Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen

Transkriptio

1 Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Yhteenvetoraportti Markku Aaltonen 1 Jari-Pekka Kitinoja 1 Kimmo Oinonen 2 Jorma Saari 1 Matti Sievänen 3 Mika Tynkkynen 4 Henriikka Virta 1 1 Työterveyslaitos, Työturvallisuustiimi 2 Työterveyslaitos, Turvalliset johtamiskäytännöt-tiimi 3 Tampereen teknillinen yliopisto, Cost Management Center 4 Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

2 Esipuhe Vuosina toteutettu "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" - projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelmaan. Tutkimuksen tekivät Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimi, Tampereen teknillisen yliopiston Cost Management Center ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Laajan yhteistyöprojektin rahoittivat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK) ja vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) kanssa, jotka oli edustettuna projektin ohjausryhmässä. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Kuudessa eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös vuonna 2006 avatun Internetsivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin satsauksilla esimerkiksi parantamalla siisteyttä ja järjestystä. Tutkimuksen tekijät haluavat kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita tahoja hyvästä panostuksesta. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Ne kulkevat käsi kädessä ja niitä ei voi erottaa toisistaan. 2

3 Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen - projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet-sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tutkimuskokonaisuus jaettiin kuuteen erilliseen tutkimusosioon, jotka olivat suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta jotka ovat keskenään toisiaan tukevia. Ne vaiheistettiin toistensa suhteen ja ne olivat seuraavat: TO1. Tietotarveanalyysi TO2. Internet-sivuston kehittäminen ja ylläpito TO3. Tapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittäminen yritystasolla TO4. Tapaturmaskenaariomenetelmän soveltaminen tapaturmakustannusten määrittämiseen TO5. Tapaturmakustannusten määrittäminen yritysten välisessä toimitusketjussa TO6. Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen. Jokaisesta tutkimusosiosta on kirjoitettu oma raportti ja tämä raportti on yhteenveto eri tutkimusosioista. Onnistunut työsuojelutoiminta parantaa työpaikan turvallisuustasoa ja vähentää tapaturmia, poissaoloja ja työperäisiä sairauksia. Tätä kautta saadaan pienennettyä turhia kustannuksia, mikä parantaa samalla työpaikan tuottavuutta. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Ne kulkevat käsi kädessä ja niitä ei voi erottaa toisistaan. Suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin satsauksilla esimerkiksi parantamalla siisteyttä ja järjestystä. Kuitenkin työsuojelun taloudelliset vaikutukset on nähtävä vain yhtenä tekijänä, miksi työpaikoilla on syytä edistää työterveyttä ja työturvallisuutta. Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön. Kyse ei ole pienemmästä tapaturmataajuudesta, vaan tapaturmattomasta työpaikasta. Tämä on myös osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. 3

4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSKUVAUS PROJEKTIRAPORTIT TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA TYÖSUOJELUUN YHTEENVETO ERI TUTKIMUSOSIOSTA... 9 TUTKIMUSOSIO 1 - TYÖSUOJELUKUSTANNUSTEN TIETOTARVEANALYYSI... 9 TUTKIMUSOSIO 2 - TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ TUTKIMUSOSIO 3 - TAPATURMASEURAUSTEN JA -KUSTANNUSTEN SELVITTÄMINEN YRITYSTASOLLA TUTKIMUSOSIO 4 - TAPATURMASKENAARIOT TUTKIMUSOSIO 5 - TAPATURMAKUSTANNUSTEN MÄÄRITTÄMINEN YRITYSTEN VÄLISESSÄ TOIMITUSKETJUSSA 14 TUTKIMUSOSIO 6 - AINEISTON TUOTTAMINEN, TIEDOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

5 1. Johdanto 1.1 Tutkimuskuvaus Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen - projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Tutkimuksella oli seuraavat yleiset tavoitteet: - Tunnistaa työpaikan eri henkilöstöryhmien tietotarpeet koskien kustannustietojen käyttöä - Kehittää työpaikkojen turvallisuustasoa kustannustiedon paremmalla hyödyntämisellä - Tarjota uusia menetelmiä ja tietoja työtapaturmien kustannuksista ja hyvän työympäristön taloudellisesta merkityksestä työpaikkojen käyttöön - Tuottaa soveltuvaa tapaturmien kustannustietoa EU:n tilastotoimiston projektiin liittyen - Selvittää tapaturmien vaikutuksia ja kustannuksia yritysten välisessä toimitusketjussa - Kokeilla uuden tapaturmaskenaariomallin soveltamista Suomen oloissa - Luoda tietopankki työsuojelun kustannustietojen jatkuvalle seurannalle Suomessa - Tukea valtakunnallisen työtapaturmaohjelman tavoitteiden saavuttamista Tutkimuksen tekivät Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimi, Tampereen teknillisen yliopiston Cost Management Center ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Nämä tahot muodostivat myös tutkimuksen ohjausryhmän, joka piti projektin aikana yhteensä 7 kokousta. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja (Kuva 1). n % Teollisuus % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4 17 % Rakentaminen 4 17 % Kuntasektori 2 9 % Tukku- ja vähittäiskauppa 1 4 % Terveydenhuolto- ja 1 4 % Yhteensä 23 Kuva 1. Yrityksen päätoimialatutkimukseen osallistuneilla yrityksillä (N=23) Tutkimuskokonaisuus jaettiin kuuteen erilliseen tutkimusosioon (jatkossa lyhenne TO), jotka olivat suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta jotka ovat keskenään toisiaan tukevia. Ne vaiheistettiin toistensa suhteen ja ne olivat seuraavat: TO1. Tietotarveanalyysi TO2. Internet-sivuston kehittäminen ja ylläpito TO3. Tapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittäminen yritystasolla TO4. Tapaturmaskenaariomenetelmän soveltaminen tapaturmakustannusten määrittämiseen 5

6 TO5. Tapaturmakustannusten määrittäminen yritysten välisessä toimitusketjussa TO6. Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen Tutkimuksessa haluttiin erityisesti painottaa työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä, koska se muodostaa tietopohjan muiden tutkimustulosten hyödyntämiselle. Muissa tutkimusosioissa keskitytään tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testataan uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet-sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tämä raportti on yhteenveto kuudesta tutkimusosiosta. 1.2 Projektiraportit Tutkimus tuotti yhteensä seuraavat kuusi osaraporttia ja yhteenvetoraportin, jotka yhdessä muodostavat seuraavat tutkimusraportit: Tutkimusosio 1: Kitinoja J-P., Oinonen K., Aaltonen M., Työsuojelukustannusten tietotarveanalyysi. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 1:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Tutkimusosio 2: Oinonen K., Aaltonen M., Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 2:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Tutkimusosio 3: Virta H., Aaltonen M., Työtapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittäminen yritystasolla. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 3:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Tutkimusosio 4: Tynkkynen M., Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Virta H., Tapaturmaskenaariot. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 4:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Tutkimusosio 5: Sievänen M., Tapaturmakustannuksen määrittäminen yritysten välisissä toimitusketjuissa. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 5:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Cost Management Center. Työterveyslaitos s. Tutkimusosio 6: Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Sievänen M. Tynkkynen M., Virta H., Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - 6

7 Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 6:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Yhteenvetoraportti: Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Sievänen M. Tynkkynen M., Virta H., Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin yhteenvetoraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. (tämä raportti) 1.3 Taloudellinen näkökulma työsuojeluun Tutkimuksessa keskityttiin toisaalta tapaturmakustannustietoihin, mutta selvitetään myös laajemmin työsuojelun taloudellisia vaikutuksia työpaikkojen tuottavuuteen. Kuvassa 2 on esitetty teoreettinen malli, jonka pohjalta tämä tutkimus suoritettiin. Kuva 2. Kuva 1. Työsuojelutoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. (Lähde: Työtapaturmien ennaltaehkäisyn taloudellinen arviointi työpaikkatasolla. Tiedote 28. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) Mallin teorian mukaan onnistunut työsuojelutoimenpide parantaa työpaikan turvallisuustasoa ja vähentää tapaturmia, poissaoloja ja työperäisiä sairauksia. Tätä kautta saadaan pienennettyä turhia kustannuksia, mikä parantaa työpaikan tuottavuutta. 7

8 Kuitenkin tällä samalla työsuojelutoimenpiteellä voi olla suoria vaikutuksia tuotannon tehostumiseen, esim. parempi järjestys ja siisteys parantaa tuotannon läpimenoaikoja ja vähentää varastotilan tarvetta, jotka siten vaikuttavat suoraan työpaikan tuottavuuteen. Näin myös viitekehys osaltaan noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta. Yrityksen turvallisuustoiminnan kriittisiä tekijöitä ovat sen johdon motiivit ja toimenpiteet. Jos johto on tietämätön tapaturmien ja yleensä huonojen työolojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, torjuntatoimet nähdään helposti vain kannattamattomina menoina. Tapaturmavakuutusmaksut voivat olla tehokas motivointikeino silloin, kun yritys voi vaikuttaa niihin omilla toimenpiteillään. Nykyisin korostetaan entistä enemmän turvallisten työolojen merkitystä tuottavuuden ja laadun parantamisessa samalla kun säästetään vahinkokuluissa. Tapaturmat ja huonot työolot tuovat myös huonoa mainetta yritykselle ja sillä saattaa olla merkitystä sopimusten syntymiseen ja työntekijöiden rekrytointiin. Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. 8

9 2. Yhteenveto eri tutkimusosiosta Tutkimusosio 1 - Työsuojelukustannusten tietotarveanalyysi Toteuttajat: Jari-Pekka Kitinoja Kimmo Oinonen Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi, Työterveyslaitos Tietotarveanalyysin tavoitteena oli kartoittaa yritysten ja henkilöstön tämänhetkistä tietämystä työturvallisuuteen ja työturvallisuuskustannuksiin liittyvissä asioissa sekä kartoittaa millaista tietoa kyseisistä asioista tarvitaan ja miten tietoa voitaisiin käyttää hyväksi ennaltaehkäisyssä ja työturvallisuuden parantamisessa. Tietotarvekartoituksessa ei keskitytty pelkästään työtapaturmista aiheutuviin kustannuksiin vaan tarkasteluun otettiin myös mahdolliset poissaolojen ja työtapaturmien aiheuttamien häiriöiden vaikutukset yritysten omaan sekä toimitusketjujen toimintaan ja kustannuksiin. Myös työturvallisuuden ja työturvallisuuskustannusten merkitystä alihankkijayhteistyön eri vaiheissa on tarkasteltu. Yrityskohtainen kysely lähettiin 30 organisaatioon ja vastaukset saatiin 23:sta, joista kolme oli julkisen sektorin organisaatioita. Yrityskohtaiseen kyselyyn vastaukset keräsi yrityksessä ollut yhteyshenkilö, joka pääsääntöisesti oli työsuojelupäällikkö. Yrityskohtaisen kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten perustiedot, työturvallisuustoimintaan ja työturvallisuuskustannuksiin sekä yritysten toimitusketjuihin liittyviä asioita. 17 organisaatiossa tehtiin syventävä haastattelu. Syventävissä haastatteluissa teemat olivat samoja kuin yrityskohtaisessa kyselyssä, mutta haastatteluissa keskityimme työturvallisuuskustannuksiin ja yritysten väliseen toimintaan liittyviin asioihin ja pyrimme selvittämään yritysten käytäntöjä. Haastattelutilaisuudet pyrittiin pitämään sellaisina, että vapaalle keskustelulle aiheesta jäisi mahdollisimman paljon tilaa. Haastatteluihin osallistui pääsääntöisesti yrityksen työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja joku keski- tai linjajohtoon kuuluva henkilö. Haastateltavien määrä vaihteli ja oli 1-4 henkilöä per yritys. Henkilöstölle suunnattuun kyselyyn vastasi 157 henkilöä 20:stä tutkimushankkeeseen osallistuneesta yrityksestä, kysely lähetettiin 225 henkilölle eli vastausprosentti oli noin 70 %. Aihealueet henkilöstökyselyssä olivat seuraavat: yritysten työturvallisuustoiminta, työturvallisuustoiminnan parantaminen ja edistäminen, työturvallisuustoiminnan taso, työturvallisuustieto ja tiedonkulku, tiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko sekä työtapaturmien oikeudelliset seuraukset. Tulosten mukaan henkilöstö käyttää vähemmän suoranaisesti tapaturmiin liittyviä tunnuslukuja/asioita omassa työssään kuin mitä yritykset niitä keräävät tai käyttävät. Vastaavasti monia ennakoivaan työsuojelutoimintaan liittyviä asioita, kuten läheltä piti - tilanne ilmoitusten määrä, työpaikkakierrosten tms. määrä tai turvallisuusaloitteet, henkilöstö käyttää enemmän kuin mitä yritysten näkökulmasta annetuista vastauksista voi päätellä. 9

10 Kovinkaan moni yritys ei tarkastele ennakoivaan työsuojelutoimintaan ja huonon työturvallisuustason aiheuttamiin häiriöihin liittyviä kustannuslajeja, mutta henkilöstökyselyyn vastanneiden mielestä ne kuitenkin vaikuttavat vastaajien omaan työhön tai päätöksiin. Melkein 2/3 yrityksistä vastasi seuraavansa työtapaturmien- ja sairauspoissaolojen kustannuksia, mutta vain noin joka viidennes yritys vastasi seuraavansa työturvallisuustoiminnan kustannuksia eli tapaturmien ehkäisyyn laitettua panostusta. Työturvallisuuden kustannuslajeista eniten tarkastellaan tapaturmavakuutusmaksuja (86 %) ja sairaspoissaolokustannuksia (76 %). Välillisistä kustannuksista tarkastellaan eniten henkilöstö- ja koulutuskuluja (52 %), mutta muuten välillisiä kustannuksia tarkastellaan vain harvassa yrityksessä. Työntekijät saavat työturvallisuustietoa monesta eri lähteestä, mutta työturvallisuuden kustannustietoa jaetaan lähinnä tiedotustilaisuuksissa/palavereissa. Melkein kaikki vastaajat (92 %) olivat sitä mieltä, että työturvallisuuden ja tuottavuuden välillä on selvä yhteys, vaikka vain noin puolet vastaajista on ilmoittanut saavansa riittävästi tietoa eri vaihtoehtojen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksista. 10

11 Tutkimusosio 2 - Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä Toteuttajat: Kimmo Oinonen Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi, Työterveyslaitos Tutkimusosion 2 toteuttaminen koski kirjallisuusselvitystä tuottavuudesta, sen kytkeytymisestä työympäristöparannuksin, sekä huonon työterveyden ja työturvallisuuden aiheuttamista kustannuksista. Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Kirjallisuuskatsaus perustuu laajaan kotimaiseen ja ulkomaiseen julkaisuaineistoon, joka on kerätty erilaisten tietohakujen kautta. Siinä on pyritty huomioimaan myös uusin tutkimuskirjallisuus aiheesta. Katsaus koostuu viidestä eri luvusta, jotka käsittelevät tuottavuutta ja sen yhteyttä työympäristöparannuksiin, mittaamista ja seurantaa, sekä huonon työympäristön aiheuttamia kustannuksia. Raportissa on myös käsitelty yritysten yhteiskuntavastuuta, joka luo yleisen pohjan aiheen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsaus sisältää käsiteluettelon ja laajan lähdeluettelon, joka koostuu lähes 200 julkaisusta. Kirjallisuusselvityksen pohjalta kirjoitettiin sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki www-sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Internet-sivuston tarkoitus oli kerätä hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, jotta yritykset voisivat sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Sivuston osoite on Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Yritysten kansainvälistymisen ja koventuvan kilpailun myötä työturvallisuuden kustannus - ja tehokkuusajattelu tulee yhä enemmän lisääntymään työpaikoilla. 11

12 Tutkimusosio 3 - Tapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittäminen yritystasolla Toteuttajat: Henriikka Virta Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi, Työterveyslaitos Tutkimusosio 3 liittyi tapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittämiseen yritystasolla. Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää keskimääräiset tapaturmakustannukset yritystasolla käyttäen samaa tiedonkeruumenetelmää, jota sovellettiin Euroopan tilastotoimiston tutkimuksessa työtapaturmien sosioekonomisista kustannuksista. Työsuojelukustannusten teoriaosuutta on kuvattu tarkemmin tutkimusosio 2:n loppuraportissa. Tutkimusosio 1:n loppuraportissa on puolestaan kuvattu tarkemmin mukana olevat yritykset, jotka osallistuivat kustannustietojen keruuseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä lomakkeella Digiumtiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Kyselyyn osallistuneet henkilöt palauttivat yhteensä 37 vastauslomaketta, joista 36 kappaletta sisälsi riittävät tiedot vastausten käsittelyä varten. Tutkimuksessa esitellään kerätty tapaturma-aineisto ja niihin liittyvät työaikamenetykset ja kustannukset. Kerätyssä aineistossa tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituuden keskiarvo oli 39 poissaolopäivää. Pisimmillään poissaoloa oli aiheutunut 364 päivää ja lyhimmillään yksi päivä. Kyselyssä ilmoitettujen tapaturmien osalta yhden työtapaturman kokonaiskustannusten keskiarvo oli 6031 euroa (mediaani 1880 euroa). Ilmoitetuista työtapaturmista kokonaiskustannukset olivat maksimissaan euroa ja minimissään 306. Yrityksissä kerätään tapaturmakustannustietoja monilla tavoin, eikä vakiintunutta tapaa näytä olevan. Tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen ilmoittamat kustannukset erosivat toisistaan tarkkuudeltaan ja kattavuudeltaan melko paljon. Vastaajat olivat osassa kysymyksistä tunnistaneet melko hyvin, esiintyikö jokin kustannustekijä tapaturman yhteydessä, mutta toisaalta esimerkiksi useimpien tapaturman käsittelyyn ja hallinnollisiin toimiin liittyvien seurausten kohdalla noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei osannut sanoa, esiintyikö kyseinen seuraus tapaturman yhteydessä vai ei. Toisaalta osa vastaajista on saattanut ilmoittaa, että tiettyä seurausta ei esiintynyt tapaturman yhteydessä, vaikka täyttä varmuutta tai tarvittavaa tietoa asiasta ei olisi ollutkaan. On kuitenkin syytä muistaa, että työtapaturmista aiheutuvat kustannukset vähenevät ainoastaan työtapaturmien lukumäärää vähentämällä. Työtapaturmiin liittyvien seurausten tunnistaminen ja niistä aiheutuvien kustannusten laskenta onkin tärkeä kannustin työtapaturmien vähentämiseksi. Monet työpaikat eivät välttämättä tunnista esimerkiksi työtapaturmaan liittyviä hallinnollisia menetyksiä ja kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa, minkä vuoksi tapaturmakustannukset oletetaan todellista alhaisemmiksi. Olisikin tärkeää, että yritysten -erityisesti johdon- tapaturmakustannustietoutta voitaisiin lisätä, jotta työtapaturmien estäminen nähtäisiin mielekkääksi myös yrityksen tuottavuuden kannalta. 12

13 Tutkimusosio 4 - Tapaturmaskenaariot Toteuttajat: Mika Tynkkynen (1) Markku Aaltonen (2) Jari-Pekka Kitinoja (2) Jorma Saari (2) Henriikka Virta (2) (1) Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (2) Työturvallisuustiimi, Työterveyslaitos Tutkimusosio 4 liittyi tapaturmaskenaarionmallin kehittämiseen. Tutkimusosion tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla eri toimialoilla ja työympäristöissä sattuneiden tapaturmien avulla voidaan esittää kyseiselle alalle tyypillisiä tapaturmiin johtaneita tapahtumaketjuja. Alalle tyypillisiä tapahtumaketjuja voidaan puolestaan hyödyntää riskienarviointiprosessissa tunnistettaessa mahdollisia tapaturmaskenaarioita ja arvioitaessa niihin liittyviä todennäköisyyksiä ja vakavuuksia. Kehitetyn SALAT -tapaturmientutkintamallin rungon muodostavat tapaturmaan välittömästi tai välillisesti liittyneet tapahtumat. Analyysin tarkoituksena on tunnistaa välittömät olosuhdetekijät, jotka johtivat vaarallisiin tapahtumiin, ja toisaalta piilevät olosuhdetekijät, jotka johtivat välittömien olosuhdetekijöiden olemassaoloon. Vaarallisiin tapahtumiin johtaneilla välittömillä olosuhdetekijöillä tarkoitetaan puutteita toimintajärjestelmän turvallisuustoiminnoissa. Piilevillä olosuhdetekijöillä puolestaan tarkoitetaan tapahtumiin välittömästi tai välillisesti vaikuttaneiden organisaatioiden toimintaan liittyviä virheitä ja puutteita. Testiaineistona käytettiin trukkitapaturmiin liittyviä TOT -raportteja (19 kpl). TOT-taportit ovat samoja mitä Tapaturmavakuutuslaitosten liitto on käyttänyt tehdessään trukkitapaturmiin liittyvän koulutusaineiston TOT -tutkinnasta. Kehitetyn tutkintamallin avulla pystyttiin tunnistamaan tyypillisiä tapahtumaketjuja, miten trukkitapaturmat syntyivät. Tämän tiedon avulla on mahdollista kehittää tehokkaampia torjuntatoimenpiteitä tapaturmien välttämiseksi. Kehitettyä menetelmää voidaan hyödyntää myös turvallisuuskoulutuksessa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää testata kehitetyn mallin soveltuvuutta myös muun tyyppisissä tapaturmissa. Vastaavasti jatkotutkimuksissa voidaan yhdistää tapahtumaketjuanalyyseihin seuraustietoja tapaturmakustannusten laskemiseksi. 13

14 Tutkimusosio 5 - Tapaturmakustannusten määrittäminen yritysten välisessä toimitusketjussa Toteuttaja: Matti Sievänen Cost Management Center, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tutkimusosio 5 koski tapaturmakustannuksia yritysten välisessä toimitusketjuissa. Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää, miten yritykset näkevät toimitusketjuun liittyvät riskit, miten niitä hallitaan ja mitataanko niiden kustannusvaikutuksia. Raportissa on kaksi osaa. Kirjallisuuskatsaus käsittelee yritysverkostojen ja toimitusketjujen riskejä ja kustannuslaskentaa, jonka perusteella nousi esiin tarkemmat tutkimuskysymykset, joihin haettiin vastauksia yrityshaastatteluilla. Haastatteluosuus kuvaa neljän yrityksen tapaa mitata tapaturma- ja onnettomuuskustannuksia yhteistyösuhteissa. Haastatelluista yrityksistä kolme edusti päämiehiä ja yksi yritys toimi ketjussa alihankkijana. Haastattelussa käytettiin apuna puoliavointa kysymyslomaketta. Lopuksi raportissa pohditaan rajoitteita ja mahdollisia uusia tutkimuksen kohteita. Kaikki yritykset edustivat konepajateollisuutta ja jokaisella päämiehellä alihankintojen osuus kokonaiskustannuksista oli merkittävä. Kuitenkaan vertailukelpoista lukua oli vaikea esittää, koska alihankintaostot sisälsivät merkittävässä määrin materiaaleja. Arvio oli, että alihankintakustannukset olivat päämiesten osalta noin neljännes tuotantokustannuksista. Yritykset tunnistivat jakeluketjuun liittyen riskeistä ensisijaisesti viivästymisen ja liikeriskin. Viivästymisellä nähtiin olevan merkittävät välittömät vaikutukset ja toimitusaikoja seurattiin hyvin tarkasti. Liikeriski huomioidaan yleensä toimittajaa valittaessa, mutta huonoihin uutisiin sanottiin myös reagoitavan nopeasti. Tapaturmariskiä ei tunnisteta jakeluketjuun liittyen tai sen vaikutusta pidettiin vähäisenä. Onnettomuusriskiä ei myöskään tarkasti tunnettu, mutta sen vaikutusten vakavuus myönnettiin. Lisäksi laaturiski tunnistettiin riskityyppinä. Yhdessäkään yrityksessä ei systemaattisesti määritellä toimitusketjun riskien kustannuksia. Parhaassakin tapauksessa etukäteen tunnistetaan riskit ja niiden mahdolliset vaikutukset, mutta kustannuksia ei. Samoin yrityksissä ei oltu määritelty sitä, kuinka paljon oltaisiin satsaamaan, että mahdollinen toimitusketjun riski saataisiin alenemaan hyväksyttävälle tasolle. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että jos toimittajaan on haluttu sitoutua niin lyhyen aikavälin taloudellinen optimointi ei ole toimintatapana ja keskustelua ei ole käyty kustannusmielessä. Tästä on osoituksena se, että päämiehet ovat kehittäneet alihankkijoiden toimintaa ilman erillistä korvausta. Vastauksissa korostui voimakkaasti toiminnan sujuvuuden merkitys, ei kustannukset. 14

15 Tutkimusosio 6 - Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen Toteuttajat: Markku Aaltonen (1) Jari-Pekka Kitinoja (1) Kimmo Oinonen (2) Jorma Saari (1) Matti Sievänen (3) Mika Tynkkynen (4) Henriikka Virta (1) (1) Työturvallisuustiimi, Työterveyslaitos (2) Turvalliset johtamiskäytännöt - tiimi, Työterveyslaitos (3) Cost Management Center, Tampereen teknillinen korkeakoulu (4) Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Projektissa tuotettiin sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki www-sivuille otsikolla "Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä". Internet-sivuston tarkoitus oli kerätä hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, jotta työpaikat voisivat sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Internet-sivusto on osoitteessa (kuva 2) Sivusto tarjoaa tietoa siitä, miten hyvä työympäristö ja tuottavuus voidaan yhdistää. Sivusto koostuu kuudesta eri pääotsikosta, jotka jakautuvat lukuihin. Jokaisessa luvussa on lyhyt yhteenveto otsikon mukaisesta asiasta, kirjallisuusluettelo sekä linkkikokoelma aiheeseen liittyviin sivuihin. Näin sivusto kattaa laajan kokonaisuuden työterveyden ja työturvallisuuden tuottavuusvaikutuksista. 15

16 Kuva 2. Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä - sivusto Työsuojelun tietopankissa. Projektin tuloksena on julkaistu artikkeleita eri lehdissä yli 10 kappaletta. Lisäksi on laadittu projektitiedotteita ja projektin omat internet-sivut. Projektin tuloksena tuotettiin vuosina 2006 ja 2007 Työterveyslaitoksen koulutusohjelman mukaiset 2-päivän kurssit aiheesta "Turvallisen työympäristön tuottavuusvaikutukset". Vastaava kurssi on myös vuoden 2008 kurssitarjonnassa. Vastaavasti on annettu aiheesta luentoja lukuisille suomalaisille työpaikoille. Projektin ohella pidettiin laajaa kansainvälistä yhteyttä eri tahoille. Siihen liittyen on pidetty 3 konferenssiesitelmää (Saksa, Yhdysvallat ja Suomi) ja yksi luento Tanskassa. Projektista oli lisäksi posteri NOFS 2007-konferenssissa. 16

17 3. Johtopäätökset Kun mietitään työsuojelun taloudellisia vaikutuksia, on ne nähtävä kuitenkin vain yhtenä tekijänä, miksi on työpaikoilla syytä edistää työterveyttä ja työturvallisuutta. Turvallisuustyön perusteet voidaankin määritellä seuraavasti: 1. Turvallisuus on arvo. Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön. Kyse ei ole pienemmästä tapaturmataajuudesta, vaan tapaturmattomasta työpaikasta. Tämä on myös osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. 2. Työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää turvallisuuden hallintaa. 3. Turvallisuus on osa toiminnan laatua. Tapaturmat ja vaaratilanteet ovat merkki työprosessien ongelmista ja epäkohdista. Turvallisuuden hallinta on osa laadun hallintaa. 4. Tapaturmilla on aina seurauksia, jotka maksavat. Tapaturmat ovat turha rasite niin henkisesti kuin taloudellisestikin, ja vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. 5. Turvallisuuskulttuuri peilaa yrityksen julkista kuvaa. Myönteinen yrityskuva edistää hyvän työvoiman saatavuutta. Hyvä työturvallisuustaso voi vähentää myös työvoiman liiallista vaihtuvuutta. Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen on hyvin työlästä, mutta sen voi menettää hetkessä. 6. Työterveys ja työturvallisuus voi olla jopa yrityksen eräs kilpailukyvyn perustekijä, jolla halutaan erottautua kilpailijoista. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mitalin kaksi eri puolta. Ne kulkevat käsi kädessä ja niitä ei voi erottaa toisistaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu tapaturmien ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin satsauksilla esimerkiksi parantamalla siisteyttä ja järjestystä. Kyselyyn vastanneet yritykset ottivat työturvallisuuden huomioon melkein aina, kun päätöksiä tehdään (96 %). Lähes kaikki (92 %) vastaajat olivat sitä mieltä, että työturvallisuuden ja tuottavuuden välillä on selvä yhteys. Kuitenkin vain 54 % vastaajista ilmoitti saavansa riittävästi tietoa eri vaihtoehtojen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksista. Lähes 2/3 yrityksistä vastasi seuraavansa työtapaturmien- ja sairauspoissaolojen kustannuksia, mutta vain noin joka viides yritys vastasi seuraavansa työturvallisuustoiminnan kustannuksia eli tapaturmien ehkäisyyn laitettua panostusta. Tapaturmakustannustietoja kerätään monilla tavoin eikä vakiintunutta tapaa näytä olevan. Kyselyssä ilmoitettujen tapaturmien osalta yhden työtapaturman kokonaiskustannusten keskiarvo oli 6031 euroa. 17

18 Haastatellut yritykset tunnistivat jakeluketjun riskeistä ensisijaisesti viivästymisen ja liikekumppanin valintaan liittyvän riskin (esim. alihankkija, toimittaja) liikeriskin. Viivästymisellä nähtiin olevan merkittävät välittömät vaikutukset, koska toimitusaikoja seurattiin hyvin tarkasti. Tapaturmariskiä ei tunnisteta jakeluketjuun liittyen tai sen vaikutusta pidettiin vähäisenä. Onnettomuusriskiä ei myöskään tarkasti tunnettu, mutta sen vaikutusten vakavuus myönnettiin. Lisäksi laaturiski tunnistettiin riskityyppinä. Alihankkijan tai muun liikekumppanin valinnassa tutkimukseen osallistuneet yritykset eivät korostaneet taloudellista optimointia ja kustannussäästöjä vaan toiminnan sujuvuutta. Tutkimuksessa tehty kirjallisuuskatsaus perustui laajaan kotimaiseen ja ulkomaiseen julkaisuaineistoon, jota kerättiin erilaisten tietohakujen kautta. Siinä pyrittiin huomioimaan myös uusin tutkimuskirjallisuus aiheesta. Raportissa on myös käsitelty yritysten yhteiskuntavastuuta, joka luo yleisen pohjan aiheen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsaus sisältää laajan lähdeluettelon, joka koostuu lähes 200 julkaisusta. Tutkimuksen tärkeä tulos oli internet-sivuston avaaminen Työsuojelun tietopankkiin. Sivuston ylläpitämisestä on tehty sopimus, jotta se voidaan pitää ajan tasalla. Sivustosta tehdään myös englanninkielinen yhteenveto kansainvälistä yhteydenpitoa silmälläpitäen. Tutkimuksessa kehitetyn tutkintamallin (SALAT) avulla pystyttiin tunnistamaan tyypillisiä tapahtumaketjuja, miten trukkitapaturmat syntyivät. Tämän tiedon avulla on mahdollista kehittää tehokkaampia torjuntatoimenpiteitä tapaturmien välttämiseksi. Kehitettyä menetelmää voidaan hyödyntää myös turvallisuuskoulutuksessa. Tutkimus toteutettiin hyvin laajapohjaisena yhteistyöhankkeena. Tutkimuksen tekivät Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimi, Tampereen teknillisen yliopiston Cost Management Center ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Projektin rahoittivat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Tutkimus toteutettiin lisäksi kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK) ja vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) kanssa, jotka oli edustettuna projektin ohjausryhmässä. Tutkimukseen osallistui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Yhteistyöasetelma mahdollisti moniosaisen tutkimuksen tekemisen hyvin. Tutkimuksen ohjausryhmän asema oli tärkeä jo tutkimussuunnitelman laadintavaiheessa kuin myös toteutusvaiheessa. Tutkimustuloksia hyödynnetään myöhemminkin eri keinoin, vaikka itse tutkimus päättyykin. 18

19 4. Lähteet Tässä listassa on yhteenveto julkaisuista ja artikkeleista, jotka ovat syntyneet tämän projektin tuloksena: Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Sievänen M. Tynkkynen M., Virta H., Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin yhteenvetoraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Sievänen M. Tynkkynen M., Virta H., Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 6:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Aaltonen M., Cost benefit analysis - case studies. A lecture presented at the Health economics-seminar. NAM-NIVA Summer School. 27 August Elsinore, Denmark. Aaltonen M., Oinonen K., Kitinoja JP, Saari J., Tynkkynen M., Virta H., Costs of occupational accidents - Effects of occupational safety on company business - A research and development project. In: Proceedings of the European Productivity Conference, August 30 - September 1, 2006, Dipoli, Espoo, Finland Aaltonen, M., Hyvä työturvallisuustaso parantaa myös tuottavuutta. Nolla tapaturmaa - foorumin Uutislehti nro 3/ Aaltonen, M., Quality of Working Environment and Productivity, Paper presented at the workshop WC08: The Business Case for VPP: A Value Added Program. 21st Annual National VPPPA Conference, August, 22-25, 2005, Dallas, USA. Aaltonen, M., Working environment and productivity - A research and development project. A paper presented at the Joint Workshop of the European Agency for Safety and Health at Work and of the Topic Centre on Research - Work and Health 'Towards Company Excellence and Safety and Health at Work - Managing Productivity and Corporate Social Responsibility'. Bundesanstalt für Arbeitsschutz und Arbeitsmedizin (BAuA), Dortmund, Germany, 08 November Horelli L., Tehokas työturvallisuustyö lisää tuottavuutta. Fennia-lehti 1/2007. Investoinnit työterveyteen ja turvallisuuteen tuovat eurot takaisin. Lehdistötiedote Työterveyslaitos Kitinoja J-P., Oinonen K., Aaltonen M., Työsuojelukustannusten tietotarveanalyysi. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 1:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Kitinoja, J-P., Oinonen K., Aaltonen, M., Saari J., Virta H. Costs of occupational accidents - survey on safety information needs. A poster presented at the NOFS 2007 conference June Tampere, Finland. Laipio M., Hyvä työturvallisuus lisää tuottavuutta. Tapaturmavakuutus 3/

20 Lehtinen H., Maksa nyt taikka maksat myöhemmin. Palkkatyöläinen 8/ Maksa nyt työturvallisuudesta - tai maksat myöhemmin. Kymen Sanomat Oinonen K., Aaltonen M., Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, Konetekniikan osasto, turvallisuustekniikan laitos s. Oinonen K., Aaltonen M., Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 2:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Sievänen M., Tapaturmakustannuksen määrittäminen yritysten välisissä toimitusketjuissa. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 5:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Cost Management Center. Työterveyslaitos s. Takari M., Sijoitus työympäristöön tuottaa hyvin. Rakentaja 22/ Tapiainen M., Turvallisuus lisää tuottavuutta, Työ Terveys Turvallisuus 3/ Tutkimus osoittaa: Yritykset ovat tunnistaneet turvallisuuden ja tuottavuuden yhteyden. Lehdistötiedote Työterveyslaitos. Tynkkynen M., Aaltonen M. Kitinoja J-P., Saari J., Virta H., Tapaturmaskenaariot. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 4:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Työsuojelun tietopankki. Työterveys- ja työturvallisuus tuottavuustekijänä-sivusto. Sosiaalija terveysministeriö Työterveyspäivät Työterveyslaitos s. Ukkonen A., Epäjärjestys on vaarallista - Työturvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Uratie Virta H., Aaltonen M., Työtapaturmaseurausten ja -kustannusten selvittäminen yritystasolla. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen -projektin tutkimusosio 3:n loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos s. Yrityksille avattiin tuottavuussivut. Suomen YrittäjäSanomat 2006/9. 20