Lastensuojelun toimintaprosessit

Transkriptio

1 Lastensuojelun toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia , versio 2.0 Niina Häkälä, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Hänninen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

2 Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR Koko doku Päivitetty tekstiä ja kuvia HV, NH Luku 3 Päivitetty prosessikuvat PR, HV AM, Koko doku Luvut Lisätty perhetyön ja koulun sosiaalityön prosessikuvaukset, huomioitu Sosiaalipalvelujen luokitus sekä asiakasasiakirjojen rakennemääritysten versiot (lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, koulun sosiaalityö) ja (lastensuojelun avohuollon perhetyö) Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään Huomioitu Atj-ryhmän kommentit sekä asiakasasiakirjojen rakennemääritysten uudet versiot, lisätty yksityinen sijoitus, muokattu luvussa 4 esiintyviä nimiä Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR, AM, HH, NH PR PR, AM PR 2

3 Sisältö 1 Johdanto Lastensuojelu Lastensuojelun tavoitetilan toimintaprosessit Lastensuojeluilmoituksen käsittely Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun järjestäminen asiakkaalle Lastensuojelun hallintoasian käsittely Lastensuojelun tuottaminen asiakkaalle Koulun sosiaalityöhön kuuluva alkukartoitus Koulun sosiaalityön tuottaminen asiakkaalle Yksityiseen sijoitukseen kuuluvan hallintoasian käsittely Esimerkki työnkulkutason prosessikuvauksesta: lastensuojelun avohuollon perhetyö Elämäntilanneskenaario Perhe Esimerkki Lastensuojelun avohuollon perhetyön tuottaminen Lastensuojelun avohuollon perhetyön toteutuksen suunnitteleminen Lastensuojelun avohuollon perhetyön toteuttaminen Lastensuojelun avohuollon perhetyön arvioiminen Lastensuojelun avohuollon perhetyön lopettaminen Lähteet

4 1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintaprosessien mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso on yleinen. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan lastensuojelun tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti lastensuojeluun liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Lastensuojelun avohuollon asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Väinälä ym. 2008a). Dokumentissa kuvataan ja määritellään lastensuojelun avohuollon asiakastietojärjestelmissä käytettävät asiakkaan tiedot. Asiakastiedot lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakastietojärjestelmissä (Väinälä & Kärki 2008). Dokumentissa kuvataan ja määritellään lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakastietojärjestelmissä käytettävät asiakkaan tiedot. Asiakastiedot lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakastietojärjestelmissä (Väinälä ym. 2008b). Dokumentissa kuvataan ja määritellään lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakastietojärjestelmissä käytettävät asiakkaan tiedot. Koulun sosiaalityön asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Suhonen 2009). Dokumentissa kuvataan ja määritellään koulun sosiaalityön palveluprosessissa tarvittavat asiakastiedot. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään lastensuojeluprosesseihin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla 4

5 Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty lastensuojeluun kuuluvien sähköisten asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä. Lastensuojelun avohuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011: 1) Lastensuojeluilmoitus 2) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 3) Lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelutarpeen arviointipyynnön käsittely 4) Lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto 5) Hakemus hallinto-oikeudelle luvan myöntämiseksi lapsen tutkimista varten 6) Lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelma 7) Lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelman seuranta ja arvio 8) Lastensuojelun asiakaskertomus 9) Tukiperhe- tai tukihenkilöhakemus 10) Tukiperhe- tai tukihenkilösopimus 11) Tukiperhe- ja tukihenkilösuunnitelma 12) Tukiperhe- ja tukihenkilösuunnitelman seuranta ja arvio 13) Lastensuojelun avohuollon sijoituspäätös 14) Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpidepäätös 15) Lapsen kiireellistä sijoittamista koskeva päätös 16) Lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamista koskeva päätös 17) Lapsen kiireellisen sijoituksen lopettamista koskeva päätös 18) Kuulemispyyntö 19) Kuulemiskertomus lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa 20) Hakemus hallinto-oikeudelle lapsen huostaanottoa koskevassa asiassa 21) Lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös 22) Lastensuojelun avohuollon lausuntopyyntö 23) Lastensuojelun avohuollon lähete 24) Ilmoitus yksityisestä sijoituksesta 25) Yksityisesti sijoitetun lapsen asiakaskertomus 26) Päätös yksityisen sijoituksen hyväksymisestä Lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011: 1) Sijoitettavan lapsen esitiedot 2) Lastensuojelun sijaishuollon asiakassuunnitelma 3) Jälkihuollon asiakassuunnitelma 4) Hoito- ja kasvatussuunnitelma 5) Lapsen huostassapidon lopettamista koskeva päätös 6) Sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös 7) Lastensuojelun asiakaskertomus 8) Selostus rajoitustoimenpiteistä 9) Päätös rajoitustoimenpiteestä a) Päätös erityisen huolenpidon aloittamisesta (enintään 30 vrk) b) Päätös erityisen huolenpidon jatkamisesta (enintään 60 vrk) c) Päätös erityisen huolenpidon lopettamisesta d) Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta e) Päätös yhteydenpidon rajoittamisen lieventämisestä f) Päätös yhteydenpidon rajoittamisen lopettamisesta 5

6 g) Päätös lapsen olinpaikan ilmoittamatta jättämisestä h) Päätös aineiden ja esineiden haltuunotosta i) Päätös henkilönkatsastuksen suorittamisesta j) Päätös omaisuuden tai lähetysten tarkastamisesta k) Päätös viestin tai lähetyksen luovuttamatta jättämisestä l) Päätös liikkumisvapauden rajoittamisesta (1-7 vrk) m) Päätös liikkumisvapauden rajoittamisesta (yli 7 vrk) n) Päätös liikkumivapauden rajoittamisen lopettamisesta o) Päätös lapsen eristämisestä (enintään 24 h) p) Päätös lapsen eristämisen jatkamisesta (enintään 24 h, päätösten kokonaisaika 48 h) q) Päätös lapsen eristämisen lopettamisesta 10) Päätös välittömästä täytääntöönpanosta 11) Kuulemiskertomus a) huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta (Kuulemiskertomus lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa) b) sijaishuoltopaikan muuttamisesta c) huostassapidon lopettamisesta d) rajoitustoimenpiteestä Lastensuojelun avohuollon perhetyön sisällölliset asiakirjarakenteet 2011: 1) Lastensuojelun avohuollon perhetyön suunnitelma 2) Lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakaskertomus 3) Lastensuojelun avohuollon perhetyön suunnitelman seuranta ja arvio 4) Lastensuojelun avohuollon perhetyön lausunto Koulun sosiaalityön sisällölliset asiakirjarakenteet 2011: 1) Yhteydenotto koulukuraattoriin 2) Sosiaalinen selvitys 3) Koulun sosiaalityön suunnitelma 4) Koulun sosiaalityön asiakaskertomus 5) Koulun sosiaalityön suunnitelman seuranta ja arvio 6) Koulun sosiaalityön lausunto 7) Koulun sosiaalityön lähete 6

7 2 Lastensuojelu Lastensuojelu on yksi sosiaalihuollon palvelutehtävistä. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (Kortelainen ym. 2010). Lastensuojelun tehtävänä on tukea vanhempia, huoltajia ja muita ensisijaisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. (Lastensuojelulaki 417/2007, jatkossa Lsl.) Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, kun on vastaanotettu lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tai muuten saatu tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasia tulee vireille myös lapsen syntymästä silloin, kun syntymättömästä lapsesta on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluasiakkuus alkaa kuitenkin vasta lapsen syntymän jälkeen, eikä lastensuojelun asiakirjoja voida avata ennen lapsen syntymää. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia ei merkitä lastensuojeluilmoitusten rekisteriin, mutta kunta voi halutessaan tilastoida ilmoituksia muulla tavoin. (Lastensuojelun käsikirja 2011.) Mikäli ilmoitus ei ole aiheeton tai lapsi ei ole jo ennestään lastensuojelun asiakkuudessa, on ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen. Lastensuojelutarpeen selvitys on tilanneselvitys, jonka tekee lapselle nimettävä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvityksessä tulee arvioida lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai asiakkuuden päättymisestä. (Lsl 417/2007) Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on vahvistaa ja tukea lapsen huoltajien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia ja edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä (Lsl 34 ). Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Lastensuojelulain mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisten sosiaalipalvelujen ja toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen lisäksi seuraavia avohuollon tukitoimia: taloudellista ja asumisolojen korjaamiseen liittyvää tukea, kotipalvelua, päivähoitoa, tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä. Lisäksi avohuollon tukitoimina on järjestettävä lastensuojelun perhetyötä, lapsen tai koko perheen 7

8 lyhytaikaista sijoitusta, tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, vertaisryhmätoimintaa sekä lomaja virkistystoimintaa (Lsl 35 ja 36 ). Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne ovat aina huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumukseen perustuvia (Lastensuojelun käsikirja 2011). Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tekee sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. (Lsl 38.) Oikeusvaikutuksiltaan kiireellinen sijoitus on verrattavissa huostaanottoon, joka on viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotto tehdään hallintopäätöksellä, jolloin vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirretään kunnan lastensuojelusta vastaavalle toimielimelle (Kortelainen ym. 2010). Lastensuojelulain mukaan lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä. Huostaanoton viimesijaisen luonteen vuoksi edellytyksenä lisäksi on, että avohuollon tukitoimet eivät ole olleet lapselle ja hänen perheelleen sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ennen kaikkea huostaanoton on oltava lapsen edun mukaista. (Lsl 40.) Sijaishuolto tarkoittaa huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella (Kortelainen ym. 2010). Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen sijoittamisen ja tekee päätöksen sijoituspaikasta yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi, mutta kiireellinen sijoitus tehdään määräajaksi. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitopaikkaan. (Lastensuojelun käsikirja 2011.) Sijaishuollon päättymisen tai avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen (jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin) tulee järjestää jälkihuolto (Lsl 417/2007). Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon päätyttyä lapselle tai nuorelle ja hänen huollostaan vastaavalle henkilölle järjestettäviä avohuollon tukitoimia (Kortelainen ym. 2010). Lastensuojelulaissa lapseksi määritellään alle 18-vuotias ja nuoreksi vuotias. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymistä. Jälkihuollon toteuttamiseksi ovat käytettävissä ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka katsotaan olevan tarpeellisia yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella. (Lastensuojelun käsikirja 2011.) Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy lapsen täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoituksen päättymisen jälkeen ollut lastensuojelun asiakkaana (Lsl 75 ). Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita. Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan tehtävää, jota koulukuraattori toteuttaa, ja se on osa oppilashuoltoa (Suhonen 2009, 6). Koulun sosiaalityöstä voi vastata opetus-, sosiaali- tai terveystoimi. Koulukuraattorin on ylläpidettävä asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä ja sinne tallennettuja tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekisterin, jonka rekisterinpitäjänä toimii opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta. Koulukuraattorin asiakasrekisterin tulee olla sosiaalihuollon muista rekistereistä erillinen kokonaisuus, vaikka koulukuraattori toimisikin sosiaalitoimen palveluksessa. (Suhonen 2009, ) 8

9 Lapsen yksityinen sijoitus tarkoittaa tilannetta, jossa joku muu taho kuin sosiaalihuollosta vastaava toimielin on sijoittanut lapsen pysyväisluonteisesti yksityiskotiin. Lapsen huoltajan on hyväksyttävä sijoitus ja huoltaja valitsee sijoituspaikan. Lastensuojelulain 81 :n mukaan yksityisestä sijoituksesta on viipymättä ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joka pitää rekisteriä kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista. Ilmoituksen on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu, ja ilmoituksen saatuaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on selvitettävä sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta sekä onko sijoitus lapsen edun mukainen. Sijoituksen hyväksymisestä on tämän jälkeen tehtävä päätös ja Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on myös seurattava edellytyksiä sijoituksen jatkumiselle sekä tukitoimien tarvetta. Yksityinen sijoitus ei tarkoita lastensuojelun asiakkuutta, mutta yksityisesti sijoitetulla lapsella on oikeus tukitoimiin tarvittaessa. (Lastensuojelun käsikirja 2011.) 9

10 3 Lastensuojelun tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan lastensuojelun tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja valmiit asiakirjat tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu (asiointitili) sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä (ATJ) on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki lastensuojelun sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta tukiperhe- tai tukihenkilöhakemusta, lastensuojelun avohuollon perhetyön ja koulun sosiaalityön lausuntoja. Tukiperhe- tai tukihenkilöhakemus täytetään yleensä yhteistyössä vanhempien ja sosiaalityöntekijän kesken ja se toimitetaan tukiperhetoimintaa järjestävälle taholle (Lastensuojelun avohuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011). Lausunnot puolestaan tehdään pyydettäessä. Lastensuojelussa asiakaskertomus sisältää tietokentät lastensuojelun asiakkuuteen kuuluvien palvelutapahtumien, kuten päivittäisten merkintöjen, kirjaamiseen ja sitä kirjataan kaikissa prosessin vaiheissa. Asiakaskertomus muodostuu kronologisesti ja on luonteeltaan kumuloituva ja sisältää siten myös historiatietoa henkilön asiakkuudesta tai asiakkuuksista. (Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Asiakaskertomukseen kirjaaminen on monimuotoista ja siihen kirjataan tapahtumia ja huomioita koko palveluprosessin ajalta. Prosessikuvauksissa asiakaskertomus on mallinnettu näkyväksi muutamaan vaiheeseen. Näissä vaiheissa sen käyttö huomattiin erityisen tarpeelliseksi tiedon siirtymisen kannalta. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu sekä sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, että niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia lastensuojelun ydinprosesseja ovat lastensuojeluilmoituksen käsittely, lastensuojelutarpeen selvitys, lastensuojelun hallintoasian käsittely, lastensuojelun järjestäminen asiakkaalle ja lastensuojelun tuottaminen asiakkaalle sekä koulun sosiaalityöhön kuuluva alkukartoitus, koulun sosiaalityön tuottaminen asiakkaalle ja yksityiseen sijoitukseen kuuluvan hallintoasian käsittely (kuva 1). Lastensuojeluasia tulee vireille, kun sosiaalityöntekijä vastaanottaa lastensuojeluilmoituksen, pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai hakemuksen, tai saa muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta (Lsl 26 ). Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee vireille lapsen syntymästä. Mikäli lastensuojeluilmoitus todetaan aiheelliseksi, lastensuojeluasiakkuus alkaa ja edetään lastensuojelutarpeen 10

11 selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella päätetään, että lapsen ja perheen lastensuojeluasiakkuus jatkuu, edetään lastensuojelun järjestämiseen asiakkaalle eli asiakkaan palvelutarve selvitetään ja laaditaan asiakassuunnitelma. Lastensuojelun järjestämisen vastuutahona on palvelun järjestäjä, käytännössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, jollainen on nimettävä jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle. Lastensuojelun järjestämiseen osallistuu myös palvelun tuottaja, mutta varsinainen lastensuojelun tuottaminen asiakkaalle on erotettu omaksi palvelun tuottajan prosessiksi. Lastensuojelun hallintoasian käsittelyssä tehdään päätökset asiakkaalle annettavista palveluista, jonka jälkeen tarvittavia palveluita ryhdytään tuottamaan. Koulun sosiaalityöhön kuuluvan alkukartoituksen aikana koulukuraattori tekee asiakkaana olevalle oppilaalle sosiaalisen selvityksen ja sen pohjalta edetään koulun sosiaalityön tuottamiseen asiakkaalle. Tuottamisen aluksi oppilaalle tehdään suunnitelma, jonka mukaisesti sosiaalityötä toteutetaan ja jonka toteutumista arvioidaan. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä kunnassa yksityisesti sijoitetuista lapsista (Lsl 81 ). Yksityiseen sijoitukseen kuuluvassa hallintoasian käsittelyssä vastaanotetaan ilmoitus lapsen sijoittamisesta yksityiskotiin, tehdään selvitys yksityisestä sijoituspaikasta ja päätetään sijoituksen hyväksymisestä. Kuva 1. Lastensuojelun ydinprosessit. 3.1 Lastensuojeluilmoituksen käsittely Lastensuojeluilmoituksen käsittely sisältää ilmoituksen vastaanottamisen ja käsittelemisen. Kuva 2 esittää lastensuojeluilmoituksen käsittelyprosessin etenemisen. 11

12 Kuva 2. Lastensuojeluilmoituksen käsittely. Lastensuojeluprosessi käynnistyy yleensä, kun yksityinen kansalainen tai viranomaistaho täyttää sähköisen lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Sen mukaan tietyillä viranomaistahoilla on ilmoitusvelvollisuus, mutta ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut taho. Lastensuojelulain uudistamisen myötä lastensuojeluilmoituksen sijasta ilmoitusvelvollisen viranomaisen on mahdollista tehdä lapsen tai perheen kanssa yhteistyössä pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Kuten lastensuojeluilmoitus, myös pyyntö on tehtävä viivytyksettä (lastensuojelulaki 25 a ). Lastensuojelulakiin lisättiin myös säännös ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta (Lsl 25 c ). Pykälän mukaan ilmoitusvelvollisen on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, mikäli on syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen. Tässä tilanteessa lastensuojeluasia tulee vireille vasta lapsen synnyttyä. Kuva 3 esittää lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisprosessin. Sosiaalihuollon sähköisen asiointipalvelun kautta lähetetty lastensuojeluilmoitus rekisteröityy asiakastietojärjestelmään (kirjautuu saapuneeksi), palvelun järjestäjä saa ilmoituksen saapuneesta lastensuojeluilmoituksesta ja ottaa ilmoituksen käsittelyyn. Samalla lastensuojeluilmoitus arkistoidaan. 12

13 Kuva 3. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen. Lastensuojeluilmoituksen käsittelemisprosessi on esitetty kuvassa 4. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyvaiheessa palvelun järjestäjä arvioi välittömästi kiireellisen tuen tarpeen. (Lastensuojelulain 26 :n mukaan lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve on arvioitava välittömästi.) Mikäli todetaan kiireellisen toimenpiteen tarve, tehdään siitä tarvittava päätös hallintoasian käsittelyprosessissa. Esimerkiksi kiireellisen sijoituksen tapauksessa siitä tehdään päätös, lapsi sijoitetaan ja tämän jälkeen ryhdytään tekemään lastensuojelutarpeen selvitystä. 13

14 Viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen vastaanottamisesta on ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojeluilmoituksen käsittelytiedot kirjataan lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelutarpeen arviointipyynnön käsittely asiakirjaan ja tieto lastensuojeluasian vireilletulosta tai aiheettomasta ilmoituksesta välittyy sosiaalihuollon sähköisen asiointipalvelun kautta perheelle ja lapselle. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä huoltajalle ja lapselle. (Lastensuojelulaki 26.) Kuva 4. Lastensuojeluilmoituksen käsitteleminen. 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitys sisältää lastensuojelutarpeen selvittämisen käynnistymisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen (kuva 5). Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. (Lastensuojelulaki 27.) 14

15 Kuva 5. Lastensuojelutarpeen selvitys. Kun lastensuojelutarpeen selvittäminen käynnistyy, ottaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteyttä lapseen ja hänen huoltajiinsa ja sopii heidän kanssaan lastensuojelutarpeen arvioimisen aloittamisesta, esimerkiksi päivämääristä jolloin lasta ja vanhempia tavataan ja arvioimista tehdään (kuva 6). Kuva 6. Lastensuojelutarpeen selvittämisen käynnistyminen. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä (kuva 7) vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutarpeen selvitykseen voi osallistua lapsen ja hänen huoltajansa ohella myös muita tahoja, joiden mukanaolon lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi olevan tarpeen. Muilta viranomaisilta voidaan tarvittaessa pyytää lausuntoja (lastensuojelun avohuollon lausuntopyyntö) lapsen asiassa. Jotta lastensuojelutarve saadaan selvitettyä, voi lääkärin tai muun asiantuntijan lasta koskeva tutkimus myös olla välttämätön. Mikäli huoltaja ei suostu tutkimukseen, voi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä hakea lupaa lapsen tutkimiseksi hallinto-oikeudelta (hakemus hallinto-oikeudelle luvan myöntämiseksi lapsen tutkimista varten). Ennen hakemuksen tekemistä sosiaalityöntekijän on selvitettävä lapsen mielipide 15

16 asiasta. (Lsl 417/2007, 28.) Lastensuojelutarpeen selvittämisen lopputuloksena syntyy asiakasasiakirja lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto. Asiakirja on yhteenveto selvittämisestä, jossa on arvioitu lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Kun lastensuojelutarpeen selvitys on valmistunut, huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta. Asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin. Myös tästä on ilmoitettava huoltajalle ja lapselle. Kuvassa 7 esitetyssä lastensuojeluasian selvittämisprosessissa lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto liitteineen menee tiedoksi asianosaisille sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. Kuva 7. Lastensuojelutarpeen selvittäminen. 3.3 Lastensuojelun järjestäminen asiakkaalle Lastensuojelun järjestämisestä vastaa kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Lastensuojelun järjestämiseen kuuluvat lastensuojelun suunnitteleminen, lastensuojelun seuraaminen ja arvioiminen sekä lastensuojelun lopettaminen (kuva 8). 16

17 Kuva 8. Lastensuojelun järjestäminen. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma (lastensuojelun avohuollon, lastensuojelun sijaishuollon tai jälkihuollon asiakassuunnitelma) yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa (kuva 9). Asiakassuunnitelman sisällöstä on säädetty lastensuojelulain 30 :ssä. Mikäli lapsi sijoitetaan, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä täyttää sijoitettavan lapsen esitiedot siinä vaiheessa, kun lapselle aletaan etsiä sopivaa sijaishuoltopaikkaa. Tietoja käytetään tarvittavissa määrin käytäessä alustavia neuvotteluja sijoituspaikan kanssa ja se myös lähetetään sijaishuoltopaikkaan. Asiakirjaan liitetään erilaiset sijoitustarpeen arviointimateriaalit ja mahdollisesti tuomioistuimen luvalla tai muuten tehdyt tutkimukset. (Lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) 17

18 Kuva 9. Lastensuojelun suunnitteleminen. Sovituin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, asiakassuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan eli se tarkistetaan. (Lastensuojelulaki 30.) Lastensuojelun seuraaminen ja arvioiminen on esitetty kuvassa 10. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista ja työtapojen toimivuutta ja lapsen kokonaistilanteen muutosta yhdessä lapsen ja hänen perheensä sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja kirjaa tiedot lastensuojelun avohuollon/lastensuojelun sijaishuollon/jälkihuollon suunnitelman seuranta ja arvio -asiakirjaan. Mikäli lastensuojelun asiakkuus jatkuu, päivitetään asiakassuunnitelmaa (kuva 9). 18

19 Kuva 10. Lastensuojelun seuraaminen ja arvioiminen. Kun lastensuojelun palveluiden tuottaminen lopetetaan (kuva 11), on palvelun järjestäjän vahvistettava asiakkuuden päättyminen. Tieto välittyy palvelun tuottajalle, joka kokoaa lasta koskevat asiakastiedot ja arkistoi ne. Mikäli lastensuojelun lopettaminen edellyttää hallinnollista päätöstä, tapahtuu se lastensuojeluun kuuluvan hallintoasian käsittelyn kautta. 19

20 Kuva 11. Lastensuojelun lopettaminen. 3.4 Lastensuojelun hallintoasian käsittely Lastensuojelun hallintoasian käsittely sisältää lastensuojeluun kuuluvan asian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen ja se on esitetty kuvassa 12. Hallintoasian käsittelyprosessissa tehdään kaikki lastensuojeluun kuuluvat päätökset. Kuva 12. Lastensuojelun hallintoasian käsittely. Lastensuojeluasia tulee vireille kiireellisen lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön kautta ja kun tarvitaan päätös asiakassuunnitelmaan kirjatuista palveluista/tukitoimista (kuva 13). 20