Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla"

Transkriptio

1 Inhimillinen työ osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla Tutkimusosio 3 Henriikka Virta Markku Aaltonen

2 Esipuhe Tämä työtapaturmien kustannusselvitys on toteutettu osana Työterveyslaitoksen vuosina tehtyä tutkimushanketta "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen". Tämä selvitys on hankkeen tutkimusosio nro. 3. Kustannusanalyysi toteutettiin kyselytutkimuksena mukana oleville yrityksille. Tutkimusosion tavoitteena on selvittää keskimääräiset tapaturmakustannukset yritystasolla käyttäen samaa tiedonkeruumenetelmää, jota sovellettiin Euroopan tilastotoimiston tutkimuksessa työtapaturmien sosioekonomisista kustannuksista. Kyselyjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Työterveyslaitoksen Työturvallisuustiimissä tutkimusinsinööri DI Henriikka Virta. Työn tekemistä ohjasi tiimipäällikkö tekniikan tohtori Markku Aaltonen. Tutkimushankkeen projektiryhmä ja ohjausryhmä olivat myös tiiviisti mukana selvityksen toteuttamisessa sen suunnittelusta lähtien. Näiden ryhmien rooli selvitykseen kuuluneiden kysymysten kommentoinnissa sekä tulosten analysointi ja raportointivaiheessa oli tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tutkimuksen "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, sosiaali ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen ohjaukseen ovat osallistuneet myös työmarkkinajärjestöt EK ja SAK sekä seuraavat tapaturmavakuutuslaitokset: Pohjola, If, Tapiola ja Fennia. 2

3 Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tämä raportti kuvaa tutkimusosio 3:n toteuttamisen ja tulokset, jotka liittyvät Tapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla. Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää keskimääräiset tapaturmakustannukset yritystasolla käyttäen samaa tiedonkeruumenetelmää, jota sovellettiin Euroopan tilastotoimiston tutkimuksessa työtapaturmien sosioekonomisista kustannuksista. Työsuojelukustannusten teoriaosuutta on kuvattu tarkemmin tutkimusosio 2:n loppuraportissa. Tutkimusosio 1:n loppuraportissa on puolestaan kuvattu tarkemmin mukana olevat yritykset, jotka osallistuivat kustannustietojen keruuseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä lomakkeella Digiumtiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Kyselyyn osallistuneet henkilöt palauttivat yhteensä 37 vastauslomaketta, joista 36 kappaletta sisälsi riittävät tiedot vastausten käsittelyä varten. Tutkimuksessa esitellään kerätty tapaturma aineisto ja niihin liittyvät työaikamenetykset ja kustannukset. Kerätyssä aineistossa tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituuden keskiarvo oli 39 poissaolopäivää. Pisimmillään poissaoloa oli aiheutunut 364 päivää ja lyhimmillään yksi päivä. Kyselyssä ilmoitettujen tapaturmien osalta yhden työtapaturman kokonaiskustannusten keskiarvo oli 6031 euroa (mediaani 1880 euroa). Ilmoitetuista työtapaturmista kokonaiskustannukset olivat maksimissaan euroa ja minimissään 306. Yrityksissä kerätään tapaturmakustannustietoja monilla tavoin, eikä vakiintunutta tapaa näytä olevan. Tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen ilmoittamat kustannukset erosivat toisistaan tarkkuudeltaan ja kattavuudeltaan melko paljon. Vastaajat olivat osassa kysymyksistä tunnistaneet melko hyvin, esiintyikö jokin kustannustekijä tapaturman yhteydessä, mutta toisaalta esimerkiksi useimpien tapaturman käsittelyyn ja hallinnollisiin toimiin liittyvien seurausten kohdalla noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei osannut sanoa, esiintyikö kyseinen seuraus tapaturman yhteydessä vai ei. Toisaalta osa vastaajista on saattanut ilmoittaa, että tiettyä seurausta ei esiintynyt tapaturman yhteydessä, vaikka täyttä varmuutta tai tarvittavaa tietoa asiasta ei olisi ollutkaan. On kuitenkin syytä muistaa, että työtapaturmista aiheutuvat kustannukset vähenevät ainoastaan työtapaturmien lukumäärää vähentämällä. Työtapaturmiin liittyvien seurausten tunnistaminen ja niistä aiheutuvien kustannusten laskenta onkin tärkeä kannustin työtapaturmien vähentämiseksi. Monet työpaikat eivät välttämättä tunnista esimerkiksi työtapaturmaan liittyviä hallinnollisia menetyksiä ja kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa, minkä vuoksi tapaturmakustannukset oletetaan todellista alhaisemmiksi. Olisikin tärkeää, että 3

4 yritysten erityisesti johdon tapaturmakustannustietoutta voitaisiin lisätä, jotta työtapaturmien estäminen nähtäisiin mielekkääksi myös yrityksen tuottavuuden kannalta. 4

5 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT YLEISTÄ KYSELY TYÖPAIKOILLE TULOKSET AINEISTON KUVAUS Tapaturmien luokittelu Kustannus ja menetystyyppien esiintyminen Työaikamenetykset Työaikamenetysten yksikkökustannukset Taloudelliset menetykset Kustannuslajien merkittävyys TAPAUSESIMERKIT...26 Tapausesimerkki Tapausesimerkki Tapausesimerkki POHDINTA TUTKIMUKSEN ARVIOINTI TUTKIMUSAINEISTON VERTAILU VALTAKUNNALLISEEN TILASTOON Työtapaturmien jakautuminen toimialoittain Työtapaturmien ESAW luokitukset TYÖTAPATURMISTA AIHEUTUNEET KUSTANNUKSET JA NIIDEN MERKITTÄVYYS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS...48 LIITTEET...50 LIITE 1. TIEDONKERUULOMAKE: TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET...50 LIITE 2. KUSTANNUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARIVOINTI. KESKIARVOTAULUKOT

6 1. Johdanto Eurostat on julkaissut vuonna 2004 tutkimuksen, joka sisältää sosio ekonomisten tapaturmakustannusten tilastollisen analyysin. Raportin mukaan vuonna 2000 EU:n 15 jäsenvaltiossa työtapaturmat aiheuttivat ainakin 55 miljardin euron kustannukset, jotka vastaavat 0,64 prosenttia näiden maiden bruttokansantuotteesta. Raportin kirjoittajat kuitenkin tuovat esille tutkimusasetelman ja tiedonkeruun heikkoudet, jolloin näihin lukuihin täytyy suhtautua varauksella. Tutkimuksessa käytetty menetelmä antaa kuitenkin pohjan tehdä syventäviä kansallisia tutkimuksia aiheesta. (Eurostat 2004) Työympäristön taloudellisia vaikutuksia on tutkittu jo pitkään varsinkin Pohjoismaissa. Aiheesta on syksyllä 2004 julkaistu raportti Pohjoismaiden Ministerineuvoston toimesta. Pohjoismaissa on tehty kansantaloudellisia laskelmia huonon työympäristön aiheuttamista menetyksistä, mutta menetelmät ovat osittain poikenneet toisistaan. Arviot ovat vaihdelleet 2 4 % välillä maan bruttokansantuotteesta. (Nordiska Ministerrådet 2004) Suomessa sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosasto on aktiivisesti tutkinut työympäristön taloudellisia vaikutuksia. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toteutettiin vuosina laaja työympäristötalousprojekti, joka tuotti erilaisia julkaisuja ja menetelmiä. Tämän jälkeen ministeriö kehitti kustannuslaskentamenetelmiä edelleen ja jakoi tietoa työpaikoille. Näistä on tehty yhteenveto julkaisuun "Työolot ja taloudellinen ajattelu" (STM 2001). Eräs tulos oli, että hyvä työympäristö vaikuttaa myönteisesti yrityksen tuottavuuteen samalla kun kustannukset vähenevät. Työterveyslaitos on tutkinut erityisesti työtapaturmakustannuksia 1980 ja 1990 lukujen taitteessa. Pohjoismaisessa hankkeessa kerättiin yksityiskohtaista tietoa tapaturmaseurauksista huonekalutehtaissa. Projektissa kehitettiin erityinen tapaturmaseurauspuumenetelmä ja sitä tukeva tietokonelaskentaohjelma. (Aaltonen 1996) Työterveyslaitos julkaisi myös vuonna 1995 erityisen työsuojelukustannuslaskentamenetelmän, joka kehitettiin osana STM:n em. ohjelmaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. (Vuori et al 1995) TYKY toiminnan taloudellisia vaikutuksia on tutkittu Työterveyslaitoksen pientyöpaikkaohjelmassa vuosina Ohjelman tavoitteena oli edistää pientyöpaikkojen ja niiden henkilöstön hyvinvointia ja yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä työterveyshuollon, työsuojelun ja ammatillisen osaamisen kehittämisen keinoin. Eräs tulos oli, että työkykyä ylläpitävän toiminnan tuomat säästöt voivat olla yritykselle vuositasolla jopa 2392 euroa työntekijää kohden. Tämä euromäärä saadaan vähentyneitten sairaspäivien rahasäästöistä. (Matilainen et al 2000) Työministeriön jaksamisohjelmassa on kerätty myös tutkimustietoa työympäristötaloudesta. Niissä on erityisesti tarkasteltu työssä jaksamisen taloudellisen vaikutuksia. (http://www.mol.fi/jaksamisohjelma/tutkimukset/tyoymparistotalous.htm) Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai 6

7 tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Yleistä Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työtapaturmista ja niiden yhteydessä aiheutuneita kustannuksia ja menetyksiä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä lomakkeella Digium tiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus palauttaa vastaukset paperisella lomakkeella. 2.2 Kysely työpaikoille Tutkimusosio 3:n työtapaturmakustannuskyselyä varten laadittiin tiedonkeruulomake Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset. Lomakkeen laatimisessa käytettiin apuna Statistical analysis of socio economic costs of accidents at work in the European Union tutkimuksessa käytettyä kyselypohjaa Final questionnaire for the companies. (Eurostat 2004) Kyselylomake muodostui seuraavista osa alueista: I. Taustatiedot II. Tiedot tapaturmasta ja henkilövahingoista III. Tapaturman yhteydessä aiheutuneet taloudelliset ja materiaalivahingot Tapaturman yhteydessä aiheutuneet taloudelliset menetykset (osa alue III) oli kyselyssä luokiteltu kustannustekijöiden perusteella taulukon 1 mukaisesti: 7

8 TAULUKKO 1. Tiedonkeruulomakkeen rakenne osiossa. OSIO I: Taustatiedot Vastaajan tiedot Yrityksen tiedot OSIO II: Tiedot tapaturmasta ja henkilövahingoista Sanallinen kuvaus tapaturmasta Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön tiedot Työntekijän toiminta ennen tapaturmaa Tapaturman aiheuttaneet tekijät OSIO III: Tapaturmasta aiheutuneet taloudelliset ja materiaalivahingot Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Aineelliset vahingot Aineettomat menetykset ja oikeudenkäyntikulut Ympäristöpäästöt Muut kustannukset Kustannusten merkittävyyden yleisesti arviointi Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Materiaalikustannukset tai menetykset Muut aineellisista vahingoista aiheutuneet kustannukset Aineettomista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset tai menetykset Tapaturman yhteydessä syntyneistä ympäristöpäästöistä tai vahingoista aiheutuneet kustannukset Muut ympäristövahingoista tai päästöistä aiheutuneet kustannukset Muut kustannukset, joita ei ole mainittu edellisissä osioissa Miten merkittäviksi kustannustekijöiksi arvioisitte seuraavat kustannuslajit työpaikkanne työtapaturmissa? Miten merkittäviksi kustannustekijöiksi arvioisitte seuraavat olosuhdetekijät työpaikkanne tapaturmissa? Tiedonkeruulomake on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Tiedonkeruulomake lähetettiin 30 työpaikalle sähköisessä muodossa, ja ohessa lähetettiin myös tulostettava lomake, joka oli mahdollista palauttaa paperiversiona. Näistä henkilöistä 9 vastasi sähköisellä lomakkeella ja kaksi palautti vastauksensa paperilla. Näin ollen kyselyyn vastasi yhteensä 11 henkilöä (35 %). Vastaajat oli ohjeistettu täyttämään kyselylomake viidestä eri tapaturmasta, jos mahdollista, mutta vastaajat saivat palauttaa myös vähemmän lomakkeita. Kyselyyn osallistuneet henkilöt palauttivat yhteensä 37 vastauslomaketta, joista 36 kappaletta sisälsi riittävät tiedot vastausten käsittelyä varten. Kyselyyn osallistujien ei ollut pakko vastata kaikkiin kysymyksiin, minkä vuoksi luvussa 3 esitetyissä keskiarvotaulukoissa ja kuvissa N luku on merkitty jokaisen kysymyksen kohdalla erikseen. Keskiarvotaulukoissa on esitetty myös mediaanit keskiarvojen tueksi. Kyselyyn osallistui yrityksiä eri toimialoilta taulukon 2 mukaisesti. Toimialatiedot on saatu tutkimusosiosta 1 Tietotarveanalyysi. TAULUKKO 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimialat. Toimiala Työpaikkojen lkm. Teollisuus 7 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 2 Rakentaminen 1 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1 8

9 Kyselyssä saadut vastaukset jakaantuivat toimialoittain kuvan 1 mukaisesti. Terveydenhuolto ja sosiaalipalv. 14 % Rakentaminen 6 % Sähkö, kaasu ja vesihuolto 25 % Teollisuus 56 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % KUVA 1. Kyselyssä saatujen vastausten jakautuminen toimialoittain. Kuten kuvasta 1 nähdään, suurin yli puolet kyselyssä ilmoitetuista työtapaturmista (56 %) oli teollisuuden yrityksistä, ja 25 % tapauksista saatiin sähkö, kaasu ja vesihuollon toimialalta. Rakentamisalan yrityksistä saatiin 6 % kyselyn työtapaturmista. 9

10 3. Tulokset 3.1 Aineiston kuvaus Tapaturmien luokittelu Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa 73 % tapauksista tapaturmassa vahingoittunut henkilö oli mies ja 27 % tapauksista nainen (N=33). Kuvassa 2 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ikäjakauma. Suurin osa (31 %) vahingoittuneista kuului ikäryhmään vuotta, ja 75 % vahingoittuneista oli vähintään 35 vuotiaita. KUVA 2. Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ikäjakauma. Kuvassa 3 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ammattiluokat. Vahingoittuneita oli 11 eri ammattiluokasta ja yhdessä tapauksessa ammattiluokka oli tuntematon. Eniten vahingoittuneita (17 %; N=36) kuului luokkaan 72 Konepaja ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat. KUVA 3. Ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittuneiden ammattiluokat. 10

11 Suurin osa vahingoittuneista (81 %) oli tapaturmahetkellä pysyvässä kokopäivätyössä, mutta osalla (14 %) oli tilapäinen kokopäivätyö, ja kaksi vahingoittuneista (6 %) oli harjoittelijoita tai oppisopimuksella työskenteleviä (N=36). Suurimmalla osalla (33 %) vahingoittuneista oli vuotta työkokemusta kyseisessä työtehtävässä, ja 28 %:lla työkokemusta oli 20 vuotta tai enemmän (KUVA 4). KUVA 4. Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön kokemus kyseisessä työtehtävässä. Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittunut ruumiinosa oli useimmiten yläraajat (42 %) tai alaraajat (31 %). Muissa tapauksissa vahingoittunut ruumiinosa oli pää tai selkä (KUVA 5). KUVA 5. Tapaturmassa vahingoittunut ruumiinosa. Kuvassa 6 on esitetty tapaturmista aiheutuneet vamman tyypit. Eniten tapaturmissa oli aiheutunut sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (37 %) ja haavoja ja pinnallisia vammoja (26 %). KUVA 6. Tapaturmasta aiheutuneen vamman tyyppi. Suurimmassa osassa ilmoitetuissa tapaturmissa tapahtumapaikka oli tavanomainen työpiste tai työpaikka (60 %). 28 % tapauksista tapaturma tapahtui tilapäisellä työpaikalla tai liikkuvassa työssä (KUVA 7). 11

12 KUVA 7. Tapaturman tapahtumispaikka. Kuvassa 8 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden uhrien työtehtävät (työprosessit) tapaturmatilanteessa. Eniten tapaturmia sattui tuotantoon, jalostukseen ja käsittelyyn liittyvissä työtehtävissä (39 %). KUVA 8. Vahingoittuneen työtehtävä (työprosessi) tapaturmatilanteessa. Yli kolmasosassa tapauksista vahingoittuneen työsuoritus tapaturmahetkellä oli liikkuminen (36 %) ja lähes yhtä usein vahingoittumiseen johtanut poikkeama oli henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (34 %) (kuvat 9 ja 10). Yli kolmasosassa tapauksista vahingoittuneen työsuoritus tapaturmahetkellä oli liikkuminen (36 %) ja lähes yhtä usein vahingoittumiseen johtanut poikkeama oli henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (34 %) (kuvat 8 ja 9). KUVA 9. Työsuoritus (erityinen fyysinen toiminta) tapaturmahetkellä. 12

13 KUVA 10. Vahingoittumiseen johtanut poikkeama (viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma). Vahingoittumistapa oli useimmiten iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vastaan (28 %) ja välitön aiheuttaja kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet (29 %) (kuvat 11 ja 12). KUVA 11. Tapaturmissa esiintyneet vahingoittumistavat 13

14 KUVA 12. Vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja (aineellinen tekijä). (Minkä aineellisen tekijän kanssa vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin?) Kustannus ja menetystyyppien esiintyminen Työaikamenetykset Suurimmassa osassa kyselyyn ilmoitetuista tapaturmista aiheutui tapaturmapäivän poissaolo, ja kaikissa tapauksissa tapaturmasta seurasi sairausloma. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että tapaturmasta olisi seurannut alentunut työteho töihinpaluun jälkeen, joskin hieman alta puolet vastanneista ei osannut sanoa, oliko tapaturman seurauksena aiheutunut alentunut työteho (KUVA 13). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tapaturmapäivän poissaolo (n=34) 68 % 32 % Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo (n=36) 100 % Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen (n=31) 55 % 45 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 13. Mitä kustannuksia aiheutui vahingoittuneen työaikamenetyksistä. Kuvassa 14 on esitetty kyselyyn vastanneiden arvioita niiden kustannusten esiintymisestä, jotka aiheutuivat tapaturman käsittelystä työpaikalla tai hallinnollisista toimista. Lähes kaikkien vastanneiden mukaan tapaturmailmoituksen laatimisesta aiheutui kustannuksia kyseisen tapaturman kohdalla. Noin puolessa tapauksista myös tapaturman tutkinnasta ja töiden uudelleen järjestelystä on syntynyt kustannuksia työpaikalla. 14

15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) (n=34) 29 % 47 % 24 % Muiden työntekijöiden alentunut työteho (n=33) 3 % 64 % 33 % Tapaturman tutkinta (n=36) 50 % 28 % 22 % Tapaturmaan liittyvät palaverit (n=31) 35 % 35 % 29 % Tapaturmailmoituksen laatiminen (n=36) 94 % 6 % Tiedotus (n=32) 31 % 50 % 19 % Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset (n=35) 37 % 31 % 31 % Töiden uudelleen järjestely (n=35) 46 % 26 % 29 % Sijaisen opastus (n=32) 22 % 44 % 34 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 14. Kustannukset, jotka aiheutuivat tapaturman käsittelystä työpaikalla tai hallinnollisista toimista. Myös poissaolosta aiheutuneista hallinnollisista kustannuksista, tapaturmaan liittyvistä palavereista ja tiedotuksesta sekä muiden työntekijöiden työaikamenetyksistä syntyi kustannuksia noin kolmasosassa kyselyyn ilmoitetuista tapaturmista. Sijaisen opastuksesta aiheutui kustannuksia hieman yli 20 % tapauksista. Muiden työntekijöiden alentunutta työtehoa sen sijaan ei pidetty kustannustekijänä lähes koskaan. Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutui kustannuksia vain muutamassa tapauksessa (KUVA 15) Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset (n=36) 6 % 81 % 14 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 15. Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet työaikamenetykset. Aineelliset vahingot Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa ei aiheutunut juurikaan materiaalikustannuksia tai menetyksiä. Ainoastaan 8 % vastaajista ilmoitti, että tapaturman yhteydessä syntyi materiaalikustannuksiin tai menetyksiin liittyviä korjauskustannuksia (KUVA 16). Muita materiaalikustannuksia tai menetyksiä ei ilmoitettujen tapaturmien yhteydessä aiheutunut. 15

16 Muut aineelliset vahingot (n=36) 100 % Toimitusten myöhästymisestä syntyneet kustannukset (esim. sopimussakot) (n=36) Laatukustannukset (esim. heikon laadun vuoksi annettut alennukset tai muut aiheutuneet menetykset) (n=35) 100 % 100 % Korjauskustannukset (työaikakustannukset) (n=36) 8 % 92 % Vuokrakustannukset (tilat, koneet, työvoima jne.) (n=36) 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 16. Muut aineellisista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Työaikamenetykset Kyselyyn osallistuneita pyydettiin ilmoittamaan kyseisestä työtapaturmasta aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä. Taulukossa 3 on esitetty poissaolopäivien keskiarvo, mediaani sekä minimi ja maksimiarvot. TAULUKKO 3. Tapaturmasta aiheutuneet poissaolopäivät. Tapaturmasta aiheutuneet poissaolopäivät n Min Max Md Ka Kuinka monta työkyvyttömyyspäivää tapaturmasta aiheutui? Aiheutuneen poissaolon pituuden keskiarvo oli 39 poissaolopäivää. Pisimmillään poissaoloa oli aiheutunut 364 päivää ja lyhimmillään yksi päivä. Kyselyn vastaajia pyydettiin merkitsemään, mitä työaikamenetyksiä tapaturman yhteydessä syntyi. Lomakkeessa oli annettu valmiiksi seuraavia vaihtoehtoja (taulukko 4): 16

17 TAULUKKO 4. Tiedonkeruulomakkeessa annetut vaihtoehdot työaikamenetysten osalta. Kustannustyyppi Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Kustannustekijät Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset Taulukkoon 5 on koottu vahingoittuneen henkilön työaikamenetykset tunteina, jotka syntyivät tapaturman seurauksena. TAULUKKO 5. Tapaturmasta aiheutuneet vahingoittuneen työaikamenetykset tunteina. Vahingoittuneen työaikamenetykset tunteina (h): n Min Max Md Ka Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Tapaturmapäivän poissaolotuntien keskiarvo oli viisi (5) tuntia (n = 16), ja koko sairauspoissaolon menetettyjen työtuntien keskiarvo 222 tuntia (n = 22). Yksikään vastaaja ei ollut ilmoittanut tapaturman jälkeisestä alentuneesta työtehosta aiheutuneita työaikamenetyksiä. Tapaturman käsittelystä ja hallinnollisista toimista aiheutuneita työaikamenetyksiä on esitetty taulukossa 6. Eniten vastauksia ilmoitettiin tapaturmailmoituksen laatimiseen (19 vastaajaa), ja siitä aiheutuneiksi tuntimenetysten keskiarvoksi saatiin 1 tunti (Md = 1h). Toiseksi eniten vastauksia annettiin tapaturman tutkintaan (16 vastaajaa), josta työaikamenetysten keskiarvo oli 8 tuntia (Md = 5h). aiheutuneiden 17

18 TAULUKKO 6. Tapaturman käsittelystä ja hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset tunteina. Tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset (h) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) n Min Max Md Ka Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tuntimäärältään suurimmat keskimääräiset tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset syntyivät töiden uudelleenjärjestelystä (ka = 45h; n = 6). Hallinnollisiin tehtäviin liittyneet työaikamenetykset ja tiedotukseen liittyneet työaikamenetykset arvioitiin kummatkin keskimäärin vain tunnin (1 h) suuruisiksi. Kahden kyselyssä ilmoitetun tapaturman yhteydessä syntyi seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneita työaikamenetyksiä, joiden keskiarvoksi saatiin 61 tuntia (taulukko 7). TAULUKKO 7. Seisokeista ja tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset tunteina. Seisokeista/tuotannon viivästyksistä aiheutuneet n Min Max Md Ka työaikamenetykset (h): Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset: Taulukkoon 8 on koottu kaikki tapaturman yhteydessä syntyneet työaikamenetykset päälajeittain. Suurimmat keskimääräiset työaikamenetykset syntyivät vahingoittuneen työaikamenetyksistä (n = 22, ka = 225 h, Md = 81 h). Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutui keskiarvoisesti 26 tunnin työaikamenetykset (n = 22, Md = 11). TAULUKKO 8. Tapaturmasta aiheutuneet työaikamenetykset. Yhteenveto työtapaturmaan liittyvistä n Min Max Md Ka työaikamenetyksistä Vahingoittuneen työaikamenetykset yhteensä Tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Kaikki tapaturmasta aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Kaiken kaikkiaan kyselyssä ilmoitetuista työtapaturmista syntyi keskiarvoisesti 256 tunnin työaikamenetykset (n = 22, Md = 130). Enimmillään kaikki työaikamenetykset olivat 1791 tuntia ja vähimmillään 13 tuntia. 18

19 3.1.4 Työaikamenetysten yksikkökustannukset Kyselyyn osallistujille annettiin myös mahdollisuus täyttää työaikamenetysten yksikkökustannukset ( /h). Taulukkoon 9 on koottu vastaajien ilmoittamia yksikkökustannuksia työaikamenetyksille. Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön työajan yksikkökustannukset vaihtelivat välillä sekä tapaturmapäivän että tapaturmasta aiheutuneet poissaolon osalta. TAULUKKO 9. Työaikamenetysten yksikkökustannukset. Työaikamenetysten kustannukset yhteensä ( /h): n Min Max Md Ka Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Tapaturmapäivän poissaolon yksikkökustannusten keskiarvoksi saatiin 25 /h (Md = 23 /h) ja sairauspoissaolon osalta 27 /h (Md = 27 /h). Erot johtuvat n:n suuruudesta, eli siitä, kuinka monesta tapauksesta kyseiset yksikkökustannukset on ilmoitettu Taloudelliset menetykset Kyselyyn osallistuneita pyydettiin ilmoittamaan, mitä kustannuksia tapaturman yhteydessä syntyi. Tiedonkeruulomakkeessa oli annettu erilaisia kustannustyyppejä ja niihin liittyviä kustannustekijöitä (taulukko 10), joiden kohdalle vastaajat saattoivat merkitä kyseisessä tapaturmassa syntyneitä kustannuksia. Kustannusten keskiarvotaulukot on esitetty niistä kustannustekijöistä, joista vähintään yksi vastaaja on ilmoittanut kustannusten suuruuden. 19

20 TAULUKKO 10. Kyselylomakkeessa esitetyt kustannustekijät. Kustannustyyppi Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Kustannustekijät Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset Aineelliset vahingot Materiaalikustannukset tai menetykset Raaka ainemenetykset Keskeneräisten/valmiiden tuotteiden menetykset Kiinteiden rakenteiden tai tuotantotilojen vahingoittumisesta syntyneet kustannukset Koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen vaurioituminen Muut aineellisista vahingoista aiheutuneet kustannukset Vuokrakustannukset (tilat, koneet, työvoima jne.) Korjauskustannukset (työaikakustannukset) Laatukustannukset (esim. heikon laadun vuoksi annetut alennukset tai muut aiheutuneet menetykset) Toimitusten myöhästymisestä syntyneet kustannukset (esim. sopimussakot) Muut aineelliset vahingot Aineettomat menetykset ja oikeudenkäyntikulut Aineettomista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Asiakkaiden tai tilausten menetykset Imagokustannukset Muut aineettomista vahingoista aiheutuneet kustannukset Oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset tai menetykset Oikeudenkäyntikulut Sopimiskulut Ympäristöpäästöt Tapaturman yhteydessä syntyneistä ympäristöpäästöistä tai vahingoista aiheutuneet kustannukset Normaalista poikkeavat jätteiden kuljetus ja käsittelykustannukset Ympäristövahingoista aiheutuneet puhdistuskustannukset (esim. maaperä, vesistö, ilma) Ympäristövahingoista aiheutuneet sakot Muut ympäristövahingoista tai päästöistä aiheutuneet kustannukset Muut kustannukset Muut kustannukset, joita ei ole mainittu edellisissä osioissa 20

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku 27.6.2014 Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku Jokainen työtapaturma aiheuttaa kustannuksia niin henkilölle itselleen kuin myös hänen työpaikalleen. Tapaturmien kustannusten

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmien

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 25 2011 työntekijää 100 t 8 7 Kaikki tapaturmat 6 Työpaikkatapaturmat 5 4 3 Työmatkatapaturmat 2 1 Ammattitaudit 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön

VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön VAARATILANNE- JA TAPATURMA- ILMOITUS Yrityksen sisäiseen käyttöön Tapahtumien kuvaus Ilmoituksen laatija Tapahtumapaikka Päivämäärä Tapahtuma-aika (pvm ja klo) Työvaihe tai -vaiheet, joita tehtiin Tapahtumiin

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Aineiston tuottaminen,

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2003 2012 8 7 6 Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat 4 3 2

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖPAIKKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010 Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla Vuosiraportti 2010 Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L-vastuualueen hankkeilla

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin

Lisätiedot

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU

TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU TYÖTAPATURMIEN LUOKITTELU Opas työpaikkojen käyttöön SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisältö Lukijalle Lukijalle 2 UUSI LOMAKE JA LUOKITTELU 3 Tilastotiedon taso paranee

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2013 5.5.2014 LIIKENNEVIRASTON JA ELY-KESKUSTEN TIEHANKKEIDEN

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2013 5.5.2014 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ Turvallisuustiedon keruu (diat 3-6) Turvallisuuspoikkeamat vuonna 2013 (diat

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön SISÄLTÖ LUKIJALLE 1 UUSI LAKI TYÖTAPATURMISTA JA AMMATTITAUDEISTA 1 ILMOITUS VAHINKOTAPAHTUMASTA 2 OLOSUHDETIEDOT 2 SANALLINEN TAPAHTUMAN

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo

TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo Heidi Lepistö Mika Tuukkanen Leena Imppu T571SA TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo Projektiosaaminen Ympäristöteknologia Marraskuu 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Projektin sisältö...

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Tämä ohjeistus koskee työtapaturmailmoituslomakkeen täyttämistä. Ammattitauti-ilmoituslomakkeen täyttöohje on erikseen. Tällä ilmoituksella ilmoitetaan kaikki

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Työtapaturmista ilmoittaminen Intranet-linkin kautta

Työtapaturmista ilmoittaminen Intranet-linkin kautta Työtapaturmista ilmoittaminen Intranet-linkin kautta 1 Tapaturman satuttua... Vahingoittunut Ilmoitus tapaturmasta Työnantaja Vakuutustodistus Vakuutustodistus Tapaturma/ ammattitauti-ilmoitus Lääkäri

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto

KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto KEMIN KAUPUNKI Tapaturmatilasto Aikaväli 01.01.2015 31.12.2015 FENNIA Vuosi Vahinkolukumäärä Maksetut korvaukset/ euroa Korvauspäivät 2015 107 124438 864 2014 95 50302 438 Vuosi Keskivahinko 2015 107 Euroa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kysely työsuojeluvaltuutetuille

Kysely työsuojeluvaltuutetuille Työsuojeluyksikkö Tutkimustoiminta Kysely työsuojeluvaltuutetuille 12/2006 01/2007 toimintaympäristö, toimintaedellytykset ja yhteistoiminta Kyselyn taustaa Metallityöväen liitto seuraa tiiviisti metalliteollisuuden

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 Loppuraportti Yhteishankkeen tarkoitus Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 212 on jatkoa vuosina 21 ja 211 toteutetuille vertailututkimuksille, joiden tavoitteena on

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä

Työtapaturmat. Tilastovuodet 2000 2009 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1. Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä Työtapaturmat Tilastovuodet 2000 2009 2009 2008 2007 2010 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 30000 60000 90000 120000 150000 Yrittäjät Palkansaajat Yhteensä TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO 1 Sisällysluettelo,

Lisätiedot

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen Sattuneiden tapaturmien perusteellisesta tutkimisesta saadaan täsmällistä tietoa työpaikan vaaroista ja torjuntatoimenpiteiden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön! ytä l i ä S TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO Tapaturmavakuutuskeskus 1.1.2016 alkaen 1 Sisältö Lukijalle 2 Lukijalle 3 UUSI LAKI

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus

TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Elintarvikealan ik l tuottavuustalkoot tt t t 07-09 09 TyEL-vakuutus ja työkyvyttömyyskustannus Pertti Suominen Aon Finland Oy Aon Consulting 1 TyEL-maksu Maksun jakautuminen eri osiin: 2009 2008 Vanhuuseläke

Lisätiedot