Paloturvallisuuskatsaus turvallisuusviestintä
|
|
- Teuvo Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paloturvallisuuskatsaus turvallisuusviestintä Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto
2 Sisältö Alkusanat ja johdanto Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen määrä Henkilötyöajan suhteellinen määrä Toteutustapojen mukainen kohdentuminen Aihealueiden mukainen kohdentuminen Kohderyhmien mukainen kohdentuminen Turvallisuusasenteet, -tietoisuus ja -käyttäytyminen Internet ja sosiaaliset mediat Turvallisuusviestinnän suunnittelu ja koulutus Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Työajan jakaantuminen pelastuslaitoksittain ja toteutustavoittain Liite 2. Työtuntien jakaantuminen aihealueittain Liite 3. Turvallisuusviestinnän kohdetuminen kohderyhmäluokittain
3 3 Alkusanat ja johdanto Tämä paloturvallisuuskatsaus on osa Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanketta. Palosuojelurahasto tukee hanketta 100-prosenttisella rahoituksella ja Suomen Palopäällystöliitto on sen päätoteuttajaorganisaatio. Hanketta koordinoivassa ohjausryhmässä ovat edustettuina pelastuslaitokset kaikista verrokkiryhmistä (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely) sekä Pelastusopisto ja sisäasiainministeriön pelastusosasto. Katsauksella herätetään keskustelua paloturvallisuuden ja pelastuslaitosten toiminnan seurantaan käytetyistä mittareista. Katsaus on kolmas sarjassaan. Aiemmat paloturvallisuuskatsaukset ovat käsitelleet aiheutuneita vahinkoja (Häkkinen 2012a) ja toimintaympäristöä (Häkkinen 2012b). Tässä julkaisussa käytetyt mittarit ovat saatavilla Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastossa (PRONTO) niiltä osin kuin mittarit perustuvat PRONTO-pohjaisiin tietoihin. Vertailun tarkoituksena ei ole asettaa pelastustoimen alueita vastakkain vaan tuottaa tietoa kunkin alueen ja verrokkiryhmän keskeisistä riskeistä. Vertailukohtina kullekin pelastustoimen alueelle on käytetty valtakunnallista vertailutasoa (pl. Ahvenanmaa), kunkin pelastustoimen alueen omaa verrokkiryhmää ja alueen aiempien vuosien tilastoja. Katsaus tapahtuu koko valtakunnallista tilastomassaa hyödyntäen, eikä sitä käsitellessä ole otettu kantaa kirjauskäytäntöjen yhdenmukaisuuteen tai paikkansapitävyyteen. PRONTOtilastointi on kehittynyt vuosien varrella merkittävästi, mutta yhä lukujen tulkinnassa kehotetaan terveeseen skeptisyyteen, mitä ohjetta tätä katsausta laadittaessa ei ole voitu noudattaa valtavasta tieto- ja sitä myötä työmäärästä johtuen. Siinä missä toimintaympäristön tunnusluvut ovat pelastustoimen toimista käytännössä riippumattomia ja aiheutuneet vahingot ovat vain osin seurausta pelastuslaitoksen toimista, turvallisuusviestinnän tunnusluvut mittaavat suoraan laitoksen toimintaa. Laitoksen toimin voidaan vaikuttaa toiminnan tasoon nopeallakin aikataululla ja kohdentaminen perustuu lähes täysin pelastuslaitoksen omaan harkintaan. Toimintaa ohjataan valtakunnallisesti turvallisuusviestinnän strategialla (Pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategia 2012), pelastuslaitosten turvallisuusviestintätyöryhmän toiminnalla (Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän kohderyhmät; Pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän yhteiset kohderyhmät; Turvallisuusviestinnän sisältö) ja esimerkiksi valistustyön suunnitteluoppaalla (Autere et al. 2003), mutta päätökset toiminnasta tekee kukin toimija ja pelastuslaitos. Helsingissä Sami Häkkinen
4 4 1. Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen määrä Turvallisuuskoulutuksen määrä lasketaan minuutteina jokaista asukasta kohden. Vuonna 2011 järjestettiin kaikkiaan koulutusta, joista oli toteutustavaltaan turvallisuuskoulutusta. Näistä 166 tapauksessa joko kesto- tai osallistujamäärä-kenttä on ollut tyhjä tai siinä on ollut 0. Tämä on kuitenkin virheenä niin pieni, ettei sitä ole huomioitu taulukoiden 1a, 1b ja 1c tuloksissa. Yksikkönä on käytetty koulutettavapäivien sijaan koulutettavatunteja (tilaisuuden kesto * osallistujien määrä), koska ne ovat määritelmältään yksiselitteisempiä. Taulukko 1a. Turvallisuusviestinnän koulutettavatuntien jakautuminen toteutustavoittain Pelastustoimen alue 1.1 Valistuskampanja 1.2 Messut tai muu yleisötilaisuus 3. Turvallisuuskoulutus Kaikki yhteensä Helsinki Länsi Uusimaa Keski Uusimaa Itä Uusimaa Varsinais Suomi Kanta Häme Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Etelä Savo Keski Suomi Tampere Satakunta Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Pohjanmaan ja Pietarsaari Pohjois Savo Pohjois Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu Koillismaa Lappi verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä Kaikki yhteensä
5 5 Taulukko 1b. Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen määrä Turvallisuuskoulutus Pelastustoimen alue Väestö 2010 (min/hlö) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Helsinki , Länsi Uusimaa , Keski Uusimaa , Itä Uusimaa , Varsinais Suomi , Kanta Häme , Päijät Häme , Kymenlaakso , Etelä Karjala , Etelä Savo , Keski Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski Pohjanmaan ja Pietarsaari , Pohjois Savo , Pohjois Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä ,5 135 N/A 90 verrokkiryhmä ,4 91 N/A 93 verrokkiryhmä ,4 107 N/A 82 verrokkiryhmä ,5 65 N/A 93 Kaikki yhteensä ,9 N/A N/A 95 Taulukon 1b perusteella eniten turvallisuuskoulutusta tarjotaan Itä-Uudellamaalla, Pohjois- Karjalassa, Jokilaaksoissa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa koulutusta tarjotaan keskimäärin yli 50 minuuttia per asukas. Yli valtakunnallisen tason eli noin 25 minuutin pääsee myös Keski- Uusimaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Lappi. Asukaslukuun suhteuttaen vähiten turvallisuuskoulutusta tarjotaan Helsingissä ja Kanta- Hämeessä, jossa jäädään alle puoleen valtakunnallisesta tasosta. Samoin Länsi-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Oulu-Koillismaalla on turvallisuuskoulutusta alle 13 min per asukas. Verrokkiryhmistä neljännessä tarjotaan selkeästi eniten turvallisuuskoulutusta. Verrokkiryhmissä 2 ja 3 tarjonta on lähellä valtakunnallista tasoa, mutta verrokkiryhmässä 1 koulutusta on neljännes vähemmän. Pelastuslaitoksista ne, jotka tuottavat paljon turvallisuuskoulutusta, ovat myös
6 6 verrokkiryhmiinsä nähden vahvoja. Poikkeuksena on Lappi, joka valtakunnalliseen tasoon nähden hyvästä tasostaan huolimatta on verrokkiryhmässä itseään kovemmassa seurassa. Voimakkainta turvallisuuskoulutuksen suhteellisen määrän kasvua vuoteen 2010 nähden on ollut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella sekä Keski-Uudellamaalla, joissa turvallisuuskoulutus on noin nelinkertaistunut. Myös Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois- Savossa, Pohjanmaalla, Oulu-Koillismaalla ja Lapissa turvallisuuskoulutuksen määrä on kasvanut merkittävästi. Helsingissä turvallisuuskoulutus-toteutustavan mukainen turvallisuusviestintä on vähentynyt vuodesta 2010 alle puoleen ja myös Kymenlaaksossa turvallisuuskoulutus on lähes puolittunut. Merkittävää vähennystä on tapahtunut myös Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Taulukko 1c. Turvallisuuskoulutuksen ja -kampanjoiden suhteellinen määrä Kampanjat ja koulutus yhteensä Pelastustoimen alue (min/hlö) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Helsinki 12, Länsi Uusimaa 45, Keski Uusimaa 43, Itä Uusimaa 79, Varsinais Suomi 19, Kanta Häme 76, Päijät Häme 60, Kymenlaakso 24, Etelä Karjala 63, Etelä Savo 78, Keski Suomi 134, Tampere 25, Satakunta 64, Etelä Pohjanmaa 67, Pohjanmaa 36, Keski Pohjanmaan ja Pietarsaari 72, Pohjois Savo 34, Pohjois Karjala 98, Jokilaaksot 84, Kainuu 40, Oulu Koillismaa 32, Lappi 44, verrokkiryhmä 1 27,8 178 N/A 173 verrokkiryhmä 2 59,5 83 N/A 86 verrokkiryhmä 3 64,8 76 N/A 122 verrokkiryhmä 4 71,1 69 N/A 118 Kaikki yhteensä 49,3 N/A N/A 129
7 7 Turvallisuusviestinnän valistuskampanjoista tuli koulutettavatuntia (kth), mikä on lähes yhtä paljon kuin turvallisuuskoulutuksestakin (2,22 Mkth). Kampanjoihin merkitty osallistuminen ja tilaisuuksien kesto kuitenkin vaihtelevat suuresti pelastuslaitosten välillä. Helsingissä, Itä-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla valistuskampanjat ovat tilastojen perusteella kokonaisuuden kannalta merkityksettömässä asemassa. Sen sijaan Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa turvallisuuskampanjoita tehdään moninkertaisella volyymillä turvallisuuskoulutukseen nähden. Taulukossa 1c on laskettu mukaan tätä toteuttamistapoihin liittyvistä eroista johtuvaa tilastoeroa. Edellä mainitut laitokset, joissa toiminnan ja siihen liittyvien tilastojen painopiste on turvallisuuskampanjoissa, nousevat alemmassa taulukossa merkittävästi esiin. Turvallisuusviestintäselosteisiin tehtiin vuoden 2010 alusta suuria uudistuksia, mikä voi olla syynä niin tilastoinnin kuin toiminnankin suuriin suunnanmuutoksiin. Näiden lukujen pohjalta näyttää siltä, että esimerkiksi Varsinais-Suomen kampanjoina ja turvallisuuskoulutuksena tarjoama turvallisuusviestintä on pudonnut seitsemäsosaan aiemmasta vuodesta, vaikka näin suuret vaihtelut herättävät epäilyksen tietojen oikeellisuudesta. 2. Henkilötyöajan suhteellinen määrä Vuonna 2011 Työtunnit-kenttä oli täytetty / tapauksessa eli valtakunnallisesti noin joka kahdeksannen tilaisuuden työtunteja ei ole kirjattu. Laitoskohtaiset korjauskertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pelastuslaitosten työtuntien korjauskertoimet pelastuslaitos turvallisuusviestintätapahtumia työtunnit ilmoitettu korjauskerroin Helsinki ,49 Länsi-Uusimaa ,24 Keski-Uusimaa ,23 Itä-Uusimaa ,17 Varsinais-Suomi ,10 Kanta-Häme ,08 Päijät-Häme ,14 Kymenlaakso ,07 Etelä-Karjala ,24 Etelä-Savo ,11 Keski-Suomi ,08 Tampere ,29 Satakunta ,05 Etelä-Pohjanmaa ,09 Pohjanmaa ,14
8 8 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaari ,09 Pohjois-Savo ,06 Pohjois-Karjala ,12 Jokilaaksot ,04 Kainuu ,19 Oulu-Koillismaa ,11 Lappi ,06 verrokkiryhmä ,26 verrokkiryhmä ,09 verrokkiryhmä ,10 verrokkiryhmä ,09 Kaikki yhteensä ,14 Näiden korjauskertoimien mukainen asukaslukuun suhteutettu henkilötyön määrä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pelastustoimen turvallisuusviestinnän henkilötyöajan suhteellinen määrä pelastuslaitoksittain valta- hlötyöaika Väestö työtunnit (h kunnal- verrokki- krono- pelastuslaitos (h) 2010 / 1000 as) linen ryhmä loginen Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa ,
9 9 Lappi , verrokkiryhmä ,4 165 N/A 77 verrokkiryhmä ,8 65 N/A 68 verrokkiryhmä ,5 98 N/A 88 verrokkiryhmä ,6 68 N/A 154 Kaikki yhteensä ,1 N/A N/A 95 Työtuntien osalta vaihtelu on ollut vuonna 2011 suurta. Itä-Uudellamaalla työtuntien määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2010, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla yli kaksinkertaistunut ja Helsingissä, Pohjanmaalla sekä Satakunnassakin kasvanut puolella. Etelä-Savossa henkilötyötunnit ovat pudonneet lähes kolmannekseen, mutta taso on yhä merkittävästi valtakunnallista tasoa parempi. Myös Tampereella, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa työtunteja on merkitty huomattavasti vähemmän kuin vuonna Eniten asukaslukuun suhteutettuja työtunteja on Itä-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa, joissa käytetään kaksin- tai kolminkertainen määrä työaikaa turvallisuusviestintään valtakunnalliseen tasoon nähden. Myös Jokilaaksoissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa panostetaan turvallisuusviestintään työtunteja huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Verrokkiryhmistä ryhmässä 2 käytetään eniten henkilötyöaikaresursseja turvallisuusviestintään. Määrä on ollut voimakkaassa kasvussa ja verrokkiryhmässä 4 määrä on vastaavasti voimakkaasti laskenut, joskin näiden ryhmien välinen ero on hyvin marginaalinen. Verrokkiryhmässä 3 resursointi on kolmanneksen vähäisempää ja verrokkiryhmässä 1 lähes kaksi kolmannesta vähäisempää. Kasvua resursoinnissa on kuitenkin tapahtunut verrokkiryhmissä 1, 2 ja 3. Verrokkiryhmän 1 yleisestä matalasta resursoinnista johtuen Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Tampereen tilanne näyttää verrokkiryhmän tasoon nähden hyvältä, vaikka se ei valtakunnallisessa vertailussa hyvällä tasolla olekaan. 3. Toteutustapojen mukainen kohdentuminen Toteutustapa on otettu selostekenttänä käyttöön vuoden 2010 alusta. Vuoden 2010 selosteilla ei ole turvallisuusneuvontaa omana kenttänään ja sen käyttö on vielä vuonna 2011 ollut vakiintumatonta. Vain viisitoista vuoden 2011 yhteensä selosteesta on merkitty toteutustavaltaan turvallisuusneuvonnaksi. Työaikaa turvallisuusneuvontaan kerrotaan käytetyn neljä tuntia valtakunnallisesti käytetystä työtunnista, joten neuvonta ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa selosteella. Työajan käytön jakaantuminen 2011 toteutustavoittain ja pelastuslaitoksittain on koottu liitteeseen 1. Etelä-Savossa käytetään suhteessa eniten työaikaa messuihin ja kampanjoihin, 61 %. Vastaavasti turvallisuuskoulutuksen suhteellinen osuus on matalin, 39 %. Myös Kanta-Hämeessä,
10 10 Länsi-Uudellamaalla, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa käytetään yli puolet resursseista messuihin ja kampanjoihin. Vastaavasti toisessa ääripäässä on Helsingin pelastuslaitos, jonka turvallisuusviestinnästä noin 78 % on turvallisuuskoulutusta. Yli 75 %:in pääsee myös Pohjois-Savo ja Keski-Uusimaa. Tampereella turvallisuuskoulutusta on yli 68 % turvallisuusviestinnän työtunneista ja Jokilaaksoissa osuus on vielä 60,8 %, mutta muissa laitoksissa turvallisuuskoulutuksen osuus on %. Yksiselitteistä oikeaa tasoa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaista määritellä vaan oikean turvallisuuskoulutuksen tason määrää toimintaympäristö ja valitut strategiset linjaukset. Myös rajanveto asuinrakennusten valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän välillä on häilyvä, mutta vain turvallisuusviestintä tulee kirjatuksi PRONTOon, jolloin ei saada kuvaa onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuudesta. 4. Aihealueiden mukainen kohdentuminen Aihealueita on PRONTOssa 37 erilaista. Näistä kymmenen suosituimman yhteenlaskettu osuus käytetyistä työtunneista oli 77 prosenttia vuonna Vastaavasti 15 käyttämättömintä aihealuetta muodostivat vain 2,2 prosenttia työtunneista. (Aihealueet; Aihealueet osuuksina; Aihealueet tyotunteina) Työtuntien jakaantuminen aihealueittain on esitetty liitteen 2 taulukossa. Kymmenen suosituinta aihealuetta ovat: 1) Alkusammutus (15,8 %) 2) Pelastustoimen esittely (13,5 %) 3) Päivä paloasemalla (9,2 %) 4) Toiminta hätätilanteessa (8,8 %) 5) Poistumisturvallisuus (5,3 %) 6) Muu koulutus (5,0 %) 7) Arjen turvallisuus (4,7 %) 8) Nou Hätä! (4,5 %) 9) Muu aihe (4,2 %) 10) 112-päivä (3,8 %)
11 11 Prosenttiluku aiheen perässä kertoo aihealueen prosentuaalisen osuuden kaikesta turvallisuusviestinnästä. Alkusammutuksella on vahva asema pelastuslaitosten turvallisuusviestinnässä ja seuraavaksi suosituinta on pelastustoimen promootio. Ongelmana aihealueluokituksessa on määritelmällinen epämääräisyys. Muu koulutus ja muu aihe ovat määrittelemättömiä, mutta myös arjen turvallisuus on sisällöllisesti epäselvä. Päivä paloasemalla on Nou Hätä! -kampanjan tavoin vakiintunut kampanja, mutta siihen kuuluu paljon samaa kuin pelastustoimen esittelyyn. Tärkeintä turvallisuusviestinnän kohdentamisessa on se, että pelastuslaitos tarkastelee turvallisuusviestintää suhteessa alueensa riskeihin ja onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteisiinsa. On epätarkoituksenmukaista ja mahdotonta määritellä valtakunnallisesti optimaalista turvallisuusviestinnän kokonaisuutta vaan turvallisuusviestinnän tulee tapahtua suhteessa tavoitteisiin ja muuhun toimintaan. 5. Kohderyhmien mukainen kohdentuminen Turvallisuusviestinnän kohderyhmät on jaettu tässä hankkeessa viiteen ryhmään tärkeytensä mukaan: 5) turvallisuuden avainkohderyhmät 4) erityisriskiryhmät 3) muut (toiminnallisista ja/tai tavoitteellisista syistä) kiinnostavat kohderyhmät 2) matalamman riskin kohderyhmät 1) kohdentamaton turvallisuusviestintä (Häkkinen 2011). Turvallisuuden avainhenkilöihin kuuluu hoitolaitos- ja opetushenkilökunta, jonka tehtävänä on huolehtia erityisriskiryhmien turvallisuudesta. Koska asuinrakennuksissa sattuu suurin osa henkilövahingoista, myös asuinrakennusten pelastussuunnitelmien laatijat ovat turvallisuuden avainhenkilöitä. Erityisriskiryhmiin kuuluu ikäihmiset ja maahanmuuttajat, joiden riskitietoisuus ja toimintakyky eivät välttämättä ole muun väestön tasolla. (Häkkinen 2011, 12-13) Muut kiinnostavat kohderyhmät ovat lapsia ja nuoria sekä yritysten, majoitusliikkeiden ja yleisötilaisuuksien turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Nuoret ja lapset ovat vastaanottavaisia ja turvallisuuskasvatuksella luodaan osaltaan turvallisuuskulttuurin muutos. Turvallisuusvastaavat ovat kiinnostava kohderyhmä, koska he vaikuttavat laajemmin ympäristönsä turvallisuuteen. Matalan riskin kohderyhmiä ovat sellaiset aikuiset, jotka eivät kuulu erityisriskiryhmiin eivätkä vastaa muiden turvallisuudesta. Kohdentamaton turvallisuusviestintä tarkoittaa PRONTOn kohderyhminä muuta kohderyhmää, suurta yleisöä ja tyhjäksi jätettyä kenttää. Kohdentamaton
12 12 turvallisuusviestintä ei anna tietoa, onko turvallisuusviestintää mietitty sisällöllisesti ja menetelmän puolesta kohderyhmälle sopivaksi vaan kyse on mahdollisimman laajan joukon tavoittamisesta. Esimerkiksi pelastustoimen esittelyssä kohdentamattomuus voi olla hyvinkin perusteltua. Turvallisuusviestinnän kohdentuminen pelastustoimen alueittain on taulukoitu liitteessä 3. Eniten turvallisuuden avainkohderyhmille kohdentaa Pohjois-Savo (34 %) ja toiseksi eniten Helsinki (29 %). Myös Pohjanmaa (28 %), Lappi (25 %) ja Päijät-Häme (22 %) pääsevät yli viidenneksen, mutta valtakunnallisesti turvallisuuden avainhenkilöille kohdennetaan vajaa 15 prosenttia turvallisuusviestinnän työtunneista. Erityisriskiryhmille eli ikäihmisille ja maahanmuuttajille suunnattua turvallisuusviestintää oli vain 1,4 % kaikista turvallisuusviestinnän työtunneista. Osan näistä ihmisistä tavoittaa turvallisuuden avainhenkilöiden kautta ja osalle voidaan kohdistaa viestintää (erityisesti kunnallisten) taloyhtiöiden kautta, jolloin tavoitetaan paljon pienituloisia, jotka ovat myös paloturvallisuuden erityisriskiryhmä. Lisäksi pientaloissa asuvia vanhuksia voidaan tavoittaa asuinrakennusten omavalvonnan ja palotarkastusten kautta, joten kaikki erityisriskiryhmiin kohdistuva turvallisuusviestintä ja muu onnettomuuksien ehkäisytyö ei tule tämän jaottelun kautta esiin. Ikääntyneiden ihmisten ja maahanmuuttajien tavoittamiseen tulee joka tapauksessa kiinnittää huomiota, vaikka tavoittaminen olisi lukujen esittämää tilannetta parempi. Muille kiinnostaville kohderyhmille kohdistetaan eniten turvallisuusviestinnän työtunteja Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella (41 %). Myös Varsinais-Suomessa (40 %), Oulu- Koillismaalla (37 %), Jokilaaksoissa (34 %) ja Tampereen aluepelastuslaitoksessa (33 %) osuus on yli kolmanneksen. Eniten näihin kolmeen ryhmään yhteensä turvallisuusviestinnän tunteja kohdistaa Helsinki (62 %), Oulu-Koillismaa (58 %), Jokilaaksot (55 %) ja Varsinais-Suomi (54 %) sekä Pohjois-Savo (54 %). Valtakunnallisesti taso jää 42 prosenttiin ja vähiten näille kolmelle ryhmälle tarjotaan turvallisuusviestintää Keski-, Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Kohdentamatonta viestintää on valtakunnallisesti 41 % ja eniten Itä-Uudellamaalla 61 %. Vähiten kohdistamatonta turvallisuusviestintää on Keski-Uudellamaalla (17 %). 6. Turvallisuusasenteet, -tietoisuus ja -käyttäytyminen Turvallisuusasenteita, -tietoisuutta ja -käyttäytymistä voidaan selvittää luotettavimmin ja helpoimmin kyselytutkimuksilla. Viimeisimmän Pelastusasenteet-tutkimuksen tulokset ovat tammikuulta (Käsitykset oman asuinkunnan pelastusjärjestelmän toiminnasta) Palokunnan toiminnan kansalaisarvio on erinomainen. 97 % pitää palokunnan ammattitaitoisena, 96 % luotettavana, 95 % tehokkaana, 92 % nopeana ja 85 % joustavana. Toisaalta ristiriitaisesti näiden vastausvaihtoehtojen vastakohdat ovat myös edustettuina. 48 % pitää toimintaa jäykkänä, 46 % hitaana, 27 % tehottomana, 24 % ammattitaidottomana ja 21 % epäluotettava-
13 13 na. Ristiriita voi johtua palokunnille kuuluvien tehtävien moninaisuudesta, jolloin osaa toiminnasta pidetään esimerkiksi ammattitaitoisena ja osaa ammattitaidottomana. (Käsitykset oman asuinkunnan pelastusjärjestelmän toiminnasta) 68 % vastaajista pitää toimintaa halpana ja 62 % kalliina. Kokemus palvelun halpuudesta on noussut vuotta 2005 edeltävältä 55 % tasolta toistakymmentä prosenttiyksikköä. Tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien hoito on kansalaisten käsitysten mukaan palokunnan tehokkainta toimintaa. Kokemus laajojen ympäristöonnettomuuksien (56 %) ja uhkaavan sotatilanteen (55 %) hoitamisen tehokkuudesta ei saavuta samaa tasoa. Vain yksi prosentti olisi valmis karsimaan palokunnan ja sairaankuljetuksen palveluista. (Käsitykset oman asuinkunnan pelastusjärjestelmän toiminnasta) Todennäköisimpinä itseä kohtaavina onnettomuuksina pidetään liikenneonnettomuutta (61 %) ja kotitapaturmaa (56 %). Myös tulipaloja pidetään todennäköisenä onnettomuutena (41 %). Osuudet ovat myös kasvaneet suhteellisen tasaisesti. Suomen lähialueilla tapahtuvan ydinvoimalaonnettomuuden koettu todennäköisyys on laskenut 20 vuodessa 70 prosentista 33 prosenttiin. (Erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys) Palovaroitinta tarpeellisena pitää 86 %, mikä on laskenut kolme prosenttiyksikköä vuodesta Väestövaroittimet kokee tarpeellisiksi 66 % väestöstä (v. 2008: 70 %). Säteilyvalvonnan tarpeellisuuden kokeminen on laskenut 65 prosentista 60 prosenttiin. Evakuointisuunnitelmilla luku on laskenut 63 % -> 59 % ja väestönsuojilla 59 % -> 50 % kenties pelastuslain uudistamiseen liittyvän julkisen keskustelun myötä. Myös automaattisten sammutusjärjestelmien koettu tarpeellisuus on laskenut kolmessa vuodessa 63 prosentista 56 prosenttiin (Turvallisuuden kannalta tarpeellisena pidettävät asiat). Erityisesti palovaroittimet ja sprinklerit ovat tarkoitettuja normaaliolojen onnettomuuksiin ja niiden tarpeellisuuden kokeminen on ollut pelastustoimelle tärkeää (Rajakko 2012; Sprinkler pelastaa) eli näiltä osin turvallisuusasenteet ovat heikentyneet. 65 % on käynyt ensiapu- tai muita pelastusalan kursseja, mikä taso on pidetty vuodesta Lisätietoa koetaan tarvittavan entistä vähemmän. Säteily- ja ympäristöonnettomuuksista koetaan yhä tarvittavan tietoa kuten aiemmin, mutta niin ensiavussa, väestönsuojissa ja tulipalon sammuttamisessa kuin tapaturmien ehkäisyssä ja tulipalojen estämisessä koettu lisätiedon tarve on vähentynyt. (Turvallisuuden kannalta tarpeellisena pidettävät asiat) Erityisesti sen, että ihmisten omalla vastuulla oleva tapaturmien ehkäisy ja tulipalon estäminen koetaan asioiksi, joista ei tarvita lisätietoa, tulisi herättää keskustelua pelastustoimen sisällä. Myös palovaroitinten toimintakunnan tarkistaminen on vähentynyt, vaikka se on löytynyt 95 prosentilta vastaajista jo kymmenen vuotta (Kansalaisten onnettomuustilanteisiin varautuminen on yleistynyt). Vähentynyt lisätiedon tarve voi olla seurausta Internetin tehostuneesta tiedonhausta ja/tai vähentyneestä mielenkiinnosta turvallisuusasioita kohtaan. Internetin kasvanut yhteiskunnallinen rooli ei kuitenkaan näy vastauksissa pelastustoimesta saatavasta tiedosta (Pelastustoimen tie-
14 14 toa saadaan useista lähteistä). Syynä voi myös olla se, että suomalaiset toimivat yhä enemmän ympäristöissä, joissa tällaisia taitoja ei koeta tarvittavan. Palotarkastustoimintaa pidetään kaiken kaikkiaan hyödyllisenä palveluna. Myös nuohoojan palveluihin ollaan tyytyväisiä. (Turvallisuuden kannalta tarpeellisena pidettävät asiat) 63 % on suunnitellut hätäpoistumisen asunnostaan ja 54 % on osallistunut poistumisharjoitukseen. Niin ikään ensimmäistä kertaa kysyttiin pelastussuunnitelman tuntemusta. 71 prosenttia vähintään 30 hengen työorganisaatioissa työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Vastaavasti vain 35 % vähintään viiden huoneiston taloissa asuvista ihmisistä oli tietoisia oman talonsa pelastussuunnitelmasta. (Kansalaisten onnettomuustilanteisiin varautuminen on yleistynyt) Sammutusvälineitä löytyy 87 % kotitalouksista (v. 2002: 56 %). Suuri kattila on 33 prosentilla, 33 % pitää jatkuvasti vettä suuressa astiassa sammutusta varten ja 24 % omistaa käsisammuttimen. Erityisesti omakotitaloasujilla on sammutuspeitteitä (67 %) ja sammuttimia (55 %). Ensiapupakkauksia löytyy 66 prosentista autoista, vaikka vain 18 prosentissa autoista on sammutin. Kotivara on 43 % kotitalouksista ja paristokäyttöinen radio 64 prosentilla. Joditabletteja on seitsemällä prosentilla talouksista. (Kansalaisten onnettomuustilanteisiin varautuminen on yleistynyt) Hätänumeron tuntee 96 % vastaajista mutta yleisen vaaramerkin vain 39 %. Kysymyksenasettelusta jää kuitenkin epäselväksi, jäisikö yleinen vaaramerkki 61 prosentilla suomalaisista tunnistamatta, jos väestöhälyttimiä käytettäisiin tositilanteessa. (Hätätilanteissa toimiminen on melko hyvin hallussa) Onnettomuustilanteissa ja vaaramerkin kuullessa toimiminen on vaihtelevalla tasolla. Monet toimivat ainakin osin oikein. Vaatteiden syttyessä 73 % osaisi toimia oikein. (Hätätilanteissa toimiminen on melko hyvin hallussa) Myös se, mitä hätäkeskukseen soittaessa pitää kertoa, oli pääosin hyvällä tasolla. Galluptutkimuksen mukaan 26 prosenttia ihmisistä vastaisi heille esitettyihin kysymyksiin, mutta on epäuskottavaa, että 74 % jättäisi vastaamatta heille esitettyihin kysymyksiin. (Hätätilanteissa toimiminen on melko hyvin hallussa) 7. Internet ja sosiaaliset mediat Sosiaalisten medioiden käyttö on tämän katsauksen laatimisen aikaan vakiintumatonta, joten kattavaa valtakunnallista tietoa ei ole saatavilla Pelastuslaitoksista kahdeksasta on saatavilla tietoja, joiden kautta tarkastellaan Facebookin käytön tilannetta elo- ja lokakuun välisenä aikana Kuvassa 1 on esitetty eri pelastustoimen toimijoiden sivut ja niiden tykkäysten kehitys.
15 15 Kuva 1. Pelastustoimen eri toimijoiden tykkääjät Facebookissa (Facebook) Kaikkien toimijoiden tykkääjämäärät ovat kasvussa. Niin ikään lähes kaikille toimijoille yhteinen ilmiö on tykkääjien määrän kasvun hidastuminen. Päijät-Hämeessä tykkääjiä on tullut enemmän syyskuussa kuin lokakuussa, mutta muissa laitoksissa on lähinnä joko pysytty aiemmassa tahdissa tai hidastuttu. (Facebook) Päivityksiin suhteutettuna tykkäysten kasvu on parasta Päijät-Hämeessä, 17,25 tykkääjää per päivitys. Tosin tilannetta voi selittää osaltaan se, että Päijät-Hämeessä on tehty lokakuussa vain neljä päivitystä. Syyskuussa Päijät-Häme julkaisi 12 päivitystä ja tykkääjiä tuli kuin vähemmän lokakuussa. Taustalla voi olla myös se, että Lahdessa järjestettiin Turvallisuus ja Puolustus messut, joiden markkinointi on tapahtunut syyskuussa, mutta tulokset näkyvät pääosin lokakuussa. Päivityksiä ja tykkäyksiä on tarkasteltu taulukossa 4. (Facebook) Taulukko 4. Päivitykset ja tykkäykset syys-lokakuussa 2012 Facebook-sivuittain (Facebook) syyskuu päivityksiä uusia tykkääjiä suhteellinen kasvu uusi tykkääjiä / päivitys Etelä Karjalan pelastuslaitos ,9 Etelä Savon pelastuslaitos ,3 Kanta Hämeen pelastuslaitos käynnistys 20,7 Länsi Uudenmaan pelastuslaitos ,7 Pelastustoimi ,9
16 16 Pohjanmaan pelastuslaitos ,0 Päijät Hämeen pelastuslaitos ,3 Satakunnan pelastuslaitos ,1 Tampereen aluepelastuslaitos ,4 lokakuu päivityksiä uusia tykkääjiä suhteellinen kasvu uusi tykkääjiä / päivitys Etelä Karjalan pelastuslaitos ,8 Etelä Savon pelastuslaitos ,0 Kanta Hämeen pelastuslaitos ,3 Länsi Uudenmaan pelastuslaitos ,2 Pelastustoimi ,4 Pohjanmaan pelastuslaitos ,8 Päijät Hämeen pelastuslaitos ,3 Satakunnan pelastuslaitos ,1 Tampereen aluepelastuslaitos ,4 Suhteellisesti eniten tykkääjiä on saanut Tampereen aluepelastuslaitos, joka on kasvattanut tykkääjämääräänsä kahdessa kuukaudessa 39 %. Päijät-Hämeessä kasvu on ollut 33 %, Satakunnassa 29 % ja Etelä-Karjalassa 26 %. Pelastustoimi-sivulla tykkääjiä on neljännes lisää. Kanta-Häme käynnisti toimintansa elokuussa, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia muihin laitoksiin nähden. Kaiken kaikkiaan pelastustoimen toimijoiden Facebook- ja muu sosiaalisen median läsnäolo on vielä niin lapsenkengissä, ettei laitosten keskinäinen vertailu ole mielekästä. Yksikään laitos ei ole saavuttanut potentiaaliaan, jonka mittakaavasta antaa suuntaa Suomen poliisin yli tykkääjää. Tällä hetkellä ne laitokset, joilla Facebook-sivut ja muu sosiaalisen median läsnäolo puuttuvat, ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Ne laitokset, joilla on jo toimintaa, voivat ottaa oppia toistensa sosiaalisen median toiminnasta, jos joku toinen laitos on esimerkiksi onnistunut saamaan päivityksillään paremmin uusia tykkääjiä. Päivitysten tuomien tykkääjien lisäksi niillä saadaan näkyvyyttä sivuille. Pelastusalan tähänastisesti suurimman kattavuuden saanut päivitys on ollut Tampereen aluepelastuslaitoksen jakama meemi, josta on tykännyt henkilöä, sen on jakanut 306 henkilöä ja sitä on kommentoitu 79 kertaa. Meemin myötä Tampereen aluepelastuslaitoksen Facebook-sivut saavuttivat lähes katsojaa ja seuraavanakin päivänä yli katsojan kattavuuden. Vertailun vuoksi, tavallisen päivityksen kattavuus on ollut ko. neljännesvuoden aikana 1242.
17 17 Tiedot Internet-sivujen uniikkien kävijöiden määrästä, vierailujen pituudesta, uudelleen käyneistä kävijöistä, vierailujen ajallisesta kestosta, vierailuilla avattujen dokumenttien tai välilehtien määrästä tai siitä, mitä kautta sivuille on päädytty, voidaan kerätä helposti kultakin nettisivulta. Se kuitenkin edellyttää pääsyoikeuksia nettisivujen analytiikkaan. Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Janne Leinonen (2011) on ehdottanut mittareiksi seuraavia, jotka on kirjattu myös turvallisuusviestinnän manuaaliin (Häkkinen 2011, 20-21): Uniikit kävijät mittarina kertoo sen, montako oikeasti yksilöllistä kävijää on sivuille saapunut. Sen avulla näkee nopeasti kävijäpiikit ja koko sivuston yleisen kiinnostuksen määrän. Sivua/käynti kertoo, monellako eri sivulla yksittäinen kävijä on sivustolla käynyt. Jos sivuja on yhteensä neljä ja sivua/käynti arvo on 3.5, voidaan todeta kävijöiden nähneen lähes koko sisällön sivustolta. Käytetty aika kertoo sen, kauanko yksittäinen kävijä on sivustolla viihtynyt. Lyhyt aika viittaa siihen, ettei sisältöä ole pidetty mielenkiintoisena tai sivusto ei ole herättänyt muuten tarpeeksi mielenkiintoa. Liikenteen lähteet mittarin avulla on hyvä seurata mistä palveluista kävijät ovat sivuille tulleet. Hakukoneiden kautta tulleet kävijät kertovat siitä, että sivusto on ihmisten mielissä ja haluavat lisätietoa organisaatiosta. Eri palveluista saadut linkitykset taas kertovat sen, missä palveluissa ihmiset ovat ja mitä kautta he haluavat ottaa lisää selvää organisaatiosta. Koska tiedot ovat vain pelastuslaitosten tai näiden isäntäkuntien käytettävissä, ei tähän katsaukseen ole voitu kerätä katsausta Internet-sivujen kävijöistä. 8. Turvallisuusviestinnän suunnittelu ja koulutus Kesäkuussa 2012 pelastuslaitoksille teetettiin ensimmäistä kertaa yhteinen EFQM-kysely, jolla kartoitettiin turvallisuusviestintävastaavien käsitystä siitä, kuinka hyvin heidän pelastuslaitoksensa hoitaa turvallisuusviestintää ja kuinka hyvin laitos on kokonaisuutena sitoutunut turvallisuusviestintään ja sen tavoitteisiin. Tarkemmat kysymykset löytyvät pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivuilta (EFQM-itsearviointimenetelmä turvallisuusviestintään). Tulokset kerättiin tarkoitukseen suunnitellulla Excel-taulukolla (EFQM-arviointitaulukko). Eri henkilöiden näkemykset oman laitoksen tilasta kerättiin yhteisessä tilaisuudessa suullisesti ja koostettiin taulukkoon. Kyselyn osa-alueita olivat: 1. Johtajuus
18 18 2. Toimintaperiaatteet ja strategiat 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Asiakastulokset 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset 9. Keskeiset suorituskykytulokset. Kokonaisuutena pelastuslaitoksilla meni oman arvion mukaan parhaiten keskeisillä suorituskykytuloksilla mitaten (84/150). Osakokonaisuuteen kuului kaksi kysymystä, joista selkeästi paremman kokonaisarvosanan on saanut tavoitteenasetteluun ja sen valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen liittyvä kysymys. Selkeästi kehittämistä eniten kaipaava osa-alue on puolestaan yhteiskunnalliset tulokset (21/60) ja seuraavaksi heikomman itsearvioinnin tuloksen vastaajat ovat antaneet johtajuudelle (45/100). Yhteiskunnallisissa tuloksissa on niin ikään kaksi kysymystä, joista heikommat arviot saanut ja suuremman painoarvon arvoinen kuuluu: Suunnitellaanko turvallisuusviestintää yhteiskunnan turvallisuuskulttuureista kertovien mittareiden ja pelastustoimen tilastojen pohjalta?. Toinen kysymys liittyy pelastustoimen turvallisuusviestinnän tunnettuuteen ja laadukkuuteen yhteiskunnan silmissä. Johtajuudessa on arvioitu sitä, kuinka pelastuslaitoksen missiossa, visiossa ja arvoissa huomioidaan turvallisuusviestintä, miten johtoryhmä osallistuu henkilökohtaisesti turvallisuusviestintään, onko turvallisuusviestintää pidetty esillä yhteistyötahojen kanssa, paljonko turvallisuusviestintää on tuettu johtoryhmästä ja miten turvallisuusviestinnän tarpeet huomioidaan toiminnassa. Kaikki kohdat ovat painoarvoltaan samanarvoisia. Johtajuuden kanssa samalla tasolla ovat myös Toimintaperiaatteet ja strategia (37/80), Henkilötulokset (42/90) ja Kumppanuudet ja resurssit (44/90). Tuloksia ja numeerisia arvioita tärkeämpää on arvioiden pohjalta tehtävät kehittämistoimenpiteet ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyys. Arviointia tulee tehdä säännöllisin väliajoin ja mieluummin niin, että tuloksissa on edustettuna pelastuslaitoksen organisaatio laajasti, ei vain kahden henkilön näkemys.
19 19 9. Johtopäätökset Turvallisuusviestinnän mittaamisessa ei olla niin pitkällä kuin aiheutuneiden vahinkojen tai toimintaympäristön mittaamisessa. Monia turvallisuusviestintään liittyviä mittareita voidaan kuitenkin seurata valtakunnallisesti, koska turvallisuusviestinnän tietoja kerätään PRONTOon. Näiden mittareiden kehittämisessä tärkeintä tässä hetkessä on tietojen kattavuuden ja oikeellisuuden varmistaminen. EFQM-työkalun käytössä on tultu jo pitkä matka, kun kysely on pilotoitu turvallisuusviestintävastaaville kesäkuun tapaamisessa. Seuraavassa vaiheessa kysely tulisi teettää kussakin pelastuslaitoksessa laajemmalla joukolla. Turvallisuusviestintätyöryhmä on oikea toimija keräämään tiedot valtakunnallisesti seuraavaa katsausta varten. Internetin ja sosiaalisten medioiden mittareiden valtakunnallisessa tarkastelussa ongelmana on tietojen hajautuminen jokaiseen organisaatioon niin, ettei tietoja ole helppoa tai edes mahdollista kerätä kaikilta toimijoilta. Sen sijaan kukin toimija saa helposti ja kattavasti tietoja omista netti- ja Facebook-sivuistaan, joten tarkastelu on alueellisella tasolla yksinkertaista. Turvallisuusviestintää toteutetaan pelastuslaitoksissa entistä kohdennetummin ja järjestelmällisemmin. Uusi turvallisuusviestinnän strategia myös tukee tätä kohdentamista. Aihealuejaottelu PRONTOssa ei ole paras mahdollinen tukemaan kohdentumisen seurantaa, mutta kohderyhmä- ja toteutustapajako antavat hyvin tietoa toiminnan kehittämiseksi. Turvallisuusviestintää tulisi kohdistaa entistä enemmän turvallisuuden avainhenkilöille (Häkkinen 2011, 12-13). Toteutustavoissa ja turvallisuusviestinnän kohdentamisessa niiden kesken ei ole yhtä oikeaa ratkaisua vaan toteutustapojen määrälliset suhteet riippuvat pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteista. Toteutustavoissa vaikuttaa myös se, mitä sisältöjä halutaan nostaa esiin. Onnettomuustilanteessa toimimista opetetaan parhaiten harjoituksilla, oman toimintaympäristön riskejä tunnistetaan turvakävelyin, riskikäyttäytymistä ehkäistään turvallisuusviestinnällä riskitilanteissa (kuten baareissa) ja näkyvyyttä lisätään tehokkaimmin yleisötilaisuuksissa ja medioiden kautta. Asiakaspalautejärjestelmän käyttö eri pelastuslaitoksissa ei ole vielä sillä asteella, että tuloksista olisi tässä katsauksessa kerrottavaa, mutta pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestintätyöryhmä on ottanut asian agendalleen ja järjestelmän käyttöönoton suhteen voi olla toiveikas. Muutenkin Tuvi-ryhmä on yksi erinomaisimpia asioita, joita turvallisuusviestinnän kehittämiselle on pitkään aikaan tapahtunut.
20 20 Lähteet Aihealueet. Excel-taulukko. Saatavissa: Viitattu Aihealueet osuuksina. 3 s. Saatavissa: Viitattu Aihealueet tyotunteina. 3 s. Saatavissa: Viitattu Autere, M., Joutsi, L., Peltokangas, M., Rantala, P., Tervo, V-P & Turunen, O Pelastuslaitoksen valistustyön suunnittelu. Sisäasiainministeriö, Pelastusopisto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 53 s. Saatavissa: Viitattu EFQM-arviointitaulukko. Pelastuslaitokset. Paloturvallisuusseuranta > Manuaalit ja tukimateriaali > Muu. 10 s. Saatavissa: Viitattu EFQM-itsearviointimenetelmä turvallisuusviestintään. Pelastuslaitokset. Paloturvallisuusseuranta > Manuaalit ja tukimateriaali > Muu > EFQM-kysymykset turvallisuusviestintään. 10 s. Saatavissa: Viitattu Erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys : Kuinka todennäköisesti arvelee itse joutuvansa. TNS Gallup, Sisäasiainministeriö. Saatavissa: Viitattu Häkkinen, S Turvallisuusviestinnän tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 29 s. Saatavissa: Viitattu Häkkinen, S. 2012a. Paloturvallisuuskatsaus aiheutuneet vahingot. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 32 s. + 4 liites. Saatavissa: aiheutunee t_vahingot.pdf. Viitattu
21 21 Häkkinen, S. 2012b. Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö. vahingot. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 35 s. + 2 liites. Saatavissa: toimintaym paristo.pdf. Viitattu Hätätilanteissa toimiminen on melko hyvin hallinnassa. Turvatietoa > Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta. Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Saatavissa: Viitattu Kansalaisten onnettomuustilanteisiin varautuminen on yleistynyt. Turvatietoa > Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta. Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Saatavissa: Viitattu Käsitykset oman asuinkunnan pelastusjärjestelmän toiminnasta TNS Gallup Oy, Sisäasiainministeriö. Saatavissa: Viitattu Leinonen, J Yksityinen tiedonanto Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän kohderyhmät. 1 s. Saatavissa: Viitattu Pelastuslaitosten yhteiset turvallisuusviestinnän kohderyhmät. 2 s. Saatavissa: nnan_kohderyhmat.pdf. Viitattu Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä. Turvatietoa > Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta. Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Saatavissa: Viitattu Pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategia s. Saatavissa: Viitattu Rajakko, J Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Saatavissa: Viitattu Sprinkler pelastaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Saatavissa: Viitattu Turvallisuuden kannalta tarpeellisena pidettävät asiat TNS Gallup oy, Sisäasiainministeriö. Saatavissa: Viitattu
22 Turvallisuusviestinnän sisältö. Turvallisuusviestinnän valtakunnallinen työryhmä. 2 s. Saatavissa: Viitattu
23 23 Liite 1. Työajan jakaantuminen pelastuslaitoksittain ja toteutustavoittain Pelastuslaitos 1.1 Valistuskampanja 1.2 Messut tai muu yleisötilaisuus 2. Turvallisuusneuvonta 3. Turvallisuuskoulutus 4. Mediavalistus Helsinki 91 h 461 h 0 h h 1 h 3,6 % 18,4 % 0,0 % 77,9 % 0,0 % h h 0 h h 0 h Länsi Uusimaa 30,7 % 24,8 % 0,0 % 44,5 % 0,0 % 309 h h 0 h h 0 h Keski Uusimaa 3,9 % 19,5 % 0,0 % 76,7 % 0,0 % 20 h h 0 h h 747 h Itä Uusimaa 0,3 % 40,9 % 0,0 % 45,7 % 13,1 % 969 h 981 h 2 h h 11 h Varsinais Suomi 22,2 % 22,5 % 0,0 % 55,0 % 0,3 % 647 h h 0 h h 0 h Kanta Häme 21,5 % 34,2 % 0,0 % 44,3 % 0,0 % 736 h 797 h 2 h h 0 h Päijät Häme 19,9 % 21,5 % 0,1 % 58,5 % 0,0 % h h 0 h h 0 h Kymenlaakso 20,9 % 30,9 % 0,0 % 48,2 % 0,0 % 892 h 977 h 0 h h 1 h Etelä Karjala 24,9 % 27,3 % 0,0 % 47,7 % 0,0 % 802 h h 0 h h 0 h Etelä Savo 18,9 % 42,2 % 0,0 % 39,0 % 0,0 % h h 0 h h 2 h Keski Suomi 28,7 % 21,6 % 0,0 % 49,7 % 0,0 % 593 h h 0 h h 0 h Tampere 10,9 % 20,8 % 0,0 % 68,3 % 0,0 % h h 0 h h 47 h Satakunta 23,3 % 26,7 % 0,0 % 49,5 % 0,5 % 607 h h 0 h h 0 h Etelä Pohjanmaa 15,3 % 33,8 % 0,0 % 50,9 % 0,0 % 674 h 464 h 0 h h 4 h Pohjanmaa 25,3 % 17,4 % 0,0 % 57,1 % 0,2 % Keski Pohjanmaa ja 548 h 268 h 0 h h 0 h Pietarsaari 26,8 % 13,1 % 0,0 % 60,2 % 0,0 % 957 h 286 h 0 h h 0 h Pohjois Savo 17,1 % 5,1 % 0,0 % 77,8 % 0,0 % h h 0 h h 40 h Pohjois Karjala 18,8 % 34,2 % 0,0 % 46,6 % 0,5 % Jokilaaksot h 626 h 0 h h 4 h
24 24 Kainuu Oulu Koillismaa Lappi verrokkiryhmä 1 verrokkiryhmä 2 verrokkiryhmä 3 verrokkiryhmä 4 Kaikki yhteensä 26,4 % 12,8 % 0,0 % 60,8 % 0,1 % 232 h 412 h 0 h 808 h 1 h 15,9 % 28,3 % 0,0 % 55,7 % 0,1 % 447 h 886 h 0 h h 2 h 15,7 % 31,1 % 0,0 % 53,2 % 0,1 % 392 h 794 h 0 h h 4 h 13,1 % 26,5 % 0,0 % 60,2 % 0,1 % h h 2 h h 12 h 14,1 % 21,3 % 0,0 % 64,6 % 0,0 % h h 2 h h 794 h 17,4 % 30,6 % 0,0 % 49,1 % 2,9 % h h 0 h h 9 h 22,2 % 20,7 % 0,0 % 57,1 % 0,0 % h h 0 h h 49 h 19,5 % 29,4 % 0,0 % 50,9 % 0,2 % h h 4 h h 863 h 18,0 % 24,8 % 0,0 % 56,4 % 0,8 %
25 25 Liite 2. Työtuntien jakaantuminen aihealueittain Osuus turvallisuusviestinnän työtunneista (%) Ete- lä- Karjala 12, Etelä- Pohjanmaa Ete lä- Savo Itä- Uusimaa Jokilaaksot Kan ta- Hä me Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaari Kes ki- Suo mi 16, Kes- ki- Uusimaa La ppi Län- si- Uusimaa Oulu- Koillismaa Pohjanmaa Poh- jois- Karjala Poh- jois- Savo Päi- jät- Hä me Satakunta Tampere Varsi- nais- Suomi Kaikki yhteensä Puolustusvoimat 19, 16, 1 17,3 17,2 13,3 18,2 17,8 3 12,0 16,5 18,3 15,8 30,4 12, 11, 4 15,3 12,9 8,8 11,2 5,3 9 12,3 13,0 18,0 13,5 1,0 10, 2 12,2 11,3 12,0 11,4 10,4 9,9 14,2 3,6 7,1 9,2 0,0 Helsinki Kainuu Kymenlaakso 17, 15, Alkusammutus 7 19,2 6,4 32,7 13,1 14, ,1 6 16,5 11,4 Pelastustoimen 17, 22, 26, 12, esittely 2 14,5 7 6,8 17,6 7,4 7,6 2 9,3 2 14,6 18,6 Päivä paloasemalla 16, 19, 5 8,2 5,6 2,9 0,2 6,9 3,1 6,5 24,3 7 3,5 8,1 Toiminta hätätilanteessa 11, 10, 11, 2,9 14,0 2,9 3,7 5,3 8,4 8,3 8 9,8 8,0 12,8 10,2 2 3,8 7,4 5,8 10,0 13,7 6 7,8 16,6 4,3 8,8 5,0 Poistumisturvallisuus 2,8 8,3 1,7 1,9 7,6 6,3 9,1 3,3 4,8 5,8 12,0 4,5 9,2 3,1 6,4 4,2 4,4 3,1 5,3 5,5 3,7 4,9 5,3 10,7 10, Muu koulutus 4,7 3,0 3,0 2,4 7,3 2,5 7,4 1,8 9,1 2,8 5,9 5,6 3 5,2 3,0 4,2 2,8 8,9 4,8 3,0 2,3 6,2 5,0 30,0 Arjen turvallisuus 3,0 1,6 0,6 7,9 2,4 11,3 3,5 6,3 3,8 2,3 11,9 1,0 2,2 5,5 3,3 2,9 4,5 4,5 3,2 7,1 6,8 6,2 4,7 0,0 Nou Hätä! 6,7 6,1 0,9 7,3 2,6 5,8 4,5 2,7 5,7 3,2 2,1 5,8 2,9 0,1 6,1 5,3 4,7 4,1 2,5 11,2 5,1 5,3 4,5 0,0 Muu aihe 2,6 3,6 24, 6 0,8 1,4 3,1 4,2 2,0 1,5 1,3 0,8 1,6 0,5 1,8 4,4 4,4 4,9 4,5 0,9 2,3 2,4 1,6 4,2 0,1 112-päivä 4,0 1,9 2,1 0,3 0,3 12,9 11, 5 7,6 2,5 5,8 1,3 5,2 1,6 5,3 0,4 0,6 2,5 1,3 3,1 7,0 2,7 4,6 3,8 1,4 Paloturvallisuus 4,9 1,1 0,3 3,1 13,8 1,0 3,8 2,0 3,2 5,9 1,6 1,6 2,2 6,1 0,8 0,5 2,6 1,1 2,9 5,4 3,9 0,9 3,0 0,0 Muu kampanja 2,0 3,6 2,4 0,6 0,3 2,5 4,5 3,1 2,9 2,1 0,8 2,1 5,4 3,7 9,9 9,9 1,5 2,5 3,6 0,6 2,3 8,2 2,8 1,1 Ensiapukoulutus 3,3 1,6 1,4 0,9 2,9 2,6 0,1 1,2 1,3 3,0 0,3 5,0 0,3 1,5 0,2 11,9 3,0 5,7 0,8 1,0 3,6 5,3 2,6 5,0 Asumisen turvallisuus 2,9 3,5 3,5 1,1 2,9 2,1 1,6 2,4 0,5 0,9 3,1 2,5 0,1 0,7 1,6 2,9 4,0 5,2 3,9 1,0 2,6 0,9 2,4 0,0 Palonehkäisy 0,6 1,1 1,0 23,1 0,4 2,9 2,1 2,0 1,7 0,6 1,5 0,7 2,0 2,6 3,5 1,1 1,4 1,0 7,6 1,2 2,1 0,8 2,1 0,5 Pelastussuunnitelma 3,6 2,1 1,1 0,3 1,5 1,4 4,5 0,8 1,5 0,7 2,3 1,3 2,3 3,4 0,8 2,7 2,1 3,1 3,2 1,1 2,5 1,3 1,9 3,7 Tulityökoulutus 1,1 2,4 0,1 0,0 0,1 1,2 0,1 2,3 0,5 1,9 0,5 7,3 0,1 0,0 0,1 2,8 1,4 3,8 1,2 0,3 2,8 0,1 1,7 9,0 Toiminta onnettomuustilanteessa 2,8 0,5 0,7 2,7 1,6 2,3 1,1 0,0 2,0 1,7 0,8 1,6 2,1 2,4 2,6 1,3 1,4 0,9 1,7 3,5 2,2 0,6 1,7 0,4 Varautuminen normaaliajan 0,0 0,1 16, 9 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,6 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,1 1,1 0,0 1,6 0,0
26 26 häiriötilanteisiin Turvakävely 1,9 1,0 1,0 0,5 0,5 0,9 1,6 0,2 0,2 1,0 0,4 2,2 2,1 0,2 3,3 0,7 1,4 2,0 0,4 1,4 0,8 0,1 1,1 1,4 Hätänumero 112 1,0 1,3 0,1 0,3 0,1 2,6 3,8 0,8 0,8 1,9 0,0 0,4 2,2 2,2 1,8 0,7 0,8 0,2 1,0 1,0 0,6 1,0 1,0 0,0 Palovaroitin 0,9 0,6 0,0 0,2 0,4 0,2 0,2 0,1 0,0 0,9 0,0 0,2 1,3 2,3 2,1 0,3 0,7 0,2 0,2 0,4 1,8 0,1 0,6 0,0 Muihin valmiusorganisaatioihin nimettyjen henkilöiden koulutus 0,3 0,1 0,6 0,0 3,3 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,9 0,5 0,8 2,2 0,0 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,3 0,8 0,5 0,1 Valmiussuunnitteluun liittyvä koulutus 0,1 0,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,0 0,4 0,0 0,0 1,7 0,3 0,2 0,2 0,3 0,3 0,5 0,0 2,5 0,0 0,0 0,7 0,4 0,0 Tulipysäkki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,8 0,2 0,0 0,0 0,1 1,4 1,8 0,0 0,1 0,0 0,0 1,2 0,3 0,0 Väestönsuojien tekniseen kunnossapitoon liittyvä koulutus 1,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,5 0,0 1,4 0,4 0,0 0,1 0,0 0,9 0,0 0,0 0,0 0,3 0,1 Radio 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 (tyhjä) 0,1 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,4 0,4 0,3 0,0 0,0 1,3 0,2 0,2 Säteilyturvallisuuskoulutus 0,1 0,0 0,0 0,0 2,5 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 Internet 0,0 0,0 0,0 0,0 4,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 Kuntien johtoryhmien operatiivinen koulutus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 Tapaturmapäivä 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,1 0,0 Piippaako sinulla? 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 1,1 0,3 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Lehdet 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 Viisaasti vesillä 0,3 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TV 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Tulipysäkkiinterventio 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaikki yhteensä (h)
ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%)
ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) Todennäköistä Ei osaa sanoa Epätodennäköistä Jossain määrin todennäköistä Jossain määrin epätodennäköistä 0
LisätiedotOmatoiminen varautuminen 2014 (%)
Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että
LisätiedotPaloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013
Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat
LisätiedotKOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200
Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin
LisätiedotAsumisturvallisuuden parantaminen
Asumisturvallisuuden parantaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat työkäytännöt pelastustoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotPelastustoimi ja pelastuslaitos
Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen
LisätiedotPELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013
TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.
LisätiedotPelastusosaston ajankohtaiskatsaus
Pelastusosaston ajankohtaiskatsaus Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki 22.5.2012 Jaana Rajakko Jarkko Häyrinen 28.5.2012 Prontokatsaus erheellisistä paloilmoituksista 1.1.-30.4.2012 (14.5.2012 JR) Pronton
LisätiedotERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko
ERHE - seurantahanke Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko ERHE -seurantahanke seuraa Hankkeen toimeksianto: ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen
LisätiedotLUP toiminnasta 2013
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki
LisätiedotTurvallisuusviestinnän tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
Turvallisuusviestinnän tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Resursointi...
LisätiedotPALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT
PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja
LisätiedotLaittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044
LisätiedotPelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012
Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotVALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi
LisätiedotKarkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016
Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun
LisätiedotPalomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi
Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Matti Waitinen Rehtori, FT, KM, MofS Helsingin Pelastuskoulu Mikä ihmeen turvallisuusviestintä? Turvallisuusviestintää
LisätiedotAsuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander
Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander 25.8.2011 Tausta Onnettomuuksien ehkäisyn toimialalla siirrytty riskien arviointiin perustuvaan
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Laskennassa käytetyt perustiedot...
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotOULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue
Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa
LisätiedotSuomalaisten pelastusasenteet 2017
D-sarja: Muut julkaisut [1/2018] Suomalaisten pelastusasenteet 2017 Esa Kokki Suomalaisten pelastusasenteet 2017 Esa Kokki Pelastusopisto PL 22 70821 Kuopio www.pelastusopisto.fi Pelastusopiston julkaisu
LisätiedotERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE
ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT
LisätiedotPankkibarometri III/2011 26.9.2011
Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotPUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö. Jari Lepistö Oulu
PUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö Jari Lepistö 31.10.2018 Oulu PUNAINEN LIITU Punainen Pelastuslaitos toimija Lämpö välittäminen Veri haavoittuvuus Liitu Liikenneturvallisuus yhteinen
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
Lisätiedot10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen
10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotPELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT
PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT TIIVISTELMÄ Kati Tillander, Timo Korhonen & Olavi Keski-Rahkonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 83, 244 VTT Tutkimuksessa on kerätty pelastustoimen mittareiksi
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus...
LisätiedotPelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa
Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja
LisätiedotPelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014
PÄÄTÖS 22.4.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotKyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen
8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän
LisätiedotPalokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki
Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko
ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus
LisätiedotSuomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotMITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011
Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Kimmo Kohvakka TURVALLISUUS? Palokuolemat
LisätiedotKevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja
Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotIDEAPAJA: Viikkoharjoitukset
16.4.2014 Palokuntanaisten kevätopintopäivät 22.-23.3.2014 IDEAPAJA: Viikkoharjoitukset Ryhmätöiden koonti Palokuntanaistyön viikkoharjoitukset ideapajan taustaa - Palokuntanaistoimijoilta tuli toive,
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen.
TerveysInfo Alkusammutustoimet Koulutusvideo alkusammutuksesta, jossa esimerkki ja asiaosuuksin kerrotaan alkusammutuksesta eri sammuttimilla, sekä toimenpiteistä tulipalotilanteissa. Video sisältää mm.
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotAUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili
AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili Autotalli.comin tyypillinen kävijä, desktop 90 % Mies 69 % 30 59 vuotias 39 % Johtavassa asemassa
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotValtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa
Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTurvallisuusopetus. Toimintatavat vaihtelevat alueittain Toimintaa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa
4.2.2019 NouHätä!-kampanja NouHätä! on yläluokkien valtakunnallinen pelastustaitokampanja pääasiassa kahdeksasluokkalaisille. Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotHIKLU -pelastuslaitosten ja Uudenmaan ELY -keskuksen yhteistyö: Turvallisuuskoulutus osaksi kotouttamiskoulutusta
HIKLU -pelastuslaitosten ja Uudenmaan ELY -keskuksen yhteistyö: Turvallisuuskoulutus osaksi kotouttamiskoulutusta Kim Halmela/ Helsingin kaupungin pelastuslaitos Pauliina Kopra / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotAjankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena
Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-
LisätiedotPERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015
PERA Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 21.4.2015 1 PERA
LisätiedotKyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016
Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 19.11.2015 Ikääntyminen Urbanisoituminen Myrskyt,
LisätiedotLapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto
Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
LisätiedotYhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotKuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA
Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja
LisätiedotKuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?
Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotVakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot
Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008 Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo 25.-26.8.2009 Esa Kokki erikoistutkija, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi Jarkko
LisätiedotElintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013
Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004
LisätiedotPelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotPelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Pelastussuunnittelu taloyhtiössä Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Valtakunnan tason suunnitelmat/ohjelmat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka Turvallisuus-
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotSuomen pelastustoimi
Suomen pelastustoimi 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotJäsentyytyväisyyskysely 2012
Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset
LisätiedotMaaseutuverkosto vartissa
Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö
10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Erheelliset ilmoitukset Matti Orrainen 10.11.2014 Kuva 1. Kuvassa on esitetty PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleet ilmoitukset
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
Lisätiedot