KAMoon TYKE S10904, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, KAM Vertaisarviointiin valmistautuminen Vertaisarviointi, KAM

Transkriptio

1 VERTAISARVIOINTIRAPORTTI Hankkeen nimi ja taustaorganisaatio KAMoon TYKE S10904, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, KAM Arvioijat Arvioinnin suorituspäivä ja - paikka Ennakkomateriaalit Haastatellut ryhmät Eija Hampinen/AEL, Esko Lähde/AEL, Tuula Ritvanen/KSAO, Sari Häkkinen/EKAMI Vertaisarviointiin valmistautuminen Vertaisarviointi, KAM Projektihakemus, projektisuunnitelma, väliraportti, seurantaraportti, budjetti, SWOT-analyysi, viestintäsuunnitelma, organisaatiokaavio, esitteet, koulutusmateriaali, koulutukseen liittyvä materiaali Ohjausryhmä: Mauno Jussila, Nivala, rehtori Markku Rajamäki, talousjohtaja Nivala Kirsi Peltola, projektisihteeri Sirpa Korhonen, projektipäällikkö Ari Antti-Roiko, työelämän edustaja toim.joht. Annikki Sipilä, te-edustaja Eero Myllykangas, te-edustaja, ohjausryhmän pj. Leena Koski, OPH Hankkeen toimijat: Sirpa Korhonen, projektipäällikkö Kirsi Peltola, projektisihteeri Sanna Lötjönen, tuntiopettaja, HAI/maa- ja metsätalousosasto Jukka Wörlin, lehtori, ARTEMA/puuosasto, kulttuuriala Erkki Kautto, tuntiopettaja, HAI/ maa- ja metsätalousosasto Eeva Huhtala, yhteisten aineiden opettaja Yhteistyökumppanit: Vesa Kaarlela, Kokkolan Halpahalli, myymäläpäällikkö Hannu Leppälä, Amk kehitysjohtaja Hankkeen koulutettujen haastattelu (tpo-koulutus) Elina Konu, Haapajärven Halpa-Halli

2 Hanna-Maria Niskanen, Haapajärven Halpa-Halli Jarkko Laitila, Haapajärven Halpa-Halli Johanna Prittinen, Kalajoen palvelukoti Marjo Autio, Sipilän palvelukeskus Kouluttajaryhmän haastattelu (koulutus) Sirpa Korhonen, projektipäällikkö, KAM Sanna Lötjönen, tuntiopettaja, HAI/maa- ja metsätalousosasto Päivi Kukkonen, lehtori, projektipäällikkö, YSO/sote-ala Raija Lipponen, tuntiopettaja, HAI/liiketalouden osasto,weblin kautta A. HANKKEEN HALLINNOINTI 1. Suunnitteluvaihe Hanketta on perusteltu hankesuunnitelmassa laajasti työelämäjaksojen osalta. Perustelut työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämistarpeelle tuli esille haastatteluissa. Koettiin, että oppilaitoksessa on aloja, joilla työpaikkaohjaajakoulutus ontuu, esim. tekniikan ja liikenteen koulutusalojen tutkinnoissa. Erityisesti jalkautusmallilla toteutettua koulutusta on ollut tarpeellista kehittää kaikilla aloilla. Itsearviointiraportista ja haastatteluista käy selville, että hankesuunnitelman laadintaan on osallistunut laaja joukko eri alojen ja tahojen edustajia. Hankkeella on selkeät yhteydet sekä organisaatiotason strategioihin että alueellisiin ja kansallisiin strategioihin. Kirjallisesta materiaalista ja itsearvioinnista selviää että hankkeen toimijoilla on toimiva yhteistyöverkosto ja sitoutuneet yhteistyökumppanit. Työelämän sitoutuneisuus tuli vahvasti esille käydyissä arviointihaastatteluissa. Organisaation aiemmissa hankkeissa on luotu hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin työelämässä ja näitä jo olemassa olevia yhteyksiä on jatkettu tässä hankkeessa. Lisäksi hankkeella on takanaan vahva johdon tuki. Erityisesti yhtymäjohtajan henkilökohtainen panos on suuri ja asenne projektin toimintaan ja yleensä kehittämiseen on erittäin kannustava. Johdon konkreettinen tuki ilmenee työelämäjaksoille osallistumisen motivointina ja mahdollistajan roolissa toimimisena. Hankkeen tavoitteet ovat realistiset ja ne ovat toteutettavissa hankkeen aikana. Hankkeen toimijoiden rekrytointi on perustunut vapaaehtoisuuteen ja heillä on tarvittava sisällöllinen osaaminen projektissa toimimiseen. Hankkeesta on tiedotettu kokouksissa, sähköpostilla ja yhteisissä koulutuksissa, jonka jälkeen opettaja on

3 käynyt osastonjohtajan kanssa palaverin/kehityskeskustelun, jossa kunkin yksittäisen opettajan osalta on tehty suunnitelma työelämäjaksoille osallistumisesta. Tämän jälkeen opettajan oma aktiivisuus asian eteenpäin viemisessä on oleellista. Prosessi käynnistyy opettajan yhteydenotolla projektipäällikköön. Hankkeen hallinnoinnissa suunnitteluvaiheen kriteerit toteutuvat. Projektihakemuksessa perustelut hankkeen tarpeellisuudesta työpaikkaohjaajakoulutuksen näkökulmasta olivat jääneet vähemmälle tarkastelulle. 2. Toteutusvaihe Ennakkomateriaalista ja haastatteluista selviää, että projektin toimenpiteet tukevat projektille asetettuja tavoitteita. Projektipäällikön vahva hanke- ja kehittämisosaaminen näkyy hankkeen toteutuksessa. Lisäksi hankkeen toteutusta edistää projektipäällikön jäsenyys organisaation johtoryhmässä. Hankkeessa toimitaan rahoittajan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hanketoimijoiden resursoinnissa ei ole riittävästi osattu huomioida vertaisarviointiin liittyvän valmistelu-, toteutus- ja arviointityön laajuutta. Vertaisarviointiin liittyvä työskentely on ollut projektin tässä vaiheessa työllistävä toimenpide, mutta projektin edetessä siihen liittyvä työmäärä vähenee. Opettajat ja työelämän edustajat voivat itse vaikuttaa vahvasti hankkeen toteutukseen. Työelämäjaksojen tavoitteet ja työtehtävät perustuvat henkilön omiin lähtökohtiin ja tarpeisiin. Projektipäällikkö, jaksoa suorittava opettaja ja työelämän edustaja käyvät yhdessä läpi edellä mainitut asiat. Eri sidosryhmien sitoutuminen hankkeeseen sekä yhteistyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on toimivaa. Projektin viestintäsuunnitelma on selkeä ja sen toteumaa seurataan systemaattisesti. Raportointi hankkeen etenemisestä eri osapuolille on toimivaa. Projektin laatima materiaali on ollut hyvää ja se toimitetaan riittävän ajoissa eri toimijoille. Materiaalista toimitetaan asianosaisille myös tarvittavat päivitetyt versiot. 3. Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen, Innovatiivisuus Hanke täyttää toteutusvaiheelle asetetut kriteerit. Haasteena jatkossa on oman organisaation eri hankkeiden toiminnan ja tulosten yhä parempi keskinäinen hyödyntäminen. Lisäksi on hyvä tarkistaa kaikille toimijoille riittävät resurssit hankkeen toteuttamiseen. Itsearviointiraportin mukaan hyvien käytäntöjen hyödyntäminen on vielä vähäistä, koska hankkeen käytännöt ovat vasta kehitteillä. Näkemys hankkeen hyvistä käytänteistä on kuitenkin vahvasti hahmottumassa. Hyvien käytäntöjen hyödyntämisestä omassa organisaatiossa ei ole

4 tehty varsinaista suunnitelmaa, mutta erilaisten toimenpiteiden yhteydessä kerätään hyviä kokemuksia. Opettajat ovat velvollisia kertomaan hankkeen tuloksista omissa yksiköissään. Lisäksi hankkeen tuotokset viedään kommentoitavaksi oppilaitoksen työssäoppimistiimiin sekä projektin ohjausryhmään. Hankkeen itsearviointiraportissa on tuotu esille, että hankkeen hyviä käytäntöjä kehitetään yhteistyössä muiden ESR-hankkeiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joten hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää yhdessä jo hankkeen aikana. Hankkeen hyvistä käytännöistä on tiedotettu ja niitä on levitetty ESRhankkeiden verkostossa, TOP-verkostossa ja KJY:n työssäoppimisverkostossa. Hyvien käytäntöjen hyödyntämisen kriteerit toteutuvat osittain, esimerkiksi hyvän työelämäjakson kriteereitä ei ole päästy hankkeen tässä vaiheessa hyödyntämään riittävästi. Suunnitelman laatiminen hyvien käytäntöjen hyödyntämisestä voisi olla tulevaisuudessa hyödyllistä tulosten vakiinnuttamisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä. 4. Arviointi sekä palaute- ja muutosmenettelyt Hankkeessa on kerätty palautteita eri menetelmin, kuten palautekyselyillä ja määrällisten tavoitteiden seurannalla. Palautteeseen oli mahdollista vastata myös sähköisenä webropol - kyselynä. Tulosten käsittelyn helppouden vuoksi sähköinen palautelomake koettiin toimivana, mutta työelämä ei välttämättä vastaa sähköisiin kyselylomakkeisiin. Palautetta kerätään työpaikoilta, opettajilta ja rehtoreilta. Kyselylomakkeiden laadinta, kyselyjen toteutus ja tulosten analysointi tapahtuu projektipäällikön ja sihteerin toimesta. Käytetyt lomakkeet on hyväksytetty ohjausryhmällä. Hankkeesta laadittu swot analyysi on hyvä työväline toimenpiteiden kehittämisessä. Hankkeen vahvuutena on sen etenemisen jatkuva ja systemaattinen seuranta johtoryhmän kuukausittaisissa kokouksissa. Swot analyysiä ei ole vielä tehty työpaikkaohjaajakoulutuksesta, koska koulutusten toteuttaminen on vasta alkuvaiheessa. Kerätty palaute- ja arviointitieto hyödynnetään hankkeessa hyvin. Sitä käsitellään ohjausryhmässä, johtoryhmässä ja eri tiimeissä säännöllisesti. Hienoa, että koottu palautetieto toimitetaan myös työelämälle. Käsiteltäessä palaute- ja arviointitietoa eri tiimeissä itse toimijat osallistuvat toimenpiteiden ja oman toimintansa kehittämiseen. Hankkeen arviointiin sekä palaute- ja muutosmenettelyihin liittyvät kriteerit toteutuvat.

5 Swot koonti myös työpaikkaohjaajakoulutuksesta on jatkossa hyvä ja toimiva työväline työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisessä. B.TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEN LAATU 1. Koulutuksen suunnittelu Koulutus on suunniteltu työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteiden mukaisesti Tpo-koulutuksessa pääsisältö on ollut opettajien työelämäjaksoissa ja heidän ammatillisessa kehittymisessään. Opettajat kouluttavat työpaikkaohjaajia työelämäjaksoilla ja todettiin, että jalkautumiskoulutus on tehokas ja hyvä käytäntö. Koulutustarvetta on kartoitettu hyvin. Varsinkin sote-alalla se on toteutunut todella hyvin ja siellä on lähes kaikki henkilökunta koulutettu työpaikkaohjaajiksi. Hyvänä esimerkkinä toimii myös Halpa- Halli, jossa aikaisemmin oli koulutettu vain yksi henkilö ja nyt on seitsemän ollut koulutuksessa. Molemmilla aloilla on myös toteutettu ammattiosaamisen näyttöjä. Alakohtaiset koulutukset katsottiin olevan tärkeitä, mutta myös sekaryhmien koulutus oli antoisaa. Silloin saadaan erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, miten eri aloilla toimitaan. Koulutuksien toteuttamisessa on ollut ongelmia tekniikan- ja liikenteen aloilla. Aktiivisia yrityksiä löytyy myös tältä alalta, jotka ovat lähteneet kouluttamaan ja kehittämään henkilöstöään. Ennakkotehtävänä on täytetty Työpaikkaohjaajan osaamiskartta, ja sen mukaan on mahdollista muokata koulutuksen painopistealueita. Oppilaitosjohto on ottanut myönteisen kannan hankkeen toteutukseen ja näin hankkeen toimijoille on annettu riittävät resurssit toimia. Työpaikoilla toteutettu koulutus piti suunnitella ja toteuttaa yrityksen ehdoilla. Koulutukset olivat lyhyitä 2-3 h pituisia, koska työt oli koulutuksesta huolimatta tehtävä. Ulkomailla tapahtunut koulutus on ollut haastavaa ja palkitsevaa. Varsinkin Sveitsissä on toteutettu koulutuksia. Väliarviointia on suoritettu, mutta se on toteutettu vain hankkeessa koulutettavien opettajien taholta. Hankkeessa on suunniteltu yhtenäinen palautelomake, joka otetaan käyttöön kaikissa koulutuksissa. Jalkautumiskoulutukset on havaittu hyviksi koti- ja ulkomailla. Työpaikoilla toteutetuissa koulutuksissa on pidetty myös muutama yhteinen koulutuspäivä, jotta saadaan yhteisiä keskusteluja ja kokemuksia. Sote-alalla on toteutettu ryhmäkoulutuksia ja niistä on saatu hyvää

6 palautetta. Tekniikan- ja liikenteen aloille on suunniteltu autoalan koulutusta joka tullaan toteuttamaan syksyllä Tämän tpo-koulutuksen toteutustapaa voidaan hyödyntää muillakin aloilla, kun siitä saadaan toimiva ja hyviä kokemuksia. Yhtenäistä mallia koulutuksiin ollaan luomassa ja sen valmistuttua se tuo tpo-koulutuksiin systemaattisuutta ja yhtenäisyyttä. Ulkomaille suuntautunut koulutus on avannut uusia hyviä kokemuksia ja käytänteitä tpo-koulutukselle. Näitä kokemuksia on hyvä jakaa ja hyödyntää, niin omassa kuin muissakin organisaatioissa. Perehdyttämiskartan tekeminen omalla ajalla ei tuntunut hyvältä. Yrityksiä pitäisi saada enemmän sitoutumaan mukaan koulutuksiin ja sen kehitykseen. Näin voitaisiin mahdollistaa koulutettaville aikaa tehdä etätehtäviä. Opettajilla on omia palautelomakkeita joita käytetään. Tähän on tulossa muutos, kun yhtenäinen lomake saadaan käyttöön. Yritysten tpo-koulutukset eivät ole edenneet suunnitelmien mukaisesti, varsinkin tekniikan- ja liikenteen aloilla. Yhteistyötä yritysten kanssa pitää lisätä ja kehittää. 2. Koulutuksen tiedotus ja markkinointi Tiedotuksen ja markkinoinnin suunnitelmallisuus Hankkeelle on suunniteltu ja tehty tpo-koulutuksen esite. Tätä esitettä jaetaan yrityksiin. Kukin opettaja, jonka tavoitteena on kouluttaa työpaikkaohjaajia, hoitaa markkinoinnin ja tiedottamisen työpaikoille. Opettajilla on omat kirjeet valmiille pohjalle tehtynä jaettaviksi yrityksiin. Hankkeelle on avattu nettisivut jonka kautta markkinointia toteutetaan. Esitteet ovat hyviä ja toimivia joista selviää tpo-koulutuksen tarpeellisuus. Yhtenäisen markkinoinnin toteuttaminen on tärkeää. Opettajien omat kirjeet voivat aiheuttaa epäselvyyttä ja epävarmuutta yrityksissä. Yrityksille suunnattuja infopäiviä kannattaisi harkita ja toteuttaa, joissa kerrottaisiin tpo-koulutuksen tavoitteista ja hyödyistä. 3. Koulutuksen organisointitavat Organisoinnin työelämälähtöisyys Koulutukset organisoidaan työpaikkojen tarpeista lähtien ja ne toteutetaan pääsääntöisesti työelämäjakson aikana työpaikalla. Näistä koulutuksista on saatu hyviä kokemuksia.

7 Sote-alalla on toimittava laitosten ehdoilla, koska heidän koulutuspäivänsä ovat vuorolistoissa ja heillä on silloin varahenkilö työskentelemässä. Sote-alalla on osaamista niin paljon, että koulutusaika on neljänä päivänä neljä tuntia kerralla. Tässä on huomioitu osaamisen tunnustaminen. Koulutukset ovat olleet asianmukaisia ja joustavia osallistujien näkökulmasta. Tpo-koulutukseen osallistuvat henkilöt ovat tulleet koulutukseen omasta halustaan, eikä määrättyinä. Tekniikan- ja liikenteen aloilla taantuma on ollut este tpokoulutukseen osallistuville henkilöille. On ollut lomautuksia ja tämä on vienyt myös työssäoppimispaikkoja, koska töitä on yrityksissä vähän. Tpo-koulutuksessa on tehty erilaisia etätehtäviä. On ollut laajempia alaan liittyviä tehtäviä ja toisissa koulutuksissa on ollut pienempiä tehtäviä. Koulutusten organisointi ja työelämälähtöisyys on hoidettu hyvin sote- ja kaha-aloilla, mutta muilla aloilla tulisi ottaa näistä mallia. Yhteistyötä on lisättävä ja kehitettävä varsinkin tekniikan- ja liikenteen alojen yritysten kanssa. Yritysten johto olisi saatava mukaan hankkeen toimintaan ja sitoutettava tpo-koulututuksiin. Info-tilaisuudet yrityksen ylimmälle ja keskijohdolle voisi olla hyvä keino antaa oikeaa tietoa työssäoppimisesta. 4. Sisältö Koulutuksen sisällöt suhteessa koulutusohjelman perusteisiin Koulutuksen sisältö on OPH:n perusteiden mukainen. Etukäteistehtävänä täytetty työpaikkaohjaajan osaamiskartta antaa tietoa niistä osa-alueista työssäoppimisesta mitkä ovat vaikeampia, ja joita täytyy painottaa enemmän koulutuksessa. Tpo-koulutuksessa huomioidaan opiskelijan oppimistaidot. Opiskelijan perehdyttäminen on otettu esiin laajasti ja se on havaittu tärkeäksi. Perehdyttämislomakkeen suunnittelu on ollut yksi etätehtävistä. Tpo-koulutuksen sisällössä arviointi- ja ohjaustaidot ovat mukana. Arviointia käytiin koulutuksessa läpi ja sitä toteutettiin myös käytännössä erilaisilla tehtävillä. Ohjaustyylejä käytiin läpi koulutuksessa ja koulutettaville annettiin ohjaus-suunnitelmien laatimista etätehtävien muodossa. Kouluttajien asiantuntemus on varmennettu ja kouluttajat ovat saaneet hyvän palautteen koulutettavilta. Tutkintojen perusteita on käyty läpi osa yksityiskohtaisesti ja osa pinnallisesti. Koulutuksessa on käyty läpi vanhoja opetus-

8 suunnitelmia ja verrattu uusia tutkintojen perusteita näihin. Lainsäädäntöä käytiin läpi jonkin verran ja siitä koulutettavat saivat mukaan materiaalia. Yrityskohtaisessa tpo-koulutuksessa on tehty kansio KAM:n internetsivuille. Siinä on käyty omasta työstä tehtävät läpi ja luokiteltu helppoihin ja vaikeisiin töihin. Nämä liitettiin kyseiseen kansioon. Tpo-koulutuksen sisältö vastaa OPH:n koulutukselle annettuja sisältöjä. Työpaikkaohjaajille tärkeitä asioita on hyvin huomioitu koulutuksen sisällössä, ja se antaa hyvän lähtökohdan heille ohjata ja opastaa työssäoppijoita. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja saa eväitä kohdata uusia työntekijöitä, tai työssäoppijoita ja tietää miten heidät otetaan vastaan sekä miten heidän kanssaan toimitaan. Tutkintojen perusteita on käyty läpi osin yleisesti, joten siihen pitäisi keskittyä paremmin. Osalle koulutettavista tuntui asia olevan vielä hiukan hämärä. Lait ja säädökset kannattaa käydä yleisellä tasolla läpi, mutta on tärkeää, että koulutettaville tulee tieto, mistä ne löytyvät tarvittaessa. 5. Materiaali Materiaalin soveltuvuus koulutuksen sisältöön Koulutusmateriaali on laadittu perusteiden sisällön mukaisesti keskeisiä sisältöjä painottaen. Tpo-kouluttavat ovat löytäneet keskeiset asiat. Koulutuksessa käyneet ovat kiitollisia siitä, että tietoa voi hakea koulutuksen jälkeen internetistä. Tämä mahdollistaa yksilöllisen opiskelun koulutuksen aikana ja sen jälkeen. Koulutuksissa on käytetty DVD-materiaalia asian selventämiseksi. Koulutusmateriaalin pohjan on todettu olevan toimiva myös ulkomailla toteutetuissa koulutuksissa, vaikka kulttuurierot ovat suuret. Koulutettavat toivoivat opiskelijoiden osallistumista koulutuksiin ja kertomaan omista kokemuksistaan aikaisemmista työssäoppimisjaksoista. He voisivat kertoa millaisia kokemuksia heillä on ollut työssäoppimisjaksoilla ja kertoa niiden hyvät ja huonot puolet. Samalla he voisivat esittää kysymyksiä opettajille ja työpaikkaohjaajille työssäoppimisesta sekä siitä miten heidän yrityksessään työssäoppiminen järjestetään. Koulutusmateriaali on todettu asialliseksi ja se sisältää tutkintojen perusteiden keskeiset asiat. Internetissä oleva materiaali on havaittu hyväksi ja se edesauttaa

9 yksilöllistä opiskelua koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden mukanaoloa tpo-koulutuksissa kaivattiin. Tätä asiaa kannattaa suunnitella ja kehittää. Työssäoppijat ovat keskeisessä asemassa työssäoppimisessa ja työpaikkaohjaajien ohjaamistaitojen kehittymisessä. Englanninkielisen materiaalin puuttuminen nähtiin puutteena, mutta se on luvattu toteuttaa vuoden 2010 aikana. 6. Menetelmät Menetelmien valintaa ohjaavat tavoitteet ja sisällöt Itsearvioinnissa on todettu, että tätä kohtaa on vaikea arvioida. Tpo-koulutuksen mallia on kehitetty, joka mahdollistaa tasalaatuisen koulutuksen alasta riippumatta. Menetelmien valintaa ohjaavat koulutettavien oppimistyylit. Tämä tieto kartoitetaan alkuhaastattelulla ja näin voidaan ottaa parhaat menetelmät koulutuksissa käyttöön. Hyvien menetelmien kautta työpaikkaohjaajat ovat oppineet kuuntelemaan ja ymmärtämään työssäoppijoita. Tähän tarpeeseen on koulutuksista ollut suuri apu. Yksilöllisen opiskelun huomioiminen on toteutettu koulutuksissa hyvin. Etätehtävien kautta on voinut toteuttaa oman työn kehittämistä hyväksi oppimisympäristöksi. Etätehtävänä on suunnitella ja miettiä jotakin arviointitehtävää, miten siinä toimitaan ja mikä on tärkeää. Yksilöllistä opiskelua edesauttaa materiaalin saatavuus internetistä. Sitä voi opiskella silloin kuin on aikaa ja paikalla on pääte. Ryhmäkoulutuksissa on käytetty myös erityisopettajia ja heidän ammattitaitoaan esim. erilaisista oppijoista ja monikulttuurisuudesta. Tpo-koulutuksissa on käytetty hyviä osallistuvia oppimismenetelmiä. Etätehtäviä on tehty koulutettavan mahdollisuuksien mukaan. On käytetty erityisopettajien osaamista, niin erilaisten oppijoiden, kuin monikulttuurisuuden osaltakin. Monikulttuurisuudesta on puhuttu vain hieman, mutta sen merkitys kasvavaa, koska Suomi on kehittymässä monikansalliseksi. Maahamme on tullut ja on edelleen tulossa ulkomaalaisia työntekijöitä ja työssäoppijoita. Heitä ohjaavat työpaikkaohjaajat tarvitsevat koulutusta ymmärtämään erilaisista kulttuureista tulleita henkilöitä ja sitä, miten heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Koulutusmallit olisi hyvä olla jo nyt valmiina, jotta niitä voitaisiin kokeilla ja kehittää kokemusten mukaan. 7. Arviointi ja kehittäminen Osallistujien tyytyväisyyden arviointi systemaattisesti Opettajilla on ollut omia palautelomakkeita, joilla palautetta on kerätty. Nyt ollaan luotu yhtenäinen palautelomake joka mahdollistaa keskenään yhdenmukaisen arvioinnin. Palautetta on kerätty pääsääntöisesti opettajilta ja hankkeen

10 toimijoilta. Yrityksistä ei haettu palautetta, joten sieltä tulevaa palautetta ei voida arvioida. Ryhmäkoulutuksia on pidetty ja palautetta on kerätty koulutuksen lopussa, mutta kaikista koulutuksista ei palautetta kerätty lainkaan. Osa palautteista on kirjallisena ja osa on vain kysytty suusanallisesti. Osallistujien oppimisen arviointi toteutettiin aluksi etukäteistehtävänä jolloin täytettiin osaamiskartta ja koulutuksen lopussa verrattiin sitä, mitä on opittu ja mikä on muuttunut. Oppimisen käytäntöön soveltamista arvioitiin ohjaamistehtävien kautta, kun jokainen suunnitteli itselleen etätehtävänä ohjaussuunnitelman. Jokainen esitteli oman suunnitelmansa ja käytiin läpi sen toimivuus. Koulutuksen kehittämisestä palautteen perusteella tpo-koulutukseen ei ole varmasti luotettavaa tietoa. Ainoastaan sote-alalla on kerätty systemaattisesti palautetta ja sitä on voitu myös hyödyntää. Palautteen kerääminen ei ole ollut systemaattista. Osasta koulutuksia on saatu palautetta ja osasta sitä ei ole kerätty lainkaan. Uuden yhtenäisen palautelomakkeen käyttöönoton kautta asia varmasti korjaantuu, ja voidaan kerätä oikeaa tietoa. Opettajilla oli omia arviointilomakkeita, joita he käyttivät. Tämä voi antaa väärän kuvan arvioinnista, koska yhdenmukainen palaute puuttuu. Koulutettavat totesivat eri oppilaitosten arviointikriteerien erilaisuuden hankalaksi. Työpaikkaohjaajien toiminnasta kannattaa harkita myös palautteen keräämistä. Palaute antaa heille tietoa miten he ovat toimineet ja ohjanneet. Tämän he näkivät oman kehityksensä kannalta tärkeäksi. Palautteen kerääminen todettiin tärkeäksi, ja sitä kautta saadaan myös tpo-koulutusta kehitettyä. Ryhmäkoulutuksiin on mietinnässä kerätä palautetta jokaisesta koulutuspäivästä erikseen. Tämä antaisi paremman tiedon jokaisen koulutuspäivän kehittämistarpeista. 8. Koulutusmallin levitys Koulutusmallin levityksen suunnittelu ja toteutus hankkeen aikana Uutta koulutusmallia on suunniteltu ja kehitetty hankkeen ajan. Prosessi on vasta kehitysvaiheessa. Uusi malli on tavoitteena ottaa käyttöön hankkeen aikana. Opettajat ovat olleet hankkeen toimijoiden kanssa yhdessä suunnittelemassa ja kehittämässä mallia. Opettajat saavat omista koulutuksistaan uusia ideoita ja kokemuksia, joita hyödynnetään mallin kehittelyssä. Tavoitteena on luoda erilaisia koulutusmalleja, jotka toimivat parhaiten eri koulutusaloilla. Hankkeessa on tavoitteena kehittää sellaisia koulutusmalleja joista

11 tulee pysyviä käytäntöjä myös ESR-rahoituksen päättymisen jälkeen. Työpaikkaohjaajien tarve on ilmeinen ja tarvitaan lisää koulutuksia. Tavoitteena on saada tekniikan- ja liikenteen alat mukaan yhteistyöhön kehittämään koulutuksia. Tpo-koulutus on jäänyt pienemmälle huomiolle. Pääasiana ovat olleet opettajien työelämäjaksot. Suunnitteilla ja kehitysasteella olevat koulutusmallit ovat tulossa, ja ne tuovat varmasti oikean tavan toteuttaa koulutuksia. Mielestämme mallien pitäisi olla jo nyt siinä tilanteessa, että niitä voitaisiin kunnolla kokeilla ja saada todellisia tuloksia niiden toimivuudesta. Levitys tullaan toteuttamaan oman alueen yrityksiin kouluttavien opettajien voimin. Laajemmasta suunnitelmasta ei ollut vielä tietoa. 9. Työpaikkaohjaajakoulutuksen arvioinnin yhteenveto ja kehittämis Hankkeen koulutus on suuntautunut opettajien työelämän jaksoille ja niitä on käytetty suunnitelman mukaan. Opettajat ovat näillä jaksoilla kouluttaneet työpaikkaohjaajia työnteon yhteydessä. Siinä on jouduttu koulutuksen ja työnteon suhteen suunnittelemaan tarkasti miten koulutusta viedään eteenpäin. Tpo-koulutus on jäänyt suunnitellusta tavoitteesta. Työpaikoilla toteutettavaan koulutukseen tarvitaan lisäaikaa, jotta tavoitteet saavutetaan. Tpo-koulutukselle on ilmeinen tarve alueen elinkeinoelämässä ja varsinkin tekniikan- ja liikenteen aloilla sitä tarvitaan. Ulkomailla toteutetusta koulutuksesta on saatu hyviä uusia ajatuksia ja kokemuksia. Palautteet koulutuksista ovat pääsääntöisesti olleet hyviä. Koulutettavien mielestä jatkossa pitäisi olla palaute- tai teemapäiviä vuosittain. Näiden päivien kesto olisi mahdollisesti puolenpäivän mittainen.