityispalvelut) (Heinonen & Väyrynen 2009, 12). Tässä raportissa rajaudutaan päihdehuollon erityispalvelujen toimintaprosessien kuvaamiseen. Päihdehuollon erityispalvelut tuottavat vaativampaa katkaisuhoitoa ja kuntouttavaa hoitoa esimerkiksi päihteiden sekakäyttäjille, moniongelmaisille päihteiden käyttäjille, huumeiden käyttäjille tai kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on sekä päihdeongelma että psyykkinen sairaus (Stakes 2007, 12). Päihdehuollon palveluista säädetään pääasiassa päihdehuoltolaissa (41/1986), jonka mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Myös Tikesos-hankkeessa vuonna 2011 valmistuva Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010) on ottanut tämän määritelmän päihdehuollon palvelutehtävän määritelmäksi. Lain mukaan päihdehuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen kunnassa kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle ja päihdehuolto on järjestettävä sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja tarjoavat muun muassa A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisu- ja kuntoutusyksiköt, ensisuojat ja erilaiset tuki- ja asumispalvelut. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) päihdehuoltoon kuuluvat sosiaalipalvelut on luokiteltu seuraavasti: katkaisuhoito, selviämishoito, korvaushoito, vieroitushoito sekä päihdekuntoutus. Palveluja voidaan antaa päihdehuollon avo- tai laitospalveluina. Lisäksi palvelu saatetaan joutua toteuttamaan tahdosta riippumattomana hoitona tai sosiaalipäivystyksenä toteutettavana päihdehuoltona. Kuntien lisäksi järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli päihdepalveluiden tuottajana, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat tuottavat merkittävän osan erikoistasoisista päihde- ja mielenterveyspalveluista (Heinonen & Väyrynen 2009, 24). Päihdehuoltolaki (41/1986) korostaa oma-aloitteista hoitoon hakeutumista jo ongelmien varhaisvaiheessa, lisäksi palvelujen tulee olla helposti tavoitettavia, laadukkaita ja monipuolisia. Lain mukaan palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina. Päihdehuoltolain ohella päihdehaittojen ehkäisyä ja hoitoa käytännön tasolla ohjaavat myös seuraavat valtakunnalliset suositukset (Heinonen & Väyrynen 2009, 15 16): 6

7 Päihdepalvelujen laatusuositukset: Tarkoitettu tukemaan kuntien päihdepalvelujen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä, sisältää päihdepalvelujen laatua ohjaavat periaatteet ja suositukset (STM 2002). Ehkäisy ja hoito - laadukkaan päihdetyön kokonaisuus: Tarkoitettu helpottamaan ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön suunnittelua, sisältää päihdetyön sisällön ja rakenteiden osalta malleja siitä, kuinka työ voidaan järjestää ja tehdä mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti (Stakes 2007). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset, keskeistä asiakkaan aseman vahvistaminen, matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen (STM 2009). Alkoholi- ja huumeongelmien hoitoa koskevat Käypä hoito suositukset: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistys ovat julkaisseet suositukset, jotka on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta soveltuvat käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa, sosiaalihuollossa ja päihdealan järjestöissä (Duodecim 2005 & Duodecim 2006). 7

8 3 Päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja valmiit asiakirjat tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki päihdehuollon asiakasasiakirjat lukuun ottamatta päihdehuollon päätöstä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä, jolla sosiaalihuollon ammattihenkilö voi määrätä henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Päätös on alistettava heti hallintooikeuden vahvistettavaksi. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan päihdehuoltolain mukaan ryhtyä terveyden vaarantamisen tai väkivaltaisuuden perusteella. Päihdehuollon asiakaskertomukseen puolestaan kirjataan tekstiä tehdystä työstä, asiakkuuden tilanteesta ja asiakkaan prosessin etenemisestä ja se sisältää strukturoidun yhteenvedon päihdehuollon palvelujen piirissä tapahtuneesta asiakastyöstä, asiakaskäynneistä sekä suoraan asiakkuuteen liittyvistä muista palveluista. (Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia päihdehuollon ydinprosesseja ovat päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus, päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle, päihdehuollon hallintoasian käsittely ja päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle (kuva 1). Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus sisältää päihdehuollon käynnistymisen ja tarpeen selvittämisen, joiden aikana tehdään asiakkaan tilanteen alkukartoitus ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Päihdehuollon järjestämisen aluksi päihdehuolto suunnitellaan eli asiakkaan palvelutarve selvitetään ja laaditaan palvelusuunnitelma. Päihdehuollon palvelun tuottamisen aikana toteutetaan palvelua. Päihdehuollon palvelun tuottaminen on palvelun tuottajan prosessi, mutta palvelun järjestäjän vastuulla on seurata ja arvioida palvelusuunnitelman toteutumista kunnes päihdehuollon asiakkuus päättyy. Päihdehuollon hallintoasian käsittely sisältää päihdehuoltoasian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen. Hallintoasian käsittely prosessissa tehdään päätökset muun muassa asiakkaan sijoittamisesta ja asiakasmaksusta. 8

9 Kuva 1. Päihdehuollon ydinprosessit. 3.1 Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus (kuva 2) sisältää päihdehuollon käynnistymisen ja päihdehuollon tarpeen selvittämisen. Kuva 2. Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus. Asiakkaat voivat tulla päihdehuollon palvelujen piiriin lähetteellä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan, päivystyksen, poliisin tai muun viranomaistahon kautta tai hakeutumalla niihin itse. Kuvassa 3 on mallinnettu sosiaalihuollon sähköisen asiointipalvelun kautta tapahtuva palveluihin hakeutuminen, jossa palveluprosessin käynnistää sähköinen ajanvaraus. Varatessaan ajan päihdehuollon tarpeen arvioimiseen henkilö voi samalla halutessaan antaa selvitystietona esimerkiksi päihteiden käyttöönsä ja sosiaaliseen taustaansa liittyviä tietoja. Palvelun järjestäjä selvittää henkilön mahdolliset aiemmat päihdehuollon asiakastiedot sekä onko hänen lapsellaan voimassa olevaa lastensuojelun asiakkuutta. 9

10 Kuva 3. Päihdehuollon käynnistyminen. Päihdehuollon tarve arvioidaan tapaamisessa, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö ja asiakas yhdessä selvittävät henkilön tilannetta ja arvioivat hänen päihdeongelmaansa sekä hoidon tarvetta ja sen kiireellisyyttä (kuva 4). Päihdehuollon tilannearviolla tarkoitetaan asiakkaan elämäntilanteen ja elinympäristön olosuhteiden kokonaisjäsennystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan vahvuuksiin, elämän haasteisiin ja toimintaympäristöihin. Keskeistä on, että se tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Tilannearvio voidaan laatia paitsi asiakkuuden alussa, myös myöhemmissä vaiheissa. Asiakkaan elämäntilanne ja palvelun tarve on perustana, kun tehdään suunnitelmaa palveluista ja palveluntarpeista kokonaisuutena. (Heinonen & Väyrynen 2009, 55.) 10

11 Kuva 4. Päihdehuollon tarpeen selvittäminen. 3.2 Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle Päihdehuollon järjestämiseen kuuluvat päihdehuollon suunnitteleminen, päihdehuollon seuraaminen ja arvioiminen sekä päihdehuollon lopettaminen (kuva 5). Kuva 5. Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle. Päihdehuollon palvelusuunnitelma on kokonaissuunnitelma asiakkaalle haettavista ja annettavista palveluista ja sen tekemiseen voi osallistua palvelun järjestäjän ja asiakkaan lisäksi myös asiantuntijoita esimerkiksi terveydenhuollon puolelta. 11

12 Päihdehuoltoasetuksessa (653/1986) palvelusuunnitelmasta käytetään nimitystä kuntoutussuunnitelma. Se on laadittava asiakkaan päihdehuollon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Kun palvelusuunnitelma on laadittu, asiakas hakee (tai hänen puolestaan ja hänen suostumuksellaan haetaan) päihdehuollon palvelua/palveluja hakemuksella päihdehuollon palveluun. Hakemuksesta voidaan käyttää myös termiä palvelupyyntö (Heinonen & Väyrynen 2009, 93). Asiakkaan sijoittaminen laitokseen, hoitokotiin, turvakotiin tai asumisyksikköön edellyttää lisäksi hallintopäätöstä, joka tehdään päihdehuollon hallintoasian käsittely prosessissa. Kuva 6. Päihdehuollon suunnitteleminen. Palvelun järjestäjän vastuulla on palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arvioiminen (kuva 7). Sovituin väliajoin tai tarvittaessa palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja tiedot kirjataan päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio - asiakirjaan. Ennen arviointitilaisuutta asiakas voi täyttää sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio asiakirjaan oman näkemyksensä tavoitteiden toteutumisesta. Palvelun tuottaja voi osallistua arviointiin toimittamalla palvelun järjestäjälle säännöllisin väliajoin yhteenvetotietoja asiakkaan palvelusta. Mikäli päihdehuollon asiakkuus jatkuu, palvelusuunnitelmaa päivitetään. Mikäli päihdehuollon asiakkuus ei jatku, edetään päihdehuollon lopettamiseen. 12

13 Kuva 7. Päihdehuollon seuraaminen ja arvioiminen. Kun asiakkaan päihdehuollon tarve päättyy, on palvelun järjestäjän vahvistettava asiakkuuden päättyminen. Tieto välittyy palvelun tuottajalle, joka kokoaa asiakkaan tiedot ja arkistoi ne. Päihdehuollon lopettaminen on esitetty kuvassa 8. 13

14 Kuva 8. Päihdehuollon lopettaminen. 3.3 Päihdehuollon hallintoasian käsittely Päihdehuollon hallintoasian käsittely sisältää päihdehuoltoasian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen ja se on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Päihdehuollon hallintoasian käsittely. Hallintopäätös tarvitaan henkilön laitokseen, hoitokotiin, turvakotiin tai asumisyksikköön sijoittamisesta ja siihen liittyvästä asiakasmaksusta tai sen alentamisesta/vapauttamisesta sekä välitystilistä ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan päihdehuoltolain mukaan ryhtyä terveyden vaarantamisen tai väkivaltaisuuden perusteella. Terveysvaaran perusteella määräyksen hoidosta voi yleensä antaa terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon nojalla, sosiaalihuollon toimielimen määräämällä viranhaltijalla on oikeus määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan hoitoon päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Päätös on alistettava heti hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. (Päihdehuoltolaki ) Päihdehuollon päätöstä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä ei ole mallinnettu prosessikuvauksiin, koska käytännössä vuosittain tehdään vain muutamia pakkohoitopäätöksiä. 14

15 Kuva 10 esittää päihdehuoltoasian vireilletulemisvaiheen. Yleensä prosessin käynnistää asiakkaalle tehty päihdehuollon palvelusuunnitelma, jonka perusteella henkilö tarvitsee sijoitusta esimerkiksi kuntoutuspaikkaan. Esimerkiksi katkaisuhoito voidaan kuitenkin aloittaa jo tilannearvion pohjalta ennen varsinaisen asiakassuunnitelman tekemistä. Kuva 10. Päihdehuoltoasian vireilletuleminen. Vireilletulemista seuraa päihdehuoltoasian selvittäminen, jossa asian käsittelyyn ottanut palvelun järjestäjä kartoittaa tilanteen (kuva 11). Mikäli kyseessä on päihdehuollon asiakasmaksusta päättäminen, tehdään Päihdehuollon asiakasmaksulaskelma. Sitä varten asiakkaalta selvitetään hänen tulo- ja menotietonsa. Tässä vaiheessa voidaan esimerkiksi tarkistaa, onko asiakas toimeentulotuen asiakkuudessa ja voidaanko hyödyntää toimeentulotuen käsittelyä varten kerättyä asiakastietoa. 15

16 Kuva 11. Päihdehuoltoasian selvittäminen. Kun asiakkaan sijoittamiseen ja/tai asiakasmaksuun liittyvät tiedot on selvitetty, tehdään siitä päihdehuoltoasian ratkaisemisvaiheessa Päihdehuollon päätös sijoittamisesta ja asiakasmaksusta/päihdehuollon päätös sijoittamisesta/päihdehuollon päätös asiakasmaksusta, johon asiakkaalla on valitusoikeus (kuva 12). Päätös tiedoksiannetaan asianosaisille (asiakas sekä laitos, hoitokoti tai asumisyksikkö). 16

17 Kuva 12. Päihdehuoltoasian ratkaiseminen. 3.4 Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle Päihdehuollon palvelun tuottamisesta asiakkaalle vastaa palvelun tuottaja, joka voi olla kunta, yksityinen palvelutuottaja tai kolmannen sektorin toimija. Palvelun tuottaminen voi olla esimerkiksi kuntouttavaa hoitoa, päivätoimintaa tai selviämis- tai katkaisuhoitoa. Tuottamismuodosta riippumatta tuottaminen voidaan vaiheistaa seuraavasti: Päihdehuollon palvelun toteutuksen suunnitteleminen, päihdehuollon palvelun toteuttaminen, päihdehuollon palvelun arvioiminen ja päihdehuollon palvelun toteutuksen lopettaminen (kuva 13). 17

18 Kuva 13. Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle. Tässä dokumentissa oletuksena on, että ennen päihdehuollon palvelun tuottamista päihdehuollon asiakkuus on aloitettu ja asiakkaan päihdehuolto on suunniteltu (päihdehuollon palvelusuunnitelma on tehty) päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle -prosessissa. Käytännössä näin ei aina tapahdu, sillä asiakas voi myös hakeutua suoraan palvelun, esimerkiksi selviämishoidon, piiriin. Toteutuksen suunnitteluvaiheessa (kuva 14) palvelun tuottaja laatii palvelu- tai palveluyksikkökohtaisen päihdehuollon erityissuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelmassa tarkennetaan päihdehuollon palvelusuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden saavuttamista. 18

19 Kuva 14. Päihdehuollon palvelun toteutuksen suunnitteleminen. Kun päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle on suunniteltu, toteutetaan sitä suunnitelman mukaisesti ja kirjataan toteuttamisen etenemistä asiakaskertomukseen eli päihdehuollon palvelun tuottajan kertomukseen (kuva 15). 19

20 Kuva 15. Päihdehuollon palvelun toteuttaminen. Päihdehuollon palvelun arvioimisessa (kuva 16) asiakas ja palvelun tuottaja arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi järjestää palautekeskustelutilaisuus, jota varten asiakas voi antaa palautetta etukäteen sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. Palvelun jatkamisesta ja suunnitelman päivittämisestä tai palvelun toteutuksen lopettamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tiedot kirjataan suunnitelman seuranta ja arvio asiakirjaan. Arvioinnin pohjalta palvelun tuottaja laatii yhteenvedon, jonka myös palvelun järjestäjä saa. Palvelun jatkamisesta ja suunnitelman päivittämisestä tai palvelun toteutuksen lopettamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. 20

21 Kuva 16. Päihdehuollon palvelun arvioiminen. Kun päihdehuollon palvelun toteutus lopetetaan, palvelun tuottaja laatii yhteenvedon päihdehuollon palvelun asiakkuudesta ja päättää asiakkuuden (kuva 17). Samalla arkistoituvat kaikki asiakkuuteen liittyvät asiakasasiakirjat. 21

22 Kuva 16. Päihdehuollon palvelun toteutuksen lopettaminen. 22

23 Lähteet Duodecim Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Saatavilla: Duodecim Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Saatavilla: Heinonen Helena & Väyrynen Riikka 2009 (toim.). Päihdetyön asiakastiedot. Tietokuvaukset. Versio JHS-suositukset JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: Kortelainen Pekka Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio Saatavilla: Kortelainen Pekka Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio Saatavilla: ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v Saatavilla: e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio Saatavilla: Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet Versio , ei julkisesti saatavilla. Päihdehuoltoasetus 653/1986. Päihdehuoltolaki 41/1986. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Stakes Ehkäisy ja hoito - laadukkaan päihdetyön kokonaisuus. Tukiaineisto, Hyvinvoinnin edistäminen. 23

24 STM Päihdepalveluiden laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. STM Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Tossavainen Päivi & Kärki Jarmo (toim.) Aikuissosiaalityön asiakastiedot tietojärjestelmässä. Tietokuvaukset. Versio

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaprosessit

Omaishoidon tuen toimintaprosessit Omaishoidon tuen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Menetelmän kehittäminen sosiaalihuollon toimintaprosessien kuvaamiseen

Menetelmän kehittäminen sosiaalihuollon toimintaprosessien kuvaamiseen Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta: Avauksia, 12/2009 (toim. P. Ruotsalainen) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2009. Julkaistaan

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset 30.5.2006 Terveydenhuollon ATK-päivät Mikkelissä Projektipäällikkö Heli Sahala E-reseptikokeilu Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden tietosisältöjen kartoittaminen sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa

Sosiaalipalveluiden tietosisältöjen kartoittaminen sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta: Avauksia, 12/2009 (toim. P. Ruotsalainen) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2009. Julkaistaan

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät

Kansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät Kansa koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät 9.9.2016 Nina Peronius Aluekoordinaattori, Lappi ja Pohjois Pohjanmaa Dia: Maarit Rötsä/THL Dia: Maarit Rötsä/THL Kansa

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 16.2.2017 Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Kansa-koulu-hanke

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen Kaupunginhallitus 506 07.12.2016 Kaupunginvaltuusto 116 12.12.2016 Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset 1.1.2017 alkaen 40/01/010/2015 KH 506 Selostus: Savonlinnan kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Osahankkeesta hankkeeksi

Osahankkeesta hankkeeksi Tikesos - hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Projektipäällikkö Heli Sahala 26.5.2010 www.tikesos.fi Esihistoriaa Kuntien sosiaalihuollossa asiakasjärjestelmiä 1980 luvun lopulta lähtien Valtion tietokonekeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 28.10.2015 Keski- Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous Maarit Hiltunen- Toura, Hanna Lohijoki & Teppo Taskinen Kansa- koulu- hankkeen

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija

Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere 26.8.2016 Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Rahoittaja: Lukujärjestys Kansa-koulu-hanke Toiminta- ja tietomääritysten

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin I-vaiheessa Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja 8.6.2016 Maarit Rötsä, THL/OPER 8.6.2016 THL/OPER 1 Teitä pohdituttanut

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot