Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla"

Transkriptio

1 Inhimillinen työ osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla Tutkimusosio 3 Henriikka Virta Markku Aaltonen

2 Esipuhe Tämä työtapaturmien kustannusselvitys on toteutettu osana Työterveyslaitoksen vuosina tehtyä tutkimushanketta "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen". Tämä selvitys on hankkeen tutkimusosio nro. 3. Kustannusanalyysi toteutettiin kyselytutkimuksena mukana oleville yrityksille. Tutkimusosion tavoitteena on selvittää keskimääräiset tapaturmakustannukset yritystasolla käyttäen samaa tiedonkeruumenetelmää, jota sovellettiin Euroopan tilastotoimiston tutkimuksessa työtapaturmien sosioekonomisista kustannuksista. Kyselyjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Työterveyslaitoksen Työturvallisuustiimissä tutkimusinsinööri DI Henriikka Virta. Työn tekemistä ohjasi tiimipäällikkö tekniikan tohtori Markku Aaltonen. Tutkimushankkeen projektiryhmä ja ohjausryhmä olivat myös tiiviisti mukana selvityksen toteuttamisessa sen suunnittelusta lähtien. Näiden ryhmien rooli selvitykseen kuuluneiden kysymysten kommentoinnissa sekä tulosten analysointi ja raportointivaiheessa oli tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tutkimuksen "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, sosiaali ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen ohjaukseen ovat osallistuneet myös työmarkkinajärjestöt EK ja SAK sekä seuraavat tapaturmavakuutuslaitokset: Pohjola, If, Tapiola ja Fennia. 2

3 Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tämä raportti kuvaa tutkimusosio 3:n toteuttamisen ja tulokset, jotka liittyvät Tapaturmaseurausten ja kustannusten selvittäminen yritystasolla. Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää keskimääräiset tapaturmakustannukset yritystasolla käyttäen samaa tiedonkeruumenetelmää, jota sovellettiin Euroopan tilastotoimiston tutkimuksessa työtapaturmien sosioekonomisista kustannuksista. Työsuojelukustannusten teoriaosuutta on kuvattu tarkemmin tutkimusosio 2:n loppuraportissa. Tutkimusosio 1:n loppuraportissa on puolestaan kuvattu tarkemmin mukana olevat yritykset, jotka osallistuivat kustannustietojen keruuseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä lomakkeella Digiumtiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Kyselyyn osallistuneet henkilöt palauttivat yhteensä 37 vastauslomaketta, joista 36 kappaletta sisälsi riittävät tiedot vastausten käsittelyä varten. Tutkimuksessa esitellään kerätty tapaturma aineisto ja niihin liittyvät työaikamenetykset ja kustannukset. Kerätyssä aineistossa tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituuden keskiarvo oli 39 poissaolopäivää. Pisimmillään poissaoloa oli aiheutunut 364 päivää ja lyhimmillään yksi päivä. Kyselyssä ilmoitettujen tapaturmien osalta yhden työtapaturman kokonaiskustannusten keskiarvo oli 6031 euroa (mediaani 1880 euroa). Ilmoitetuista työtapaturmista kokonaiskustannukset olivat maksimissaan euroa ja minimissään 306. Yrityksissä kerätään tapaturmakustannustietoja monilla tavoin, eikä vakiintunutta tapaa näytä olevan. Tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen ilmoittamat kustannukset erosivat toisistaan tarkkuudeltaan ja kattavuudeltaan melko paljon. Vastaajat olivat osassa kysymyksistä tunnistaneet melko hyvin, esiintyikö jokin kustannustekijä tapaturman yhteydessä, mutta toisaalta esimerkiksi useimpien tapaturman käsittelyyn ja hallinnollisiin toimiin liittyvien seurausten kohdalla noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei osannut sanoa, esiintyikö kyseinen seuraus tapaturman yhteydessä vai ei. Toisaalta osa vastaajista on saattanut ilmoittaa, että tiettyä seurausta ei esiintynyt tapaturman yhteydessä, vaikka täyttä varmuutta tai tarvittavaa tietoa asiasta ei olisi ollutkaan. On kuitenkin syytä muistaa, että työtapaturmista aiheutuvat kustannukset vähenevät ainoastaan työtapaturmien lukumäärää vähentämällä. Työtapaturmiin liittyvien seurausten tunnistaminen ja niistä aiheutuvien kustannusten laskenta onkin tärkeä kannustin työtapaturmien vähentämiseksi. Monet työpaikat eivät välttämättä tunnista esimerkiksi työtapaturmaan liittyviä hallinnollisia menetyksiä ja kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa, minkä vuoksi tapaturmakustannukset oletetaan todellista alhaisemmiksi. Olisikin tärkeää, että 3

4 yritysten erityisesti johdon tapaturmakustannustietoutta voitaisiin lisätä, jotta työtapaturmien estäminen nähtäisiin mielekkääksi myös yrityksen tuottavuuden kannalta. 4

5 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT YLEISTÄ KYSELY TYÖPAIKOILLE TULOKSET AINEISTON KUVAUS Tapaturmien luokittelu Kustannus ja menetystyyppien esiintyminen Työaikamenetykset Työaikamenetysten yksikkökustannukset Taloudelliset menetykset Kustannuslajien merkittävyys TAPAUSESIMERKIT...26 Tapausesimerkki Tapausesimerkki Tapausesimerkki POHDINTA TUTKIMUKSEN ARVIOINTI TUTKIMUSAINEISTON VERTAILU VALTAKUNNALLISEEN TILASTOON Työtapaturmien jakautuminen toimialoittain Työtapaturmien ESAW luokitukset TYÖTAPATURMISTA AIHEUTUNEET KUSTANNUKSET JA NIIDEN MERKITTÄVYYS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS...48 LIITTEET...50 LIITE 1. TIEDONKERUULOMAKE: TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET...50 LIITE 2. KUSTANNUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARIVOINTI. KESKIARVOTAULUKOT

6 1. Johdanto Eurostat on julkaissut vuonna 2004 tutkimuksen, joka sisältää sosio ekonomisten tapaturmakustannusten tilastollisen analyysin. Raportin mukaan vuonna 2000 EU:n 15 jäsenvaltiossa työtapaturmat aiheuttivat ainakin 55 miljardin euron kustannukset, jotka vastaavat 0,64 prosenttia näiden maiden bruttokansantuotteesta. Raportin kirjoittajat kuitenkin tuovat esille tutkimusasetelman ja tiedonkeruun heikkoudet, jolloin näihin lukuihin täytyy suhtautua varauksella. Tutkimuksessa käytetty menetelmä antaa kuitenkin pohjan tehdä syventäviä kansallisia tutkimuksia aiheesta. (Eurostat 2004) Työympäristön taloudellisia vaikutuksia on tutkittu jo pitkään varsinkin Pohjoismaissa. Aiheesta on syksyllä 2004 julkaistu raportti Pohjoismaiden Ministerineuvoston toimesta. Pohjoismaissa on tehty kansantaloudellisia laskelmia huonon työympäristön aiheuttamista menetyksistä, mutta menetelmät ovat osittain poikenneet toisistaan. Arviot ovat vaihdelleet 2 4 % välillä maan bruttokansantuotteesta. (Nordiska Ministerrådet 2004) Suomessa sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosasto on aktiivisesti tutkinut työympäristön taloudellisia vaikutuksia. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toteutettiin vuosina laaja työympäristötalousprojekti, joka tuotti erilaisia julkaisuja ja menetelmiä. Tämän jälkeen ministeriö kehitti kustannuslaskentamenetelmiä edelleen ja jakoi tietoa työpaikoille. Näistä on tehty yhteenveto julkaisuun "Työolot ja taloudellinen ajattelu" (STM 2001). Eräs tulos oli, että hyvä työympäristö vaikuttaa myönteisesti yrityksen tuottavuuteen samalla kun kustannukset vähenevät. Työterveyslaitos on tutkinut erityisesti työtapaturmakustannuksia 1980 ja 1990 lukujen taitteessa. Pohjoismaisessa hankkeessa kerättiin yksityiskohtaista tietoa tapaturmaseurauksista huonekalutehtaissa. Projektissa kehitettiin erityinen tapaturmaseurauspuumenetelmä ja sitä tukeva tietokonelaskentaohjelma. (Aaltonen 1996) Työterveyslaitos julkaisi myös vuonna 1995 erityisen työsuojelukustannuslaskentamenetelmän, joka kehitettiin osana STM:n em. ohjelmaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. (Vuori et al 1995) TYKY toiminnan taloudellisia vaikutuksia on tutkittu Työterveyslaitoksen pientyöpaikkaohjelmassa vuosina Ohjelman tavoitteena oli edistää pientyöpaikkojen ja niiden henkilöstön hyvinvointia ja yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä työterveyshuollon, työsuojelun ja ammatillisen osaamisen kehittämisen keinoin. Eräs tulos oli, että työkykyä ylläpitävän toiminnan tuomat säästöt voivat olla yritykselle vuositasolla jopa 2392 euroa työntekijää kohden. Tämä euromäärä saadaan vähentyneitten sairaspäivien rahasäästöistä. (Matilainen et al 2000) Työministeriön jaksamisohjelmassa on kerätty myös tutkimustietoa työympäristötaloudesta. Niissä on erityisesti tarkasteltu työssä jaksamisen taloudellisen vaikutuksia. (http://www.mol.fi/jaksamisohjelma/tutkimukset/tyoymparistotalous.htm) Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai 6

7 tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Yleistä Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työtapaturmista ja niiden yhteydessä aiheutuneita kustannuksia ja menetyksiä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä lomakkeella Digium tiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus palauttaa vastaukset paperisella lomakkeella. 2.2 Kysely työpaikoille Tutkimusosio 3:n työtapaturmakustannuskyselyä varten laadittiin tiedonkeruulomake Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset. Lomakkeen laatimisessa käytettiin apuna Statistical analysis of socio economic costs of accidents at work in the European Union tutkimuksessa käytettyä kyselypohjaa Final questionnaire for the companies. (Eurostat 2004) Kyselylomake muodostui seuraavista osa alueista: I. Taustatiedot II. Tiedot tapaturmasta ja henkilövahingoista III. Tapaturman yhteydessä aiheutuneet taloudelliset ja materiaalivahingot Tapaturman yhteydessä aiheutuneet taloudelliset menetykset (osa alue III) oli kyselyssä luokiteltu kustannustekijöiden perusteella taulukon 1 mukaisesti: 7

8 TAULUKKO 1. Tiedonkeruulomakkeen rakenne osiossa. OSIO I: Taustatiedot Vastaajan tiedot Yrityksen tiedot OSIO II: Tiedot tapaturmasta ja henkilövahingoista Sanallinen kuvaus tapaturmasta Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön tiedot Työntekijän toiminta ennen tapaturmaa Tapaturman aiheuttaneet tekijät OSIO III: Tapaturmasta aiheutuneet taloudelliset ja materiaalivahingot Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Aineelliset vahingot Aineettomat menetykset ja oikeudenkäyntikulut Ympäristöpäästöt Muut kustannukset Kustannusten merkittävyyden yleisesti arviointi Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Materiaalikustannukset tai menetykset Muut aineellisista vahingoista aiheutuneet kustannukset Aineettomista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset tai menetykset Tapaturman yhteydessä syntyneistä ympäristöpäästöistä tai vahingoista aiheutuneet kustannukset Muut ympäristövahingoista tai päästöistä aiheutuneet kustannukset Muut kustannukset, joita ei ole mainittu edellisissä osioissa Miten merkittäviksi kustannustekijöiksi arvioisitte seuraavat kustannuslajit työpaikkanne työtapaturmissa? Miten merkittäviksi kustannustekijöiksi arvioisitte seuraavat olosuhdetekijät työpaikkanne tapaturmissa? Tiedonkeruulomake on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Tiedonkeruulomake lähetettiin 30 työpaikalle sähköisessä muodossa, ja ohessa lähetettiin myös tulostettava lomake, joka oli mahdollista palauttaa paperiversiona. Näistä henkilöistä 9 vastasi sähköisellä lomakkeella ja kaksi palautti vastauksensa paperilla. Näin ollen kyselyyn vastasi yhteensä 11 henkilöä (35 %). Vastaajat oli ohjeistettu täyttämään kyselylomake viidestä eri tapaturmasta, jos mahdollista, mutta vastaajat saivat palauttaa myös vähemmän lomakkeita. Kyselyyn osallistuneet henkilöt palauttivat yhteensä 37 vastauslomaketta, joista 36 kappaletta sisälsi riittävät tiedot vastausten käsittelyä varten. Kyselyyn osallistujien ei ollut pakko vastata kaikkiin kysymyksiin, minkä vuoksi luvussa 3 esitetyissä keskiarvotaulukoissa ja kuvissa N luku on merkitty jokaisen kysymyksen kohdalla erikseen. Keskiarvotaulukoissa on esitetty myös mediaanit keskiarvojen tueksi. Kyselyyn osallistui yrityksiä eri toimialoilta taulukon 2 mukaisesti. Toimialatiedot on saatu tutkimusosiosta 1 Tietotarveanalyysi. TAULUKKO 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimialat. Toimiala Työpaikkojen lkm. Teollisuus 7 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 2 Rakentaminen 1 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1 8

9 Kyselyssä saadut vastaukset jakaantuivat toimialoittain kuvan 1 mukaisesti. Terveydenhuolto ja sosiaalipalv. 14 % Rakentaminen 6 % Sähkö, kaasu ja vesihuolto 25 % Teollisuus 56 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % KUVA 1. Kyselyssä saatujen vastausten jakautuminen toimialoittain. Kuten kuvasta 1 nähdään, suurin yli puolet kyselyssä ilmoitetuista työtapaturmista (56 %) oli teollisuuden yrityksistä, ja 25 % tapauksista saatiin sähkö, kaasu ja vesihuollon toimialalta. Rakentamisalan yrityksistä saatiin 6 % kyselyn työtapaturmista. 9

10 3. Tulokset 3.1 Aineiston kuvaus Tapaturmien luokittelu Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa 73 % tapauksista tapaturmassa vahingoittunut henkilö oli mies ja 27 % tapauksista nainen (N=33). Kuvassa 2 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ikäjakauma. Suurin osa (31 %) vahingoittuneista kuului ikäryhmään vuotta, ja 75 % vahingoittuneista oli vähintään 35 vuotiaita. KUVA 2. Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ikäjakauma. Kuvassa 3 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden henkilöiden ammattiluokat. Vahingoittuneita oli 11 eri ammattiluokasta ja yhdessä tapauksessa ammattiluokka oli tuntematon. Eniten vahingoittuneita (17 %; N=36) kuului luokkaan 72 Konepaja ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat. KUVA 3. Ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittuneiden ammattiluokat. 10

11 Suurin osa vahingoittuneista (81 %) oli tapaturmahetkellä pysyvässä kokopäivätyössä, mutta osalla (14 %) oli tilapäinen kokopäivätyö, ja kaksi vahingoittuneista (6 %) oli harjoittelijoita tai oppisopimuksella työskenteleviä (N=36). Suurimmalla osalla (33 %) vahingoittuneista oli vuotta työkokemusta kyseisessä työtehtävässä, ja 28 %:lla työkokemusta oli 20 vuotta tai enemmän (KUVA 4). KUVA 4. Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön kokemus kyseisessä työtehtävässä. Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa vahingoittunut ruumiinosa oli useimmiten yläraajat (42 %) tai alaraajat (31 %). Muissa tapauksissa vahingoittunut ruumiinosa oli pää tai selkä (KUVA 5). KUVA 5. Tapaturmassa vahingoittunut ruumiinosa. Kuvassa 6 on esitetty tapaturmista aiheutuneet vamman tyypit. Eniten tapaturmissa oli aiheutunut sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (37 %) ja haavoja ja pinnallisia vammoja (26 %). KUVA 6. Tapaturmasta aiheutuneen vamman tyyppi. Suurimmassa osassa ilmoitetuissa tapaturmissa tapahtumapaikka oli tavanomainen työpiste tai työpaikka (60 %). 28 % tapauksista tapaturma tapahtui tilapäisellä työpaikalla tai liikkuvassa työssä (KUVA 7). 11

12 KUVA 7. Tapaturman tapahtumispaikka. Kuvassa 8 on esitetty tapaturmissa vahingoittuneiden uhrien työtehtävät (työprosessit) tapaturmatilanteessa. Eniten tapaturmia sattui tuotantoon, jalostukseen ja käsittelyyn liittyvissä työtehtävissä (39 %). KUVA 8. Vahingoittuneen työtehtävä (työprosessi) tapaturmatilanteessa. Yli kolmasosassa tapauksista vahingoittuneen työsuoritus tapaturmahetkellä oli liikkuminen (36 %) ja lähes yhtä usein vahingoittumiseen johtanut poikkeama oli henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (34 %) (kuvat 9 ja 10). Yli kolmasosassa tapauksista vahingoittuneen työsuoritus tapaturmahetkellä oli liikkuminen (36 %) ja lähes yhtä usein vahingoittumiseen johtanut poikkeama oli henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (34 %) (kuvat 8 ja 9). KUVA 9. Työsuoritus (erityinen fyysinen toiminta) tapaturmahetkellä. 12

13 KUVA 10. Vahingoittumiseen johtanut poikkeama (viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma). Vahingoittumistapa oli useimmiten iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vastaan (28 %) ja välitön aiheuttaja kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet (29 %) (kuvat 11 ja 12). KUVA 11. Tapaturmissa esiintyneet vahingoittumistavat 13

14 KUVA 12. Vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja (aineellinen tekijä). (Minkä aineellisen tekijän kanssa vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin?) Kustannus ja menetystyyppien esiintyminen Työaikamenetykset Suurimmassa osassa kyselyyn ilmoitetuista tapaturmista aiheutui tapaturmapäivän poissaolo, ja kaikissa tapauksissa tapaturmasta seurasi sairausloma. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että tapaturmasta olisi seurannut alentunut työteho töihinpaluun jälkeen, joskin hieman alta puolet vastanneista ei osannut sanoa, oliko tapaturman seurauksena aiheutunut alentunut työteho (KUVA 13). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tapaturmapäivän poissaolo (n=34) 68 % 32 % Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo (n=36) 100 % Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen (n=31) 55 % 45 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 13. Mitä kustannuksia aiheutui vahingoittuneen työaikamenetyksistä. Kuvassa 14 on esitetty kyselyyn vastanneiden arvioita niiden kustannusten esiintymisestä, jotka aiheutuivat tapaturman käsittelystä työpaikalla tai hallinnollisista toimista. Lähes kaikkien vastanneiden mukaan tapaturmailmoituksen laatimisesta aiheutui kustannuksia kyseisen tapaturman kohdalla. Noin puolessa tapauksista myös tapaturman tutkinnasta ja töiden uudelleen järjestelystä on syntynyt kustannuksia työpaikalla. 14

15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) (n=34) 29 % 47 % 24 % Muiden työntekijöiden alentunut työteho (n=33) 3 % 64 % 33 % Tapaturman tutkinta (n=36) 50 % 28 % 22 % Tapaturmaan liittyvät palaverit (n=31) 35 % 35 % 29 % Tapaturmailmoituksen laatiminen (n=36) 94 % 6 % Tiedotus (n=32) 31 % 50 % 19 % Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset (n=35) 37 % 31 % 31 % Töiden uudelleen järjestely (n=35) 46 % 26 % 29 % Sijaisen opastus (n=32) 22 % 44 % 34 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 14. Kustannukset, jotka aiheutuivat tapaturman käsittelystä työpaikalla tai hallinnollisista toimista. Myös poissaolosta aiheutuneista hallinnollisista kustannuksista, tapaturmaan liittyvistä palavereista ja tiedotuksesta sekä muiden työntekijöiden työaikamenetyksistä syntyi kustannuksia noin kolmasosassa kyselyyn ilmoitetuista tapaturmista. Sijaisen opastuksesta aiheutui kustannuksia hieman yli 20 % tapauksista. Muiden työntekijöiden alentunutta työtehoa sen sijaan ei pidetty kustannustekijänä lähes koskaan. Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutui kustannuksia vain muutamassa tapauksessa (KUVA 15) Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset (n=36) 6 % 81 % 14 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 15. Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet työaikamenetykset. Aineelliset vahingot Kyselyssä ilmoitetuissa tapaturmissa ei aiheutunut juurikaan materiaalikustannuksia tai menetyksiä. Ainoastaan 8 % vastaajista ilmoitti, että tapaturman yhteydessä syntyi materiaalikustannuksiin tai menetyksiin liittyviä korjauskustannuksia (KUVA 16). Muita materiaalikustannuksia tai menetyksiä ei ilmoitettujen tapaturmien yhteydessä aiheutunut. 15

16 Muut aineelliset vahingot (n=36) 100 % Toimitusten myöhästymisestä syntyneet kustannukset (esim. sopimussakot) (n=36) Laatukustannukset (esim. heikon laadun vuoksi annettut alennukset tai muut aiheutuneet menetykset) (n=35) 100 % 100 % Korjauskustannukset (työaikakustannukset) (n=36) 8 % 92 % Vuokrakustannukset (tilat, koneet, työvoima jne.) (n=36) 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En osaa sanoa KUVA 16. Muut aineellisista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Työaikamenetykset Kyselyyn osallistuneita pyydettiin ilmoittamaan kyseisestä työtapaturmasta aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä. Taulukossa 3 on esitetty poissaolopäivien keskiarvo, mediaani sekä minimi ja maksimiarvot. TAULUKKO 3. Tapaturmasta aiheutuneet poissaolopäivät. Tapaturmasta aiheutuneet poissaolopäivät n Min Max Md Ka Kuinka monta työkyvyttömyyspäivää tapaturmasta aiheutui? Aiheutuneen poissaolon pituuden keskiarvo oli 39 poissaolopäivää. Pisimmillään poissaoloa oli aiheutunut 364 päivää ja lyhimmillään yksi päivä. Kyselyn vastaajia pyydettiin merkitsemään, mitä työaikamenetyksiä tapaturman yhteydessä syntyi. Lomakkeessa oli annettu valmiiksi seuraavia vaihtoehtoja (taulukko 4): 16

17 TAULUKKO 4. Tiedonkeruulomakkeessa annetut vaihtoehdot työaikamenetysten osalta. Kustannustyyppi Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Kustannustekijät Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset Taulukkoon 5 on koottu vahingoittuneen henkilön työaikamenetykset tunteina, jotka syntyivät tapaturman seurauksena. TAULUKKO 5. Tapaturmasta aiheutuneet vahingoittuneen työaikamenetykset tunteina. Vahingoittuneen työaikamenetykset tunteina (h): n Min Max Md Ka Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Tapaturmapäivän poissaolotuntien keskiarvo oli viisi (5) tuntia (n = 16), ja koko sairauspoissaolon menetettyjen työtuntien keskiarvo 222 tuntia (n = 22). Yksikään vastaaja ei ollut ilmoittanut tapaturman jälkeisestä alentuneesta työtehosta aiheutuneita työaikamenetyksiä. Tapaturman käsittelystä ja hallinnollisista toimista aiheutuneita työaikamenetyksiä on esitetty taulukossa 6. Eniten vastauksia ilmoitettiin tapaturmailmoituksen laatimiseen (19 vastaajaa), ja siitä aiheutuneiksi tuntimenetysten keskiarvoksi saatiin 1 tunti (Md = 1h). Toiseksi eniten vastauksia annettiin tapaturman tutkintaan (16 vastaajaa), josta työaikamenetysten keskiarvo oli 8 tuntia (Md = 5h). aiheutuneiden 17

18 TAULUKKO 6. Tapaturman käsittelystä ja hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset tunteina. Tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset (h) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) n Min Max Md Ka Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tuntimäärältään suurimmat keskimääräiset tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset syntyivät töiden uudelleenjärjestelystä (ka = 45h; n = 6). Hallinnollisiin tehtäviin liittyneet työaikamenetykset ja tiedotukseen liittyneet työaikamenetykset arvioitiin kummatkin keskimäärin vain tunnin (1 h) suuruisiksi. Kahden kyselyssä ilmoitetun tapaturman yhteydessä syntyi seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneita työaikamenetyksiä, joiden keskiarvoksi saatiin 61 tuntia (taulukko 7). TAULUKKO 7. Seisokeista ja tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset tunteina. Seisokeista/tuotannon viivästyksistä aiheutuneet n Min Max Md Ka työaikamenetykset (h): Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset: Taulukkoon 8 on koottu kaikki tapaturman yhteydessä syntyneet työaikamenetykset päälajeittain. Suurimmat keskimääräiset työaikamenetykset syntyivät vahingoittuneen työaikamenetyksistä (n = 22, ka = 225 h, Md = 81 h). Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutui keskiarvoisesti 26 tunnin työaikamenetykset (n = 22, Md = 11). TAULUKKO 8. Tapaturmasta aiheutuneet työaikamenetykset. Yhteenveto työtapaturmaan liittyvistä n Min Max Md Ka työaikamenetyksistä Vahingoittuneen työaikamenetykset yhteensä Tapaturman käsittelystä/hallinnollisista toimista aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Kaikki tapaturmasta aiheutuneet työaikamenetykset yhteensä Kaiken kaikkiaan kyselyssä ilmoitetuista työtapaturmista syntyi keskiarvoisesti 256 tunnin työaikamenetykset (n = 22, Md = 130). Enimmillään kaikki työaikamenetykset olivat 1791 tuntia ja vähimmillään 13 tuntia. 18

19 3.1.4 Työaikamenetysten yksikkökustannukset Kyselyyn osallistujille annettiin myös mahdollisuus täyttää työaikamenetysten yksikkökustannukset ( /h). Taulukkoon 9 on koottu vastaajien ilmoittamia yksikkökustannuksia työaikamenetyksille. Tapaturmassa vahingoittuneen henkilön työajan yksikkökustannukset vaihtelivat välillä sekä tapaturmapäivän että tapaturmasta aiheutuneet poissaolon osalta. TAULUKKO 9. Työaikamenetysten yksikkökustannukset. Työaikamenetysten kustannukset yhteensä ( /h): n Min Max Md Ka Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Tapaturmapäivän poissaolon yksikkökustannusten keskiarvoksi saatiin 25 /h (Md = 23 /h) ja sairauspoissaolon osalta 27 /h (Md = 27 /h). Erot johtuvat n:n suuruudesta, eli siitä, kuinka monesta tapauksesta kyseiset yksikkökustannukset on ilmoitettu Taloudelliset menetykset Kyselyyn osallistuneita pyydettiin ilmoittamaan, mitä kustannuksia tapaturman yhteydessä syntyi. Tiedonkeruulomakkeessa oli annettu erilaisia kustannustyyppejä ja niihin liittyviä kustannustekijöitä (taulukko 10), joiden kohdalle vastaajat saattoivat merkitä kyseisessä tapaturmassa syntyneitä kustannuksia. Kustannusten keskiarvotaulukot on esitetty niistä kustannustekijöistä, joista vähintään yksi vastaaja on ilmoittanut kustannusten suuruuden. 19

20 TAULUKKO 10. Kyselylomakkeessa esitetyt kustannustekijät. Kustannustyyppi Työaikamenetykset ja niistä aiheutuneet kustannukset Kustannustekijät Vahingoittuneen työntekijän työaikamenetykset Tapaturmapäivän poissaolo Tapaturmasta aiheutunut sairauspoissaolo Alentunut työteho töihinpaluun jälkeen Tapaturman käsittelystä tai hallinnollisista toimista aiheutuneet kustannukset (työpaikalla) Muiden työntekijöiden työaikamenetykset (ensiapu, keskustelu tapahtuneesta jne.) Muiden työntekijöiden alentunut työteho Tapaturman tutkinta Tapaturmaan liittyvät palaverit Tapaturmailmoituksen laatiminen Tiedotus Poissaolosta aiheutuneet hallinnolliset kustannukset Töiden uudelleen järjestely Sijaisen opastus Tapaturman yhteydessä aiheutuneista seisokeista tai tuotannon viivästyksistä syntyneet kustannukset Seisokeista tai tuotannon viivästyksistä aiheutuneet työaikamenetykset Aineelliset vahingot Materiaalikustannukset tai menetykset Raaka ainemenetykset Keskeneräisten/valmiiden tuotteiden menetykset Kiinteiden rakenteiden tai tuotantotilojen vahingoittumisesta syntyneet kustannukset Koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen vaurioituminen Muut aineellisista vahingoista aiheutuneet kustannukset Vuokrakustannukset (tilat, koneet, työvoima jne.) Korjauskustannukset (työaikakustannukset) Laatukustannukset (esim. heikon laadun vuoksi annetut alennukset tai muut aiheutuneet menetykset) Toimitusten myöhästymisestä syntyneet kustannukset (esim. sopimussakot) Muut aineelliset vahingot Aineettomat menetykset ja oikeudenkäyntikulut Aineettomista vahingoista tai menetyksistä aiheutuneet kustannukset Asiakkaiden tai tilausten menetykset Imagokustannukset Muut aineettomista vahingoista aiheutuneet kustannukset Oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset tai menetykset Oikeudenkäyntikulut Sopimiskulut Ympäristöpäästöt Tapaturman yhteydessä syntyneistä ympäristöpäästöistä tai vahingoista aiheutuneet kustannukset Normaalista poikkeavat jätteiden kuljetus ja käsittelykustannukset Ympäristövahingoista aiheutuneet puhdistuskustannukset (esim. maaperä, vesistö, ilma) Ympäristövahingoista aiheutuneet sakot Muut ympäristövahingoista tai päästöistä aiheutuneet kustannukset Muut kustannukset Muut kustannukset, joita ei ole mainittu edellisissä osioissa 20

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset

Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Tilastotaulukoissa käytetyt luokitukset Ammattiluokitus Ammatilla tarkoitetaan työtä, jota luokiteltava henkilö tekee työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Julkaisussa käytetään vuosille 2004-2008

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmien

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Aineiston tuottaminen,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden hankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi Anne Silla 2 Tausta Uusi ajattelutapa rautatieliikenteen onnettomuuskustannusten laskentaan: Onnettomuuksien vaikutusten alaisina eivät ole pelkästään

Lisätiedot

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää).

Kuuden yli 50 sairauspäivää aiheuttaneen tapaturman kustannukset olivat yhteensä euroa (sairauspäiviä yhteensä 502 päivää). Työsuojelutoimikunta 3 17.03.2016 Kaupunginhallitus 155 25.04.2016 Työsuojelutoimikunta 30 21.09.2016 Kaupunginhallitus 350 10.10.2016 Työtapaturmat vuonna 2015 161/01.04.01/2016 TSTMK 17.03.2016 3 Valmistelu:

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( )

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( ) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi 2009 Yhteenveto seurantajaksolta 1. (1.1.-30.6.2009) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2 GNA - HSM indikaattorit (Terveys, Turvallisuus,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS

2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS 2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön

TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön TYÖTAPATURMAN JA AMMATTITAUDIN ILMOITTAMINEN Opas työpaikkojen käyttöön SISÄLTÖ LUKIJALLE 1 UUSI LAKI TYÖTAPATURMISTA JA AMMATTITAUDEISTA 1 ILMOITUS VAHINKOTAPAHTUMASTA 2 OLOSUHDETIEDOT 2 SANALLINEN TAPAHTUMAN

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu, Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspoikkeamat Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus TOT-RAPORTTI 22/03 Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kolmen työntekijän tehtävänä oli viedä suuri kassakaappi (500 kg) teollisuushallin tiloista

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/06 Tapahtumakuvaus Raudoittaja NN väänsi runkovaiheessa olevan liikerakennuksen toisen kerroksen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Liiteaineisto Kuntaliiton tiedotteeseen Kysely kunnille asiakasmaksujen korotuksista Anu Nemlander Mari Sjöholm

Liiteaineisto Kuntaliiton tiedotteeseen Kysely kunnille asiakasmaksujen korotuksista Anu Nemlander Mari Sjöholm Liiteaineisto Kuntaliiton tiedotteeseen 28.6.2016 Kysely kunnille asiakasmaksujen korotuksista 1.1.2016 Anu Nemlander Mari Sjöholm Asiakasmaksuihin korotuksia 1.1.2016 lukien Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tausta... 2 3 Nyby Kulloo yritysalue... 2 4 Selvityksen toteutus... 3 5

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä

Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 10/10 Maalari kuoli hiekkapuhallustyössä Maalari NN (54-v.) hiekkapuhalsi teräksisen hissikuilun valumuottia sisäpuolelta. Todennäköisesti NN kaatui,

Lisätiedot

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014

Työtapaturmia Suomessa vuonna 2014 Työmarkkinat 206 Työtapaturmat 204 Työtapaturmia 24 000 Suomessa vuonna 204 Vuoden 204 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman alle 24 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 3 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry Turvallisesti töissä Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen 1. Mitä tilastot kertovat 2. Turvallisuusmittareista 3. Murskamittari tutuksi ja käyttöön 4. Kohti nollaa tapaturmaa Meilahden sairaalan

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen

Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Työtapaturmailmoituslomakkeen täyttäminen Tämä ohjeistus koskee työtapaturmailmoituslomakkeen täyttämistä. Ammattitauti-ilmoituslomakkeen täyttöohje on erikseen. Tällä ilmoituksella ilmoitetaan kaikki

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOT 15/00. Varastomies jäi kaatuneen ikkunanipun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Varastomies

Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOT 15/00. Varastomies jäi kaatuneen ikkunanipun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Varastomies TOT-RAPORTTI 15/00 Varastomies jäi kaatuneen ikkunanipun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Ikkunoita valmistavassa tehtaassa koottiin ikkunoita nippuihin kuljetusta varten. Nippuun koottiin

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

HMS / työturvallisuus

HMS / työturvallisuus Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk

Lisätiedot