KAARINA - Hyvä kunta, parempi maine. Dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINA - Hyvä kunta, parempi maine. Dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu"

Hilja Aho
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAARINA - Hyvä kunta, parempi maine Dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu

2 Kaarina: Hyvä kunta, parempi maine Mitä siis käsittelemme: Kuntabrändin ja -maineen merkitys ja elementit Yhteinen kieli, yhteiset tavoitteet Sisäisen viestinnän ratkaisut hyvän maineen rakentamisessa Miten ja mistä kuntabrändi syntyy: tekoja ja viestejä ulospäin

yhteiset tavoitteet Sisäisen viestinnän ratkaisut hyvän maineen

3 Tahtotiloja Kaarina on merellinen, noin asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Keskeinen sijainti ja monipuolinen luonto tekevät Kaarinasta mainion kasvupaikan niin ihmisille kuin yrityksille. Lähde: Kaarina on Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Lähde: Kaarina-strategia , Visio 2011

Keskeinen sijainti ja monipuolinen luonto tekevät Kaarinasta mainion kasvupaikan

4 Kaarinan kaupunki Nykytila Tavoitetila VISIO Lähde: Jarna Heinonen MUUTOSTARVE MUUTOSPROSESSI - Kuinka? STRATEGIA

5 Tahtotilasta todeksi Kaarinalla pitää siis olla voimaa vetää. Asiaa tosin auttaa, jos muut työntävät Jalkauttaminen vision todeksi tekeminen on strategiaprosessin haasteellisin osa: pitää valita oikeat tekemiset ja viestimiset. Jalkauttaminen edellyttää jalkautumista, hihojen käärimistä, lapioon tarttumista ja koko porukan mukaan saamista. Strategian jalkauttaminen on nykytilan ja tavoitetilan välisen kuilun poistamista.

haasteellisin osa: pitää valita oikeat tekemiset ja viestimiset.

6 Strategian toimeenpanon kuilu Visio visio Strategiset suunnitelmat Suunniteltu strategia Viestintä Käytännön työ Toteutuva strategia

7 Ja sitten se kuilun kuromisen todellisuus Kaupunki on juuri ja vain niin vetovoimainen, kuin sen ajatellaan/koetaan olevan. Toisten käsitys ei välttämättä ole samanlainen kuin oma käsitys. Päätökset tehdään käsitysten, mielikuvien ja maineen perusteella: millainen Kaarina on asuin- tai työpaikkana, palvelujen tuottajana ja hankkijana, yhteistyökumppanina, matkailukohteena

Toisten käsitys ei välttämättä ole samanlainen kuin oma käsitys.

8 Mitä se imago ja maine tarkoittaakaan? Imago on hlön käsitys todellisuudesta; hänen päätöstensä perusta. Sehän on sellainen kunta, jossa Maine on yleinen käsitys todellisuudesta. Eikös se ole sellaisen kunnan maineessa, jossa Brändi sisältää ainutlaatuisen lisäarvon ja lupauksen. Siellä voi aina olla varma, että

Sehän on sellainen kunta, jossa Maine on yleinen käsitys todellisuudesta.

9 Mistä syntyy hyvä mielikuva? Tarvitaan seuraavanlainen seos: HYVÄ TOIMINTA &PALVELUT (sisäinen ja ulkoinen) + HYVÄ VIESTINTÄ (sisäinen ja ulkoinen) + HYVÄT YHTEISTYÖSUHTEET (sisällä ja ulospäin)

10 Maine/imago on aina sekä sisäinen että ulkoinen kysymys. Ja sisältä pitää aloittaa.

11 Siispä seuraavaksi aiheena Yhteinen kieli, yhteiset tavoitteet Sisäisen viestinnän ratkaisut hyvän maineen rakentamisessa

12 Miten ja mistä kuntabrändi syntyy: tekoja ja viestejä ulospäin Voiko Kaarina olla brändi? Ja jos, mitä se edellyttää?

13 Valintoja ei tehdä sen perusteella, kuinka hyvä kunta on, vaan sen perusteella, kuinka hyvänä sitä pidetään. Kaarina voi olla maailman paras kaupunki, mutta entä, jos - kukaan ei tiedä sitä - asiasta ollaankin kovin eri mieltä

Kaarina voi olla maailman paras kaupunki, mutta entä,

14 Huono kunta Hyvä kunta Huono maine Sitä saa, mitä tilaa. Olemme hyviä, mutta kukaan ei tiedä siitä. Tunnettuusongelma. TAI Vanhat synnit painavat Hyvä maine Kaikuja menneisyydestä TAI Heijastusta alueesta TAI Isoja lupauksia Hyvä toiminta JA Hyvä viestintä

TAI Vanhat synnit painavat Hyvä maine Kaikuja menneisyydestä

15 Arvostetuimmat brändit Suomen lista tuimmat_br_nd_39944a.pdf Global list gid=1000

16 Suomen arvostetuimmat brändit Fiskars 2. Arabia 3. Fazerin Sininen 4. Iittala 5. Hackman 6. Fazer 7. Joutsenmerkki (ympäristömerkki) 8. Hyvää Suomesta Joutsenlippu 9. Kalevala Koru 9. Lego

17 11. Valio 12. Abloy 13. Valiojäätelö 14. Presidentti (kahvi) 15. Avainlippu (alkuperämerkki) 15. Juhla Mokka 17. Gore-Tex 17. Marimekko 19. S-Etukortti 20. Elovena 20. Paulig

18 Vahvojen brändien ominaisuuksia Pitkäaikainen investointi brändiin Kyky täyttää kohderyhmän odotukset, uusiutuminen Brändin jatkuva näkyvyys Persoonallisuus, oma asema Ydinsanoman jatkuvuus Viestinnän/toiminnan yhtenäisyys, sukunäköisyys, tunnistettavuus Kaikkien osapuolten sitoutuminen brändiin

Persoonallisuus, oma asema Ydinsanoman jatkuvuus Viestinnän/toiminnan

19 Mitä vahva brändi tarjoaa? Lisäarvoa kohderyhmille Vahvoja lupauksia Helppoutta markkinoida Tehokkuutta viestintään Kampanjointia kohderyhmien päässä Vastustuskykyä kilpailijoiden toimenpiteille Kopioinnin vaikeuksia muille Pitkäikäisyyttä Yhteisen tavoitteen kaikille osapuolille

Tehokkuutta viestintään Kampanjointia kohderyhmien päässä

20 Brändillä on 1) Vahva tunnettuus: Mitä Kaarinalle tärkeiden kohderyhmien tulisi tietää kaupungista? 2) Oma erityinen ominaisuus: Mitä ainutlaatuista Kaarinalla on tarjota kohderyhmilleen? Mitä sellaista Kaarina voi luvata, joka on kohderyhmälle tärkeää ja jota tuo kohderyhmä ei voi saada muualta?

2) Oma erityinen ominaisuus: Mitä ainutlaatuista Kaarinalla on tarjota

21 Mitä vetovoimaisuus tarkoittaa eri sidosryhmille ja mitä se edellyttää (Jory )? Sidosryhmä Asukkaat (nyk. ja pot.) Työntekijät (nyk. ja pot.) Yritykset (nyk. ja pot.) Palveluntarjoajat Matkailijat Mediat (TS, HS, Kuntalehti, KL, V-S yrittäjät) Vetovoimaisuuden merkitys ja edellytykset Ympäristön hyvä laatu (siisteys, kehitys jne), palvelujen laatu ja saatavuus, erikoispalvelujen saatavuus (oma kunta tai lähikunta), veroprosentti, tontti- ja asuntotarjonta (laatu ja määrä), työpaikat, kulkuyhteydet, turvallisuus Työhyvinvointi (inhimillisyys, reiluus, kehityksen tukeminen, kilpailukykyinen palkkaus ja henkilöstöedut), aikaansa seuraava työnantaja, nykyaikaiset työmenetelmät, vaikutusmahdollisuudet, arvot, maine hyvänä työnantajana Vapaita toimitiloja ja yrityksille kaavoitettuja tontteja kilpailukykyiseen hintaan ja näistä tiedottaminen, hyvät kulkuyhteydet, työvoima/osaaminen, yritysystävällisyys, yritysalueiden maine, edullinen kiinteistövero, KaKen palvelut, yritysneuvonta (Potkuri) Uusille palveluntarjoajille on markkinat ja mahdollisuus voittaa tarjouskilpailuja, tiedontarvetta palveleva palvelustrategia (kunta markkinoi tietoa ostopalvelumahdollisuuksista), luotettava/reilu yhteistyökumppani, palveluntarjoajien toiminnan kehittäminen, ammattimainen ostaja (linja, ennakoitavuus) Riittävästi palvelujen tarjoajia (majoitus, ruokapalv. ym.), toimivat liikenneyhteydet, yhteistyö (yrittäjät sekä yrittäjät + kaupunki), matkailukohteiden tuotteistaminen (ammattimaistuminen), mielikuva Kaarinasta matkailukuntana (Tuorla, maatilamatk., Kuusiston linna; markkinointi, saaristomatkailuyhteistyö), lisää tapahtumatoimintaa Yhteystoiminnan jatkuvuus, avoin tiedottaminen, aktiivisuus ja aloitteellisuus tiedottamisessa 1

22 Vision saavuttaminen: mitä pitää tapahtua? Kaikilla valintojen ja päätösten tekijöillä on sama visio, perusteltu unelma. Tehdään valintoja, päätöksiä ja tekoja, jotka vievät kohti visiota. Päätös voi olla mitä, miten, missä, milloin, kuka jne.: vetovoiman lisääminen ja/tai työntövoiman vähentäminen Kun tärkeiltä kohderyhmiltä kysytään: Mikä on mielestäsi Turun seudun vetovoimaisin kaupunki?, vastaus on Kaarina.

23 Miten kokemus syntyy? visio Toiminta: Kysyisinkö, kokeilisinko, menisinkö, vaihtaisinko...? Mielikuva: Onko siellä mitään minulle? Tieto: Mikä se on? Tarvitaan hyvää viestintää Tarvitaan hyvää toimintaa

24 Hyvä maine Huono kokemus mainettaan huonompi erinomainen maine Hyvä kokemus surkea maine mainettaan parempi Huono maine

25 Maine syntyy kohtaamisista 1 Henkilökohtaiset kohtaamiset Kaarinan edustajan kanssa 2 Kun käytetään Kaarinan palveluja 3 Kun muut (ml. oma hlöstö!) kertovat kokemuksistaan Kaarinasta ja sen palveluista 4 Kun kohdataan Kaarinan viestintää 5 Kun kohdataan viestintää Kaarinasta ja sen palveluista (Huom. Sosiaalisen median merkitys = googlattavat kokemukset) Pitää siis saada aikaan positiivisia kohtaamisia!

26 Mielikuvat ovat usein hyvin tunnepohjaisia. Noita tunteita ei saa kyseenalaistaa Muutoksessa pitää olla kärsivällinen Ei kannata yrittää kasvattaa mitään sellaista, mihin ei ole olemassa siementä Ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen ollakseen ihan hyvä Tärkeämpää on tehdä hyvä kakkupohja kuin peittää kermalla vähän huonoa Kun miehistö riitelee, laiva on tuuliajolla Pienillä toimenpiteillä ja vähän hitaamminkin voi edetä, kunhan menee oikeaan suuntaan Pitkänkin matkan jaksaa, jos huomaa etenevänsä. Pitää osoittaa, missä uusi jo näkyy?

27 Hyvä kunta, parempi maine... lähtee kuntaorganisaation sisältä lähtee jokaisesta henkilöstön jäsenestä ja jokaisesta luottamushenkilöstä Vain hyvin ja terveesti toimiva kuntaorganisaatio voi olla hyvä ulospäin. Mielikuvan rakentaminen on ensisijaisesti uuden Kaarinan kehittämistä toimimaan hyvin sekä organisaation kyky viestiä ja tuottaa hyviä tarinoita.

Samankaltaiset tiedostot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys