Jyväskylän yliopiston SUOMEN KIELEN LAITOKSEN JULKAISUJA 34

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän yliopiston SUOMEN KIELEN LAITOKSEN JULKAISUJA 34"

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston SUOMEN KIELEN LAITOKSEN JULKAISUJA 34 LÄHIVERTAILUJA 4 V suomalais-virolainen virheanalyysiseminaari Konnevedellä 27. ja 28. toukokuuta 1988 Toimittanut Tõnu Seilenthal Jyväskylä 1989

2 ISBN ISSN

3 Jyväskylän yliopiston SUOMEN KIELEN LAITOKSEN JULKAISUJA LÄHIVERTAILUJA 4 V suomalais-virolainen virheanalyysiseminaari Konnevedellä 27. ja 28. toukokuuta 1988 Toimittanut Tõnu Seilenthal JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON SUOMEN KIELEN LAITOS Jyväskylä 1989

4 ESTONICA

5 3 SISÄLLYS Alkusanat 5 Seminaarin ohj elma 7 Ago Künnap: Kui palju ühtelangevusi on eesti ja soome...9 keele 20 kõige tavalisema sõna hulgas Hannu Remes: Suomen ja viron nominien taivutustypo- 15 logiaa Tõnu Seilenthal: Suhtesönavigu soomlasil 29 Jüri Valge: Kas taevas nähti tihti tähti? 35 Kalevi Wiik: Murrerajoja yli kielirajojen: itämeren suomalaisten kielten vokaalijonoista

6 4

7 5 ALKUSANAT Ajatus suomalaisten ja virolaisten kielitieteilijöiden yhteishankkeena toteutettavasta kontrastiivisesta kielenopintutkimuksen projektista pantiin alulle V kansainvälisen fennougristikongressin aikana Turussa Tutkimushankkeessa on pidetty tarpeellisena erottaa kaksi lohkoa: 1) suomen ja viron rakenteellinen vertailu ja 2) oppimisvaikeuksiin liittyvä virheanalyysi. Suomessa virheainestoa ovat keräilleet täällä toimivat viron kielen lehtorit lukuvuodesta alkaen. Morfologiaa ja sananmuodostusta koskeva aineisto on ollut tutkimuskäyttöä varten Joensuun yliopistossa lehtori Hannu Remeksen säilytettävänä, lauseoppiin liittyvä materiaali Helsingin yliopistossa apulaisprofessori Auli Hakulisen hoivissa. Kortiston perusteella on Helsingin yliopistossa laadittu dbase III-kortisto-ohjelma. Konnevedellä Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla järjestettiin 27. ja 28. toukokuuta 1988 viides virheanalyysiseminaari. Seminaari oli jatkoa kevään 1983 Summassaaren (ks. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 10, Tampere 1983), 1985 Mekrijärven, 1986 Turun ja 1987 Hailuodon seminaareille (ks. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 24, Turku 1985; 31, Turku 1985; 34, Turku 1988). Esitelmän pitivät viron kielen lehtorit Ago Künnap (Helsinki), Tõnu Seilenthal (Jyväskylä), Jüri Valge (Turku) ja Maia Väkram (Tampere) sekä suomalaistutkijat lehtori Hannu Remes (Joensuu), professori Seppo Suhonen (Helsinki), professori Kalevi Wiik (Turku) ja apulaisprofessori Valma Yli-Vakkuri (Turku). Tässä julkaistavat kirjoitukset ovat valmistuneet alustusten ja vilkkaissa keskusteluissa syntyneiden ideoiden pohjalta.

8 6 Lämmin kiitos professori Heikki Leskiselle seminaarin järjestämisessä saadusta tuesta ja seminaarin isännöimisestä. Kiitokset Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitokselle, joka on ottanut Lähivertailuja 4 - vihkon julkaisusarjaansa. Seminaarin osanottajat toivovat tämänkin vihkon antavan virikkeitä molempien kielten oppijoille ja tutkijoille. Jyväskylässä heinäkuussa 1989 Toimittaja

9 SUOMALAIS-VIROLAINEN VIRHEANALYYSISEMINAARI 7 Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla Perjantai kokoontuminen Seminaarinmäellä Fennicumissa lähtö Konnevedelle majoittuminen, lounas Hannu Remes: Suomen ja viron taivutustypologiaa Valma Yli-Vakkuri: Suomen ja viron aistiverbien semantiikkaa Ago Künnap: Viron ja suomen sanaston vertailua Maia Väkram: Soome keskkooli emakeeleõpikud eesti keele lektori pilgu kaudu keskustelu viron opetuksen nykytilanteesta iltapala, sauna Lauantai aamiainen viron lehtorien vuosikokous Kalevi Wiik: Samoja isoglosseja viron ja suomen murteissa Seppo Suhonen: Havaintoja suomen ja viron lause-eroista Jüri Valge: Sõnajärje vigu soomlaste tekstides Tõnu Seilenthal: Suomen ja viron postpositiorakenteiden eroista keskustelua seminaarin päättäminen lounas lähtö Jyväskylään

10 8

11 Ago Künnap: 9 KUI PALJU ÜHTELANGEVUSI ON EESTI JA SOOME KEELE 20 KÕIGE TAVALISEMA SÕNA HULGAS? Sellelaadseid küsimusi kerkib paratamatult alatasa, sealhulgas seoses praktilise keeleõpetusega. Kuid neile pole esialgu veel sugugi lihtne vastata, sest sõnastatistilist ainestikku on eesti keele osas avaldatud seni küllaltki vähe. Kõige võrdluskõlblikumad andmed leiduvad asjade praeguse seisu juures üksnes ilukirjanduskeele kohta. Eesti keele korral on siin tegemist tööga "Eesti tänapäeva ilukirjandusproosa autorikõne lekseemide sagedussõnastik" (1977), soome keele korral teosega "Suomen kielen taajuussanasto" (1979), täpsemini selles esitatud andmetega kaasaegse ilukirjanduskeele kohta. Ja seegi ainestik on kõrvutatav vaid teatud mööndustega. Erinevalt soome omast ei registreeri eesti allikas tegelaskõnet, kõrvale on jäetud selles ka luulekeel, samuti kõik pärisnimed. Erinev on läbitöötatud tekstikorpus: eesti keele korral sõnet ja soome keele korral sõnet (soomlasi on rohkem huvitanud teised allkeeled: raadiotekstid , perioodika ja teabekirj andus sõnet). Erinevad on ka materjali korraldamise põhimõtted, näiteks antakse eesti sõnastikus märksõna tema all küll eraldi vormide tema ja nemad esinemissagedused, kuid märksõna paigutuse sõnastikus määrab nende vormide esinemissageduste summa, samal ajal kui soomlastel on hän ja he omaette märksõnadeks. Soome 20 üldse kõige sagedamat sõna (üldkorpuseks sõnet) ja 20 ilukirjanduse kõige sagedamat sõna lahknevad märgatavalt. Mõningase otsimise järel võime õiges järjestuses etteantud üldsagedusreastuse (A) kõrvale õigesse järjestusse seada ka ilukirjanduse sagedusreastuse (B):

12 olla ja se ei joka että tämä hän voida saada mutta niin kuin ne kün tulla myös tai kaikki aika olla ja se ei hän minä että mutta niin joka kun kuin tulla sinä he nyt mikä ne saada kaikki Et paremini kõrvutada ilukirjanduse 20 kõige sagedamat sõna eesti ja soome keeles, tuleb muuta ühe sagedussõnastiku materjali korraldamise põhimõtteid teise omale lähedasemaiks. Alustame soome materjali (B) ümberkorraldamisest, saadud modifikatsiooni (C) kõrvutame eesti sagedusreastusega (D): B olla ja se ei hän minä olla ja se/ne hän/he ei minä/me olema ja ta/nad see/need ei et 7 8 että mutta että sinä/te kui mis

13 niin joka kun kuin tulla sinä he nyt mikä ne saada kaikki mutta niin joka kun kuin tulla nyt mikä saada kaikki sitten vain ma/me tema/nemad aga oma mina/meie ise nagu minema tulema siis saama kes Kui talitame vastupidi, s.t. modifitseerime eesti ainestiku (D) esitust, saame reastuse (E), mille kõrvutame soome reastusega (B): E B 1 olema olema olla ja ta/nad see/need ei et kui miš ma/me tema/nemad aga oma mina/meie ise nagu minema tulema siis saama kes ja ta see ei et kui miš aga ma oma tema ise nagu minema tulema siis saama nad kes ja se ei hän minä että mutta niin joka kun kuin tulla sinä he nyt mikä ne saada kaikki

14 12 Esitatud kõrvutustest võiksime tõmmata suure hulga jooni, mis ühendaksid häälduselt ja/või tähenduselt kokkukuuluvaid eesti ja soome sõnu. Selles joonte ämblikuvõrgus terendaks mingi vastus loo alguses seisvale küsimusele. Märkaksime seejuures, et suurim harmoonia valitseb võrguniidistikus viie esimese koha osas soome ümberkorraldatud materjali (C) kõrvutamisel eesti sagedussõnastikus leiduva reastusega (D) (olen arvutanud ja lisanud absoluutse esinemuse protsendid, mis veelgi süvendavad muljet harmooniast) 1 olla 5,74% olema 4,24% 2 ja 3,99% ja 3,50% 3 se 2,24%/ne 0,48% v^ -^ ta 2,15%/nad 0,45% 4 hän 1,71%/he 0,52-^ ^^ see 1,73%/need 0,25% 5 ei 2,21% ei 1,40% EESTI SÕNASTATISTIKAALAST KIRJANDUST: SÕNASTIKUD: KAASIK, U., TULDAVA, J., VILLUP, A., ÄÄREMAA, K. : Eesti keele ilukirjandusproosa autorikõne sõnavormide sagedussõnastik. - Keelestatistika 1, Tartu 1976 (Tartu Riikliku Ülikooli Toimetised /edaspidi TRÜT/ 377), lk : Eesti tänapäeva ilukirjandusproosa autorikõne lekseemide sagedussõnastik. - Keelestatistika 2, Tartu 1977 (TRÜT 413), lk KAASIK, Ü., TULDAVA, J., ÄÄREMAA, K.: Eesti keele sõnavormide pöördsagedussõnastik. - Eesti keele sõnavarastatistika eriküsimusi. Töid keelestatistika alalt IV, Tartu 1980 (TRÜT 477), lk VILLUP, A.: A.H. Tammsaare romaani "Tõde ja õigus" I köite

15 13 autori- ja tegelaskõne sagedussõnastik. - Eesti keele sõnavarastatistika probleeme. Töid keelestatistika alalt III, Tartu 1978 (TRÜT 446), lk ARTIKLID: TULDAVA, J., VILLUP, A.: Sõnaliikide sagedusest ilukirjandusproosa autorikõnes. - (TRÜT 377), lk TULDAVA, J.: Sagedussõnastik leksikostatistilise uurimise objektina. - (TRÜT 413), lk : Teoste leksikaalse seose mõõtmisest. - (TRÜT 446), lk

16 14

17 15 Hannu Remes: SUOMEN JA VIRON NOMINIEN TAIVUTUSTYPOLOGIAA Suomen ja viron taivutusjärjestelmien vertaileva tarkastelu osoittaa, että monien yhtäläisyyksien ohella kielten välillä on - lähisukulaisuudesta huolimatta - merkittäviä eroja, jotka osittain johtuvat typologisesta erilaisuudesta. Seuraavassa käsitellään yleis- ja kirjakielten edustuksen pohjalta suomen ja viron nominien taivutustypologian erityispiirteitä. Itämerensuomalaisten kielten fleksion vertailussa voidaan pitää diakronisena lähtökohtana pääosin yhdenmukaista myöhäiskantasuomalaista taivutusjärjestelmää. Nomini- ja verbitaivutuksen nykyiset erot ovat useimmiten seurausta kielten erilliskehityksen aikana tapahtuneista muutoksista, jotka ovat saattaneet aiheuttaa morfologista restrukturoitumista. Suomi on taivutusmorfologialtaan monessa suhteessa selvästi konservatiivimpi kieli kuin viro ja on siihen verrattuna säilyttänyt vanhoja agglutinoivia typologisia piirteitä paljon paremmin. Suomen ja viron taivutussysteemien kontrastiivinen tutkiminen paljastaa, kuinka samantapaisista lähtökohdista kehittyneiden kielten fleksiota voivat nykyään säädellä varsin erilaiset seikat. Kieliopeissa esitetyt suomen ja viron sijajärjestelmät ovat melko lähellä toisiaan. Useimmat sijamuodot ovat yhteisiä, ja yleensä sijapäätteiden välillä on kielten kesken vain pienehköjä äänne-eroja. Yhteinen piirre on myös se, että yksikössä ja monikossa käytetään enimmäkseen samoja päätteitä. Tästä periaatteesta poikkeavat sijamuodot ovat kummassakin kielessä samat, nimittäin genetiivi sekä osin partitiivi ja illatiivi. Toisaalta kielissä on muutamien sijamuotojen kohdalla myös tärkeitä eroja. Akkusatiivi ei sisälly nykyviron kaasussysteemiin, koska kokonaisobjektin muoto on aina nomina-

18 16 tiivin tai genetiivin kaltainen. Viro on ainoana itämerensuomalaisena kielenä kehittänyt sijajärjestelmäänsä nipäätteisen terminatiivin (esim. metsani, koolini); suomen nomineilta sitä vastaava muotokategoria puuttuu. Komitatiivi puolestaan esiintyy molemmissa kielissä, mutta on varsin erilainen. Suomen komitatiivityyppi lapsineen, kirjoineen juontuu kantasuomen takaisesta ajasta ja on aina samanlainen yksikössä ja monikossa i-alkuisen päätteensä vuoksi - i tosin tajuttaneen nykyään yleensä monikon merkiksi. Viron komitatiivi lapsega, lastega on nuorehkoa postpositionaalista perua ja ilmaisee selkeästi numeruksen (vrt. sm. mies käveli lapsineen kadulla = 'lapsen kanssa' tai 'lasten kanssa'). Instruktiivi kuuluu suomen nominiparadigmaan mutta vain monikollisena, esim. pitkin askelin. Yksikön instruktiivit, kuten j^lan 'jalkaisin', rinnan 'rinnakkain' ja kahden 'kahdestaan', ovat leksikaalistumia. Viron sijajärjestelmästä instruktiivi puuttuu kokonaan; kielessä tavataan vain sellaisia adverbistuneita muotoja kuin esim. yksikölliset j ala, tasa, seevõrra ja monikolliset paljajalu, eesti keeli, pikisilmi (oodata), paljapäi, ammuli sui. - Viron osalta huomattakoon lisäksi, että essiivi katosi aikoinaan miltei koko kielialueelta eikä sitä esimerkiksi tavata vanhassa kirjavirossa lainkaan. Kirjakieleen sija tuotiin viime vuosisadalla Koillis-Viron rantamurteesta suomen kielen esikuvan mukaan, ja yleiseen käyttöön se on levinnyt vasta luvulla (Rätsep 1979: 63-65). Viron essiivi eroaa suomen essiivistä muodostusperiaatteiltaan, koska se perustuu genetiiviin ja voi siten olla heikkoasteinen, esim. pojana, jõena (vrt. sm. poikana, jokena, joissa on vahva vokaalivartalo). Komitatiivi on ainoa suomen sijamuoto, jossa yksikköä ja monikkoa ei pystytä pitämään erillään. Virossa ei tällaisia sijoja ole. - Erityyppisiä, vartaloseikoista johtuvia yksikön ja monikon homonymiatapauksia ovat esim. viron yks. nom. jõud, rood : mon. nom. joud, rood (nominatiivissa kehitys on sekundaaristi johtanut numerusopposition hämärtymiseen) ja suomen ijl-vartaloiden useat sijat, esim. yks./mon. iness. valmiissa, yks./mon. abi. kauniilta.

19 17 Suomen nominiparadigmat koostuvat sananmuodoista, joissa ovat yleensä selvästi erottuvina osina vartalo- ja suffiksimorfeemit. Suffiksiton on vain yks. nominatiivi ja sen kaltainen akkusatiivi (yks. 2. akkusatiivi). Monikon nominatiivin suffiksina on -t, joka voidaan tulkita joko monikon tunnukseksi, jollainen se kielihisoriallisesti on, tai sijapäätteeksi (vrt. Penttilä 1963: 150, Ikola 1983: 23, 25-27). Niin ikään on esitetty salkkumorfeemitulkinta (Karlsson 1983: 293). Tavallisesti suomi käyttää nominien yksikössä ja monikossa samoja sijapäätteitä, esim. talona : talo i na, i^^ojissa : talo i ssa, kjarhulta karhuilta, rahatta : rahoitta. Sen sijaan genetiivillä ja osin illatiivilla on yksikössä ja monikossa eri päätteet: gen. talon : taloj en, puun : pu i den^ pu i tten, opettaj an : opettajien~ opettaja in, miehe n : miehien~ miesten; ill. talo on : tajlo^ihin, vieraat seen : vieraihin~ vierai siin, lyhyeen : lyhyihin ~ lyhyi siin (vrt. koira an : koiri in, jossa pääte -Vn, ja uuhun : puihin, jossa pääte -hvn). Yksikön ja monikon partitiivissa esiintyvät samat päätteet -ta ja -A, mutta niillä on olennaisen tärkeitä taivutustyypeittäisiä distribuutioeroja, esim. puu ta : puita, karhua : karhuja, miestä : mieh±i±ä, niemeä^ nientä : niem i ä, korkeaa^ korkeata : korkeita, raansikkaa : ^D i~ koita^ mansikkoj a. Viron kieli ei ole säilyttänyt vanhaa agglutinoivaa taivutusjärjestelmää yhtä hyvin kuin suomi, vaan siinä sananmuotojen redusoituminen ja mutkikkaan kvantiteettisysteemin kehittyminen ovat johtaneet fleksiokielille ominaisen sisäisen taivutuksen runsaaseen käyttöön. Tavallisia ovat paradigmat, joissa vähintään kolmen neljän muodon ero saadaan ilmi vain sisäisen fleksion keinoin, esim. lagi : lae : lage : ^akke, hind : hinna : hinda : hindu, tavaline : tavalise : tavalisse : tavalisi. Agglutinoivien taivutusmahdollisuuksien väistyminen näkyy viron kaikissa nominiparadigmoissa ainakin siinä, että yksikön nominatiivi ja genetiivi ovat homonyymiset (kala : kala, tub.li ^ub^i, julge : JJJ^Lge jne.) tai ovat erotettavissa pelkästään

20 18 vartalossa esiintyvien vaihtelujen perusteella (nimi : nime, soolane : soolase, j_alg : j_ala, tühi : tühja, rida : rea, külm : külma, hoone : hoone, pime : ginieda, ese : eseme, ranne : randme jne.). Huomiota herättäää, että sisäinen taivutus on yleisintä ns. pääsijöissä, yksikön nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa ja illatiivissa sekä monikon partitiivissa, ts. muodoissa, jotka ovat viron nominin taivutustyypin määräytymisen kannalta tärkeitä (vrt. Hint 1972: ). Runsainta vartalonsisäisten äännevaihteluiden käyttäminen on kirjanik-, õnnelik-tyyppisissä sanoissa, joiden paradigmassa edellä luetellut sijat ynnä tavallisesti monikon genetiivi - siis kaikkiaan kuusi muotoa - ovat päätteettömiä. Yksittäisissä sanoissa voi, kun marginaaliset ja osin varsinaiseen paragigmaan kuulumattomat muodot lasketaan mukaan, sisäistä fleksiota esiintyä vielä runsaammin, esim. yks.nom. silm : yks. gen. (selle) silma : yks. part. (seda) silma : yks. iil. (torkab) silma : mon. gen. silme (ees) : mon. part. (neid) silmi : mon. iil. (vaatas) silmi : mon. instr. (pärani) silmi. Viron pääsijöistä ovat monimuotoisimmat yksikön ja monikon partitiivi sekä yksikön illatiivi: päätteettömän tyypin ohella niissä esiintyy useita eri pääteaineksia, esim. yks. part. keda, puud, madalat, mon. part. madalaid, emasid, yks. ill. madalasse, suhu, keelde. Virosa on yhtä useamman yksikön partitiivin esiintyminen samassa paradigmassa huomattavasti vähäisempää kuin suomessa ja johtuu eräissä tapauksissa syntaktis-semanttisista seikoista, esim. üht ~ ühte, ainsat»v ainust, kümmet poissi ~ viit/kümmend poissi, kaks rubla-*' tal pole rublatki, iga teosta iga t kirj aniku teost (vrt. iga kirj aniku teost). Monikon partitiivissa on kahden rinnakkaismuodon esiintyminen paljon tavallisempaa, joskin muodoilla on usein tyyliero: teesid^ teid, töölisi ** tööliseid, pesi Muut kuin sse-päätteiset illatiivit katsotaan eräissä viron kielen esityksissä itsenäiseksi muotokategoriaksi, aditiiviksi (ks. esim. Viks 1982: 8, 14-15).

21 19 rj pesasid, tunde ~> tundisid, sõpru-' sõprasid. Suomen usein sangen monimuotoista monikon genetiiviä vastaa virossa erilaisilla paradigmoilla yleensä vain yhdentyyppinen, joko de- tai te-suffiksinen, muoto. Molemmat päätevariantit voivat esiintyä sekä vokaali- että konsonanttivartalon jäljessä: puude, kalade, tulede, ij-*l~ gade, akende, sammalde; valgete, harakate, murrete, randmete, punaste, keelte, kaante, hüljeste (vrt. sm. -ten, joka liittyy aina konsonanttivartaloon: punaisten, nuorten, sammal ten). Sellaisia sanatyyppejä, joissa esiintyisi kaksi erilaista monikon genetiiviä (ja vastaavasti de-monikon muodostoa) on vain muutamia. Kyseeseen tulevat seuraavat yhdistelmät: - vokaali- ja konsonanttivartaloinen muoto: koerade ~> koerte, oks a de ~- oks te (eri päätteet); ainsate ~ ainuste, hoolsate ~< hoolas te (sama pääte); - kaksi vokaalivartaloista muotoa: muuseumide r~> muuseumite, gensioni de r-"gensioni te, veebruari de -' veebruarite (tällaisissa vierassanoissa kaksi eri päätemahdollisuutta); yim±d ~* EHH±^e.' soode ^ soode (sama pääte, muodon kvantiteetti vaihtelee); - vokaalivartaloinen de-päätteinen muoto ja päätteetön, fleksiivinen muoto: kirjanikkude «-> kirjanike, vajalikkude - vajalike, kõiki de^ kõigi, j alga de - jalge (ees). Vaikka suomen nominiparadigmoissa on vähintään kahden monikon genetiivin esiintyminen tavallista, ei edellä luetelluille viron tapauksille löydy suomen kielestä kovin läheisiä vertauskohtia. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että suomen monikon 1. genetiiviltä puuttuu vastine kirjavirosta, ja toiseksi siitä, että suomalaisissa paradigmoissa on yleensä vain yhdentyyppinen yksikkövartaloinen eli 2. genetiivi. Lähinnä viron muotoparia koerade -^ koerte muistuttanevat sellaiset suomen kylläkin erityyppisten paradigmojen rinnakkaisuudet kuin pahimpain»- Elinten (superlatiivit) ja onnettomaln^ onnetonten (karitiivi-

22 20 adjektiivit). Superlatiivien pjahinten-genetiiviä ottamatta muodot ovat nykysuomessa aniharvinaisia. lukuun Merkittävä ero suomen ja viron nominien taivutusjärjestelmissä on monikon muodostuksessa. Suomessa esiintyy t- suffiksinen monikko nominatiivissa ja osin genetiivissä, jonka vokaalivartaloisista muodoista tosin kielihistoriallinen monikon tunnus on kadonnut; esim. miehet, miesten (nykyään muoto jäsentynee mies ten), kalain < ka^aen < kalaoen. Monikon 1. genetiivi ja muut sijat muodostetaan agglutinatiivisesti käyttämällä i-suffiksia tai sitä sanatyypeittäin genetiivissä ja partitiivissa vastaavaa j_:tä: EP_ik±i±«2n, pu±ita, talo i ssa, i^ n!ille!:i. ^ii 3. > silmi ä, huoneissa, kalojen, mansikkoj en, kaloja, mansikkoj a, laseja. Monikon i voi laukaista vartalovokaaleissa monenlaisia morfofonologisia vaihteluita: vartalovokaali saattaa muuttua toiseksi vokaaliksi tai kadota. - Suomessa voidaan monikkotyyppien perusteella puhua t-monikosta ja i-monikosta. Viron kielessä on erotettavissa, kuten Mati Hint (1986) on esittänyt, kolme erityyppistä monikkoa: 1) Agglutinatiivinen de-monikko, jonka tunnukset ovat d, de ja te, esim. kalad, kalade, kalades, madalad, madalate, madalate1, hambad, hammaste, hammaste-he. de-monikko on mahdollinen kaikissa sanatyypeissä ja kaikissa muissa sijoissa paitsi partitiivissa. Hintin mukaan nominatiivin loppu-d ja genetiivin -de/-te voidaan tulkita salkkumorfiksi, jotka ilmaisevat sekä monikkouden että sijamuodon (1986: 57-58). Muissa sijoissa de-/te-aines on selvästi vain monikon merkki. Diakronisesti kyseessä on sekundaari monikkotyyppi, jossa taivutuksen perustaksi on tullut monikon genetiivi. Näin on päädytty morfologisesti selkeästi jäsentyviin muotoihin, etenkin kun -de/-te ei aiheuta esim. vokaalivartaloihin liittyessään morfofonologisia vaihteluja vartalovokaalissa. de-monikkotyypin vuoksi on viron monikon genetiivillä huomattavasti keskeisempi asema koko nominien taivutusjärjestelmässä kuin suomen monikon genetiivillä, joka on vain yksi, tosin suhteelli-

23 21 sen taajakäyttöinen, sija muiden monikon sijojen joukossa. 2) Agglutinatiivinen i-monikko, jonka tunnus esiintyy diftongin jälkikompponenttina, esim. aastaid, aastai1, raamat uid, EaaEiitu i s, EHHÜfiü^iž.d' E^n^sei^e, murdeid, murdeist. Vain parissa sanatyypissä (vrt. suomi!) i aiheuttaa äännevaihteluja: ensi tavun pitkä vokaali lyhenee, esim. puu : puid, ja kauempana sanassa vartalon loppu-i muuttuu e:ksi, esim. osuti : osuteid. Suomen i-monikossa tavataan samat vaihtelut. Viron agglutinatiivinen i-monikko ei ole mahdollinen kaikissa sanatyypeissä. Fonotaktisesti sen käyttöä rajoittaa diftongin mahdottomuus 1. ja 2. kvantiteettiasteen sanojen toisessa tavussa (ei esim. Eü^eid, taluid, JLiLLiLiE;, hapuid, autois, vaan muresid, talusid, taludes, hapusid, autodes; vrt. sm. murheita, taloissa, autoissa). Agglutinatiivisen i-monikon käyttö on taivutuksessa rajallisempaa kuin demonikon, sillä i-monikko on mahdoton nominatiivissa ja genetiivissä eikä sitä yleensä käytetä terminatiivissa, abessiivissa eikä komitatiivissa. Essiivissäkin se on harvinainen. 3) Fleksiivinen eli lyhyt i-monikko, jossa monikko ilmaistaan vartalovokaalin vaihteluin. Tämän vuoksi monikkotyypistä käytetään myös nimitystä vartalomonikko (vir. tüvemitmus; Kross 1984: 13, Hint 1987: ). Monikkovartaloa ei voi tässä tyypissä analysoida agglutinatiivisesti vartalo- ja monikkomorfeemeista koostuvaksi. Vartalomonikko esiintyy melko suppeassa joukossa sanatyyppejä ja yksittäisiä sanoja. Se on mahdollinen ensinnäkin heikkenevässä astevaihtelussa olevien sanojen monikon partitiivissa, joka on vahva-asteinen, mutta harvinainen muissa muodoissa, jotka ovat heikkoasteisia, poikkeuksena kirjaniktyyppi: jjilcf, jala, j alga : j aigu, ia^uj^ s (vaihtelu a : u), silm, silma, silma : silmi, silmi st (a : i), paks, paksu, paksu : pakse (u : e), kirj anik, kirjaniku, kirj anikku : kirj anikke, kirjanikegi e (u : e). Toiseksi tämä monikkotyyppi on käytössä osasta astevaihteluttornia 1. kvantiteettiasteen sanoja, esim. vana : vanu, vanu1 (a : u), püha : pühi, pühiks (a j_ i), kivi : kive

24 22 o M s o SD 00 (X O, H tae: H o 5: o tn O s < >"3 00 H O «O s: id o "E > X c 6 Hi X c O e (Ul T3 o H o e i j * c o E 1 i a> cö cö s^ "n cö a -H -*l -P id > H H < S O 2 kalat tyttäre miehet X cö S? id 1 1 u X O <D -H -O c t, n! o ro -H 5 Ü X H H W w o a> c G :cd P ^ E S -P Q) t, :cd CO 4J E id,* G CO o 3 X X Ö 1 > H H < P-. :cti u -> :cö P <-) >> CÖ -P id 1 m co X c CO SH.*: a w CO C0 X H «; -j J 1-1 c x: cö a ' m 0) x c CO s? A: s- 2 0) CO a H > oo co w 2 M CÖ H cö X 1.p m 0).* c CO 't? id J-, a.p CU a CO CO J* > H < J Kl CO O cö id 1 <D ü c cö t, id t< :3 CD a> cö CO id M > M H =C J J =* CD O J* ' O) X c co t-, ^ k :p CO cö x H > H CO C0 W O "* CO o CC X 1.p X cö S? id P 2 ^ CO CÖ ^ H > H H <C J CQ =c (Ö o cö Ü 1 C/j X ^ CO s- JU Al u a m X CD CO rt A: M > H «J oo s «al CK E-" X X T5 c J* C CO s- < 'cö c ti :SJ cö C CÖ cö X > w cö G cö ^ ' 1 -H c CO CO X H > E-< s s w H ^ ^ ^ 1 Cö co cö Al H Cd m <n ra o X ra bo cö CO X > E-< < H s: o bd c <D <U c o rh A: ' ^-z ^ -^ ^$3 ^ ^: ^ ^S ^ i H > H t-i X O ^ CO S M c o X!

25 23 (i : e), sekä muutamista se-vartaloisista sanatyypeistä, esim. teine, teise : teisi, teisisse, eestlane, eestlase : eestlasi, eestlasile, kirjutus, kirjutuse : kirjutusi, kirjutusisse (kaikissa vaihtelu e : i). Vartalomonikon käyttö on muihin monikkotyyppeihin verrattuna huomattavasti suppeampaa, sillä valtaosassa esiintymiä on kyseessä partitiivimuoto. Nominatiivissa vartalomonikko on mahdoton, samoin genetiivissä lukuun ottamatta kirjanik-, vajalik- tyyppisiä paradigmoja sekä eräitä yksittäisiä sanoja. Terminatiivissa, abessiivissa ja komitatiivissa vartalomonikkoa ei yleensä käytetä, harvoin essiivissäkään. Vartalomonikko on obliikvisijoissa produktiivinen vain mainitussa kirjanik-tyypissä muotojen heikkoasteisuudesta huolimatta. - Historiallisesti vartalomonikon taustalla on sama i-tunnuksinen monikko kuin agglutinatiivisen i-monikon; kielen kehitys - usein analoginen - on johtanut monikkotyypin jakautumiseen kahdeksi tyypiksi, kun taas suomessa on (yleiskielen kannalta) säilynyt yhdentyyppinen i-monikko. Viereisessä taulukossa esitetään rinnan suomen ja viron monikkotyypit ja niiden esiintyminen si j amuodoittain. Taulukon sijojen järjestys noudattaa paljolti viron kielioppien mukaista käytäntöä. Rastitettuina ovat muodot, joita ei lueta paradigmaan kuuluviksi tai jotka puuttuvat jommastakummasta kielestä (suomesta puuttuu terminatiivi, viron sijajärjestelmään ei sisällytetä instruktiivia). Suomen komitatiivin suffiksi on taulukossa analysoitu ine. Akkusatiivi on jätetty sijaluettelosta pois. Taulukosta näkyy, kuinka suomen kielessä t- ja i-monikon kesken vallitsee genetiiviä lukuun ottamatta täydennysjakauma. Tosin genetiivikin on nykykielen normaalissa tyylissä useilla sanatyypeillä pelkästään i-monikollinen, jolloin paradigmassa kuuluu t-monikon piiriin vain nominatiivi (ja sen kaltainen akkusatiivi), esim. kalojen, asemien, ainoiden (tyylivärisiä ovat kalain, asemain, ainoain). Yksitavuista ja vapaa-, hakkuu-tyyppisistä sanoista on mahdollinen vain monikon 1. genetiivi: maiden, soiden, vapaiden, hakkuiden.

26 24 Viron monikkotyypien jakauma ei ole läheskään yhtä selväpiirteinen kuin suomen. Paradigmat ovat pääosin kolmenlaisia: 1) sanalla on vain de-monikko, 2) sanalla on demonikko ja osassa sijoja i-monikko ja 3) sanalla on demonikko ja osassa sijoja vartalomonikko. Partitiivi ei kuitenkaan koskaan ole de-monikossa. Huomattakoon, että taulukon vartalomonikkosarakkeessa olisi genetiivinkin kohdalla muodon puuttumista osoittava viiva, jos esimerkkinä olisi muu kuin astevaihtelullinen kirjanik-tyypin sana. Taulukon viimeisestä sijasta, instruktiivista, tavataan virossa joukko leksikaalistumia, jotka edustavat yleensä vartalomonikkoa, esim. palj aj alu, pikisilmi, i- monikko on harvinaisempi, koska se on mahdollinen vain yksitavuista: ammuli sui, pal j apäi. Tällaiset i-monikon instruktiivit poikkeavat sikäli muista sijoista, ettei niissä i-monikon vartaloon liity sijapäätteitä. Sen sijaan vartalomonikossa ovat päätteettömiä sekä tavallisin muoto partitiivi että mahdollinen genetiivi (kirjanike, iilks all, silme ees), lyhyt illatiivi (jäi jalgu, vaatas silmi) ja instruktiivi (paljajalu). Aivan kaikki suomen ja viron monikkomuodot eivät kuitenkaan sijoitu luontevasti taulukossa esitettyjen monikkotyyppien piiriin. Suomessa muodostavat poikkeuksellisen tapausryhmän sellaiset monikon 2. genetiivit, joissa vokaalivartaloon liittyy salkkumorfi -en tai -in, esim. lasien, sirppien, kalain, opettajain. Kielihistoriallisestihan muodot kuuluvat t-monikon yhteyteen, mutta niistä on kadonnut varsinainen monikon tunnus. Rajatapauksia lienevät konsonanttivartaloiset 2. genetiivin muodot, sellaiset kuin mies ten, a Y^illiJ~ e n, f^ke^ten, joiden suffiksiaineksen t:tä ei nykyisin tajuttane erilliseksi monikon merkiksi. Virossa puolestaan puuttuvat sid-pääteiseltä monikon partitiivilta, esim. koisid, nimesid, kodusid, jõgesid, ominaisuudet, jotka oikeuttaisivat sijoittamaan sen johonkin kielen kolmesta monikkotyypistä. Tässä taustaltaan analogisessa partitiivissa liittyy sanan yksikkövartaloon salkkumorfi, joka ilmaisee sekä monikkouden että sijan.

27 2 S Muodossa ei ole agglutinatiivista monikon suffiksia eikä liioin monikkoa osoittavaa äännevaihtelua. Partitiivityyppi nimesid, kodusid täyttää tavallaan sen aukon, joka virossa on de-monikon sijasarjassa partitiivin kohdalla. Esim. monikon genetiivin nimede ja partitiivin nimesid rakenne on samankaltainen: vokaalivartalo salkkumorfi. Kuitenkin genetiivin ja sen suffiksin asema on koko monikkotaivutuksen kannalta paljon keskeisempi kuin partitiivin, jonka sid-pääte ei voi esiintyä muissa sijoissa monikon merkkinä. Suomen ja viron monikkotyypien vertailussa suomen t-monikko ja viron de-moniko rinnastuvat yleensä helposti nominatiivin ja konsonantivartaloisten genetiivien osalta (sm. punaiset, EHDüisjr^D. ~ v i r - Eyjü^eji' EHI^iE^!;' sm * hi jl i~' kielten - vir. keeled, keelte jne.). Tuntuisi luontevalta, että kielissä esiintyvät i-monikot olisivat lähellä toisiaan. Näin onkin esimerkiksi silloin, kuin i-loppuinen diftongi muodostuu ensi tavuun (sm. puita - vir. puid) tai jälkitavuihin ja on supistumaperäinen (sm. hampaita, murteita, kuninkaita - vir. hambai d, EHE^fiiiltE! > kuningaid). Läheisiä monikkomuotoja tavataan myös osassa niitä tapauksia, joissa vartalo päättyy labiaalivokaaliin (sm. raamatuissa, kuusikoissa - vir. raamatuis, kuusikuis) tai joissa on morfofonologinen vaihtelu vartalon -i mon. i > ei (sm. papereissa, tiikereissä, seteleissä - vir. pabereis, tiigreis, sedele i s). Muissa tapauksissa eroavat sellaiset viron i-monikkomuodot, joissa on illabiaalivokaalista i:stä koostuva diftongi (ts. ai tai ei), selvästi suomen edustuksesta (esim. vir. kuulsais,.lugejais, suuremais, suurimais, punaseis, teoseis; vrt. sm. kuuluisissa, lukijoissa, suuremmissa, suurimmissa, punaisissa, teoksissa). Osassa paradigmatyyppejä on suomen i-monikkoa lähellä viron vartalomonikko, vaikka siitä ei olekaan erotettavissa itsenäistä monikon tunnusta. Helpohkosti havaittavien äännevastaavuuksien perusteella ovat yhdistettävissä esim. sm. pesiä, silmiä, kohtia, suomalaisia, lehtiä, nuotteja, lautoja, velkoj a ja vir. pesi, sil^i' kohti, soomlasi,

28 26 lehti, noote, laudu, võlgu. Toisaalta on mm. varhaisesta kahtalaisesta äännekehityksestä johtuvia eroja, esim. sm. lupia, munia, kotia (sanasta kota) - vir. lube, mmi 0 -' kode, ja eroja, joiden syynä on virossa käyttöön tullut analoginen monikkovartalo, esim. sm. varjoja, lintuj a, mäntyjä, heiniä - vir. varje, linde, mände, heinu. Erojen taustalla voivat olla myös fonotaktiset seikat: virossa on esim. äännejakso JJL fonotaktisesti kielletty, ja siksi suomen monikkoa tyhjiä, kurjia, nuijia, neljiä vastaavat tavallaan säännöttömästi vartalomonikot tühje, kurje, nuie /nuije/, nelju (ei esim. tühj i, ne lj i ). Suomen ja viron nominitaivutusta vertailtaessa on kiintoisaa havaita, kuinka eräiden suomen yhtenäisten taivutustyyppien virolaiset vastineet jakautuvat monikon muodostuksessaan eri ryhmiin. Suomessa esim. kaikki -e x :lliset supistumanominit taipuvat samoin: kone : koneita : koneissa, side : siteitä : siteissä, huone : huoneita : huoneissa, murre : murteita : murteissa. Suomen sanatyypin monikko vastaa viron agglutinatiivista i-monikkoa, mutta virossa samajohtimiset sanat käyttävät sellaista vain niissä paradigmoissa, joihin kuuluu 3. kvantiteettiasteen muotoja. Jos paradigmassa on pelkästään 1. kvantiteettiasteen muotoja, on vain de-monikko mahdollinen, samoin sid-päätteinen monikon partitiivi, eikä taivutuksessa voi esiintyä käänteistä eli vahvenevaa astevaihtelua. Siten vallitsee toisaalta taivutus kõne : kõnesid : kõnedes, side : sidesid : sidedes ('yhteys, viestitys') ja toisaalta hoone : hooneid : hooneis (~> hoonetes), murre : murdeid : murdeis (f> murretes). (Remes 1986: ) Sellaiset muodot kuin kõneid, kõneis, sideid, sideis ovat kielenvastaisia, koska diftongi ei voi esiintyä 1. kvantiteettiasteen muotojen toisessa tavussa. Toisena esimerkkinä mainittakoon suomen (i)nen-johtimiset nominit, jotka taipuvat kaikki samalla tavalla: jäinen : jäisiä, punainen : punaisia, entinen : entisiä, suomalainen : suomalaisia, tavallinen : tavallisia. Sen sijaan virossa vastaavat ne-johdokset muodostavat monikkonsa osin agglutinatiivista i-monikkoa, osin vartalomonikkoa käyt-

29 27 taen: iäine : j äiseid, punane : punaseid, mutta endine : endisi, soomlane : soomlasi, tavaline : tavalisi. Taivutustyyppi määräytyy sanan tavuluvun ja kvantiteettiasteen perusteella. Kieli on tosin näissä suhteissa muuttumassa, mitä osoittaa i-monikon ekspansiivisuus ja monikkotyypin endiseid yleistyminen. (KT: 21-29). Historiallisesti suomen (i )nen-johdosten monikkoa vastaa viron vartalomonikko. Siten endiseid-tyyppisten tapausten leviäminen lisää osaltaan suomen ja viron nominitaivutuksen eroja. Viron ne-johdosten monikon moudostuksessa valitseva tilanne osoittaa, kuinka muinaista agglutinatiivista vaihetta seuranneesta fleksiivisestä vaiheesta ollaan siirtymässä taas agglutinaatioon, jossa muodot jäsentyvät morfologisesti selkeämmin ( entis itä -> endisi -> endise i d, entisiltä -> endisilt -> endiseilt, vrt. sm. entisiä, entisiltä). LÄHTEITÄ: HINT, MATI 1972: Eesti keele morfoloogia kirjeldamise metoodika probleeme. - Keel ja Kirjandus. 1986: Eesti mitmusetüübid keeletüpoloogilisest seisukohast. ESA 30. Tallinn. 1987: Eesti keele õpik IX klassile. Teine trükk. Tallinn. IKOLA, OSMO 1983: Nykysuomen käsikirja. 7., tarkistettu painos. Espoo. KARLSSON, FRED 1983: Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. Juva. KROSS, KRISTIINA 1984: Eesti noomeni muutmistüüpide produktiivsus. Preprint KKI-26. Tallinn. KT : Kirjakeele teataja õigekeelsuskomisjoni otsused. Koost. T. Erelt, H. Saari. Tallinn PENTTILÄ, AARNI 1963: Suomen kielioppi. Toinen, tarkistettu painos. Porvoo. REMES A HANNU 1986: Suomen ja viron taivutusjärjestelmien vertailua. - Lähivertailuja 2. Toimitta-

30 28 neet Päivi Rintala ja Jüri Valge. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 31. Turku. RÄTSEP, HUNO 1977, 1979: Eesti keele ajalooline morfoloogia I-II. Tartu. VIKS, Ülle 1982: Klassifikatoorne morfoloogia. Noomen. Tallinn.

31 29 Tõnu Seilenthal: SUHTESÖNAVIGU SOOMLASIL On üldteatud ja -tunnustatud tõik, et denotatiivselt ähmaste sõnade resp. sõnaliikide omandamisel tekib praktilises keeleõpetuses kõige enam raskusi. Sellele on tähelepanu pööratud varasematelgi vigade analüüsi seminaridel (vt. Nemvalts 1986, Valge 1988, õim 1983). Üks selliseid "ohtlikke" sõnaliike on ka suhtesõnad (pre- ja postpositsioonid). Praktilises keeleõpetuses kipub suhtesõnade õpetamine jääma noomeni- ja verbimorfoloogia varju. Nende "väikeste", "muude" jne. sõnade kommunikatiivne tähendus on aga suur: vähem häireid soomlase ja eestlase suhtluses põhjustavad morfoloogiavead nagu nädalid, seinil, jalades, raamatusid jne. kui lause Selle pärast ma läksin loengule. Antud lausest me ei saa aru, kas eesti keele õppija on tahtnud väljendada kausaalsust (siksi) või temporaalsust (sen jälkeen). Allpool esitatavad laused ei ole pärit algkursusest, vaid enamasti järgkursuse lõpuosast. Võrdlemisi ligikaudse statistika põhjal võib väita, et ligi pooled suhtesõnade kasutusjuhtudest on väärad. Kui lisada veel juurde stiililt lonkavad (ja ehk ka "juhuslikult" õiged) laused, siis peaks olema kõigile eesti keele õpetajaile selge, et suhtesõnade õpetamine ei ole vähem tähtis kui käänamise ja pööramise õpetamine. Valdavalt on allpool toodud näitelaused pärit üliõpilaste kodukirjanditest; seal esineb suhteliselt siiski kõige vähem vigu, sest üliõpilased on kirjutades võinud kasutada kõiki abimaterjale. Põhiliselt on muidugi kasutatud soome-eesti sõnaraatut (SES), vähemal määral ka eesti-soome sõnaraamatut (ESS). Materjal on esitatud järgmiselt: tärni * järel on esitatud näitelause, nii nagu üliõpilane selle on kirjutanud. Seejärel tuuakse sõnaraamatute andmed. (Mõnelgi juhul olin sunnitud kasutama lause kirjutaja abi, et selgust saada,

32 30 milline soome suhtesõna on olnud lähtekohaks.) * Olin Ungaris ja alla kolmes kuus algasin juba rääkima vähe ungarlaste keelt. * Nüüd lihavõttete all müüakse šokolaadimunasid... SES alle alla, all alla all; vaalien alla valimiste eel; juosta kieli vyön alla keel vesti peäl joosta * Nädalat ennemuiste eksamit peab paljut veel õppima. SES ennen enne; varem; (enne)muiste; ennen pitkää varsti, pea; ennen kaikkea, muuta kõigepealt, eeskätt, peamiselt * Mäng lõppes 2:1 soomlaste heaks. SES hyväksi kasuks; heaks ESS kasu (tulu) hyöty, etu; ~ saada saada hyötyä; (kasum) voitto; ~g_a müüa myydä voitolla * Kofrite kontrolli järel said nad laevale. * Ülekuulamiste järel lähen suvetööle. SES jälkeen järele, maha; järel; pärast; toinen toisensa jälkeen teineteise, üksteise järel * Meie suvemaja on kaunide metsade hulgas. * Seas aastat on tööpaikka raske saada. SES keskellä keskel, keset; hulgas, seas ESS hulgas postp. joukossa, keskuudessa, parissa, seassa; sõprade ~ ystävien joukossa/parissa; adv. joukossa, seassa * Pärast ülikooliõppimist tahan töödata uurimise vihus. SES kimp/pu, -un kimp; vihk; pundar; kubu ESS vihk (vihik) vihko; (kimp) kimppu; (vilja~) lyhde * Buss läheb raudteejaama kohalt. * Demokratia kohal areng on olnud Eestis tuntav. SES kohdalla(an) vt. kohta kohdalta(an) vt. kohta koh/ta -dan 1. koht, paik; punkt; nostaa kohdalle(en)

33 31 kohale tõsta, õigesse paika panna; tässä kohdin selles osas; asiat ovat kohdallaan asjad on korras; osua kohdalleen märki tabada * Mu isa on ju viiekümne kõrvades. * Nende maja, mis asetseb silla kõrvas,... SES korva kõrv korvilla=korvissa paiku, ümber; kello viiden korvilla, korvissa kella viie paiku * Uus tee on tehtud kalju läbi. * Külm kulges keha läbi. SES läpi läbi; läpi yön öö läbi; käydä läpi läbi käia, läbi võtta, läbi vaadata; päästää läpi tutkinnosta eksamit ära teha, eksamil läbi saada; ehdotus menee läpi ettepanek läheb läbi, ettepanek võetakse vastu * Aastate matkas NN tuli leebemaks. SES matkassa (ei ole) matka tee, (vahe)maa; sõit; teekond; reis; rännak; matk; vähän matkan päässä natuke maad eemal; saattaa matkaan korda saata, toime panna; põhjustada; minne matka kuhu sõit läheb; kaiken, pitkin matkaa kogu aeg, pidevalt; minä tulen matkaasi ma tulen sinuga kaasa; onnea matkalle head reisi; matkan varrella tee peäl, reisi kestel; yksin matkoin üheskoos, seltsis; lähteä matkalle reisile, reisima minna; olla matkalla reisil, reisimas olla; iltaan on vielä matkaa õhtuni on veel kaua aega * Juhuse tükke ei seda saa jätta. * Lepingu najal on määratud... SES noja tugi nojalla najal; lain nojalla seaduse järgi v. põhjal ESS tugi tuki, kannatin, pönkkä, noja; (abi, toetus) apu, turva, tuki * Elias Lönnrot kulges palju rahva paaris. * Ma olen palju minu poisssõbra paaris. SES pari paar

34 32 parissa keskel, hulgas, seas, seltsis, seltskonnas; perheen, ystävien, lasten parissa perekonna, sõprade, laste keskel; luonnon parissa looduses; viettää aikansa musiikin parissa muusikaga aega veeta * Võõrad lahkusivad teine teise pärasse. * Nii kulus aeg päev päeva pärast. SES perä pära; põhi, alus; /.../ perässä taga, järel perästa järel, taga; pärast; ajaa perästa k õ n e k. taga ajada perään järele; järel; yksi toisensa perään üksteise järel; antaa perään järele anda; heti sen perään kohe seejärel * Oleme õppinud neli tundi nädalas piki aastat. SES pitkin piki, mööda; pitkin pituuttaan kogu pikkuses; pitkin linjaa täielikult, läbi ja lõhki; pitkin matkaa kogu aeg, algusest lõpuni; vieraita kävi pitkin päivää külalisi käis kogu päev; pitkin ja poikin, poikki risti ja põiki * Kraav oli kaevatud tee põiki. * Vedas joone põiki lehe. SES poikki katki; üle; põiki; põik ; suu poikki suu kinni; näyttää jollekulle, mistä on viisi hirttä poikki kellelegi ust näidata, kedagi välja visata; puhki ja poikki igasse suunda, risti-rästi; pohdittiin asiat puhki ja poikki kaaluti asjad, küsimused põhjalikult läbi; sanoi olevansa ihan poikki ütles, et ta on väga väsinud, et tal on võhm väljas * Foto on võetud 5 meetri peast. * Kapsad istutatakse nii 30 cm pähe teineteisest. SES päässä kaugusel; kolmen metrin päässä kolme meetri kaugusel päästä kauguselt; pärast; pitkän matkan päästä kauge maa tagant; tunnin päästä tunni aja pärast päähän (ei ole)

35 33 * Haige mehe talul mängis varamees. SES tila koht; ruum; ase; talu; olukord; seisund; ensi tilassa esimesel võimalusel; ottaa tilalle asemele võtta; kyllä sopu tilaa antaa häid lambaid mahub palju ühte lauta * VOLVO on soositu töötamiskindluse tähe. SES tähden vt. tähti tähden pärast, tõttu; minkä tähden mispärast Nagu märkame, on tihtigi vea põhjuseks sõnaraamatu oskamatu kasutamine. Üliõpilane on vaadanud sõnaraamatust vaid vastava suhtesõna aluseks olevat noomenit ja ise selle põhjal "konstrueerinud" eestigi keelde vastava suhtesõna (näit. viiekümne kõrvades). Eksimusi on toetanud see, et SES ja ESS esitavad väga vähe viiteid teistele sõnadele ja sageli on suhtesõna aluseks olev noomen ja suhtesõna ise teineteisest sõnaraamatus üsna kaugele sattunud (näit. astmevahelduse, käändelõpu vm. tõttu). Mõnikord aga sõnaraamat tõesti ei annagi vastust: vastav suhtesõna puudub (näit. matkassa, päähän). Lisaks üliõpilane ei julge võtta sõnaraamatus esitatud esimest vastet, valitud on haruldasem vaste (näit. ennemuiste). Siin esitatud hajanäited toetagu veel kord artikli alguses esitatud mõtet, et suhtesõnade õpetamisele nii grammatikaloenguil kui vastavate harjutuste tegemisele tuleb pöörata senisest suuremat rõhku. KIRJANDUS: ESS: KOKLA, PAUL, LAANPERE, HELGA, MÄGER, MART, PIKAMÄE, ARNO, Eesti-Soome sõnaraamat. Toim-etanud Valdek Pall. Tallinn NEMVALTS, PEEP: Leksikaalsemantilisi märkmeid soomlaste eesti keele asjus. - Lähivertailuja 2. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 31. Turku SES: PIHEL, KALJU, PIKAMÄE, ARNO, Soome-eesti sõnaraamat. RA

36 34 Umbes märksõna. 2., täiendatud ja parandatud trükk. Tallinn VALGE, JURI: Komitatiiviga koos? Koos komitatiiviga? Komitatiiviga! - Lähivertailuja 3. Suomalais-virolainen virheanalysiseminaari Hailuodossa Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 36. Turku OIM, HALDUR: Sõnastusvigu ja eesti-soome leksikaalseid erinevusi. - Suomalais-virolainen virheanalyysiseminaari Summassaaressa 18. ja 19. toukokuuta Tampereen yliopiston Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 10. Tampere 1983.

37 35 Jüri Valge: KAS TAEVAS NÄHTI TIHTI TÄHTI? Võttes pealkirjaks oleva fraasi ning üritades seda kassõna unustades sõnajärje muutmise teel täielikult vastuvõetamatuks teha, näeme, et see ei taha kuidagi õnnestuda (Taevas tihti nähti tähti. Taevas tihti tähti nähti. Taevas tähti nähti tihti. Jne.) Loomulikult on üks lause argipäevasem, teine luulelisem, kuid ühelgi juhul ei teki ohtu, et lause põhiliste süntaksireeglitega lausa ületamatusse vastuollu satuks ning sisult arusaamatuks muutuks. Loomulikult ei saa me iga lausega selliseid teisendusi ette võtta. Näiteks lause Väike poiss loeb oma raamatut teisendid Väike poiss loeb Eitamatut oma ja Väike loeb poiss oma raamatut tuleb kahtlemata ebagrammatilisteks lugeda. Eelnevast võime järeldada kaht asja: 1) sõnajärg on eesti keeles suhteliselt vaba ja seega sageli muudetav; 2) seal, kus sõnajärje muutmine on võimalik, saab seda vabadust kasutada neutraalse lause ekspressiivseks tegemiseks, selle eri osade rõhutamiseks ning eri tähendusnüansside esiletoomiseks. Sellise vabaduse kasutamine on aga väga sageli kullassepatöö, peenmehhaanika, millega emakeeleski rääkiv/kirjutav inimene alati edukalt toime ei pruugi tulla. Lisaks võimalusele ebagrammatiline lause moodustada on reaalne seegi oht, et ütleme või paneme igati grammatiliselt kirja seda, mida ei kavatsenud. Kahtlemata on õigete sõnajärjereeglite omandamine keerukas - nii eestlase soome kui soomlase eesti keele puhul on just sõnajärg neid viimaseid indikaatoreid, mis annab märku hästi omandatud, kuid siiski võõrkeele rääkimisest. Eesti-soome erinevusi suurendava faktorina tuleb näha pikaaegset saksa ning üha jätkuvat vene keele süntaksi mõju meie lauseehitusele. Teiselt poolt leidub nähtavasti üksikuid seiku, kus indo-euroopa mõju soomes on suuremgi

38 36 kui eestis. Pole kahtlust, et keel on mingil moel seotud ühiskonnaga, kus seda räägitakse. Iseasi, missugune see seos on. Tõestamata hüpoteesina julgen väita, et semantiliselt samasugustes neutraalsetes lausetes võivad soomlased ja eestlased pidada tähtsaks erinevaid elemente ning seetõttu lause ka erinevalt kokku seada. Augusti lõpul ma olin kaks nädalat Hispaanias oma sõbraga. Muidugi on ka nii võimalik, kuid nähtavasti ütleb eestlane lause lõpuosa siiski teisiti. Sellest lausest loeb eestlane välja just oma sõbraga puhkuse veetmise rõhutamist, mis vahest oligi tähtsaim soomlasest autorile. Olen kindel, et eestlane asetaks lõppu, so rõhualusesse positsiooni just Hispaania, kohapealsetes oludes kindlasti tähtsaimat infot edastava sõna. Nii või teisiti, aga selliste vahekordade uurimine näib olevat mitte enam ainult lingvistide ülesanne. Järgnev ei pretendeeri loomulikult kõikehaaravale ülevaatele ega ürita ühtki probleemi lõpuni ära lahendada. Need on pigem kommenteeritud nopped, mille teadmisest soomlasest õppuril või tema õpetajal praktilist kasu võiks olla (eesti ja soome keele sõnajärjemallide teoreetilise võrdluse kohta vt Tael, 1988). Sõnade paigutus lauses sõltub naaberlausetest. Kirjutise iseloomu arvestades on siin kontekst esitamata jäetud, küll on seda aga arvestatud.. Koik vealaused (tuuakse muutmata kujul) on pärit neutraalset sõnajärge eeldavast arutlevast tekstist. Käsitlus ei ole statistiline, aga võib kindlalt öelda, et kõige sagedamini esinevad vead on seotud eitavate lausetega (vt Uuspõld, 1983). Kõikide võimalike vealiikide ning põhjuste taustal tuleb siin taas rõhutada üht: eitussõna ja verbi pöördelise vormi vahele ei saa eesti keele neut-

39 37 raalses väitlauses paigutada teisi sõnu. Isiklikest kogemustest tean eestlase raskusi soome aluse tavapärase öeldise ette paigutamisega. Seetõttu on tingimata vaja rõhutada aluse/öeldise järjestuse võimalikke variante eestikeelses lauses. Eesti keeles on kaks tavalist pealause alguse tüüpi, mida ühendab teisel kohal olev öeldis (Valgma, Remmel, 1968). Sellest järeldub, et alus on kas esimesel või kolmandal kohal, mitte aga teisel, kus tal tuleks järgneda öeldise laiendile. Just sellesse, öeldise laiendi järgsesse positsiooni kipub soomlane paigutama aluse eestikeelses lauses: Siis onu läks väi j a. õige: Siis ^äks onu välja. Onu läks siis välja- Selle me kaunistame õlgehete ja küünladega. Soomes mees ja naine ovad ligikaudu võrdõigusliguid nüüdsel ajal. Vahepeal minu vanemad pöördusit Hyvinkääle tagasi. Talvel populaarsemaid spordialu on muidugi suusatamine. Mitu korda noor sportlane j_2.udub valima spordi ja õppimise vahel. Eesti keelele näib lause lõpuosa rõhulisus, informatsiooniline uudsus olevat iseloomulikum kui soome keelele. "Sel sõnal, mis lausele terviklikkuse /- - - / annab (seda sõna ei saa lausest välja jätta), on eesti keeles tendents lõppu asetuda." (Valgma, Remmel 1968: 262) Soomlane lahendab olukorra üpris tihti teisiti: Ma olen Turus ühe aasta elanud, õige: Ma olen elanud Turus ühe aasta. Aga praegu ei ole meil asjad hästi spordi suhtes. Pinnapealselt vaadates övad Soome naised võrdsed meestega. Jättes lause lõpust ära selle, mis sinna tegelikult kuulub, satub sinna paratamatult midagi muud, mille tõttu lause värving muutub (kohati ebaloogiliseks):

40 38 Ta sai hõbemedali siin. Õige: Ta sai selles hõbemedali-. Siis minu jõulu vaheaeg pole huvitav olnud. Soome naised olid peaaegu esimesed, kes said hääleõiguse maailmas. Naine peab meest võistlejaks tööl. Tööstus on väga silmapaistva seal. Eesti keelt iseloomustab laiendite eesasendi domineerimine (Valgma, Remmel 1968: 280). Näib, et soomlasel võib siingi raskusi tekkida (loomulikult pole õiges vormis järeltäiend alljärgnevais lauseis paiguti võimatu, küll aga on see kahtlemata ebaharilikum): Ma olen üliõpilane Turu ülikoolis. Oige: Ma olen Turu ülikooli üliõpilane. Mees on pere peamees, naine enne kõike ema lapsidel. Juba väikesna poisid astuvad liikmeiks spordiseltsi. Võib-olla, et tema (see) on sümptoom tast (sellest) päevast. Mitmed uuendused on tulemused selle tegevusest. Ma arvan, et üks põhjus sesse on Soome halb teatrikool. Kas see ongi põhjus soomlaste kurvameelsusse? Suure hulga eksimisvõimalusi loovad soomlasele eesti arvukad ühend- ja väljendverbid, nimelt püsisõna paigutus neis. Kui infiniitses (seega ka sõnaraamatu-) vormis see eelneb muutuvale osale, siis pöördelises vormis on olukord vastupidine: enne verb, siis määr- või nimisõna: On nimelt pantud tähele (õige: tähele pandud), et on olemas meeste ja naiste tööd. Eriti välismaalased tähele panevad, kuidas soomlased on erisugused talvel ja suvel. Kahjuks pole teda kerge panna tähele. Sageli meelde tuletan aega, millal elasin üliõpilaskülas. Meie kokku saame üsna harva. Seal ka külalised istuvad ja juttu aj avad meelsasti.

41 39 Uut aastat olin veetama s vastu koos mitme noordega. teiste Eesti ja soome keelt iseloomustab tagasõnade rohkus, samuti see, et sageli on nii need kui eessõnadki samasugused nii vormilt kui sisult: laua all - pöydän alla; õhtusöögi järel - illallisen jälkeen; seina ääres - seinän vieressä; enne peatumist - ennen pysähtymistä. Sageli see aga nii ei ole: soome taga(ees)sõnale võib vastata eesti ees(taga)sõna ning tähenduski võib olla teine. Lisaks muidugi need juhtumid, kus kummaski keeles kasutatakse oma spetsiifilist väljendit. Olgu siin esitatud väike valik kriitilisemaid pre- ja postpositsioone koos veanäidete ja soomekeelsete lähtelausetega: läbi: Lisaks sellele linna läbi (õige: läbi linna) jookseb väikene Aura jogi. 'Sen lisäksi kaupungin läpi virtaa pieni Aurajoki.' lähedal: Jyrki pere suvimaja on läheda Tampere (õige: Tampere lähedal). 'Jyrkin perheen kesämökki on lähellä Tamperetta.'; Pertteli on väike kõnd lähedal Salo linna (õige: Salo linna lähedal). ' Pertteli on pieni kunta lähellä Salon kaupunkia.' peäle: Selle peäle (õige: peäle selle) ma üldiselt jalutan kõik matkad. 'Sen lisäksi minä yleensä kävelen kaikki matkat.' pärast: Jõulu pärast (õige: pärast jõulu) ma läksin vaatama oma sugulased. 'Joulun jälkeen menin katsomaan sukulaisiani.'; Gümnaasiumi pärast (õige: pärast gümnaasiumi) ma veetsin ühe aasta välismaal keejat õppimas. 'Lukion jälkeen vietin vuoden ulkomailla kieltä opiskelemassa.'; õhtul võib selle pärjast (õige: parast seda) minna tantsima üliõpilaskorporatsioonisse. 'Illalla voi sen jälkeen mennä tanssimaan opiskelijaseuraan'. Vastupidine viga: Praegu võivad ka mõlemad Y^nemad käia töös pärast lasteaiad (õige: lasteaia pärast tõttu). 'Nykyään myös molemmat vanhemmat voivat käydä töissä lastentarhan takia.' väljaspool: Soome naised töötavad palj^u kodu väjl^aspool.

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel

Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel Anna-Liisa Salminen Kela & Kristiina Juntunen Gerocenter Kela 8.6.2015 Kas omastehooldaja jaksab ja kas säilivad head suhted? Taust Omastehooldusega

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

MUODOT KONTRASTISSA. lektiot HANNU REMES

MUODOT KONTRASTISSA. lektiot HANNU REMES lektiot MUODOT KONTRASTISSA HANNU REMES Väitösenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 10. kesäkuuta 2009 Kontrastiivisessa kielentutkimuksessa on lähtökohtana kahden tai joskus useamman kielen rakenteiden

Lisätiedot

Verbin perusmuoto: da-infinitiivi

Verbin perusmuoto: da-infinitiivi Verbin perusmuoto: da-infinitiivi 1. suomen -a, -ä viron -da Huom! Suomen kaksitavuisia ta-vartaloisia verbejä vastaavat virossa kaksivartaloiset verbit. da-infinitiivi on kaksitavuinen ja tunnukseton.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Yhteinen sanasto auttaa alkuun

Yhteinen sanasto auttaa alkuun Hakkame rääkima Onko viron kieli suomen kielen kaltainen? rommi-rusina = rummi-rosina munkki syö munkkia -virolainen ymmärtää väärin minulla on nälkä kõht on tühi hakkame rääkima toores viiner = raaka

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES. Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8.

SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES. Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8. SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8.2013 SPAA-KULTUUR SOOMES Spaa-kultuur on Soomes suhteliselt noor Spaa

Lisätiedot

Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen

Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen virolaisten maahanmuuttajien näkemyksiä puhuttelusta suomessa ja virossa Ninni Jalli 2011 Pro gradu -tutkielma Viron kieli ja kulttuuri Suomen kielen,

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

UUDISMÄAN TOIMITUS. Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK.

UUDISMÄAN TOIMITUS. Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK. CONCORDIA UUDISMÄAN TOIMITUS Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK. (päätoimetaja) (Vastutav, toimet.) Pildilt puudub toimet,

Lisätiedot

1 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA

1 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA 1 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH AND GENERAL LINGUISTICS OF THE UNIVERSITY OF TURKU 37 HAKKAME RMKIMA! VIRON KIELEN

Lisätiedot

KI RÄ N D Ü S / KI I L V E I D E M B ÜS E N K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1

KI RÄ N D Ü S / KI I L V E I D E M B ÜS E N K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1 KI RÄ N D Ü S/ KI I L VEIDEMB ÜS EN K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1 VÕRO INSTITUUDI TOIMÕNDUSÕQ PUB LI CATIONS OF V ÕRO INST IT UT E 23 KIRÄNDÜS/KIIL VEIDEMBÜSEN KIRJANDUS/KEEL VÄHEM USES

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Lähdekieli kielenoppimisen apuna

Lähdekieli kielenoppimisen apuna lektiot Lähdekieli kielenoppimisen apuna ANNEKATRIN KAIVAPALU Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 17. joulukuuta 2005 Meillä kaikilla on henkilökohtaisia kokemuksia vieraiden kielten opiskelusta.

Lisätiedot

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12 TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12 1 2 KORPUSUURINGUTE METODOLOOGIA JA MÄRGENDAMISE PROBLEEMID Toimetanud Pille Eslon ja Katre Õim Tallinn 2010 3 Tallinna Ülikooli Eesti

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA 157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES

VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES Ergo-Hart Västrik TEESID: Artiklis vaadeldakse mõningaid diskursiivseid konstruktsioone Ingerimaa õigeusklike põliselanike,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Vanuseline jaotus - tulpdiagramm

Vanuseline jaotus - tulpdiagramm Vastajate arv Histogrammi koostamine MS Excel 2007 Juhendi koostas K.Osula Histogrammi saab koostada numbrilise tunnuse korral, millel on palju erinevaid vastusevariante. Näiteks sobivad histogrammi koostamiseks

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Eurostudium 3w luglio-settembre 2011. Eessõna. Eugenio Colorni (Rooma 1944)

Eurostudium 3w luglio-settembre 2011. Eessõna. Eugenio Colorni (Rooma 1944) Eessõna Eugenio Colorni (Rooma 1944) Käesolevad tekstid on kirjutatud Ventotene saarel 1941. ja 1942. aastal. Selles range distsipliiniga õhkkonnas, kus informatsioon püüti muuta võimalikult täiuslikuks,

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

^enno-ug rica. Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus TALLINN 1936 4 /\

^enno-ug rica. Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus TALLINN 1936 4 /\ T A L L I N N 1 9 3 6 ^enno-ug rica y A V Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus 4 /\ f?5w~ TALLINN 1936 ; >'heca K. Mattieseni trükikoda o.-ä..

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Lisa 5. Intervjuude transkriptsioonid

Lisa 5. Intervjuude transkriptsioonid Lisa 5. Intervjuude transkriptsioonid Transkriptsioonimärgid kursiiv Intervjueerija kõne. (.) Lühike, aga siiski selgesti eristuv paus. = Pausi puudumine sõnade vahel või vooruvahetuse järel. [ ] Kattuva

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

INSPIROIVA SUOMALAIS-VIROLAINEN SANAKIRJA

INSPIROIVA SUOMALAIS-VIROLAINEN SANAKIRJA LÄHTEET LUKKARI, LYYLI SOLANTERÄ, LASSE-J. 1994: Siit myä luvetah: Kymin murteen sanakirja. Kymi-Seura r.y. Kotka. PUNTTILA, MATTI 1968: Vehkalahden murre. Matti Punttila ja Jorma Manninen (toim.), Vehkalahden

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

SOOME KEELE ÕPETAMINE TEISE KEELENA

SOOME KEELE ÕPETAMINE TEISE KEELENA SOOME KEELE ÕPETAMINE TEISE KEELENA Ekspertosakonna juhataja, peaspetsialist Leena Nissilä Tallinn 17.3.2007 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla SOOME KEEL TEISE KEELENA Kuulub õppeaine

Lisätiedot

KAS SA TUNNED OMA TÖÖTINGI MUSI?

KAS SA TUNNED OMA TÖÖTINGI MUSI? KAS SA TUNNED OMA TÖÖTINGI MUSI? Johannes Tervo SISUKORD Metallitööstuse hulka Soomes kuuluvad...4 Võrdne kohtlemine...5 Tööleping... 6 TEHNOLOOGIATÖÖSTUSE KOLLEKTIIVLEPING 2007 2009... 13 Palgatõus 2007...

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

VIRONKIELISEN SUOMENOPPIJAN ÄIDINKIELI ONGELMA, HAASTE VAI VOIMAVARA?

VIRONKIELISEN SUOMENOPPIJAN ÄIDINKIELI ONGELMA, HAASTE VAI VOIMAVARA? ANNEKATRIN KAIVAPALU VIRONKIELISEN SUOMENOPPIJAN ÄIDINKIELI ONGELMA, HAASTE VAI VOIMAVARA? uroopan unionin laajentuminen ja lisääntynyt työvoiman vapaa liikkuuvuus ovat kasvattaneet pysyvästi Suomessa

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Kas Eesti vajab uut psühhiaatrilise abi seadust?

Kas Eesti vajab uut psühhiaatrilise abi seadust? Kas Eesti vajab uut psühhiaatrilise abi seadust? Alo Jüriloo psühhiaater ja kohtupsühhiaater ülemarst alo.juriloo juriloo@om.fi Vangide psühhiaatriahaigla Vantaa, Soome Psühhiaatrilise abi seadus Eestis

Lisätiedot

Vähihaigete palliatiivse ravi. Leena Rosenberg Soome Vähipatsientide Ühing

Vähihaigete palliatiivse ravi. Leena Rosenberg Soome Vähipatsientide Ühing Vähihaigete palliatiivse ravi korraldus Soomes Leena Rosenberg Soome Vähipatsientide Ühing Syöpäjärjestöjen organisaatio Vähihaigete ühenduste organisatsioon Syöpäjärjestöt yleisnimi koko kentälle Vähiühendused

Lisätiedot

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

KÄÄNTEINEN ASTEVAIHTELU JA PARADIGMOJEN RESTRUKTUROITUMINEN SUOMEN JA VIRON TAIVUTUS- SUHTEIDEN TARKASTELUA

KÄÄNTEINEN ASTEVAIHTELU JA PARADIGMOJEN RESTRUKTUROITUMINEN SUOMEN JA VIRON TAIVUTUS- SUHTEIDEN TARKASTELUA Emakeele Seltsi aastaraamat 56 (2010), 172 186 doi:10.3176/esa56.09 KÄÄNTEINEN ASTEVAIHTELU JA PARADIGMOJEN RESTRUKTUROITUMINEN SUOMEN JA VIRON TAIVUTUS- SUHTEIDEN TARKASTELUA HANNU REMES Tiivistelmä.

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Ensiksi nimistä Eesti on oikeampi nimi kuin Viro Viro tulee sanoista Lääne-Virumaa ja

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja24

Lähivõrdlusi Lähivertailuja24 Lähivõrdlusi Lähivertailuja24 PEATOIMETAJA ANNEKATRIN KAIVAPALU TOIMETANUD JOHANNA LAAKSO, MARIA-MAREN SEPPER, KIRSTI SIITONEN, KATRE ÕIM EESTI RAKENDUSLINGVISTIKA ÜHING TALLINN 2014 Lähivõrdlusi. Lähivertailuja

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kirjoita yhdyssanat "väärin"

Kirjoita yhdyssanat väärin Kirjoita yhdyssanat "väärin" Muista tarjota Mankelille yhdyssanat "väärin" eli yhdysosat erikseen kirjoitettuna ja muuta ne normaaliasuun vasta, kun ne ovat käyneet hyväksyttävästi mankelin läpi: Jänö

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

SUOMEN JA SAAMEN KIELEN JA LOGOPEDIAN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH, SAAMI AND LOGOPEDICS LÄHIVERTAILUJA 14

SUOMEN JA SAAMEN KIELEN JA LOGOPEDIAN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH, SAAMI AND LOGOPEDICS LÄHIVERTAILUJA 14 SUOMEN JA SAAMEN KIELEN JA LOGOPEDIAN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH, SAAMI AND LOGOPEDICS LÄHIVERTAILUJA 14 Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Oulussa 3. 4.

Lisätiedot

VIRSU II Suomi ja viro kohdekielinä

VIRSU II Suomi ja viro kohdekielinä SUOMEN JA SAAMEN KIELEN JA LOGOPEDIAN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH, SAAMI AND LOGOPEDICS VIRSU II Suomi ja viro kohdekielinä Lähivertailuja 15 Toimittaneet Helena Sulkala

Lisätiedot

Allomorfien dynamiikkaa

Allomorfien dynamiikkaa Allomorfien dynamiikkaa Heikki Paunonen Parina viime vuotena on kysymys morfologian asemasta kielen kuvauksessa noussut jälleen keskeisiin kuuluvaksi. Samalla kun luottamus generatiivin kieliopin kehittelemään

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

LIIVI KEEL LÄTI KEELE MÕJUSFÄÄRIS TIINA HALLING

LIIVI KEEL LÄTI KEELE MÕJUSFÄÄRIS TIINA HALLING LIIVI KEEL LÄTI KEELE MÕJUSFÄÄRIS TIINA HALLING 1. Taustast Vähemalt niikaugele tagasi vaadates, kui kirjasõna tunnistust võib anda, on liivlased ja lätlased ikka ühist territooriumi jaganud. Nende kujunemise

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TARTU ÜLIKOOL FILOSOOFIATEADUSKOND EESTI JA ÜLDKEELETEADUSE INSTITUUT SOOME-UGRI OSAKOND. Marili Tomingas TULLA-FUTUURUM

TARTU ÜLIKOOL FILOSOOFIATEADUSKOND EESTI JA ÜLDKEELETEADUSE INSTITUUT SOOME-UGRI OSAKOND. Marili Tomingas TULLA-FUTUURUM TARTU ÜLIKOOL FILOSOOFIATEADUSKOND EESTI JA ÜLDKEELETEADUSE INSTITUUT SOOME-UGRI OSAKOND Marili Tomingas TULLA-FUTUURUM SOOME JA EESTI AJALEHE- JA FOORUMIKEELES Bakalaureusetöö Juhendaja Hanna Katariina

Lisätiedot

Reetta Sahlman EESTI JA EESTLASTE KUJUTAMINE HELSINGIN SANOMATES AASTATEL 2006 JA 2009 Bakalaureusetöö

Reetta Sahlman EESTI JA EESTLASTE KUJUTAMINE HELSINGIN SANOMATES AASTATEL 2006 JA 2009 Bakalaureusetöö Tartu Ülikool Sotsiaal- ja haridusteaduskond Ajakirjanduse ja kommunikatsiooni osakond Reetta Sahlman EESTI JA EESTLASTE KUJUTAMINE HELSINGIN SANOMATES AASTATEL 2006 JA 2009 Bakalaureusetöö Juhendaja:

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015

Healthy European Youth. Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Healthy European Youth Erasmus+ -meeting in Nokia, Finland 24.-29.5.2015 Tervetuloa Info-iltaan! Illan kulku: - Kahvitarjoilu - rehtorin puheenvuoro Eija Paukkuri - Erasmus-tiimi esittäytyy - viikon ohjelma

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Emakeel võõrkeeleõppes eelis või takistus?

Emakeel võõrkeeleõppes eelis või takistus? Emakeel võõrkeeleõppes eelis või takistus? Annekatrin Kaivapalu Tallinna ülikooli soome keele dotsent Oma keel ja võõrkeeled Oma esimese keele, emakeele omandab inimene tavaliselt varases lapseeas ilma

Lisätiedot