Kultalehti. Lehti kullasta ja sijoittamisesta No. 5 Kevät 2013 Teidän on valittava luottaako. Koko totuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kultalehti. Lehti kullasta ja sijoittamisesta No. 5 Kevät 2013 Teidän on valittava luottaako. Koko totuus"

Transkriptio

1 Lehti kullasta ja sijoittamisesta No. 5 Kevät 2013 Teidän on valittava luottaako Kultalehti kullan luonnolliseen vakauteen vai hallituksen jäsenten rehellisyyteen ja älykkyyteen. Ja kaikella kunnioituksella kyseisten herrasmiesten suhteen, suosittelen teitä äänestämään kullan puolesta niin kauan kuin kapitalistinen järjestelmä on vallalla. Bernard Shaw 1928 Mitä tapahtuu kullan hinnalle? USD/oz65% EUR/oz 98% Koko totuus siitä, miksi Tavex myy kultaa ja miksi sinun pitäisi ostaa sitä Alar Tamming, Tavex-konsernin hallintoneuvoston puheenjohtaja Vastaus kysymykseen miksi Tavex-konserni myy sijoituskultaa, tuntuu ensituntumalta yksinkertaiselta: luonnollisesti voiton saamiseksi. Suurin osa kaupoista tehdään rahan ansaitsemiseksi. Autoliike myy autoja, rakennusliike rakentaa asuntoja, ravintola tarjoaa ruokaa, pankki lainaa rahaa - luonnollisesti rahan ansaitsemiseksi. Onko kaikki todella niin yksinkertaista? Eikö autojen tarkoituksena ole suoda ihmisille mukava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen, asuntojen rakentamisen tarkoitus tarjota ihmisille parempia asuinoloja? Ja ravintolathan on luotu ennen kaikkea maukkaan ruoan nauttimiseen viihtyisässä paikassa ja pankin tulisi olla ennen kaikkea paikka, jossa ihmiset säilyttävät rahojaan. Kullan osto ja myynti tuntuu edellä mainittujen, ihmiskunnalle niin tärkeiden, palvelujen rinnalla melko turhalta toiminnalta, joka ei luo minkäänlaista lisäarvoa. Aluksi tuntuu siltä, että sitä kannattaa harjoittaa vain ylimääräisen voiton ansaitsemiseksi, sillä lisärikkautta se ei näytä tuovan. Tarkemmin asiaan syventymällä kaikki päältä päin niin yksinkertaiselta ja selvältä tuntuva muuttuu monimutkaiseksi ja yllättäväksi. Aloittakaamme alusta. Puhukaamme pankkialasta. Toisin kuin useissa nykypäivän elämänalueissa, kuten logistiikka, ilmailu tai media, pankkialalla voimme tukeutua yli 2000 vuoden historiaan. Näemme, mikä on tuonut rahataloudessa ja pankkialalla onnellisia ja menestyksekkäitä kausia ja kuinka finanssijättien päätökset ovat vieneet historiassa kansanjoukot kurjuuteen ja köyhyteen. Historiaa sen enempää käsittelemättä toteamme, että ihmiskunta on käyttänyt rahan eri ilmenemismuotoja jo tuhansien vuosien ajan. Siihen sopivat esimerkiksi simpukankuoret tai kourallinen suolaa, joitain kummallisia esimerkkejä mainitakseni. Aikojen kuluessa on ollut tärkeää löytää sellainen vaihtoarvo, joka sopi kaikille. Oli hyvin epämiellyttävää kasvattaa kameleita, jos sait naapurilta kameleita vastaan vain lehmiä, vaikka olisit halunnut viinirypäleviljelmän. Tällöin oli välttämätöntä ottaa käyttöön raha. Oli luonnollisesti tärkeää, että itse rahallakin olisi jokin arvo. Useiden kokeilujen jälkeen ihmiskunta eri mantereilla otti maksuvälineeksi kullan. Kulta oli sopivin rahan vastine. Kultaa on rajoitettu määrä, kultaa on helppo työstää, kulta ei pala eikä ruostu. Kulta on paras väline kaikenlaisten kauppatavaroiden maksamiseen eri ihmisten ja kansojen välillä. Kultaan perustuvasta rahajärjestelmästä on yritetty luopua, mutta se ei ole tuonut mitään hyvää tullessaan. Rooman valtion kukoistuskaudella keisari Nero keksi omasta mielestään nerokkaan ratkaisun kuinka luoda loputtomasti lisää rikkautta työtä tekemättä ja arvoa luomatta, ja jatkaa siten huikentelevaista elämäänsä. Nero päätti sulattaa hopearahat ja lyödä uudet, joissa on puolet vähemmän hopeaa. Näytti siltä, että Nerolla oli mahdollisuus kuluttaa puolet enemmän. Ja niin aluksi tapahtuikin. Sen jälkeen hallitsija toisti hattutemppunsa vielä useita kertoja, kunnes lopulta rahojen hopeapitoisuus oli vain 4 % alkuperäisestä. Nero sai kuluttaa loputtomasti rahaa mielihalujensa tyydyttämiseen, mutta Rooman imperiumille se oli tuhon alku. Jos meidän ajanlaskumme mukaan vuosina oli inflaatio 0,4 % vuodessa, niin vuosina hinnat nousivat 20 kertaa. Kiinnitän tässä huomiota valheeseen, josta tuli yleisesti oikeana pidetty totuus. Inflaationa pidetään nimittäin hintojen nousua. Suomessa on inflaatio, sillä hinnat nousevat. Elintarvikkeiden hinnat nousevat, näin ollen on siis inflaatio. Mutta todellisuudessa rahan arvo vähenee hintojen noustessa. Rahan arvo vähenee, jos tehdään Nerot eli toisin sanoen valtio ja hallitsijat laskevat liikkeeseen katteetonta rahaa. Nykyinen pankkijärjestelmä perustuu valitettavasti sellaiseen menetelmään. Pankki oli alussa laitos, joka lainasi asiakkaiden tallettamaa rahaa muille. Jos säästöjä tai omia resursseja ei ollut, rahaa ei voitu lainata myöskään ulos. Yksinkertaista ja loogista luvulla käytäntö muuttui. Pankkiirit katsoivat, että lainata voi paljon enemmän, sillä myöhemmin lainarahan takaisin tullessa kukaan ei voi syyttää liiallisen rahan liikkeeseen laskusta. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että liikkeeseen on laskettu todellisuudessa (juuri todellisuudessa, sillä aivan kaikki halukkaat eivät kuitenkaan saa lainaa) niin paljon rahaa kuin on halukkaita lainanottajia. Edellytetään, että kaikki lainan ottaneet maksavat rahan myöhemmin takaisin. Ja vaikka se näennäisesti vilkastuttaa talouselämää, kuten doping parantaa urheilijan suoritusta, kyseinen järjestelmä ei voi toimia pitkään. Järjestelmä voi toimia vain perinteisellä pyramidiperiaatteella eli niin kauan kun on uusia lainanottajia. Kun lainanottajia ei enää ole, järjestelmä alkaa luhistua. Koko järjestelmä perustuu lyhytaikaiseen hyötyyn, mikä on tietysti hyvin inhimillistä, mutta kuten kaikki muutkin inhimilliset paheet se on vahingollista. Voidaan heti todeta, että kyseisen mallin mukaan rakennettua pankkijärjestelmää käyttää tällä hetkellä koko maailma. Se kaikki on taustajärjestelmä, jonka perusteella Tavex ryhtyi myymään kultaa. Tavexin jatkuu sivulla 2 Kullan hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 276% ja viimeisen viiden vuoden aikana 98%. Jatkuuko nousu? LUE S. 6 Suurimpia kultaan sijoittamiseen liittyviä pelkoja Eli miksi ihmiset jättävät ostamatta kultaa LUE S. 4 Kyproksen sopimuksen kolme suurta opetusta LUE S. 4 Eri kullanostajien hintoja kannattaa vertailla LUE S. 8 Näyttämällä tätä mainosta saat Ranskan Napoleon kultarahan maailmanmarkkinahinta + 3,6% Kysy lähimmästä Tavexin toimistosta tai soita puh: pitoisuus 900 kullan paino g Tarjous on voimassa asti tai niin kauan kuin varastoa riittää

2 2 / Kevät 2013 Kultalehti alku sivulla 1 päämääränä oli aluksi auttaa säilyttämään yrityksen omistajien rahoja ja suunnitelmissa ei ollut ryhtyä myymään kultaa muille. Mutta kun Tavex oli hankkinut pienen kultavaraston, kullasta kiinnostuivat ihmiset, jotka havaitsivat, että kaikki ei ole parhaassa järjestyksessä tämän auringon alla. Sen jälkeen Tavex alkoi tarjota kaikille mahdollisuutta säilyttää rahojaan sijoituskullassa. Tässä kohden on tunnustettava, että vaikka kullan myynnin tavoitteena ei ollut ansaita suuria tuloja, sillä Tavexin päätoimiala on edelleen valuutanvaihto, kullanvälitys tuottaa Tavexille voittoa eikä Tavex tee sitä hyväntekeväisyydestä. Samalla tapaa ei autojakaan myydä omakustannushintaan eikä ravintolassakaan saa syödä maksamatta lisähintaa. Mutta voitto ei ole tärkein tavoite. Päämäärä on selvä. Nykyisessä rahatalouden kriisissä mahdollisimman vähän suomalaisia saa jäädä häviäjiksi. Koska tämänkertaisesta kriisistä tulee kansainvälinen, on juuri oikea hetki ajatella kriisin jälkeistä aikaa, jolloin pankki- ja talouselämä siirtyy kuplataloudesta oikeille raiteille. Valtioiden välinen kilpailukyky riippuu tuolloin siitä, miten paljon kussakin maassa on todellista arvoa kultaa. Yhdysvalloista tuli maailman johtava valta, kun valtio hankki suurimmat kultavarannot. Myös Suomella on valtioiden välisessä kilpailussa parempi asema, jos suomalaisten hallussa on enemmän kultaa. Kulta on todellisuudessa rahaa. Se on ollut sitä yli 1000 vuotta, on tälläkin hetkellä ja jää siksi myös tulevaisuudessa. Useat ihmiset eivät ilmeisesti ota tätä vakavasti, olettaen, että kysessä on seuraava mainostrikki, jolla yritetään saada sijoittamaan kultaan. Kunnioitan sellaista mielipidettä täydellisesti. Se mitä kukin tekee omalla rahallaan, on jokaisen henkilökohtainen vapaa valinta. Ennen kullan ostamista suosittelen tutustumaan aiheeseen perusteellisesti, jotta ymmärrettäisiin, minkälainen merkitys kullalla on ollut maailman historiassa ja mitä saattaa tapahtua kullalle tulevaisuudessa. Kehotan lukijaa luottamaan omaan terveeseen järkeensä, ei sanomalehtiin tai naapurin mielipiteisiin. Lopuksi haluan toistaa legenda Bernhard Shaw n toteamuksen: Meidän kaikkien on valittava, luottaako kullan luonnolliseen vakauteen vai hallituksen jäsenten rehellisyyteen ja älykkyyteen. Ja kaikella kunnioituksella kyseisten herrasmiesten suhteen, henkilökohtaisesti minä panostaisin kultaan. U, V vai kenties W? Maailman taloustieteilijät ovat ottaneet nykyisestä kriisistä puhuessaan käyttöön kolme kirjainta U:n, V:n ja W:n joiden pitäisi symboloida kriisin kulkua, Tavex-konsernin hallintoneuvoston puheenjohtaja Alar Tamming kirjoittaa. U:n muotoinen kriisi tarkoittaa laskua, vähän aikaa pohjassa olemista ja sen jälkeen nousua uusiin korkeuksiin. V:n muotoisessa kriisissä talouden saavuttaessa pohjansa sitä seuraa yhtä nopea elpyminen kuin oli lasku. Esimerkkinä siitä voisi olla vuoden 1989 pörssiromahdus Yhdysvalloissa, jota ei voitaisi edes kutsua romahdukseksi, jos pörssikaaviosta leikattaisiin pois vuodet 1989 ja Suurin osa talousasiantuntijoista puhuu W:n muotoisesta talouskehityksestä: käymme pohjassa, tällä hetkellä talous on toipumassa, mutta lopullista nousua ei tule, ennen kuin käymme läpi vielä yhden kriisin. Mikä näistä skenaarioista on todennäköisin? Pelkään, ettei yksikään. Pikemminkin meitä on odottamassa ylösalaisin olevan h:n eli ɥ:n muotoinen kehitys, josta kukaan ei halua tietää mitään ja josta missään ei puhuta mitään. Sen ymmärtämiseksi vaaditaan kuitenkin, että ymmärretään tämänhetkisen taloustilanteen takana vallitsevat piilevät virtaukset. Yksi asia on, mitä luemme lehdistä, toinen asia taas se, mitä tapahtuu todellisuudessa, mutta yleensä salaa. Toisinaan salaiset asiat kuitenkin pulpahtavat esille, kuten esimerkiksi tämänhetkinen niin sanottu Kreikan kriisi. Siitä kirjoitetaan paljon, mutta jo vuosi pari sitten kaikki tiesivät, miten paljon Kreikka on ottanut lainaa. Silloin siitä ei puhuttu. Ymmärtääksemme paremmin kriisiä, kannattaa miettiä, mistä juuri nyt ei puhuta. Ei puhuta siitä, että nykyinen kriisi eroaa kaikista maailmalla tähän mennessä tapahtuneista kriiseistä, sillä ensimmäistä kertaa siinä on mukana koko maailma, kaikkein riippumattomimpia maita kuten Pohjois-Koreaa ja Mongoliaa lukuun ottamatta. Ei puhuta siitä, että kriisin levitessä koko maailmaan syntyy kupla, joka puhkeaa, ja se on tähänastisista suurin ja seuraukset kipeimpiä ja äänekkäimpiä. Jos tähän mennessä kovin ihmiskorvan kuulema ääni on tuhansien kilometrien päähän kuulunut Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883, niin finanssi- ja velkakuplan räjähtäminen tulee tekemään kaikki rahastonhoitajat, pankit ja finanssiasiantuntijat kuuroiksi. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on tuottanut tavattoman suuren velkakuplan. Tavallista ihmistä kiinnostaa ennen kaikkea oma asuntolaina, mutta kyseessä on paljon vakavampi ilmiö. Asuntolaina on vain pinnan yläpuolella näkyvä jäävuoren huippu. Kun siirrytään ihmisestä yritystasolle, niin hyvin todennäköisesti myös yrityksellä, jossa ihminen työskentelee, on suuri velkataakka olipa kyseessä pankki, hotelli tai yliopisto. Ne kaikki taas etsivät sijoittajia, jotka toisivat rahaa. Tällä hetkellä pidetään normaalina, että liiketoimintaa ei pystytä harjoittamaan muutoin kuin ottamalla lainaa: kaikki ottavat lainaa, aivan kuin niin kuuluisi tehdäkin. Kukaan ei ajattele, milloin velat saadaan maksettua ja yritys pystyy toimimaan ilman lainaa. Jokaista lainaa otettaessa edellytetään jo etukäteen, että se rahoitetaan uudella lainalla. Jos yksityishenkilö haluaa viettää elämänsä maksamalla yhden pankin lainan toisesta pankista otetulla lainalla ja edellisen taas tekstiviestivipillä, häntä kutsuttaisiin petturiksi ja asia päättyisi huonosti. Yritystasolla se tuntuu kuitenkin olevan normaalia. Se voisi olla normaalia, jos hyväksyttäisiin eräs piilorakenne, joka ei yleensä mahdu yritysjohtajien tietoisuuteen. Saattaa käydä niin, että uutta lainaa ei saada Donald Trump hyväksyi ensimmäistä kertaa yrityksensä historiassa kultaa vuokratakuuksi. Kun Trump laskuttaa asiakkaitaan tavallisesti dollareissa, niin tällä kertaa hän sai kolme kilon kultalaattaa, joiden arvo on noin dollaria. Vuokralaisen mukaan Trump on viisas mies ja ymmärtää erinomaisesti kullan edut dollareihin nähden. Se on surullinen päivä, kun suuri kiinteistönomistaja alkaa Yhdysvaltain valtionvelan todellinen suuruus havainnollistetaan tässä käyttäen esimerkkinä 100 dollarin seteleitä USD - maailman keskivertoihmisen yhden vuoden työn likimääräinen tuotto USD maailman keskivertoihmisen 92 vuoden työn tuotto USD mahtuu sopivasti sotilaskäyttöön tarkoitetulle vakiomittaiselle kuormalavalle. vastaanottaa dollareiden sijaan kultaa, Trump arvelee. Talous on huonossa tilassa, ja Obama ei suojaa dollaria lainkaan. Kun minä teen nyt näin, niin pian myös toiset tekevät niin, ja ehkä alamme nähdä joitain muutoksia. Trump on toistuvasti kritisoinut Obaman hallinnon talouspolitiikkaa sen dollaria vahingoittavan vaikutuksen johdosta. Jotkut tulkitsevat sen yritykse- Yh valtio USD Kaksi päällekkäin pinottua 100 miljoonan dollarin lavaa. Jos olisit kuluttanut miljoona dollaria päivässä Jeesuksen syntymästä alkaen, niin biljoona olisi yhä kuluttamatta mutta pankit ovatkin saaneet pelastuspaketeista liki 700 miljardia $ ja yritys ajautuu konkurssiin. Se on tavallisin, normaalein markkinatalouden säätely, ja niin sen pitää ollakin. Suuret markkinatalouden kannattajat valitettavasti hermostuvat suuresti havaitessaan, että heidänkin pitää alistua markkinavoimille, vaikka he eivät millään haluaisi ja niin tilanne muuttuu entistäkin mielenkiintoisemmaksi. On paljon sellaisia taloustieteilijöitä, jotka ajattelevat fraasien keskuspankit keventävät rahapolitiikkaa ja päinvastoin kiristävät rahapolitiikkaa todellista merkitystä ja niiden vaikutusta ihmiseen. Perinteisessä mielessä ne merkitsevät koron laskemista ja nostamista. Ensiksi mainittu vilkastuttaa ja jälkimmäinen supistaa taloutta. Vilkastuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että rahaa saavat lainata myös sellaiset yritykset, joiden liiketoimintasuunnitelma ei välttämättä toimi mutta joita alhainen korkotaso houkuttelee ottamaan lainaa. Kiristäminen puolestaan tarkoittaa sitä, että on odotettavissa suuri konkurssiaalto, sillä yritykset, jotka ovat rakentaneet toimintansa pankkilainojen varaan, eivät enää pystykään hengittämään. Sitä, että hengityksen pitäisi riippua keuhkojen tilavuudesta eikä suuhun pannusta hengitysputkesta, ei kannata pohtia tässä, sillä vallitsevassa taloudellisessa paradigmassa se ei ole vielä hyväksyttävä idea. Käsitystä, että kun rahaa ei ole, liiketoimintaa ei voi harjoittaa, ei ymmärretä, ennen kuin nykyinen järjestelmä on luhistunut. Valitettavasti se tulee tapahtumaan, sillä velanotto Trump antaa kiinteistön vuokralle kultaa vastaan nä aiheuttaa mediakohua, mutta se osoittaa selvästi, että kullalla on rooli nimenomaan rahana. Rahana, jota ei voi painaa lisää. Trump ei ole suinkaan ensimmäinen, joka hyväksyy vakuudeksi kultaa. Vuoden alussa J.P. Morganista tuli ensimmäinen pankki, joka hyväksyy vakuudeksi sijoituskultaa. Trump vahvisti, että hänen henkilökohtaisessa sijoitussalkussaan on kultaa mutta kieltäytyi kertomasta, kuinka paljon.

3 Ei, vaan ɥ Maailman ysvaltain velka kuvina USD Yhdysvaltain rahoittamattomat velat. Oikealla näet 100 dollarin setelien muodostaman pylvään, jonka rinnalla World Trade Center ja Empire State Building ovat kääpiöitä vaikka molemmat olivatkin aikoinaan maailman korkeimpia rakennuksia. yritystasolla ei lopu. Seuraava taso ovat kunta ja kaupunki eli paikallinen itsehallintoyksikkö ja maailman tasolla valtiot. Myös kaikilla niillä on velkaa. Tavallisella lukijalla, joka on viitsinyt lukea tänne saakka, herää tässä kohden kysymys, kuka niille kaikille on lainannut rahaa. Vastaus on yllättävä: itse asiassa ei kukaan, sillä pankit ovat luoneet kyseisen rahan lainanantohetkellä. Jos muutama vuosi sitten oli (ja on myös tällä hetkellä) suuri yritysostobuumi, se ei tapahtunut siten, että yritys keräsi suuren summan rahaa ja osti sillä toisen yrityksen. Sen sijaan mentiin pankinjohtajan puheille, näytettiin tälle tasetta ja saatiin rahaa yritysostoa varten. Lisäarvona yrittäjä saatettiin valita myös vuoden liikemieheksi. Voittaja oli se, joka sai pankeista eniten lainaa, ei se, joka oli rakentanut liiketoimintansa omalla pääomalla vakaalle pohjalle. Tällä hetkellä koko maailma elää velkakuplassa, eikä ole edes teoreettista mahdollisuutta maksaa velkaa takaisin. Ainoa, mitä yritetään tehdä, on pidentää laina-aikoja ja siirtää eräpäiviä. Maailman tason esimerkkejä siitä ovat Dubai ja Kreikka, mutta se on vasta alkua. Yhdysvaltojen velkataakkaa ei kannata edes mainita. Erään laskelman mukaan Yhdysvaltojen kaikkien kotitalouksien yhteenlaskettu varallisuus on pienempi kuin koko velkasumma, joten ei ole trillion $ 15 trillion $ olemassa edes teoreettista mahdollisuutta maksaa kyseisiä lainoja takaisin. Kiinnostavaa on se, että maailmassa on ollut tällaisia ongelmia aikaisemminkin, tosin pienemmässä mittakaavassa mutta siitä huolimatta. Kaikilla kerroilla ratkaisuna on ollut rahajärjestelmän muuttaminen, joka on tapahtunut tavallisesti hyperinflaation kautta. Klassinen esimerkki on Weimarin Saksa, mutta sama tapahtui myös Venäjällä, Ukrainassa ja Valko- Venäjällä. Sille tielle lähti äskettäin myös Vietnam, joka devalvoi valuuttaansa dongia. Taloustieteilijät kutsuvat valuuttakurssin alenemista viennin vauhdittamiseksi, mutta sen taloudellinen sisältö on toinen. Se tarkoittaa, että kaikki kyseisen maan kansalaiset köyhtyvät verrattuna muuhun maailmaan, heidän ostovoimansa heikkenee ja elintasonsa laskee. Myös tällä hetkellä on odotettavissa valuuttakurssin heikkenemistä, mutta kurssin heikkenemisen tulee tapahtua jonkin toisen valuutan suhteen. Kaikki valuutat eivät voi laskea, joten valuuttakurssin alenemisen korvaa hintojen nousu, mikä merkitsee käytännöllisesti katsoen samaa kuin devalvointi. Puhutaan kylläkin inflaation sijaan deflaatiosta, mutta vaaka kallistuu hyvin pian toiselle puolelle, ja hintojen nousu on väistämätön. Talouskriisi ei ole vielä lähelläkään pohjaa. Pohja saavutetaan silloin, kun tapahtuu periaatteellisia ja käänteentekeviä muutoksia nykyisessä talous- ja pankkijärjestelmässä. Valitettavasti on niin, että jokainen järjestelmä puolustaa paikkaansa viimeiseen saakka. Siitä syystä rauhallista kehitystä ei ole odotettavissa. Tällä hetkellä kaikki samat syyt, jotka aiheuttivat kriisin, ovat edelleen olemassa. Yhä edelleen suuria velkarasitteita pidetään normaalina, yhä edelleen luullaan, että valtioiden tukipaketit auttavat selviytymään kriisistä. Pankkien on yhä edelleen mahdollista tehdä rahaa ilmasta, vaikka jo Cicero sanoi, että jokaisen rahajärjestelmän tulee perustua joko arvometalliin tai johonkin muuhun reaaliseen hyödykkeeseen. Tuotot menevät edelleen pankeille, ja tappiot jaetaan julkiselle sektorille, ja edelleenkään maailmassa ei ole ketään, jolla olisi todellisuudessa rahaa maksaa Kreikan velat. Nykyinen talouskriisi tulee olemaan ɥ:n muotoinen. Tapahtui pudotus, jonka jälkeen hallitukset ja keskuspankit tulivat apuun suurine raharuiskeineen. Ohjaamalla varoja, joita niillä itselläänkään ei ollut, saatiin aikaan näennäinen nousu, joka alkaa kuitenkin pian kääntyä laskuun, ja tuloksena on uusi, suuri ja syvä pitkäaikainen taantuma. Pahimmassa tapauksessa, ja melko todennäköisesti, se muistuttaa historiallisen Rooman valtakunnan hajoamista. Yhdenkään tervejärkisen ihmisen ei pitäisi ajatella, että länsimainen markkinatalousjärjestelmä on ikuinen. Samalla tavalla kuin päättyivät alkuyhteiskunnan, orjanomistusyhteiskunnan ja feodalismin kaudet, myös länsimainen järjestelmä on jonain hetkenä tiensä päässä. Tarvitsee vain palauttaa mieleen Oswald Spengler, joka toi esiin seitsemää historiallista sivilisaatiota tutkiessaan niiden perikatoon liittyvät yhteiset tunnusmerkit: kaupungistumisen kasvu, maaseudun elämän hiipuminen, geometristen kaupunkien muodostuminen, JOKK-systeemin kukoistaminen (nykyaikaistettu termi juridisesti on kaikki kunnossa ), itsemurhien määrän kasvu, seksuaalisen monimuotoisuuden leviäminen ja niin edelleen. Kyse on siitä, miten kauan taantuma kestää, ennen kuin tulee uusi yhteiskuntajärjestelmä, joka nostaa jälleen esiin muut arvot, ennen kaikkea ihmisen ja ympäristön sopusoinnun ja ihmiskunnan henkisen kehityksen materiaalisen sijaan. Pudotus kestää arvattua kauemmin, ja muutos saattaa kestää jopa useita sukupolvia. Se on kuitenkin toisen artikkelin aihe. Siihen saakka jatkamme ɥ:n muotoista liikkumista. Kultalehti Venäjä ostaa kultaa Kevät 2013 / 3 kultaneuvoston mukaan Venäjä on yli kaksinkertaistanut kultavarantonsa viimeisten viiden vuoden aikana. Putin on kerännyt muutamassa vuodessa maailman seitsemänneksi suurimmat kultavarannot finanssikriisiä hyväkseen käyttäen ja ostaa joka kuukausi puolen miljardin dollarin arvosta lisää kultaa. Intia korottaa kultaveroa vähentääkseen kysyntää Intian hallitus on viime vuonna kolminkertaistanut kullan tuontiveroja hillitäkseen tämän jalometallin kysyntää. Liki 80 prosenttia valuuttavajeesta johtuu kullan tuonnista, kertoo maan keskuspankki. Viimeisin veromuutos tammikuussa 2013 korotti verokannan 4 prosentista 6 prosenttiin. Intian viranomaiset ovat yhä enemmän huolissaan kullan tuonnin vaikutuksista maan valuuttavajeeseen, jota eräs keskuspankin raportti on pitänyt uhkana maan ulkoiselle stabiiliudelle. RBI:n tuoreessa politiikankatsauksessa kuitenkin epäillään, vaikuttavatko sellaiset toimet kuten korkeammat verot pikaisesti tuontiin, ja huomautetaan, että kullan kysyntä ei välttämättä ole kovin altis poliittisille muutoksille. Intiassa ihmiset uskovat yhä enemmän, että kulta on parasta, mihin he voivat sijoittaa, Bombay Bullion Associationin johtaja Mohit Kamboj kertoi. Veron nousu on liian pieni. Vero ei vaikuttaisi tuontimääriin ja auttaa lisäämään vain hallituksen tuloja. Kullan ostamista pidetään Intiassa hyväenteisenä uskonnollisten juhlien ja häiden aikana. Juhlakausi kestää elokuusta marraskuuhun, ja sitä seuraa hääkausi. Soros ja Paulson kasvattivat kultavarantojaan Business Insider ilmoitti, että miljardöörisijoittajat George Soros ja John Paulson lisäsivät kultasijoituksiaan. George Soros yli kaksinkertaisti osuutensa SPDR Gold Trust -kultarahastosta (52 miljoonasta dollarista 137 miljoonaan). Vain muutama vuosi aikaisemmin Soros kutsui kultaa suureksi kuplaksi ja luopui suuresta osasta kultaosuuksistaan välittömästi ennen kullan hinnan nousua saman vuoden lopussa ja vuonna Tuohon aikaan levisi spekulointeja, että Soros saattoi myydä osuuden SPDR:n kultarahastosta ostaakseen huomattavasti turvallisempia kultalaattoja. Toisen version mukaan Soros halusi rakentaa suuremman kultaposition ennen vieläkin suurempaa hinnannousua ja halusi pitää puheenvuoroillaan vähittäissijoittajat erossa kultamarkkinoista siihen asti, kunnes hän on itse hankkinut huomattavan määrän kultaa. Vuoden 2012 lopussa Soros myi jälleen puolet kultasijoituksestaan. Paulson pitää kultaa parhaana pitkäaikaisena sijoituksena Toinen miljardöörisijoittaja John Paulson, jota arvostetaan suuresti hänen rahoitusalan älykkyytensä vuoksi, kasvatti SPDR:n kultarahaston osuuksiaan 26 %. Se merkitsee, että Paulsonin 44 miljardin dollarin riskirahastosta yli 44 % on tällä hetkellä sijoitettuna kultaan. Paulson kertoi helmikuussa 2012 asiakkaille, että kulta on hänen paras pitkäaikainen sijoituksensa, joka suojaa sekä valuuttojen arvon laskua, kasvavaa inflaatiota että euroalueen mahdollista romahdusta vastaan.

4 4 / Kevät 2013 Kultalehti Suurimmat huolenaiheet kultaan sijoitettaessa Kysyimme, miksi ihmiset usein luopuvat ajatuksesta sijoittaa kultaan ja pyysimme Tavex Oy:n toimitusjohtajaa Marek Viskmania kommentoimaan syitä tähän. Missä säilytän kultaa? En varmastikaan kotona, koska se voidaan varastaa. Jos sinulla ei ole itselläsi varmaa säilytyspaikkaa, kulta on yksinkertaisinta säilyttää pankin tallelokerossa. Halvimpaankin tallelokeroon mahtuu kymmeniä kiloja kultaa, ja palvelumaksu on yleensä edullinen. Raha on vain sidottuna kultaan eikä tuota lisäarvoa. Kullan hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa 276 % ja viimeisen viiden vuoden kuluessa 98 %. Millä sijoitusmuodoilla on yhtä hyvä tuotto? Hinnan nousun avulla ilmaistaan myös arvon kasvu, juuri konkreettista sijoittajaa varten. On hieman kummallista kuulla toisinaan puhuttavan sijoittajalle omien tuotteiden myyntitohinassa jostakin yleisestä arvosta ja arvon tuottamisesta. Jokainen sijoittaja haluaa luonnollisesti suojata rahansa. Kulta on tarjonnut nimenomaan suojaa ja tarjoaa sitä jatkossakin. Se on kuin paluuta ajassa takaisin. Nykyään on muitakin sijoitusmahdollisuuksia. Jokainen valitsee luonnollisesti itselleen sopivan sijoitustavan. Sijoituksen päämääränä pitäisi kuitenkin olla arvon säilyttäminen ja mahdollisuuksien mukaan myös sen lisääminen. Historia on todistanut, että kulta on pystynyt säilyttämään arvonsa myös vaikeimpina aikoina, samaan aikaan kun paperiraha on käynyt läpi yhä uusia ja uusia uudistuksia ja arvon alentumisia. Kullan hinta on tällä hetkellä niin korkea. Muutama vuosi sitten, kun kullan hinta oli alle 1000 USD, useat analyytikot puhuivat kultakuplasta. Valitettavasti hinta on tällä hetkellä paljon korkeampi kuin tuolloin. Kullan hinta on tällä hetkellä riippuvainen niin sanotusta Euroopan velkakriisistä mutta myös USA:n velkakriisistä. Niin kauan kuin kriisille ei esitetä todellisia ratkaisuja, kullan hinta jatkaa nousuaan. Niinpä jonkin ajan kuluttua ihmetellään, miksi en Marek Viskman, Tavex Oy ostanut kultaa silloin, kun se oli vielä edullista, eli tämänpäiväisellä tasolla. Osto- ja myyntihinnan ero on niin suuri. Sijoituskäyttöön tarkoitetuilla kultatuotteilla osto- ja myyntihinnan ero on 3 5 %. Jos verrataan kilpailevien tuotteiden, esimerkiksi rahasto-osuuksien palvelumaksuja, kultaan sijoittamiseen liittyviä palvelumaksuja voidaan pitää jopa edullisempina muutaman vuoden pituisessa sijoituksessa. Jos sijoitetaan kultaan, niin mieluummin virtuaaliseen (kultaosakkeisiin). Se on edullisempaa. Fyysistä kultaa ostettaessa sijoitus on jatkuvasti valvonnassasi. Virtuaalisen kullan tapauksessa et voi valvoa ostostasi. Silloin saattaa käydä niin, että jonain hetkenä, kun sinulla olisi tarve myydä sitä, se ei olekaan jostain syystä mahdollista. Vielä pahempi seikka on se, että virtuaalinen kulta on hyvin kaukana sinusta. Se on pääasiallinen syy siihen, miksi me itse luotamme nykyisessä monimutkaisessa talousmaailmassa juuri fyysiseen kultaan. Kulta on kriisiajan sijoitus, mutta kriisi on nyt päättynyt (päättymässä) ja kullan hinta alkaa laskea. Kriisi ei ole valitettavasti päättynyt. Valtioille ja keskuspankeille on kertynyt yhä enemmän velkaa, ja samalla yli varojen elämistä ei ole pystytty rajoittamaan. Hyvin merkityksellinen on myös Euroopan komission hiljattain antama ilmoitus, että vuodeksi 2013 ennustetaan taloustaantumaa pienen nousun sijaan, kuten aiemmin oli toivottu. Euroopan unionin velkataakka on kasvanut jo yli 90 %:n ja kasvaa edelleen. Koittaa hetki, jolloin valtiot eivät voi tehdä velvoitteidensa täyttämiseksi muuta kuin heikentää rahan arvoa inflaation avulla, ja se kaikki on kullan hinnan nousun perusta. Mihin myyn sitä, jos teidän yritystänne ei ole enää silloin olemassa? Euroopassa on hyvin paljon erilaisia kultakauppiaita. Tavex ei myöskään toimi Suomen markkinoilla yksin. Kultakauppaa on käyty aina, myös ilman virallisia kultakauppiaita, joten tästä arvokkaasta metallista kiinnostuneita löytyy aina. Sen on historia todistanut. Kullan hintaan on helppo vaikuttaa. Esimerkiksi kun Intia nosti viime vuonna kullan tuontiveroa, kysyntä laski, ja se vaikutti heti myös kullan maailmanmarkkinahintaan. Kulta on luultavasti ainoa instrumentti, joka ei ole suoranaisesti riippuvainen finanssialan hallitsijoista. Kyllä, hintaan on mahdollista vaikuttaa väliaikaisesti, joko ostamalla, myymällä tai asettamalla rajoituksia. Se kaikki on kuitenkin luonteeltaan väliaikaista, sillä yksikään hallitus ei voi ostaa lisää kultaa samalla tavalla kuin valmistetaan rahaa. Kullan määrän rajallisuus tekee siitä ainutlaatuisen, pitkällä aikavälillä riippumattoman turvatuotteen. Kullan ostamiseen kuluu muutama minuutti Asiaa selvittää Tavexkonsernin kultapuolen johtaja Meelis Atonen. Miten kullan ostaminen tapahtuu? Kullan osto ja myynti on erittäin helppoa. Sitä voidaan verrata valuutan vaihtoon. Prosessi kestää muutaman minuutin, ja yksityisyyden takaamiseksi kauppa voidaan suorittaa erillisessä kopissa. Tarjousta voi kysyä luonnollisesti myös sähköpostitse ja maksaa tuotteen verkkopankin kautta. Kullan toimittamiseen tarjoamme mahdollisuutta käyttää postivakuutettua lähetystä. Kultaa on siten mahdollista ostaa myös kotoa tai konttorista poistumatta, aikaa kuluttamatta. Sijoituskullan myynti on yhtä helppoa. Asiakas saa rahat heti käteensä eikä hänen tarvitse odottaa. Minkälaiset ovat palvelumaksut? Sekä verkkosivullamme osoitteessa että kaikissa myyntipisteissämme on esillä tunnetuimpien kultarahojen ja -laattojen osto- ja myyntihinnat. Sijoittamiseen sopivien tuotteiden osto- ja myyntihinnan ero on hinnaston mukaisesti noin 3 5 %. Kyseisellä hintaerolla tarjoamme yhden unssin kolikoita ja yli 100 g:n laattoja mutta myös historiallisia 20 frangin Napoleon-kolikoita. Jos verrataan esimerkiksi eläkerahastojen palvelumaksuihin, hintamme Sijoituskultaa voi ostaa kaikista Tavexin toimipisteistä sekä e-kaupasta osoitteessa ovat hyvin kilpailukykyisiä, kun otetaan huomioon, että kultaa ei suositella lyhyen ajan sijoituskohteeksi. Esimerkiksi viiden vuoden kuluessa maksat varmasti korkeampaa palvelumaksua rahastoista. Muuten hinnaston hinnat koskevat yksittäisten tuotteiden ostoa. Jos suunnitelmissa on suurempi osto, kannattaa kysyä Tavexin henkilökunnalta erikoishintaa. Minkälaista kultaa kannattaa ostaa? Ehdottomasti sijoituskultaa, sillä se on arvonlisäverotonta. Tavex on tarjonnut jo vuosien ajan ilmaista konsultointia, ja mikäli asiakas haluaa konkreettisesti ostaa kultaa, tarjoamme hänelle varmasti sillä hetkellä sopivimpia tuotteita. Sitä varten on vain otettava yhteyttä meihin. Täytyykö minun odottaa kauan ostamaani tuotetta? Tavex käy kauppaa vain sellaisella kullalla, joka yrityksellä on olemassa. Se tarkoittaa, että asiakas saa tuotteen yleensä heti itselleen. Suhtautuisin hyvin varovaisesti sellaisiin myyjiin, jotka jättävät asiakkaan odottamaan tuotetta. Mikä on turvallisin valuutta? Ihmiset pyytävät Tavexin työntekijöiltä usein sijoitussuosituksia. Monet pelkäävät sijoittaa rahaa sijoitusrahastoihin, koska ovat aikaisemmin menettäneet niissä rahojaan. Yhä vähemmän luotetaan myös osakkeisiin. Kiinteistötkään eivät ole viime aikoina herättäneet varmuutta, etenkään, koska kiinteistöihin sijoitettaessa summien tulee olla suhteellisen suuria. Säästöille haetaankin siten turvallista sijoituskohdetta ja päädytään kysymykseen: mikä on turvallisin valuutta? Tulevaisuuden ennusteita on mahdotonta tehdä, mutta viimeisen kymmenen vuoden vertailu osoittaa selvästi, että vahvin valuutta on ollut kulta. Tunnetuimmista tavallisista valuutoista viimeisen kymmenen vuoden aikana on Keskiarvo Yhdysvaltain dollari 5,4% 20,0% 23,0% 30,9% 5,6% 23,4% 27,1% 10,1% 7,0% -12,4% 14,0% Australian dollari 1,4% 28,9% 12,6% 18,3% 31,3% -3,0% 13,3% 10,2% 5,4% -11,1% 10,7% Kanadan dollari -2,1% 15,4% 23,0% 12,1% 30,1% 5,9% 21,3% 13,5% 4,3% -11,0% 11,3% Sveitsin frangi -3,5% 37,8% 14,2% 21,7% -0,1% 20,1% 15,4% 11,2% 4,2% -10,5% 11,1% vahvistunut eniten Australian dollari, mutta australialaisten rahan arvo on vähentynyt kultaan verrattuna noin kymmenesosan. Oheisesta taulukosta nähdään selvästi, millaisten valuuttojen suhteen kullan hinta on noussut kymmenen vuoden kuluessa keskimääräisesti eniten. Esimerkiksi euron suhteen kullan hinta on noussut keskimäärin 13,9 % vuodessa, USA:n dollarin suhteen 14 %, n juanin suhteen 12 % ja Englannin punnan suhteen 16 % vuodessa. Monien mielestä turvallisimmaksi arvioidun Sveitsin frangin suhteen kullan hinta on noussut keskimäärin 11,1 % vuodessa ja Kanadan dollarin suhteen 11,3 %. Mikä on turvallisin valuutta? Kulta! Kullan hinnan nousu vuosittain eri valuuttojen suhteen n juan -13,6% 21,3% 18,7% 23,3% -2,4% 23,6% 22,8% 5,9% 6,2% -13,4% 12,0% Euro -3,1% 36,7% 10,6% 18,4% 10,5% 20,7% 37,1% 14,2% 4,9% -11,5% 13,9% Englannin punta -2,4% 33,0% 8,3% 29,2% 43,2% 12,7% 31,4% 10,5% 2,2% -8,2% 16,0% Intian rupia 0,5% 24,2% 20,8% 16,5% 28,8% 19,3% 22,3% 31,1% 10,3% -13,6% 16,0% Japanin jeni 3,7% 37,6% 24,4% 22,9% -14,4% 26,8% 11,4% 4,5% 20,7% -0,9% 13,7%

5 Kultalehti Kevät 2013 / 5 Sekava tilanne maailmantaloudessa suosii edelleen kultaan sijoittamista Meelis Atonen Tavex-konsernin kultapuolen johtaja Viime viikkojen uutisten perusteella saattaa tuntua siltä, että Euroopan velkakriisi on ratkennut tai vähintään murtumassa ja että tulevaisuuteen voi suhtautua optimistisesti. Euron kurssi on jopa vahvistunut markkinoilla esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin nähden. Mikä on syynä optimismiin? Saksan perustuslakituomioistuin antoi Saksan valtiolle luvan liittyä Euroopan vakautusmekanismiin. Tunnustakaamme rehellisesti, että ilman Saksaa ei olisi mahdollista rakentaa minkäänlaista yleiseurooppalaista tukijärjestelmää. Kansleri Angela Merkelin johtamaa maata voidaan kutsua suuruutensa ja tämänhetkisen taloudellisen tilanteen mukaan Euroopan selkärangaksi. Tukipaketeilla ei olisi erityistä sisältöä ilman Saksaa. Euroopan keskuspankin italialainen pääjohtaja Mario Draghi lupasi jokin aika sitten tehdä omasta puolestaan kaikkensa euron romahduksen estämiseksi. Virkansa alussa Super Mario -lempinimen saaneella miehellä oli mahdollisuus todistaa, olivatko lisänimen hänelle antaneet myös oikeassa. Lyhyellä aikavälillä hän on saavuttanut menestystä. Syyskuun alussa julkaistu OMT-ohjelma, eli lupaus ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta tiukkojen ehtojen mukaisesti, antoi Draghille aiheen juhlia myönteisiä tuloksia noin kymmenen päivän kuluttua. Esimerkiksi Espanjan valtion velkakirjojen korko on laskenut heinäkuun 7,6 %:sta 5,6 %:n tasolle. Selvää laskua on tapahtunut myös Italian velkakirjojen koroissa (6,6 %:sta 5 %:iin). Maailman sijoittajien katseet ovat kääntyneet jälleen Eurooppaan päin. Tämä kaikki olisi myönteistä, mikäli kriisin todellisia syitä ei olisi olemassa. Valitettavasti juuri mikään kriisimaista ei voi raportoida edistysaskeleista kamppaillessaan velkakriisin todellisen syyn eli yli varojen elämisen kanssa. Kreikkalaiset poliitikot anovat Euroopalta lisäaikaa ja puhuvat yli-inhimillisestä kulujen leikkaamisesta, mutta velkakuorma vain kasvaa vuosi vuodelta 8 10 %. Espanjan on jopa vaikea selvittää sektorin kokonaisvelkaa, sillä provinssit ovat niin itsenäisiä, että niiden velkoja, jotka ovat hyvin suuria, ei tiedä tarkalleen kukaan. Sen lisäksi espanjalaiset poliitikot leikkivät samanaikaisesti piilosta, sillä omassa kodissaan he eivät halua millään tunnustaa, miten huonosti asiat todellisuudessa ovat. Italian poliittinen tilanne on vaalien jälkeen niin sekava, että Eurooppa voi vain ikävöidä aikaisemmin valittua Mario Montia. Kaikki mainitut maat tekevät jatkuvasti lisää velkaa, ja se onkin todellinen ongelma. Se, että Irlanti, joka on ollut velkakriisissä koko ajan hieman poikkeuksellinen ilmiö, selviää velkakriisistä, ei tasapainota lainkaan muiden kykenemättömyyttä. Lopullisen kohtalokkaaksi saattaa koko velkakriisissä osoittautua Ranskan käyttäytyminen. Maan uusi presidentti ja hänen ensimmäiset aloitteensa ovat pikemmin syventäneet kriisiä kuin rauhoittaneet sitä. Valtion kulujen kasvattamisesta puhuminen tuntuu tällä hetkellä hieman utopistiselta. Jos kyseinen utopia kuitenkin toteutetaan euroalueen toiseksi suurimmassa taloudessa, sillä on rajut vaikutukset koko alueeseen. Eurooppa ymmärsi noin neljä vuotta sitten, että velkakriisin syynä on yli varojen eläminen. On ollut neljä vuotta aikaa tehdä tiukkoja päätöksiä ja muuttaa tilanne perusteellisesti. Tällä hetkellä jokainen voisi kuitenkin tunnustaa, että kamppailu ei ole onnistunut kovin hyvin. Keskustelut on kohdistettu sujuvasti Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja Euroopan komissio on saanut keskitettyä pankkivalvonnan Euroopan keskuspankin alaisuuteen mutta myös kansallisvaltioiden liittovaltiolle. Ennen uusien sopimusten solmimista ei kuitenkaan valitettavasti ehditty ryhtyä täyttämään viipymättä Maastrichtin sopimuksia valtioiden velkaantumisen suhteen. Epävarmuutta kun eivät aiheuta markkinoilla keinottelijat, vaan sitä aiheuttavat poliitikot, jotka eivät noudata itse säätämiään sääntöjä. Poliitikot ovat eläneet useissa maissa sisällöllisesti tulevaisuuden laskuun, ja jonkun tulee lopulta maksaa lasku. Ei tietenkään kannata luulla, että Eurooppa on ainoa alue maailmassa, jolla on mainitunlaisia ongelmia. USA:n julkinen velka (noin 100 % BKT:sta) on suurempi kuin Euroopan unionin tai euroalueen keskimääräinen velka (molemmat noin % BKT:sta). Maassa eletään samalla tavalla yli varojen ja harrastetaan julkista rahanpainantaa. Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Ben Bernanke ilmoitti vasta hiljattain uudesta velkakirjojen ostosta, mikä aiheutti heti pörssirallin, sillä markkinoille tuli uutta rahaa rahaa, jonka alkuperän suhteen tulisi olla hyvin varovainen. Siten voidaan ihastella, kuinka dollari on toisinaan vahvistunut euron suhteen ja sitten jälleen päinvastoin, mutta todellisuudessa se ei ole merkki muusta kuin senhetkisestä tunnelmasta, sillä molempien valuuttojen perustat ovat tällä hetkellä romahtamassa. Edellä kuvatut vaiheet antavat varmasti jonkinlaisen tuloksen. Ajattelijat lupaavat, että kriisi lievenee ja ratkeaa. Markkinoille tuleva lisäraha saattaa jopa laukaista jännityksiä hetkeksi, mutta jos pääasiallinen ongelma yli varojen eläminen on ratkaisematta, ratkaisua ei tule. Jokaisesta ylimääräisestä painetusta setelistä täytyy maksaa kova hinta. Ennemmin tai myöhemmin se aiheuttaa rahan arvon alenemisen eli inflaation. Itse asiassa se on jo aiheuttanut sitä, sillä kun tarkastellaan kullan hinnan muuttumista eri valuuttojen suhteen, se on noussut viimeisen kymmenen vuoden keskiarvona euron suhteen yli 15 %, dollarin suhteen yli 17 % ja suurista valuutoista pysyvin se on ollut Australian dollarin suhteen eli yli 11 %. Tällaisina hetkinä sijoittajan tärkein tehtävä ei ole välttämättä oman varallisuuden kasvattaminen vaan sen arvon säilyttäminen. Tavanomaiset sijoittamista koskevat suositukset eivät välttämättä toimi. Esimerkiksi omaa rahaa pankissa pitäessäsi et ansaitse tällä hetkellä mitään, mutta edellä esitetyn kullan hintavertailun perusteella voidaan vahvistaa, että sellaisen sijoittajan säästöt käytännöllisesti katsoen menettävät arvoaan. Mikäli lukija uskoo poliitikkojen ja keskuspankkiirien maireaa puhetta kriisin pikaisesta päättymisestä, hänellä ei liene syytä muuttaa nykyisiä tapojaan. Jos taas pidät kriisin syvenemistä mahdollisena, kannattaa ehdottomasti harkita kultaan ja myös hopeaan sijoittamista. Historiasta tiedetään, että kulta on ollut sekavina aikoina hyvä arvon säilyttäjä. Ehkä kulta auttaa meitä tässäkin kriisissä. Kyproksen sopimuksen kolme suurta opetusta 1. Pankkitilillä olevat säästömme eivät ole turvassa Ei olisi yllätys, jos yhtenä päivänä korkeammat tahot takavarikoisivat myös sinun pankkitililläsi olevat rahat vain siitä syystä, että pankki, jonka olet valinnut ja johon luotat, on tehnyt vääriä päätöksiä. Euroryhmän valtiovarainministerien hollantilainen puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem on sanonut, että Kyproksen tukipakettisopimuksesta muodostuu tulevaisuudessa kriisien ratkaisumalli. Kyproksella takavarikoitiin 40 % yli euron suuruisista talletuksista. Alkuperäisen pelastussuunnitelman mukaan haluttiin verottaa kaikkia tallettajia, joten myös alle euron talletusten omistajien olisi pitänyt maksaa talletuksista 6,5 % veroa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alle euron talletusten pitäisi kuitenkin olla turvattuja, minkä vuoksi alkuperäinen suunnitelma asetti suuren kysymysmerkin mainitun takuun ylle. Jos säästöillä on mahdollista ansaita enintään pari prosenttia ja hävitä esimerkiksi 40 %, herää kysymys, miksi kukaan enää pitäisi suuria rahasummia pankkitileillä. 2. Et voi käyttää pankissa seisovaa omaa rahaasi Vaikka valtio ei takavarikoisi rahojasi, se voi kuitenkin asettaa rajoituksia sille, miten paljon voit käyttää rahaasi. Kun Kyproksella lähes kaksi viikkoa suljettuina olleet pankit avautuivat jälleen, asiakkaat saivat nostaa korkeintaan 300 euroa päivässä ja yli euron rahansiirtoihin vaadittiin keskuspankin lupa. Voidaan vain kuvitella, miten helpottuneita olivat ne harvat, jotka pitivät rahojaan muualla kuin pankeissa. 3. Onko euro sittenkään yhteisraha? Nomura Securitiesin valuuttastrategi Jens Nordvig: Jokin, jota ihmiset pitivät mahdottomana, on nyt itse asiassa tapahtunut. Kun euroalueen pankkitallettaja ei jonain päivänä saakaan käyttöönsä omia eurojaan, herää kysymys, ovatko Kyproksen ja jonkin muun maan eurot samoja kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Kun tunnustetaan rohkeasti tosiasiat, voidaan jo nyt ilmiselvästi todeta, että se, joka ei katso kriisin uhkaavan Eurooppaa, ei yksinkertaisesti ymmärrä talousmaailmaa tai hänen on asemansa vuoksi väitettävä päinvastaista.

6 6 / Kevät 2013 Kultalehti Kuinka paljon kultaa on aikojen kuluessa kaivettu? Troy-unssi 31, g Tavallinen unssi 28, g Maaperästä on kaivettu kautta historian arviolta tonnia kultaa. Kultaa mitataan troy-unsseissa (31,1034 g, tavallinen unssi on 28,3495 g). National Geographicin mukaan yli puolet maapallon kullasta on kaivettu viimeisen 50 vuoden aikana. Nykyiset esiintymät ovat ehtymässä ja uudet kultalöydökset harvinaisia. Miten paljon kultaa on tonnia? Koko maailman kaivettu kulta 20,5 m mahtuisi 3,42 olym- 20,5 m pia-altaa- seen. Toinen 20,5 m vaihtoehto on kuvitella määrä kuutiona, jonka kaikki sivut ovat noin 20,5 metrin pituisia. Uutta kultaa kaivetaan joka vuosi noin tonnia, joka muodostaisi kuution, jonka sivujen pituus on 5 metriä. Kulta ja arvonlisävero Sijoituskullalla on erityisasema useissa verojärjestelmissä. 0 % Esimerkiksi Euroopan unionissa sijoituskulta on ollut arvonlisäverotonta vuodesta 2000 lähtien. Useilla muilla arvometalleilla ei ole tällaista etua. Sijoituskulta on arvonlisäverotonta myös USA:ssa, Kanadassa, Australiassa, ssa ja useissa muissa valtioissa. Verohuojennus ei koske EU:ssa korukultaa. On kuitenkin maita (esimerkiksi Turkki), joissa korukullan sisältämä kulta on arvonlisäverotonta mutta arvonlisävero lisätään konkreettisen korun muuhun hinnan osaan. Miten paljon maailmassa on kultaa ihmistä kohden? Maapallon väkiluku on äskettäin ylittänyt 7 miljardin rajan, mikä tekisi hieman alle 24 g kultaa ihmistä kohden. Se on 5 sormusta ihmistä kohden noin viisi tavallista vihkisormusta, joiden kultapitoisuus on 750. Kulta numeroina Miten paljon kultaa kaivetaan vuosittain? Vuonna 1900 tuotettiin lähes 400 tonnia kultaa vuodessa. Määrä on kasvanut vuosien mittaan huomattavasti, ja nykyään se on lähes tonnia vuodessa Mihin kultaa käytetään? Teollisuus 10% Oheisessa kuvassa on esitetty maailman kullan kysyntä vuonna Kullan vuotuinen kysyntä oli 15 % korkeampi kuin viiden vuoden keskikysyntä. Suuri osa kasvusta johtuu fyysisestä sijoituskullasta ja keskuspankkien ostoista. Sähköisen kullan osuus kasvoi vuonna 2012 yli 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koruteollisuuden ja teknisen teollisuuden (pääasiassa elektroniikka, mutta myös hammashoito ym.) kullan kysyntä on pysynyt suhteellisen vakaana. Missä kultaa kaivetaan? Kultaa tuotetaan yli 90 maassa. Tähän on merkitty maailman kymmenen suurinta kullan tuottajamaata vuonna on selvästi suurin: se muodostaa lähes neljänneksen koko maailman tuotannosta. rikkoo joka vuosi omissa nimissään olevan kullan tuotantoennätyksen. Seuraavina tulevat Australia ja USA. Kuva osoittaa kuitenkin selvästi, että kultaa tuotetaan suuria määriä useissa maissa, mikä tekee siitä maailmanlaajuisen raaka-aineen. Meksiko 87 t / 3% Kanada 102 t / 4% Yhdysvallat 230 t / 9% Peru 165 t / 6% Kullan kaivaminen maailmassa Korut 43% Sijoitus 47% Fyysinen kulta (rahat, laatat) 61% Sähköinen kulta 13% Valtioiden varannot 26% Ghana 89 t / 3% Etelä-Afrikka 170 t / 6% Venäjä 205 t / 8% Uzbekistan 90 t / 3% 370 t / 14% Indonesia 95 t / 4% Australia 250 t / 9% Kuka on suurin kullan käyttäjä? Intiassa on käytetty kultaa kautta aikojen merkittävästi enemmän kuin muissa maissa. Viime vuosina on kuitenkin saavuttanut Intian. Ennustetaan, että vuonna 2013 Intia saattaa luovuttaa historiallisesti suurimman kullan käyttäjän maineen lle Intian poliittisten päätösten johdosta (kullan tuontiveron nousu). Vuonna 2012 näiden kahden suurimman kullan käyttäjän, Intian ja n, osuus koko maailman kullan kulutuksesta oli 52 %. Kuvassa on esitetty maailman suurimmat korukullan ja fyysisen sijoituskullan (rahat ja levyt) kuluttajat vuonna t 776 t Intia 864 t Keskuspankkien kultavarantojen 10 suurinta Yhdysvallat Saksa Italia Ranska Sveitsi Venäjä Japani Alankomaat Intia Viimeisen 5 vuoden aikana kultaa ostivat eniten Venäjä Turkki * Intia Saudi-Arabia Meksiko Etelä-Korea Thaimaa Filippiinit Kazakstan Yhdysvallat 162 t 3391,3 t 2451,8 t 2435,4 t 1054,1 t 1040,1 t 957,8 t 765,2 t 612,5 t 557,7 t 507 t 454 t 244 t 200 t 180 t 121 t 70 t 68 t 61 t 45 t 776 t Keskuspankkien kultavarannot 162 t 119 t 110 t 82 t 81 t 81 t 77 t 59 t Viimeisen 5 vuoden aikana kultaa myivät eniten Ranska Sveitsi Libya Ruotsi Saksa Alankomaat Slovakia Tsekki Kuwait Pakistan 168 t 83 t 27 t 27 t 26 t 9 t 3 t 2 t 2 t 1 t Intia Yhdysvallat Turkki Saksa Venäjä Thaimaa Sveitsi Vietnam Saudi-Arabia 8133,5 t IMF:llä oli vuonna 2012 yhteensä tonnia ja Euroopan keskuspankilla 502 tonnia kultaa. Maailman valtioiden varannoissa on yhteensä tonnia kultaa, ja siitä kuuluu euroalueelle tonnia. * Turkin keskuspankki antoi liikepankeille vuoden 2011 lopussa mahdollisuuden pitää Turkin liiran pakollisista reserveistä jopa 10 % kultana. Lähde: World Gold Council ( Number Sleuth ( goldprice.org, British Geological ( Mitä tapahtuu kullan hinnalle? Kullan hinta viime viisi vuotta Kullan hinta on kohonnut tasaiseen tahtiin ylöspäin vuodesta 1900 lähtien. Samalla kulta on kuitenkin kaupankäynnin kohde kuten osakkeet ja velkakirjat, ja kaikilla kaupankäynnin kohteilla on kaksi ominaisuutta: ensinnäkin trendi, jolla tarkoitetaan suuntaa, johon hinnat liikkuvat, ja toiseksi tarkistukset eli hintojen laskut, jotka eivät muuta trendiä mutta aiheuttavat sijoittajille paljon unettomia öitä ja itsemurha-ajatuksia. Kullan hintatrendi on ollut viimeiset 10 vuotta nouseva, ja kun huomioidaan maailman tapahtumat ja suuntaus rahan laajamittaiseen painamiseen ja hyperinflaation todennäköisyys, ei ole mitään syytä, miksi kullan hintasuuntaus muuttuisi päinvastaiseksi. Mikäli tapahtuisi järjestelmän suursiivous, pankkien suuri konkurssiaalto ja valtion velkojen mitätöinti ja lisäksi mahdollinen rahareformi ja uuden rahajärjestelmän käynnistäminen, myös kullan hintatrendi muuttuisi päinvastaiseksi, koska silloin ei olisi enää tarvetta suojella itseä ja omaa omaisuutta rahoitusjärjestelmältä. Tällaisia muutoksia ei ole kuitenkaan tapahtumassa. Kaikissa trendeissä tapahtuu muutoksia, ja vanhoja muutoksia ei yleensä huhtikuu huhtikuu 2013 USD/oz USD/oz65% EUR/oz 98% EUR/oz muisteta. Kullan hintaa on kuitenkin tarkistettu viimeisen kymmenen vuoden kuluessa 19 kertaa siten, että hinta on laskenut vähintään 7 %. Niistä kymmenellä kerralla hinta on laskenut yli 10 %, ja kahtena vuonna vuosina 2006 ja 2008 hinta tippui 27,7 %. Hinta palautui joka kerta ylittäen aina edellisen ennätyksensä ja jatkoi nousuaan. Tällä hetkellä kullan hinta on ollut laskussa. Laskusuuntaus alkoi viime vuoden syyskuussa ja on 20 %:n luokkaa. Ei olisi ihmeellistä, jos hinta laskisi vielä tämänhetkisestä hinnasta kymmenisen prosenttia, mutta se ei muuttaisi nykyistä trendiä. Se voi muuttua vain pankki- ja rahajärjestelmässä tapahtuvien periaatteellisten muutosten seurauksena. Tämänhetkinen kullan hinnan lasku johtuu ennen kaikkea sähköisestä kaupankäynnistä. Niiden sijoittajien, jotka panostivat kullan hinnan nousuun ja tekivät sitä vivuttamalla eli lainarahan avulla, täytyy nyt purkaa positionsa, sillä takausten, joita voivat olla esimerkiksi osakkeet, hinnat ovat laskeneet ennakoitua enemmän. On selvää, että lasku johtuu ennen kaikkea sähköisestä keinottelusta, sillä fyysistä kultaa ostaneet sijoittajat eivät myy omaa kultaansa takaisin.

7 Riskien ja epävarmuuden aika Professori Krassimir Petrov Maailmanlaajuinen finanssikriisi nousi vuonna 2011 laadullisesti uudelle tasolle. Valtioiden velkojen nopea kasvu ja joukko yrityksiä suojautua finanssikriisiltä avasivat vähitellen markkinaosapuolten silmät silminnähtävän suhteen: velkaongelmaa ei ole mahdollista ratkaista uusien velkojen avulla, aivan kuten alkoholismia ei voida hoitaa lisäämällä alkoholin käyttöä. Kun lehdistö keskittyi viime vuonna Kreikan ja Portugalin kriisiin, arvasin tuolloin oikein, että kriisi leviää Espanjaan ja Italiaan. Niin tapahtuikin vuoden lopussa, ja siinä ei ole mitään ihmeellistä. Molemmat maat on määrätty hitaaseen ja piinalliseen kuolemaan, joka on täynnä budjettileikkauksia, budjettikriisejä ja velkojen uudelleenrahoitusongelmia, jotka päätyvät maksukyvyttömyyteen, velvoitteiden täyttämättä jättämiseen, luottotappioihin ja jättimäisiin vaikeuksiin. Meidän tulee kiinnittää huomio tulevaisuuteen ja ajatella mahdottomia: Kriisi saattaa koskettaa myös eurooppalaisen vakauden perustuksia eli Ranskaa ja Saksaa. Median propaganda ylistää niitä eurooppalaisen rahoitusvakauden tukipylväinä ja Euroopan pelastajina, mutta ikävä totuus on, että molemmat maat ovat hädässä, erityisesti Ranska. Lukijoidemme tulee ymmärtää, että Ranskasta ei ole tulossa apua, ja lähitulevaisuudessa Ranska kaipaa itse apua ja pelastamista. Tällä hetkellä voidaan kuitenkin olettaa varmuudella, ettei kukaan pelasta Espanjaa eikä Italiaa, eikä myöskään Ranskaa. Euroalue ei voi säilyä kauan nykyisessä muodossaan, ja odotettavissa on todennäköisesti oleellisia rakenteellisia muutoksia mahdollisesti jo ensi vuonna. Kreikka ajautuu pian maksukyvyttömäksi, ja Portugali ja Irlanti seuraavat nopeasti perässä. Kriisi leviää valitettavasti pysähtymättä muihinkin kehittyneisiin maihin Englannin kohtalon ennustaminen on helpointa: sen kokonaisvelan suhde BKT:seen on maailman suurin. Objektiivinen luottoanalyysi osoittaa, että Isolla-Britannialla on enemmän valtionvelkaa kuin Kreikalla, Portugalilla tai Irlannilla. Englanti on kytevä pommi, ja sen räjähtäminen on vain ajan kysymys. Siihen saakka Englannin keskuspankki painaa rahaa rahoittaakseen pulassa olevia Velkaongelmaa ei ole mahdollista ratkaista uusien velkojen avulla, aivan kuten alkoholismia ei voida hoitaa lisäämällä alkoholin käyttöä. pankkeja ja hallitusta, ja sen väistämätön seuraus on punnan arvon huomattava aleneminen. Seuraava vuosi saattaa olla käänteentekevä vuosi Japanille Japanin valtionvelan suhde BKT:seen on huomattavasti suurempi kuin Irlannilla, Portugalilla, Espanjalla, Italialla tai Kreikalla. Japanin tulee uudelleenrahoittaa tänä vuonna 3 biljoonan USA:n dollarin suuruinen lainansa, joka on suunnaton velka jopa heidän taloudelleen. Tällä hetkellä Japani rahoittaa puolet vuoden budjettikuluista lainoilla tai painamalla lisää rahaa (kuten Yhdysvallat ja Englanti), ja se tuo jatkossa ongelmia. Yksinkertaiset laskutoimitukset osoittavat, että korkokantojen 3 %:n nousun seurauksena on valtion maksukyvyttömyys, eli toisin sanoen valtio ei pysty enää hoitamaan velkojaan. Se aiheuttaa puolestaan pankki- ja valuuttakriisin. Japanin haavoittuvuus on aihe, jota valtamedia ei käsittele. Vaikka korkokannat ovat pysyneet Japanissa kymmenen vuoden ajan erittäin alhaisella tasolla, se ei voi jatkua ikuisesti. Ei ole epäilystäkään, etteikö Japani joutuisi vakaviin vaikeuksiin. Se on vain ajan kysymys. Huolimatta talouden elpymistä koskevista uutisista USA:n talouden ongelmat kärjistyvät jatkuvasti. Nämä ongelmat ovat maailmalle melko tuttuja, eivätkä ne ole niin mielenkiintoisia, että niitä kannattaisi kerrata tässä. USA:n valtionvelan suhde BKT:seen ylitti 100 %, ja Amerikka alkaa muistuttaa banaanivaltiota. Se on verrattavissa sellaisiin maihin kuten Meksiko ja Kreikka, ja dollari alkaa näyttää pesolta tai drakmalta. USA:n dollari on menettämässä statuksensa maailman reservivaluuttana: euro, punta ja jeni ovat samaan aikaan liian heikkoja, takaamattomia ja velan rasittamia. Ei ole sattumaa, että maailman keskuspankit huomioivat näiden valuuttojen arvon jatkuvan heikkenemisen. Siitä syystä ne monipuolistavat ulkomaanvaluuttareservejään kullan avulla. Odotettavissa on kehittyneen maailman seuraava maailmanlaajuinen taloustaantuma USA:n, Euroopan, Englannin ja Japanin talous ajautuu väistämättä taantumaan. Ongelma on siinä, että suunnattomien vajeiden ja velkavuorten johdosta ei ole mahdollista hyödyntää sellaisia fiskaalisia elvytyspaketteja kuin vuosina Maailmanlaajuinen taloustaantuma merkitsee puolestaan rahoitusaseman huomattavaa huononemista, pankkien luottokannan heikkenemistä, pankkikriisejä, finanssikriisejä, osakemarkkinoiden romahduksia ja tavaramarkkinoiden epävakautta sekä rahoitusmarkkinoiden yleistä epävakautta. Hallitukset taistelivat vuosina finanssikriisiä vastaan heikolla talouskasvulla ja suhteellisen vakaalla julkisella taloudella. Nykyisen velkakriisin ja maailmanlaajuisen taloustaantuman tappavalla yhdistelmällä on traagiset seuraukset useille raskaasti velkaantuneille maille. Tuntuu siltä, että tällaisessa ympäristössä ei ole mahdollista estää poliittisesti 1930-luvulla ja 1970-luvulla tapahtuneiden samanlaisten maailmanlaajuisten valuuttasotien toistumista. Se tarkoittaa sitä, että poliittisen elementin merkitys taloudessa vahvistuu jatkuvasti ja sen vuoksi myös poliittinen riski ja markkinoiden epävarmuus kasvavat. n talous kasvoi vasta hiljattain ilmiömäisellä vauhdilla ja vakautti maailmantalouden. Sen pitkäaikaiset ennusteet ovat äärimmäisen ristiriitaisia, mutta lyhytaikainen käyttäytyminen huononee nopeasti, luotonanto tyrehtyy, kiinteistökupla tyhjenee ja paikalliset viranomaiset viivyttelevät poliittisesti perusteltujen infrastruktuurilainojen takaisinmaksua (jättävät ne maksamatta). vajoaa syvälle ongelmiinsa, eikä sillä ole taloudellisia välineitä, rahaa tai poliittista tahtoa auttaa USA:ta, Eurooppaa, Englantia, Japania tai mitään muuta hädässä olevaa valtiota. Tulevaisuuden ennuste on valitettavasti melko synkeä. Ongelmia on paljon ja kaikkialla, sillä riskejä piilee poliittisen ja geopoliittisen epävarmuuden lisäksi sekä taloudessa, rahoitusalalla, budjeteissa, pankkialalla että valuutoissa. Sijoittajien ja liikemiesten tulisi olla valmiita kaikenlaisiin yllätyksiin. Kultalehti Kevät 2013 / 7 Faber: USA:n osakemarkkinoita uhkaa romahdus USA:n osakemarkkinat ovat yliostettuja ja kaikenlainen nousu lähiaikoina saattaa aiheuttaa markkinoille suuria ongelmia, The Gloom, Boom & Doom Report uutiskirjeen julkaisija Marc Faber sanoi CNBC:lle antamassaan haastattelussa. Jos nousu vielä jatkuu, osakemarkkinoiden romahduksen todennäköisyys lisääntyy, Faber totesi. Hänen mielestään se saattaa tapahtua tämän vuoden loppupuolella. Faberin mukaan noususuhdanne alkoi neljä vuotta sitten, mutta tärkeät osakkeet kuten Oracle ja FedEx, ovat taittuneet laskuun. Voimmeko jatkaa nousua vain muutamalla osakkeella, kuten Johnson & Johnson, Procter & Gamble ja Wal-Mart? Ehkäpä. Voimme nostaa S&P:n uuteen ennätykseen, mutta vain harvat osakkeet nousevat uusiin huippuihin, hän lisäsi. Juuri nyt ei ole kovin hyvä aika ostaa osakkeita. Faber sanoi olevansa huolestunut seuraavan finanssikriisin vuoksi, joka saattaa olla pahempi kuin vuonna Seuraava kriisi voi aiheuttaa deflatorisen romahduksen, joka ajaa puolestaan hallitukset konkurssiin. Toisin sanoen luottamus järjestelmään tulee romahtamaan täysin. Faber suosittelee kaikille kullan hankkimista, sillä arvometalli tarjoaa tukea huonoimmassa tilanteessa. Uskon, että järjestelmän romahtaessa kulta säilyttää silti arvonsa. Jos järjestelmä hajoaa ja meillä on vain muovikortti taskussamme, ihmiset saattavat ymmärtää, että meidän tulisi palata takaisin kultaan perustuvaan järjestelmään tai johonkin vastaavaan, Faber totesi vuoden 2012 tammikuussa Helsingissä. Vastauksena Yalen yliopiston Robert Shillerin kullan säilyttämistä koskevaan kysymykseen Faber lausui: Olen valmis lyömään vetoa. Säilytä sinä omia USA:n dollareitasi ja minä omaa kultaani, niin katsotaan, kumman arvo nollaantuu ensin. Miksi pankkiirit suosittelevat meitä myymään kultaa samalla, kun keskuspankit ostavat sitä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin? Suuret pankit kuuluttavat, että nyt kannattaa myydä kultaa. Ne varoittavat, että kullan hinta on siirtynyt laskusuhdanteeseen ja jatkaa laskuaan koko loppuvuoden. Pitäisikö meidän uskoa niitä? Niiden varoitukset olisivat ehkä luotettavampia, jos maailman keskuspankit eivät samaan aikaan ostaisi suuria määriä kultaa. Keskuspankit ostivat vuonna 2012 enemmän kultaa kuin koskaan lähes 50 vuoteen. Mitä sitten todellisuudessa tapahtuu? Maailman keskuspankeilla on tällä hetkellä rahan painamisen huuma, joka muistuttaa paljolti Weimarin tasavallan alkuaikoja. Kun rahoitusjärjestelmään syydetään lisää paperirahaa, se johtaa lopulta kiinteistövarallisuuden jyrkkään hinnannousuun. Voisiko olla mahdollista, että pankkiirit yrittävät saada puheillaan kullan ja hopean hinnan laskemaan ostaakseen sitä sitten edullisesti itselleen. Ehkä he haluavat istua itse todellisen rahan päällä, kun paperirahakupla lopulta puhkeaa? theeconomiccollapseblog.com

8 8 / Kevät 2013 Kultalehti Vanhat ja rikkinäiset kultaesineet ovat arvokasta omaisuutta, jonka voi muuttaa rahaksi Kullan hinnan nousu maailmanmarkkinoilla on nostanut myös romukullan ostohintaa. Se on hyvä uutinen niille, joilla on vanhoja rikkinäisiä tai muuten tarpeettomia kultakoruja. Nyt on oikea hetki vaihtaa ne rahaksi. Kannattaa vertailla ostajien tarjouksia, sillä paras hinta -iskulauseella arvokkaasta tavarasta maksetaan usein vain vähän. Jokaisessa kodissa on todennäköisesti korurasiaan unohtuneena tai laatikon pohjalla lojumassa rikki mennyt kultaketju, vanhanaikainen kultasormus tai pariton kultakorvarengas. Kannattaa muistaa, että kaikki kulta on arvokas sijoitus, sekä nyt että tulevaisuudessa. Tällaiset rikkinäisetkin korut säilyttävät rahasi arvon paremmin kuin paperiraha, ja tarpeen tullen voit vaihtaa ne rahaksi. Miten valita ostaja? Markkinoilla toimii paljon erilaisia kullan ostajia. Ennen myyntiä kannattaa vertailla huolellisesti heidän hintojaan, sillä usein tarjottavien hintojen ero on jopa moninkertainen. Ammattimaiset kullan ostajat muuttavat hinnastoaan päivittäin kullan maailmanmarkkinahinnan vaihtelun mukaisesti. Esimerkiksi Tavexin HINTAVERTAILU Kuinka paljon eri ostajat tarjoavat näistä 5,2 grammaa painavista korvakoruista, joiden kultapitoisuus on 750. Tavex 114,40 Rasmussen 111,80 Kultarahaksi 75,61 Hinnat: Kultapitoisuus 750/18K, 5,2 g hinnat näkyvät verkkosivulla reaaliajassa. Lisäksi kannattaa valita ostaja, joka lähettää ostamansa kullan sulatettavaksi (kuten Tavex), sillä sellainen ostaja ei alenna hintaa vaurioituneen tai naarmuuntuneen korun vuoksi eikä ole vaarana, että korut, joissa on henkilökohtainen kaiverrus, lähtisivät kiertoon. Korun hinnan määrittäminen Kultakorun hinta riippuu sen painosta, kullan puhtaudesta (kultapitoisuus, karaatti) ja kullan päivittäisestä markkinahinnasta. Rahat maksetaan heti kultaesineen tarkastuksen ja kultapitoisuuden määrittelyn jälkeen. Tavexin kultaasiantunti- ja määrittelee kultapitoisuuden nopealla kemiallisella testillä. Ostamme vain kultaisia esineitä. Emme osta muusta metallista valmistettuja kullattuja esineitä. Emme myöskään osta koruissa olevia kiviä. On suositeltavaa poistaa korusta kaikki kivet ja muuta materiaalia olevat osat ennen myyntiä, mutta myös Tavexin asiantuntija voi tehdä sen puolestasi. Mitä tehdä saadulla rahalla? Myitkö vanhat kultakorusi ja sait rahaa? Jos myit juuri rahantarpeen vuoksi, et varmastikaan kaipaa suosituksia. Jos taas halusit yksinkertaisesti päästä eroon vanhoista esineistä ja sinulla on nyt vapaata rahaa, kannattaisi harkita rahan säilyttämistä siihen asti, kunnes jälleen tarvitset sitä. Koska kullan hinta nousee jatkuvasti kaikkien valuuttojen suhteen, voisit myös harkita rahan sijoittamista kultarahoihin tai -laattoihin. Siten voit olla varma, että ajan kuluessa rahan arvo säilyy tai jopa kasvaa. Tunnettujen sijoittajien kultapositioita 0% 25% 44% Warren Buffet Omahan oraakkeli ei ole kovin suuri kultaintoilija, mutta jos hän olisi sijoittanut omaisuutensa kymmenen vuotta sitten Berkshire Hathaway yrityksensä sijaan kultaan, hänen tuottonsa ei olisi vain 82% vaan 440%. Harry Browne Tunnettu sijoitusanalyytikko suositteli ehdottoman varmaan vakinaiseen salkkuun seuraavaa yhdistelmää: OSAKKEET ARVOPAPERIT RAHAT KULTA John Paulson Vuoden 2012 toisella neljänneksellä Paulson oli sijoittanut 44% 21 miljardin dollarin arvoisesta rahastostaan kultaan ja siihen liittyviin kantaosakkeisiin. 20% 25% 64% Jim Cramer Entinen hedgerahaston johtaja ja hurja rahoituspersoona kertoi harkinneensa kullan 20% osuutta sijoitussalkussaan elokuussa Marc Faber Bullionvaultin mukaan kuuluisa vastavirtasijoittaja suositteli lokakuussa 2011, että sijoittajien tulisi sijoittaa neljännes salkusta kultaharkkoihin. Ron Paul Joulukuussa 2011 eräs Wall Street Journalin artikkeli paljasti, että Ron Paul investoi 64% salkustaan jalometalliosakkeisiin, muun muassa 23 uuden kaivosyhtiön osakkeisiin (Junior Miners). Elokuussa 2012 George Soros pääsi lehtien pääotsikoihin dumppaamalla suurten yhdysvaltalaisten pankkien Citigroupin, J.P Morganin ja Goldman Sachsin osakkeita ostaakseen 130 miljoonalla dollarilla kultaa SPDR Gold Trust -kultarahaston kautta. Eurokolikkokansiot Puhdistusaineet Euro luettelo 2013 Kansiot 2-euron rahoille Säilytyslevyt Yleiskansio kolikoille Kaikista kansioista ja tarvikkeista -5 % tällä kupongilla! Kansiot ja välilehdet seteleille ja kolikoille Tasokkaita Tarkkuus suurennuslaseja vaa at OSTAMME JA MYYMME KULTAISIA JA HOPEISIA KERÄILYRAHOJA. MEILTÄ SAAT RAHASARJAT, 2 JA 5 ERIKOISRAHAT SEKÄ KAIKKI TARVIKKEET KERÄILYYN! Faktoja kullasta Lisätietoa TAVEX OY tavex@tavex.fi Facebook: TavexOy Tavex-konserni Euroopassa Ruotsi - Tavex AB Suomi - Tavex OY Tanska - Tavex A/S Norja - Tavex AS Viro - Tavid AS Latvia - Tavex SIA Bulgaria - Tavex EOOD Fabianinkatu 12, Helsinki Ma-Pe 9:00-18:00 La 10:00-16:00 Su Suljettu Rautatieasema Asematunneli, Helsinki Ma-Pe 10:00-18:00 La-Su Suljettu Tiesitkö, että... kulta on kaikista metalleista muovailtavin metalli. Yksi gramma kultaa voidaan takoa yhden neliön suuruiseksi lehdeksi.... kultaa voi takoa niin ohueksi, että auringonvalo paistaa siitä läpi.... kulta johtaa sähköä ja lämpöä. Sitä käytetään joidenkin ilma-alusten ohjaamojen ikkunoissa jäätymisen estämiseksi, johtamalla sähköä läpi.... karaatti on puhtauden yksikkö. 24 karaatin kulta on puhdasta kultaa, 12 karaatin kulta on 50-prosenttista kultaa ja niin edelleen. Arvometallien puhtauden mittayksikkönä käytetään myös tuhannesosapitoisuuteen perustuvaa järjestelmää.... kulta ei ruostu koskaan.... kultalehtiä, -hiukkasia ja -jauhetta käytetään joissakin gourmet-ruoissa, erityisesti makeisissa ja juomissa koristeena.... on todistettu, että kultainjektiot auttavat vähentämään kipua ja turvotusta nivelreuman ja tuberkuloosin hoidossa.... kultaa käytetään useissa elektroniikkalaitteissa (matkapuhelimissa, tietokoneissa) ja kalliimmissa kaapeleissa, kuten esimerkiksi audio-, videoja USB-kaapeleissa.... aqua regia (kuningasvesi) on ainoa kemiallinen liuos, joka syövyttää kultaa. Sitä käytetään kullan kemialliseen analysointiin ja puhdistamiseen.... kullan sulamislämpötila on 1 064,18 C ja kiehumislämpötila C.

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Meelis At A onen t Tavex OY

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Meelis At A onen t Tavex OY Kultaan sijoittamisen perustotuudet t t Meelis Atonen Meelis Atonen Tavex OY Miksi sijoittaa kultaan? Käytä erilaisia instrumentteja sijoitusriskien hajauttamiseen Kulta auttaa säilyttämään rahan arvon

Lisätiedot

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Pa Paav a o v P auklin Pauklin Tavex OY Ke K hitysjoh hity t sjoh a t ja

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Pa Paav a o v P auklin Pauklin Tavex OY Ke K hitysjoh hity t sjoh a t ja Kultaan sijoittamisen perustotuudet t t Paavo Pauklin Tavex OY Kehitysjohtaja Agenda Kullan ominaisuudet Kullan tuotto ja hinnan rakenne Sijoitus tuotteet: kolikot ja laatat Miksi sijoittaa kultaan? Käytä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Valuuttakaupan Esittely

Valuuttakaupan Esittely Valuuttakaupan Esittely Forex-kauppa Valuuttakauppamarkkinat (Forex) ovat suurimmat ja likvideimmät finanssimarkkinat maailmassa Päivittäin kauppaa käydään noin $4 biljoonan arvosta Noin 85 % valuuttakaupasta

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Fyysinen sijoituskulta -tehokas kriisisijoitus. Tavex-konserni, kultapuolen johtaja

Fyysinen sijoituskulta -tehokas kriisisijoitus. Tavex-konserni, kultapuolen johtaja Fyysinen sijoituskulta -tehokas kriisisijoitus Meelis Atonen Tavex-konserni, kultapuolen johtaja Maailman talouskriisi on alkanut luottokriisistä kukaan ei pääse siitä. Pankit loivat rahaa tyhjästä -näin

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat Sivu 1/6 Euroalue Euroalue on yhteisnimitys niille 16 Euroopan unionin valtioille, joissa euro on käytössä. Euron symboli on tai e ja sentistä käytetään lyhennettä snt. Virallisessa kansainvälisessä liiketoiminnassa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Miksi sijoittaa kultaan? Meelis Atonen TAVEX Group konsernin kultapuolen johtaja

Miksi sijoittaa kultaan? Meelis Atonen TAVEX Group konsernin kultapuolen johtaja Miksi sijoittaa kultaan? Meelis Atonen TAVEX Group konsernin kultapuolen johtaja Kulta on yksi vanhimmista tavoista sijoittaa. Se toimi valuuttana paljon ennen digitaalisen rahan, osakkeiden ja velkakirjojen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija Arvometallit 2012 Intoilija Vihaaja Itsenäinen ajattelija Mitä raha oikeastaan on? Käytännössä kaikki raha on VELKAA Keskuspankin tärkein tavoite on määrätä nopeutta, jolla RAHAN ARVO TUHOUTUU Pankki

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

Vaihdettavat valuutat klo 15.30 HAAGA-HELIA HARJOITUS 4/Ratkaisut s. / 6 Liike-elämän matematiikka Syksy 20 Käytä tehtävissä tarvittaessa alla olevia valuuttakursseja. Kurssit ilmaisevat yhden euron arvon kyseisessä valuuttayksikössä.

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi

JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi S I J O I T A JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi OSA VARALLISUUDESTA JALOMET Sijoitettaessa on viisasta hajauttaa riskejä ja harkita

Lisätiedot