1 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA

Transkriptio

1 1 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH AND GENERAL LINGUISTICS OF THE UNIVERSITY OF TURKU 37 HAKKAME RMKIMA! VIRON KIELEN PERUSKURSSI REETKASIK -- TURKU1 3

2 HAKKAME RÄÄKIMA!

3 TURUN YLIOPISTON SUOMALAISEN JA YLEISEN KIELITIETEEN laitoksen JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF FINNISH AND GENERAL LINGUISTICS OF THE UNIVERSITY OF TURKU 37 HAKKAME RAAKIMA! VIRON KIELEN PERUSKURSSI REET KASIK TURKU 1993

4 Neljäs, muuttamaton painos ISBN ISSN Turun yliopiston offsetpaino 1993

5 LUKIJALLE Tämä oppikirja on tarkoitettu ensisijaisesti yliopistojen suomen kielen opiskelijoille, joiden opetusohjelmaan kuuluu viron kielen kurssi. Yliopistotasoisen kurssin päämääränä ei ole ainoastaan mahdollisimman nopea ja helppo jokapäiväisen puhekielen omaksuminen, vaan ennen kaikkea kahden suomalais-ugrilaiseen kielisysteemiin kuuluvan, suhteellisen läheisen sukukielen vertailu. Siksi olen valinnut kontrastiivisen käsittelytavan. Tarkoituksena on osoittaa viron ja suomen rakenteen perimmäinen samankaltaisuus. Erot on mahdollista s littää tarkastelemalla kummankin kielen historiallista kehitystä. Käsittelytapa ei kuitenkaan ole kapeasti kielihistoriallinen. Kirja sopii sekä itsenäiseen opiskeluun että kurssikirjaksi erilaisille viron kielen kursseille. Viron kielen rakennesääntöjen opettamisen sijasta pyrin osoittamaan, miten suomenkielisistä muodoista helposti saa viroa. Siirtyminen tutusta tuntemattomaan auttaa paremmin ymmärtämään viron kielen rakennetta ja tekee oppimisen mielenkiintoisemmaksi. Sitä paitsi kielten rinnastaminen korostaa viron ja suomen kielen olennaisia eroja, auttaa huomaamaan asioita, jotka muuten aiheuttaisivat suomalaiselle virheitä. Kaikki lukukappaleet ovat vuoropuheluita. Niitä laatiessani olen käyttänyt apuna Tallinnan Kielen ja kirjallisuuden instituutissa laadittua 500-sanaista perussanastoa. Olen suunnitellut ja kokeillut tätä oppikirjaa monen vuoden ajan toimiessani ensin Oulun, sitten Turun yliopiston viron kielen lehtorina. Turun yliopiston fonetiikan professori Kalevi Wiik ja suomen kielen professori Aimo Hakanen sekä FT Irmeli Pääkkönen Oulun yliopistosta ovat lukeneet käsikirjoituksen. Kiitän heitä lämpimästi hyödyllisistä huomautuksista ja täydennyksistä. Kielentarkastuksen ja toimitustyön teki taitavasti Raija Alitalo. Puhtaaksikirjoitus ja muu tekninen toteutus jäi Hannele Pajulan osaaviin käsiin. Suurkiitos molemmille. Virheistä ja puutteellisuuksista vastaan tietenkin itse. urussa juhannuspäivänä 1991 Reet Kasik

6 LUGEJALE See öpik on möeldud eelkoige ulikoolide soome keele eriala u1i- 6pilastele, kelle oppeprogrammi kuulub eesti keele kursus. Ö likoolikursuse eesmärk ei ole uksnes vöimalikult kiiresti ja lihtsalt igapäevase konekeele omandamine, vaid eelkoige kahe soomeugri keelesusteemi kuuluva, omavahel suhteliselt lähedase sugulaskeele vordlemine. Seepärast olen valinud kontrastiivse käsitlusmeetodi. Eesmärgiks on näidata eesti ja soome keele struktuuri pohilist sarnasust. Erinevusi on vöimalik selgitada kummagi keele ajaloolist arengut järgides. Käsitlusviis ei ole sellegipoolest kitsalt keeleajalooline. Raamat sobib ka iseseisvaks Öppimiseks ja opikuks mitmesugustel eesti keele kursustel. Eesti keele vormimoodustusreeglite 3petamise asemel puuan näidata, kuidas soomekeelsest sonavormist saab holpsasti eestikeelse. Liikumine tuntult tundmatule aitab paremini moista eesti keele ehitust ja teeb oppimise huvitavamaks. Pealegi rohutab keelte korvutamine eesti ja soome keele olulisi erinevusi, aitab tähelepanu juhtida seikadele, milles soomlased koige sagedamini vigu teevad. KÖik lugemistekstid on vestlused. Neid koostades on abiks olnud Tallinna Keele ja Kirjanduse Instituudis koostatud 500-sonaline pohisönastik. Olen kavandanud ja katsetanud seda opikut mitme aasta jooksul, töötades algul Oulu, hiljem Turu ulikooli soome keele lektorina. Turu ulikooli foneetika professor Kalevi Wiik ja soome keele professor Aimo Hakanen ning filoloogiadoktor Irmeli Pääkkönen Oulu ulikoolist on käsikirjaga tutvunud. Tänan neid sudamest väärtuslike märkuste ja täienduste eest. Keelelise korrektuuri ja toimetamistöö tegi oskuslikult Raija Alitalo. Masinakiri ja muu tehniline töö on Hannele Pajula osavate käte töö vili. Suur tänu molemale. Vigade ja puuduste eest vastutan loomulikult ise. Turus jaanipäeval 1991 Reet Kasik

7 SIS.#;.LLYS 1. VIRON KIELEN PÄÄPIIRTEET SAAGEM TUTTAVAKS! 18 Persoonapronominit Verbien taivutus: preesens 3. EESTI KEELE O PPIMINE Yksikön genetiivi Monikon nominatiivi MEIE KLASSIRUUM Astevaihtelu PERE JA SUGULASED.. 36 Liitepartikkeli -ki, -gi da-infinitiivi Verbien taivutus: preesens Kielto 6. SPORDIST. 4 4 Kellonaika Nominien taivutus: paikallissijat 7. TOMI S Ö NNIPÄEV 54 Ajan adverbiaali Lukusanat Nominien taivutus: translatiivi, terminatiivi, essiivi, abessiivi, komitatiivi 8. KUIDAS TALLINNAS TEED LE IDA Nominien taivutus: illatiivi

8 8 9. HOTELLIS 71 ma-infinitiivi Verbien taivutus : imperfekti 10. ILMAST Adjekt iivien komparaatio 11. SISSEOSTE TEGEMAS Nominien taivutus : yksik )n partitiivi Verbien taivutus : konditionaa1i 12. KOHVI KUS Nominien taivutus : monikon genetiivi monikon muodostus MAAL Nominien taivutus : monikon partitiivi 14. MIS MEILE MEELDIB JA MIS EI MEELDI i-monikko Nominien taivutus : tau1ukot 15. EESTLASTE KOMMETEST Verbien taivutus : passiivi 16. VALMISTUME PEOKS Verbien taivutus : imperatiivi 17. PUHKUSELT TAGASI Pronominit 18. KÖLASKÄIK 152 Sanaston rakenteesta SANASTO

9 9 1. Viron kielen pääpiirteet 1. Viron omaperäisiss sanoissa on pääpaino aina ensimmä isellä tavulla kuten suomen kielessäkin. Vierasperäiset sanat, joita viron kielessä on enemmän kuin suomen kielessä, ovat tavallisesti säilyttäneet alkuperäisen pääpainon. Usein sen huomaa oikeinkirjo ituksestakin: pitkä vokaali tai konsonantti on tavallisesti pääpainon merkkinä, esim. hotell, kontroll, dotsent, remont, parkett, ballett, operett lingyist, sotsialist, humanist elgkter 'sähkö ', professor, art ikkel, televiisor matemaatika, geneetika, foneetika, sumboolika, grammatika, lin tika geograafia, biolqqgia, geoloogia, filosoofia, sotsioloogia His nia, Itaalia, Rumeenia, Ameerika, Euroopa revolutsioon, organisatsioon, kommunikatsioon organiseerida, rea rida, kurameerida 'seurustella' traktorist räägib traktorist traktorinkuljettaja puhuu traktorista' 2. Viron vokaaleilla ja konsonanteilla on kolme kvantiteettia (pituus- eli kestoastetta). Lyhyet vokaalit ja konsonantit merkitään yhdellä kirjaimella niin kuin suomen kielessäkin. Pitkät, kahdella kirj aimella kirjo itetut vokaalit ja konsonantit äännetään puolipitkänä (ns. puolitoistakertaisina, II kestoaste) tai pitkänä (III kestoaste). Suomen pitkien vokaalien ja konsonanttien ääntäminen on lähempänä III kestoasteen ääntämystä. Myös diftongeilla ja konsonanttiyhtymillä on kaksi pituutta : II tai III kestoaste. Foneettisesti olisikin korrektimpi puhua tavujen pituudesta. II ja III kestoaste ovat kehittyneet samalla periaatteella ku in astevaihtelun vahva ja heikko aste : kun toinen tavu oli umpitavu, äännettiin ensimmäinen tavu lyhyempänä. Nykyv irossa toisen tavun ump inai suus- ja avonai suussuhteet ovat muuttuneet, mutta ääntämysero on pysynyt. Sanojen kulumisen ( = suffiksien kadon)'takia usein vain 1. tavun pituus pitää erillään saman sanan eri muotoj a.

10 10 2 kooli 2 linna ees 'koulun edessä ' taga 'kaupungin takana ' lähen 3 kooli 'lähden kouluun ' lähen 3 linna 'menen kaupunkiin' 2 taevas on sinine taivas on sininen ' 3 taevas on pilved taivaalla [vir. taivaassa ] on pilviä ' 2 metsa puud 'metsän puut otsin 3 metsa 'etsin metsää ' 3. Viron kielessä sanat ovat "kuluneempia" eli siis lyhyempiä ku in suomen kielessä. Suomen kieli on tässä lähempänä muinaista kantakieltä. Sen sijaan viron kieli on aikoj en kuluessa muuttunut enemmän. Vrt. suomi viro Järven vedessä nähtiin kaloja. Järve vees nähti kalu. Suomalainen seisokoen majan edessä. Soomlane seisku maja ees. KONSONANTIT 1. Viron konsonantit g, Q ja g ovat lyhyitä soinnittomia leniseli mediaklusiileja. Ne vastaavat suomessa vokaalien välissä tai soinnillisen konsonantin jäljessä esiintyviä k:ta, R:tä ja :tä. Viron g, Q ja g äännetään kuitenkin hieman pehmeämpinä. suomi mäki, vika, lukea, jalka pa a, sa a, pi ää, lin u tura, lura, kireä, varra?lt lapse, ole, asuva viro mägi, viga, lugeda, jalg paga, saga, pigada, ling tuqa, luqa, kiqe, varqad lapseg, oleg, asuvag 2. Viron vakaalienvälinen k, R ja äännetään lyhyenä gerninaatta na, "puolitoistakerta isena", ja se jakaantuu kahteen tavuun. rikas [lue : rikkas ], sukad [sukkad], pakin (pakkin] lirud [lippud], URU ada [upputtada ] [koppikkas] 'kopeekka ' 'upottaa ', kori as 'pakkaan ' katus [kattus] 'katto', la i as [lattikkas] 'lahna', ko id [kottidj 'laukut '

11 11 3. Pitkien vokaalien ja diftongien jäljessä, samoin konsonanttiyhtymissä, kirj oitetaan aina yksi klusiili, vaikka se äännetäänkin pitkänä. suoai saagnaat, lamgnu, kaugna tarkka, paukku, kii ua kart!aa, niittää, heittää vire saarad, lamr, kaur tark, pauk, kiikuda kar a, nii a, hei a 4. Viron l, n, ' g ja äännetään i:n ja i:n edellä liudentuneina, aivan kuten ääntäisi samalla konsonantin ja i:n. liudentumaton palk : palga 'palkka ' kallas 'ranta', hallad pannud, kantud 'kannettu ' kas '-ko, -kö', kostab 'kuuluu katta : katab, metsad liudentunut palk : palgi 'hirsi ' kallis, hallid 'harmaat ' pannid 'paistinpannut, kont 'luu ka : kassi 'kissa ', ka id 'laatikot kott : kotid 'laukku', kutsikas 'pentu ' 5. Sananloppuinen -n on kadonnut kaikkialta paitsi verbin 1. persoonan lopusta: genetiivissä -n > 2, suffikseissa - > -ne, -lainen > -lane, -minen >-mine, -M.Sm > -!rul jne. suoai jumalajn, raamatujn, jalajn naijnen, toijnen, punaijnen suomaj lainen, eestij läinen tekejminen, lukejminen kirj oittajmaan, saattajmaan paljon, sydän, eilen, seitsemän, kahdeksen, yhdeksän, kymmenen vire jumala, raamatu 'kirjan', jala naijne, teijne, punajne soomjlane, eestjlane tegejmine, lugejmine kirj utajma, saatjma palju, suda, eile, seitse, kaheksa, Uheksa, kumme

12 12 6. Jälkitavuissa ja suffikseissa ei esiinny geminaattakonsonantteja. suomi maajlle, kala/lle, seinä/lle lapsejlla, miehejllä, linnajssa, metsäj ssä tee;mme, saata;mme, tule/tte, syöj tte lisän/nyt, korjan;nut, ommeljla kirj oi;tta;a, korjajttu, opete;ttiin viro maajle, ka lajle, se inajle lapsejl, mehe/1, linna;s, metsa; s tee;me, saada/me, tule/te sööjte lisa;nud, korj ajnud, mme ljda kirjujtajda, korja;tud, 6peta;ti JNs!J Po ikkeuksena on illatiivin sse-pääte ja - l oppuisten sanojen taivutus (ks. astevaihtelu, s. 34). 7. Sanansisäinen -g on kadonnut. suomi lehget, tähget, kahgeksan, yhgeksän käget, vegessä, käygä, myygessä viro lehed, tähed, kaheksa, i.iheksa käed, vees, kä ia, mi.ii.ies 8. Viron kielessä ei ole h-loppuisia konsonanttiyhtyrniä. suomi velho, sulhanen, valhe vanha, tenho perhe, terho, karhu viro v6lu 'lumous ', sulane 'renki ', va!e va a, tä u 'kiitos ' pere, t6ru, karu VOKAALIT 1. Viron kielessä on vastine ka ikille suomen kahdeksalle vokaalille. Lisäksi on vielä yhdeksäs vokaali, jonka merkkinä on Q. Q on korkea takavokaali. on sanottu, että se on "hymyillen äännetty y", mikä merkitsee, että kieli on y:n asennossa, mutta huulet ovat :n asennossa.

13 13 viro s na, l nka, kaikki v lka, v rkko, l uka, htoo kqrkea, pqlvi, mqni, Qnni vi ras, m kka, r mu, h roa s na, l ng, kqik v lg, VQrk, lqug, htu kqrge, pqlv, m ni 'muutama ', Qnn 2. y:tä merkitään kirj aimella y. suoai kylä, kynttilä, syy, myyjä, nyt viro kyla, kuunal, suu, muuj a, nuud 3. Sananloppuinen vokaali on kadonnut (loppuheitto) kolmitavuisista sanoista ja sanamuodoista nai- viro jumal, raamatty matal, orav kuusikkq, satam metsäjstj_, silmijstj_, vaajst linnajss, saunajss, säjssj_ talvejks.l suurejks1, sejksi v ras, m Qk, roöm, hooruda tai- met- jumal, raamat 'kirja' madal, orav kuusik, sadam metsajst, silmijst, taevajst linnajs 'kaupungissa ', saunajs, metsaj s talvejks, suurejks, naisejks kä kaksitavuisista sanoista ja sanamuodoista, jos 1. tavu on pitsuomi jalk, metsä, lauly, kieli, yks.:l kaksi, kolm, viisi, linty, seinä tuuljtg, kieljtj_, miesjtj_, suurjtg maajstg, puujstg, suojstg tie/llj_, maa/112 viro jalg, mets, laul, keel, uks, kaks, kolm, viis, lind, sein tuuljt, keeljt, meesjt, suurjt maajst, puujst, soojst teejl, maajl

14 INB! 1 neljä > nelj > neli patja > padi 'tyyny ' kirj a > kiri 'kirje ' 14 karja > kari varj o > vari sarj a > sari INB! J Loppuheittoa ei ole tapahtunut kaksitavuisissa sanoissa, jos 1. tavu on lyhyt : kiilg tuli majg taly meri nimi iss kals jögi tädi ely ony nuorissa lainasanoissa: auto, roosa, lillg, kassa johdoksissa : opetaja, miiiija, kanala, h.äig1g 'sairaala ', kalmistu allatiivin ja essiivin päätteessä : pojaj le mehejle naisejle pojajna mehejna naisejna 4. Viron kielessä ei ole vokaalisointua. Jälkitavuissa esiintyvät vokaaleista vain g, g, i ja y. Mu issa tapauksissa: a) Q > y, b) 2 > Q > y, c) > g tai g (joskus), d) y > i (2. tavussa sanavartalossa) tai y (2. tavua kauempana ja aina suffikseissa). suomi a) katq, kaivqssa, kuusikqt, onnetqn, paljqn, talq, elq b) näkq, hengetqn, menköön c) pes, ter v t, kyl, syd n, väh n, pääh n, Ven jä d) kysyn, käpy, syntyi, männyt kysymys, jäänyt, väsynyt, syöty viro kady, kaevys, kuusikyd, 6nnety, paljy, taly, ely nägy, hingety, mingy pesg, tersvsd, kiilg, siids, vähg, pähg, Vengmaa kiisin, käbi, siindis, männid kiis imus, jään d, väsin d, söödud j NB!j Joissakin lainasanoissa on jälkitavun 2 säilynyt: AYtQ, kino, foto.

15 15 5. Jälkitavuissa ei ole pitkiä vokaa1eja eikä vokaaliyhtymiä. suoai kalaa, jalkaa, metsää, saun lehteä, laul, lapsia, kieliä hampaat, taivaasta, kalliit kork, haikea, pimeä viro kal, jalg, mets, saun leht, laul, lapsi, keell hamb d, taev st, kallid k5rg. haig 'sairas ', pim!nad Joidenkin sanoj en monikon partitiivissa on ai-, ei-, uidiftongi: hoone/id, lause/id, pabere/id, raamatu/id 'kirjoja' 6. Sanans isäinen vokaali on usein kadonnut kolmi- ja useampitavuislsta sanoi sta, jos 1. tavu on pitkä ja 2. tavu lyhyt (sisäheitto). suoai tytt ret, teatt rissa, kuuluisat eestiläinen, suom lainen, saar lainen laul maan, naur maan, saatt massa viro tutred, teatris, kuulsad eestlane, soomlane, saarlane laulma, naerma, saatmas 7. Ensimmäisen tavun diftongeja vastaavat seuraavissa tapauksissa pitkät vokaalit: a) ie > ee (etuvokaalisissa sanoissa) tai 55 (takavokaalisissa sanoissa), b) uo > oo, c) Y2 >.QQ. a) tie, p ni, sieni, kieli vieras, miekka, riemu, hieroa b) tuon, t li, nuoruus, k ro c) t,. s n, ly mään tee, peen 'hieno', seen, keel vööras, mö6k, rööm, hö6ruda toon, tool, noorus, koor töö, öö, söön, lööma

16 16 8. Muista diftongien eroista ma inittakoon seuraavat : äi > ae, au > ae, oi > ta i oi, ou > ou, ily > li, Qy >.!ti tai Qi. suomi viro kaivo, aita, aika, laiva, taivas nauru, naula, kaura, kaula koira, poika voima, soimata, soittaa vöim, söimata, soita ajaa soutaa, lounas, n taa t si, k mään, t ttämään, n tän 12Ytää, 12YlY täis, käima, täitma, näitan leida, leil k si!ns!l Ku itenkin laisk, naine ; laul, saun, koit. 9. h:n edellä on aina lyhyt vokaali. suomi miehet, maahan, päähän, s hon suuhun, m hiä, vaahdon viro m hed, m ha, p he, SQhU s hu, m hi, V..!!_hu

17 Harjoitus 1. Muuta lauseet foneettisesti vironkielisiksi. 17 Esim. Minä olen uusi eestin kielen pettaja V4 V3 C5 V7 C5 Vl C6 Mina olen uus eesti keele petaja. (Numerot viittaavat edellä käsiteltyihin konsonantt i- (C) ja vokaalimuutoksiin (V).) 1. Suomen murteet pysyvät kauan. 2. Linnaan tuli pieni mies. 3. Mäellä oli sata mustaa lintua. 4. Tarkka kysyjä sai oikean kirjan. 5. Laiska isäntä tuli metsästä uudet saappaat jalassa. 6. Kuusikassa oli pimeä ja kylmä. 7. Korkeat seinät tehtiin puusta. 8. Satamassa nähtiin kahdeksan vierasta miestä. 9. Seppä tuli saunaan vihta kädessä. 10. Ruotsalainen saakoon kaksi nuorta orjaa. 11. Majan edessä oli lapsia. 12. Lehdessä oli kirjo itus vanhasta sankarista. 13. Olen käynyt Ruotsin teatterissa. 14. Koira makasi tiellä. 15. Meillä oli eilen unkarin kielen tunti.

18 18 2. Saagem tuttavaks! Öpetaj a: Tere! Minu nimi on Toomas Tal i. Toomas on eesnimi ja Tali on perekonnanimi. Mina olen teie eesti keele opetaja. Ma olen eestlane ja elan Eestis. Kes sina oled ja kus sa elad? Pekka : Minu nimi on Pekka. Ma olen soomlane ja elan Soomes. Kas tema on ka soomlane? Opetaja: Ei ole. Tema on rootslane ja elab Rootsis. Ta nimi on Anne. Pekka : Me köik oleme uliopilased ja elame praegu Turus. Me op ime eesti keelt. Kes teie olete ja kus te elate? Kas te olete Norrast? Kas te opite ka eesti keelt? Mary : Jah, öpime kull. Me ei ole norralased. Mina ja Tom oleme inglased ja elame Inglismaal. Meie emakeel on inglise keel. Kes nemad on? Öpetaja: Nemad on venelased. Nad elavad Venemaal ja nende emakeel on vene keel. Nad räägivad ka soome keelt. Aga eesti keelt nad ei räägi. Kas teie räägite eesti keelt? Pekka : Mina natuke räägin. Mu emakeel on soome keel ja soomlased saavad aru eesti keelest. Mary : Ka Anne räägib soome keelt ja saab natuke aru eesti keelest, aga ta ei räägi eesti keelt. Kas sa elad Tallinnas? Öpetaj a: Ei, ma ei ela Tallinnas. Ma elan Tartus. Mary : Tallinn on Eesti pealinn,. aga Tartu on vana ulikool ilinn. Tartus asub eesti ul ikool. Opetaj a: Mis on Soome pealinn ja kus asub Soome ulikool?

19 19 Pekka: Soome pealinn on Helsinki. Soome ul ikoolid asuvad peale Helsingi veel Turus, Tampere!, Oulus, Jyväskyläs ja Joensuus. Kas Eestis on ainult uks ulikool? Öpetaja: On kull. Eesti on vä ike. Peale ulikool i on meil viis muud k6rgkooli: uks Tartus ja neli Tallinnas. SANASTO tere eesjnimi, -nime, -nime perekonnanimi elajda, -n kes, kelle, keda kus kas tema, tema, teda = ta ka koik, köige, koike uliopilajne, -se, -st praegu 6pp i/da, Öp ijn Norra, norralajne, -se, -st Ingl ismaa, inglajne, -se, -st ema, -, - nemad, nende, neid = nad Venemaa, venelajne, -se, -st rääkijda, räägijn aga natuke, -se, -st aru saajda, saajn aru linn, -a, -a pea, -, -d vana, -, - ulikool, -i, -i asujda, -n mis, mille, mida peale (+ GEN) veel ainult väike, -se, -st korgkool, -i, -i Terve! Pä ivää! Hei! etunimi sukunimi elää, asua kuka missä -ko, -kö hän myös kaikki ylioppilas, opiskelija parha illaan, nyt oppia, opiskella Norj a, norjalainen Englanti, englantilainen äiti he Venäjä, venäläinen puhua mutta hieman, hiukan ymmärtää kaupunki pää vanha yliopisto sijaita mikä paitsi, lisäksi vielä ainoastaan pieni korkeakoulu

20 20 KIELIOPPIA Persoonapronominit. Verbien taivutus : preesens. Mina (ma) olejn soomlane. Sina (sa) olejd soomlane. Tema (ta)! soomlane. Meie (me) olejme soomlased. Teie (te) ole/te soomlased. Nemad (nad) [ön) soomlased. Ma elajn Tartus. Sa elajd Tallinnas. Ta j elajb j Soomes. Ma ela Rootsis. Sa ela Norras. Ta ela Venemaal. Me elajme Eestis. Te elajte Helsingis. Nadj elajvad j Turus. Me ela Tampere!. Te ela peal innas. Nad ela maal. Minu (mu) nimi on Sinu (su) nimi on Tema (ta) nimi on Meie (me) nimed on Teie (te) nimed on Nende nimed on...! Kasl sa oled soomlane? - Jaa. - Jah, olen kul l. - Ei ole. (Kas] sa elad Turus? - Jah. - Jaa, elan kull. - Ei, ma elan Tartus. Vastaa kysymyksiin! 1. Mis su nimi on? 2. Mis on sinu emakeel? 3. Mis on Soome pealinn? Eesti pealinn? Rootsi pealinn? 4. Kes sa oled? 5. Kes elavad Eestis? Soomes? Norras? Inglismaal? Venemaal? Rootsis? 6. Kus sa elad?

21 21 Tehtävä: Kerro itsestäsi. Harjoitus 2. Muuta seuraavat lauseet a) kysymysmuotoon, b) kieltomuotoon. 1. Mina olen soomlane. 2. Sina oled uliöpilane. 3. Tema on eestlane. 4. Helsingi on suur linn. 5. Meie elame Tartus. 6. Teie räägite soome keelt. 7. Nad saavad aru eesti keelest. 8. Ölikool asub Tartus. 9. Sinu emakeel on rootsi keel. 10. Ta opib eesti keelt. 11. Nad on inglased. 12. Eesti on väike maa. 13. Ta räägib inglise keelt. 14. Ma saan sinust aru. 15. Te elate Soomes.

22 22 3. Eesti keele oppimine Öpetaja: Kas sul on eesti keele opik, Anne? Anne : Jah, on kul l. Siin ta on. Kas see on oige raamat? Öpetaja: On kul l. Kas sul sonaraamat on? Anne : Mul on eesti-soome sonaraamat. Ma saan tolk ida eestikeelset teksti soome keelde. Öpetaja: Aga soome-eesti? Anne : Ei, soome-eesti sönaraamatut mul ei ole. TÖlkeharjutusi soome keelest eesti keelde ma teha ei saa. Pekka : See, mis sul on, on suur ja paks sönaraamat. Seda on raske kaasas kanda. On olemas väike soome-eesti ja eesti-soome taskusönastik. See on kerge ja seda on mugav kasutada eesti keele tunnis. Anne : Meie opikus on ka sönastik. Selle algus on lehekuljel 186. Kas seal on liiga vähe sonu? Öpetaja: Seal on ainult need s6nad, mis esinevad op iku tekst des. Kui teete harjutusi voi loete kodulektuuri, siis on teil vaja suuremat sonaraamatut. Pekka : Mis vahe on sonastikul ja s6naraamatul? Kas nad tähendavad uht ja sama? Öpetaja: Enam-vähem. s6nastik ei ole alati raamat, see voib olla ka muu s6navarakogu. Ka väike sönaraamat on sonastik. Anne : Ma tahan osta väikese taskusonastiku. Kust seda osta saab ja mis ta maksab? Pekka : Selle voib osta raamatupoest. Aga ma ei tea, ku i palju ta

23 23 maksab. Selle kaane värvid on sinine, must ja valge. Opetaj a: Sinine, must ja valge on Eesti lipu värvid. Millised on soome lipu värvid? Pekka : Soome lipp on sinine ja valge. Miks on Eest i lipul just need värvid? Opetaja: Need on olnud rohkem ku i sada aastat Eesti Uliöp ilaste Seltsi värvid. Xui loodi Eesti vabariik, sai sellest ka riigilipp. SANASTO opik, -u, -ut siin oige, -, -t raamat, -u, -ut tölkifda, t6lgi/n raske, -, -t kaasas sönastik, -u, -ku kerge, -, -t kasutajda, -n algus, -e, -t lehefkulg, -kulje, -kulge seal liiga esinejda, -n on vaja = on tarvis siis tahta, tahajn kust see, selle, seda pood, poe, poodi teada, teajn kui kaas, kaane, kaant värv, -i, -i valge, -, -t just need, nende, neid rohkem aasta, -, -t selts, -i, -i riik, riigi, riiki vabajriik, -riigi, -riiki oppikirja täällä, tässä oikea kirja kääntää, tulkata vaikea, painava, raskas mukana sanasto, sanakirja helppo, kevyt käyttää alku sivu siellä, tuolla liian esiint.yä tarvita sitten, silloin tahtoa, haluta mistä se, tämä, tuo puoti, kauppa, myymälä tietää kun, jos, kuin kansi väri valkoinen, valoisa juuri ne, nämä, nuo enemmän vuosi seura valtio tasavalta

24 24 Vastaa kysymyks iin: 1. Kas sul on eesti keele opik? 2. Kas sul on soome-eest i ja eesti-soome sonaraamatud? 3. Mill ine sonaraamat sul on? 4. Kas sinu sonaraamatus on palju voi vähe sonu? 5. Kas sinu opikus on sonastik? 6. Milline on Eesti lipp? Soome lipp? Rootsi lipp? Norra lipp? KIELIOPPIA Nominien perusmuoto: yksikön genetiivi Koska genetiivin loppu-n on kadonnut, päättyy viran nominien genetiivi aina v o k a a 1 i i n. Se on sanan vartalovokaali, joka loppuheiton tms. äänteenmuutoksen seurauksena voi olla nominatiivista kadonnut, mutta on aina sä ilynyt genetiivissä, jossa -n oli sulkenut tavun ja näin estänyt vartalavakaalin katoamisen. Yksikön genetiivinä siis esiintyy viran kielessä sanan vokaalivartalo ja sitä pidetään viran kieliopeissa nominin perusmuotona, koska juuri siitä muodostetaan kaikki muut yksikön sijamuodot (paitsi nominatiivi ja partitiivi) sekä moniken nominatiivi lisäämällä sijapääte. Koska esim. sanakirj oissa on ensimmäisenä ja usein ainoana sanan nominatiivimuoto, esitetään tässä perussäännöt, miten nominatiivista voi muodostaa genetiivin. 1. Jos nominatiivin lopussa on vokaali, NOM = GEN. NOM Ema tuleb 'äiti tulee ' Maja on suur 'talo on iso ' Aasta löpeb 'vuosi päättyy ' Opetaja ootab 'opettaja odottaa' GEN Ema töö 'äidin työ ' Maja taga 'talon takana ' Aasta pärast 'vuoden kuluttua ' Öpetaja nimi 'opettajan nimi '

25 25 1 NBtj IRti :. ni.!!li n.im, lym..i :. h.gn.j,_ : hane 'hanhi ', YYi : 'kesä ' (vrt. myös suomen : ) 2. Jos nominatiivin lopussa on konsonantti, genetiiviin lisätään vartalovokaali (mikä vanhemmissa sanoissa merkitsee, että nominati ivista loppuheiton myötä kadonnut alkuperäinen vartalovokaali "tulee takaisin"). a) mets mets, saun : saun, laev : laev, sadam : sadam, linn linn 'kaupunki ', tänav : tänav! 'katu, nädal : nädal.!_ 'vi ikko ' b) suur : suur, järv uks 'ovi', peatus 'runo ' järv, laps : laps, keel : keel, uks : peatus 'pysäkki ', luuletus luuletus c) kool to, arst kooli 'koulu ', paber : paberi, korter : korteri asuntelefon telefon! 'puhel in', reis : reisl 'matka ', arsti 'lääkäri ', pliiats : pliiatsi 'lyijykynä ' d) laul : laul, kohvik : kohvik 'kahvila', onnelik : onnelik onnellinen ', kirjanik : kirjanik 'kirjailija', Sp ik : Sp ik 'oppikirja ', raamat : raamat 'kirja ', tudruk : tudruk tyttö ' INs!l a) naijne : nai;se soomlajne : soomlajse opilajne opilajse 'oppilas ' inimejne inimejse 'ihminen ' b) naabjer teatjer sobjer tut;ar naabjri 'naapuri ' teat;ri sobfra 'ystävä ' tut;re c) väike (ne) : väikejse 'pieni ' päike (ne) : päikejse 'aurinko ' luhike (ne) : luhikejse 'lyhyt ' ohuke (ne) : 6hukefse 'ohut ' d) pime hele tume hobe pimejda helefda tumejda 'tumma ' hi5befda 'hopea '

26 26 e) ese esejme 'esine ' f) nelji neljja habe habejme 'parta kirji kirjja 'kirje' liige : liikjme 'jäsen ' tiih/ i tiihjja mitu : mitjme 'moni ' karj i karjja g) tööjkas : tööjka 'ahkera ' h) kes kelle 'kuka ' andejkas : andejka 'lahjakas ' mis mille 'mikä ' kuninjgas kuninjga see selle se, tämä ' kasujkas kasuj ka turkki ' too tolle tuo ' Monikon nominatiivi suomenb vanhajt linnajt nuorejt naisejt tyhj äjt satamajt suurejt maj ajt vironj -d 1 vanajd linnajd vanhat kaupungit ' noorejd naisejd tiihj ajd sadamajd suurejd majajd 'isot talot ' 1 Yksikön genetiivi + d 1 yks. nom. andekas sober töökas arst pime kohvik önnelik inimene yks. gen. andeka söbra tööka arsti pimeda kohviku 6nneliku inimese mon. nom. andekajd söbrajd töökajd arsti/d pimedajd kohvikujd önnelikujd inimesejd INa!l see 'tämä, se ' need nämä, ne '

27 27 Harjoitus 3. Kirjoita lauseet monikossa. (NB! Viron predikatiivi on aina nominatiivissa, myös monikellisen subj ektin kanssa!) 1. Sonaraamat on paks. 2. Tudruk on önnelik. 3. Korter on avar. 4. S5nastik on väike. 5. Teater on tuhi. 6. See on väike riik. 7. Minu naaber on kirj anik. a. See uliöpilane on soomlane. 9. Mul on öige öpik. 10. Värv on tume. 11. Järv on madal. 12. See nai ne on noor. 13. See keel on raske. 14. Talv on kulm.

28 28 4. Meie klassiruum Öpetaja: Täna räägime sellest maj ast, kus me töötame. Mina kusin ja teie vastate. Milline see maj a on? Pekka : See maja on körge. Siin on kolm korrust. Meie oleme teisel korrusel. Andrei: See on kivimaja. Ka katus on kivist. Maja on hall, katus on must. Tanja: Maja ees kasvab kaks puud. Välisukse körval puu all on pink, kus saab istuda. Tom : Vä lisuks on klaasist. Fuajees on pingid, kus vöib Esimesel korrusel on avar fuajee. istuda, ja palju rohelisi taimi. Seinal on telefon. Anne : Fuajees on kolm ust. Öks viib paremale, teine vasakule. Kolmas uks viib auditooriumi. Mary : Maj as on lift ja trepp. Me läheme trepist ules. Seal on meie klassiruum. Öpetaja: Missugune tuba see on? Mary : See on suur tuba, siin on palju ruumi. Toas on uks ja aken. Tanj a: Ei ole öige. Siin on kaks akent. Tuba on soe ja valge. Akna ees on kardin. Kardinad on pruunid. Pekka : Seinad on kollased, lagi on valge. Seinal ripub uks pilt. Laes on lamp. Andrei: Pildil on sinine järv ja punased suvilad järve rannal. Rannas mängivad lapsed. See on reklaamplakat.

29 29 Anne : PÖrand on helehall ja pörandal on vaibad. Uks vaip on triibuline, teine vaip on tumehall. Tom : Taas on lauad ja toolid. Uks laud on suurem, see on öpetaja laud. Uhel seinal on tahvel. Tahvel on pruun. Mary : Seina ääres on raamaturiiul. Riiulil on eestikeelsed raamatud. Seal on ka soome-eesti sönastik. Pekka : Siin on kolm sönastikku. Uks on riiulil, uks on 5petaj a käes ja uks on minu laual. Öpetaj a: Mis on minu laual veel peale sonastiku? Tanja: Seal on uks raamat, see on eesti keele op ik. Veel on seal pli iats ja pastapli iats, samuti moned paberilehed. Andrei: Laual on ka opetaja märkmik. Selles märkmikus on meie nimed. Öpetaja kirj utab sinna iga päev, kes puudub ja kes on kohal. Anne : Kes täna puudub? Tom : Keegi ei puudu, köik on kohal. SANASTO täna maja, -,, töötajda, -n millijne, -se, -st korrus, -e, -t teijne, -se, -st katus, -e, -t hall, -i, -i välijne, -se, -st uks, ukse, ust korval pink, pingi, pinki klaas, -i, -i esimejne, -se, -st fuajee, -, -d rohelijne, -se, -st ta im, -e, -e parem, -a, -at tänään talo työskennellä, toimia millainen kerros toinen katto harmaa ulko-, ulkoinen ovi vieressä penkki lasi ensimmä inen aula vihreä kasvi oikea ; parempi

30 vasak, -u, -ut t lift, -i, -i trepp, trepi, treppi klass, -i, -i ruum, -i, -i tuba, toa, tuba huone missugujne, -se, -st milline aken, akna, akent soe, sooj a, sooja kardin, -a, -at pruun, -i, -i kollajne, -se, -st rippujda, ripufb pilt, pildi, pilti lagi, lae, lage suvila, -, -t mängijda, -n reklaam, -i, -i plakat, -i, -it porand, -a, -at hele, -da, -dat vaip, vaiba, va ipa triibuli/ne, -se, -st tume, -da, -dat laud, laua, lauda tahvjel, -li, -lit riiul, -i, -it pliiats, -i, -it pastapl iiats samuti = ka moni, mone, monda märkmik, -u, -ku sinna iga, -, - puudujda, -n keegi, kellegi, kedagi 30 vasen hissi portaat luokka tila, huone ikkuna lämmin verho ruskea kelta inen riippua kuva (sisä) katto huvila, kesämökki leikkiä, pelata ; soittaa ma inos juliste lattia vaalea matto raidallinen tumma pöytä taulu hylly lyijykynä kuulakärkikynä myös muutama mu istikirj a siihen, sinne, tuonne joka ( inen) olla poissa, puuttua joku, (ei) kukaan Tehtävä : a) Kerro talosta ja huoneesta, jossa parhaillaan olet. b) Kerro kodistasi. KIELIOPPIA Astevaihtelu Viron kielessä astevaihte. lua esiintyy ainoastaan kaks i tavuisten sanojen vartalossa 1. ja 2. tavun rajalla. (NB! Usein nämä sanat ovat loppuhe iton takia nominatiivissa yksitavuisia.)

31 31 Historiallisten muutosten takia asteva ihtelu ei ole nykyvirassa enää suoraan yhteydessä avo- ja umpitavuun, vaan siitä on tu llut lähinnä morfologinen käsite, joka liittyy sanojen taivutukseen. Nominien yksikön genetiivi ja partitiivi ovat aina eriasteisia (nominatiivi on tavallisesti samassa asteessa ku in partitiiv i). Koska yksikön genetiivistä muodostetaan kaikki yksikön sijamuodot illatiivista alkaen, ne ovat s a m a s s a a s - t e e s s a k u i n g e n e t i i v i. Verb ien taivutuksessa -infinitiivi ja indikatiivin preesens ovat aina eriasteisia. 1. kk k lukk luku 'lukko', pakkuda pa un tarjota ', hakata hakkan 'ruveta ', teke tekke 'synty ' pp p 15 löe_u 'loppu', ÖEEida o..12 n 'oppia ', ka.e.e_ kae_ 'kaappi ', hii.e_e : hii_epe 'hyppy ' tt t kott : koti 'laukku', v5tta : vötan 'ottaa ', ra!as ratta 'pyörä ', nutta nu!an 'itkeä ' * Astevaihtelu kk :. RQ kaalin jäljessä.! esiintyy vain lyhyen vo- 2. k g rii : riigi valtio', koi : koige 'kaikki ', tar tar a 'vi isas', rää ida räägin 'puhua, loigata loi an 'le ikata, liige : lii e 'jäsen ' p b see seebi 'sa ippua, kaue_ : kauba tavara ', kare karbt rasia ', saabas : saaea, ( sober) : sö ra : soera - - 'ystävä t d paat : paadi vene', pardi 'sorsa ', saata vaatan 'katsoa ', latv ja 1 tyyny ' vöit : vöidu voitto, part : saadan 'lahettää ', vaadatä : la va, (padi) : pa ja : pa - * Astevaihtelu : g, E : E! : esiintyy pitkän vokaalin, diftong in ja soinnillisen konsonantin yhteydessä.

32 32 nu a : noa ve i t s i ', j o i j oe j ok i ', su u : soo ' su ku ', l ou : l o ua ' l euka ', l u eda : loen ' lukea ', mu i e : mu i e ' hymy ' b toa ' huone ', UEa : oa ' papu ', l uea : loa 1 : * 1 D l a u l a o ' varasto ', p idada : pean ' pitää ', praad : poe ' kauppa ', ka uda prae ' pa i s t i ', poo k aob ' kadota ' Asteva ihte l u :. E :. : e s i i ntyy l yhyen vokaa l in j ä lj essä. L i säks i h e i kkoon asteeseen syntyne issä d i ftonge issa korkeat vokaa l it mada l tuvat : u >! > > ö. toavat myös p i tk i e n vokaa l i en j a 2 ja ka d i ftong ien j ä l j estä. Pitkät voka a l i t l yhenevät h e i kossa asteessa ( pood poe ). l eht : l ehe ' l eh t i ', tahta : tahan ' ha l u ta, koht ohtan koha ' pa i kka ', kohata ' kohdata, mahtuda -ma hub ' mahtua ' :hk h 1 : 1 l ohk : ohu ' i l ma ', puhata : puhkan ' l evätä ', pihk : p ihu ' kä mmen ', l ohkud l ohu n- ' ha l koa, r ikkoa, -- a naha na hk kask kase ' koivu, lesk : l ese ' l eski ', l a i s a ' l a i ska ', käskida ä i n 'käskeä ' nä!ja, ku!g : ku!ie, pe!jata : pelgan lj nä!g 1 ha!g ha l u ' ha l ko ', solg: so!e ' so l k i ', ku ku!u, su eda sulen, vo vo!a ' ve l ka ' 1.rg : rj 1 märg * l a isk u a mä a, hä : hä!ja kure As teva ihte l u!9 :!j j a : e s i i ntyy etuvoka a l i e n j ä l j es s ä, l g :! j a : E takavokaa l ien j ä l j essä.

33 33 6. b mb 7. d * ( p itkän vokaa l in, d iftong in j a sainniil i sen konso nant in j ä l j essä ) l e i : l e i a, t e i as : t e i a se i vä s ', t i ib t i iva ' s i ip i ', kaevata : kaeban ' va l i t t aa ', hal : ha l a ' huono ', or -: orvu orpo ' V mm hammas : hamba, omme lda p {t omb l en, kumb ( kahden a : n vä l i ssä ) pa a : paja, ra a : raia ' po l ku ', sa a : saia, sa ada : saiab ' sataa ' j 11 pal d ld 1 kee l d : kee l u ' k i e l t o ' nd nn vend : venna ' ve l i ', kinnas kinda nd n suund rd rr kord : korra ' kerta, varras an ' to i staa ' rd r keerd Asteva ihte lu ld l in j ä l j essä, sä. jnb! 1 perekonna ' pe rhe ', perekond suu a, kää e : käände ' s i j amuoto ' kor- va rda, kerrata keeeu ' kierto ', pöö e : pöörde ' käännös ' ld!_!, :! nd nd rd nn e s i intyy l yhyen vakaa! p itkän voka a l in j ä l j es - a ) ves i vee vett, kä i : käe : kätt, me i mee :-mett b) uu : uue : uut, v i i : v i ie : v i it, 6i : oie 6it, kö i : köie : kö it 8. s rs kalda ranta ' p6l lu ' pe l to ', ka l l a s ld s kumma ' kum- n l ääs : l ääne : l äänt ' l äns i ', kiiti ' kyns i ', kaa : kaane : kaant rr mees iiks a eg poeg aed vars varre : vart, kors meest me he iiht iihe aja paj a a ia ' a i ta ' k6rre kiiiint k6rt ' kars i '

34 34 Astevaihtelu jälkitavuissa Kuten sanottu, viran kielessä ei ole sellaista yleistä astevaihtelua kuin suomen kielessä. yhdessä muodossa : parandada isand kir]utada maasikas kaval dada Poikkeuksena jne.). parandan isanda kirj utan maasika 'mansikka ' Ieavaidan on Suurin osa johtimista esiintyy vain johdin - (-. -nik, -. -YiK, -mik, Tämän johtimen sisältävissä sanoissa nominatiivin loppuun kirjoitetaan vain yksi k, vaikka se on vahva-asteinen muoto. NOM onnejlik rahuj lik kirj ajnik kunstjnik märk/mik rninejvik GEN önnejliku rahujliku kirj ajniku kunstjniku märkjmiku minejviku PART önnejlikku 'onnellinen ' rahuj likku rauhallinen ' kirjajnikku 'kirjailija' kunst;nikku taiteilija' märkjmikku 'muistikirj a' minejvikku 'menneisyys ' Jos johtimena on pelkkä -(ilk ilman alkukonsonanttia, sanassa ei ole astevaihtelua : opi/k 6pijku öpijkut 'oppikirj a' kuusj ik kuusjiku kuusj ikut 'kuusikko ' vali/k valijku valijkut valinta ' Harjoitus 4. Kirj oita moniken nominatiivi. a) uus lukk punane lipp suur kott vana sepp Jcorge lepp kurb lesk noor kask kindel usk halb Jcoht Jcol lane leht

35 35 pikk kepp tark na ine lahtine luuk valge pink sinine lamp ilus viht kiilm nahk onne lik kirjanik rahulik ohtu kuiv kuusk b) esim :ne viga terav nuga paks siga madal mägi siigav jogi eilne luba endine tuba sada rada talvine regi väike pood hea saag rasvane praad kiire jalg kallis ku ld märg muld roheline mänd k8'rge hind sirge selg tiihi rand sobralik vend soe leib laisk mees arg ori julge poiss c) uus mote pikk hiipe peen teivas talvine saabas arg lammas märg mätas villane kate soe kinnas korge kallas paljas varvas eesti murre kiilm suhe must ratas katkine hammas

36 36 5. Pere ja sugulased Tanj a: Ma sain täna kodust kirja. Koik on elus ja terved, aga igatsevad minu järele. Ode kirj utab, et tahab suvel naulle kiilla tulla. Pekka : Kas sul on ainult iiks 5de? Tanj a: Oh ei, meil on suur pere. Mina olen koige vanem. See Öde, kes siia tuleb, Öpib iilikoolis ajalugu. Ta on juba teisel kursusel. Lisaks on meil veel kaks poissi, nemad käivad koolis. Ka vanaema elab koos meiega. Tom : Mina jälle olen meie pere pesamuna, see tähendab köige noorem. Mul on kaks vanemat venda, molemad on juba abielus. Niiiid kui mina ka ära olen, on ema ja isa jälle kahekesi, nagu nooruses. Pekka : vöivad olla 6nnelikud, et ei ole lapselapsi hoida. Minu ode läks viis aastat tagasi mehele ja niiiid on tal juba kolm last. Monikord tundub mul le, et need lapsed on rohkem vanaisa ja vanaema juures kui oma kodus. Tom : Kohe, kui vanem vend esimest korda juttu tegi, et ta kavatseb naist votta, iitles ema, et tema lapsi hoidma ei hakka. Ja nii on jäänudki. Pealegi on ema ja isa väga harva kodus, nad on hakanud palju reisima. Pekka : Mu Öde on arst ja tema mees on 6petaja ja kumbki amet, nagu te teate, on selline, et seal on inimene harva oma aja peremees. onneks jäi ema moni aasta tagasi pensionile ja nuud on tal aega. Kas sina, Tanj a, ei ole veel tädi?

37 37 Tanja: Ei ole, me oleme koik veel va llalised. Aga kaks koolis käivat poega annavad emale kullalt tegemist. Kogu päev kulub pesemisele, koristamisele, keetmisele. Vanaema on haige, temast palju abi ei ole, vajab ise hoolt. Vanaisa suri paar aastat tagasi. Tom : Räägi veel sellest oest, kes ulikoolis Öp ib ja siia tahab tulla. Milline ta on? Tanja: Koik räägivad, et ta on väga ilus tudruk. Tal on tumedad lokkis juuksed nagu minulgi, aga ta on pikk ja sale. Mina olen luhike ja paks. Po isid jooksid ta järele juba kooliajal. Aga nuud ta kä ib uhe poisiga oma kursuselt. Nad tahavad hakata koos elama, aga kumbki elab uhiselamus ja korterit on väga raske leida. Tom : Mul on kahju, et mu l on ainult vennad. Ku i ma vä ike olin, siis ma kogu aeg palusin ema lt vä ikest ode. Ja nuud on molemal vennal ainult tudrukud. Olen onu ja rist iisa ja olen sel - le ule väga uhke. Pekka: Minu oel on uks poeg ja kaks tutart. Onneks on neil nuud oma maja ja suur aed, kus lapsed voivad mängida. Viimasel ajal nad ongi rohkem kodus ja me ie ema käib seal lapsi hoidmas kui vaja. Ka mina armastan neid pongerj aid väga ja puhkuse ajal on nad sageli minu hooleks. SANASTO pere, -, -t igatsejda, -n 1ärel ode, oe, ode ajajlugu, -loo, -lugu kursus, -e, -t juba perhe ikävöidä, kaivata perässä, perään sisko, sisar historia (vuosi) kurssi jo

38 38 po iss, poisi, poissi vanaema koos tähenda/da, -n vend, venna, venda abielu abiellujda, -n ära kahekesi noorus, -e, -t onnelik, -u, -ku mehele minna, lähe/b meh le mon ikord vanai sa kohe juttu teha, teen juttu kavatsejda, -n naist vötta, vötan naise haka/ta, hakkajn pealegi re isijda, -n arst, -i, -i nagu inime/ne, -se, -st perejmees, -mehe, -meest pension, -i, -i va llalijne, -se, -st kiillalt koristajda, -n keeta, keedan söök, söögi, sööki haige, -, -t abi, -, - vajajda, -n surra, suren tagasi ilus, -a, -at tiidruk, -u, -ut l okki s juus, juukse, juust pikk, pika, pikka sale, -da, -dat liihike, -se, -st iihiselamu korter, -i, -it leida, leian kahj u palujda, -n onu, -, - ristiisa uhke, -, -t aed, aia, aeda armastajda, -n pongerjjas, -ja, -jat puhkus, -e, -t sageli poika isoäiti yhdessä merkitä, tarkoittaa veli avioli itto avioitua, mennä naimisiin pois, poissa kahdestaan, kahden kesken nuoruus onnellinen mennä naimisiin (naisesta) joskus, silloin tällöin isoisä heti ottaa puheeksi aikoa mennä naimisiin (miehestä) ruveta, alkaa ka iken lisäksi matkustaa lääkäri (niin) kuin, kuten ihminen isäntä eläke naimaton kylliksi, tarpeeksi siivota keittää ruoka sairas apu tarvita kuolla takaisin kaunis tyttö kihara (inen) hius, mon. tukka pitkä hoikka lyhyt (yhteis) asuntola asunto löytää ikävä, vahinko, sääli pyytää setä, eno kummi (setä) ylpeä puutarha; aita rakastaa, pitää tenava, muksu loma usein

39 39 Tehtävä : Kerro perheestä s i. KIELIOPPIA Li i tepartikkeli suomen 1 -kin, -kaan, -kään 1 viron - g S iskonijkin on j o n a i m i s issa. Mu odej g i on j uba a bielus. Hä e i tu l lutjkaan. Ta e i tulnudjk i. Hän on ehkä j o puhunutjkin. Ta on ehk j uba rääkinudj k i. Kumbj k i e i o l e kodus. Kump ijkaan ei o l e kotona. * L-ki i] -ki l i ittyy soinn ittomaan konsonantt i in (k, Q, 1, g, Q, g,, l i ittyy soinn i l l iseen konsonant t i in Cl, m, n, K, y) hl, -gi j a vokaa l i in. * Kie l t e i sessä j a myönt e i sessä l auseessa käytetään t i kkel i a. samaa par Verbien perusmuoto : da- infiniti ivi 1. suomen I -a, -ä \ viron I -da 1 l ukej a opp ija kasvaj a asuja e läjä p i täjä l ugejda opp ijda kasvaj da asujda e l ajda p i dajda opettaja k i r j o ittaja!opettaja opetajda k i rj utajda 16petajda 1rossa NB! j suomen kaks itavu i s i a ta-varta l o i s i a verbe j ä kaksivarta l o i set verbit. da- inf in i t i i v i o j a tunnukseton. s o i ttaja ottaja saattaja soita ' a j aa votta saata vastaavat v i n kaks i tavu inen

40 40 voita katta j ouda ' eht i ä ' anda l e ida tahta tunda teajda v o i ttaja kattaja jou taja antaj a l öytäjä tahtoja tunteja t i etäjä 2. suomen 1 -ta, -tä l v iron l viron osajta [lue: osatta] korj ajta ' kerätä, poimia ' hakaj ta ' ruveta, a l kaa ' osaj ta korj ajta hakajta 3. suomen 1 -da, a) sa a jd a vo ijda j ääjdä b) käyjdä v i ejdä nähjdä tehjdä tuojda syöjdä j uojd a -dä 1 -ta 1 1 -a suomen 2. l ugejda opp ijda e l afda -da saajda vöijda j ääjda 1 kä ija v i lj a nähja tehfa tuuja siiiija juuja d a - i nf i n i t i iv i l l ä on yks i s i j amuoto : l i ope i s s a tai n i m i t etään des -muodoks i. i nes. s i iv i, j ota v i ron k i e Käytöl tään s e vastaa i nf in i t i i v i n iness i iv i ä että instrukt i iv i a. osa; ta korj ajta haka/ta l ugejdes öpp ijdes e l ajdes osajtes korjaj tes hakajtes kä ija nähfa tuuja sekä käijes nähj e s tuuj es Verbi e n taivutus: preesens * * d a - infin i t i iv i ja preesens pä i nvasta i s e s s a asteessa. Ka i kk i ovat asteva ihte l usano i s s a preesens i n muodot ovat v i ron k i e l essä a s t e e s s a. a i na s a m a s s a

41 41 1. Kun i n f i nit i iv i on vahva-aste inen ( tunnus V + d a preesens on he i kkoa ste inen. lugejda : ' l oejn loe d l l oe b tai ), soita : soidajn soida d j s5ida b MYÖS : rääk ijda : räägi/b, mahtujda : mahuj b, p idajda : peaj b, sund ijda : sunnij b, sadajda : saj ajb, sulgejda : s u l ejb maksaj b, j 5ujda votta : votajb, vö i t a : vöidajb, maksta j 5uajb ' eht i ä ', saata : saadab, anda anna/b, l e ida : l e i ajb, tunda : tunnejb, teada : teajb 2. Kun infin i t i i v i on h e i kkoaste inen ( tunnus V + ta tai c + da ), preesens on vahva -asteinen. a) supistumaverbit ( vokaa livarta lo) osajta : oska/n oskajd oska/b oskajme oskajte oskajvad MYÖS : oodajta : ootajb, hajta : puhkajb ' levätä ' hakajta vaadajta hakkajn hakkajd hakkajb vaatajb ' katsoa, b ) konsonanttivart a l o ommeljda : ombl ejn voideljda : v oi t l ejn 1 NB!I tuuja j uuj a l uuja INs!l toojn j oojn l oojn minna mennä, l ähteä ' uteljda moteljda siiii/a l iiiij a l ähejn l ähe/d l ähe/b hakkajme hakkajte hakkajvad iitlejn mot l ej n sööjn l ööjn l ä hejme l ähejte lähejvad pu-

42 42 Kieltomuoto sa, 1 me ma ta te e i l oe, e i op i, e i oska, e i hakka, e i soida, ei tea, e i 1 nad utle, e i too, e i l ähe... \ \ K i e l tosana on t a i pumaton. Kieltosana V i ro s s a on kaks i k i e l tosana a : g1 j a m i t te. K i e l tosanaa g1 käyte tään f i n i itt imuodo is s a, k i e l tosanaa infin i t i iv imuotoj en j a mu iden sana l uokkien yhteydessä. Opp iroine on v a l gus, m i tt e opp imine p imedus. Oppiminen on val o, opp imatto muus ( = e i -opp i m i nen ) p imeys. M i t t e eest l a sed, va id soom l a sed. E i v i ro l a i set vaan suomala i set. Kas sa void m i tte vastata? Voitko o l l a vastaama t t a ( = e i vastata ). Ha rj oitus 5. K i r j o i t a o i kea muoto preesens i s s ä. s i nd s i i n. 2. Kas sa ( votta ) 1. Ma ( oodata ) raha kaasa? 3. Ta ( rääkida ) häst i roots i keel t. 4. h ä s t i. 5. Ku i te s. s i i s me ( käskida ) 6. Lapsed ( puhat a ) ( m i n ema ) mere ranna s. siia Me ( mahtuda ) 7. Te ( so i t a ) Nad ( oppida ) vene kee l t. homme koj u. 9. Ma ( j ouda )

43 43 käia poes Sa (pidada) minema ulikooli. 11. Talvel (sadada) lund, suvel vihma. 12. Maailmas (sundida) ---- palju lapsi. 13. Me (hakata) minema. 14. Nad (tahta) tulla Turusse. 15. Muuj a (anda ) ostj ale raamatu. 16. Nad (veeta) kogu suve maal. 17. Ma (helistada) sulle homme. 18. Kas sa (kirjutada) -- mul le? 19. Buss (soita) seda teed kaks tundi. 20. Ta (jouda) --- Ohtusele bussile. 21. Nad (tunda) 22. Ohtul me (vaadata) 23. Mida sa siit (leida ) (osata) teineteist juba ammu. -- televiisorit.? 24. Kas te inglise keelt? 25. Mees (sulgcda) ukse. 26. Ma (mäletada) koike väga hästi. 27. Mis see plaat (maksta)? 28. Ta (utelda) et me (hiljaks jääda ) 29. Kas te (tähistada) Millal su laps (sundida) op ilased (lugeda) ---nimepäeva? 30. raamatuid paljudes? 31. Ölikeeltes. lilli. 32. Lapsed (viia) ---Öpetajale

44 44 6. Spordist Andrei: Mida sa homme teed, Pekka? Mul on kaks piletit jalgpallivoistlusele, aga ma kardan, et ma ei saa minna. Pekka : Lähen hea meelega. On vaja ainu lt motelda, kelle ma kaasa kutsun. Esimesena tuleb meelde Tom, aga mulle tundub, et Tom ei ole spordist eriti huvitatud. Andrei: See ei ole tosi. Olen kohanud teda sageli staadionil, kui on kergejoustiku voistlused. Minu teada on ta ka ise usna hea jooksja. Kool iajal olevat ta ka kaugust hupanud. Pekka : Mina vaatan meelsamini pealt, ku i teised teevad. Me ie voimlemisopetaja oli endine odaviskaja ja tema meelest oli reetur igauks, kellel oli mon i muu huviala. Mu lle meeldivad pallimängud. Ise ma ei mängi, aga käin tihti spord ihoones vork- ja korvpalli vaatamas. Andrei: Minu vaba aeg kulub peamiselt spordiväljakul. Kool iajal oli mu huvialaks raskejoustik ja talvel suusatamine. Aga need on nii uksildased alad. Mu lle meeldib olla rohkem rahva hulgas ja suhelda. Nuud mäng in väravpalli. Meil on suurepärane meeskond. Teeme uheskoos ka koike muud huvitavat. Pekka : Ku i sa oled selline spordihaige, kuidas sa siis raatsid homsest jalgpa llivoistlusest loobuda? Andrei: Pole midagi parata. Mu l tuleb jääda koj u ja kirj utada valmis tolketoo. See nouab vähemalt kaks-kolm tundi ja homme on viimane päev. Enne on mu l vaja käia veel raamatukogus ja otsida järgmise nädala ettekande jaoks kirj andust. Kas sul on

45 4 5 tölge valmis? Pekka : Pool on valmis ja ma lopetan selle täna. Mul on tarvis leida suurem sona raamat - minu sonastikus on liiga vähe sonu. And rei : Void saada minu sonastiku. Aga sul tuleb tuua see homme tagasi, sest siis on mul seda vaja. Täna ma ei joua teha midagi. Mina ja Tanj a tahame minna Soome Keele Seltsi koosolekule. See algab kell kuus ja mul on tarvis vahepeal kodus käia. Pekka: Siis sul tuleb teha kiiresti. Kell on juba kolmveerand neli ja buss läheb viis minutit neli läbi. Ku i sa tahad jouda kella kuueks koosolekule, tuleb sul tulla tagasi koige hiljem selle bussiga, mis väljub lopp-peatusest kakskummend minut it enne kuut. Andrei: Sa siis lähed homme staadionile? Mäng algab kell viis, aga sul tuleb olla kohal vähemalt veerand tundi varem, kui tahad saada hea koha. Aga mulle tuli meelde, et Tom käib ju tööl. Kas ta jouab? Pekka : Ta tuleb töölt iga päev juba kell veerand viis. Tal on poole päeva töö. Aga siiski on tal väga pikad päevad. Tom on mulle rääkinud, et tal tuleb tousta enne poolt seitset. Ta elab kaugel ja bussid kä ivad harva. Hommikul on ta neli tundi ul ikoolis ja siis veel neli tundi tööl. Andrei : Hea kull, siin on need piletid. Mul ei ole rohkem aega. Ku i ma kohe ei jookse, siis ma jään sellest bussist maha.

46 46 SANASTO homme pilet, -i, -it voistlus, -e, -t karta, kardajn et hea, -, -d moteljda, motle;n sport, spordi, sporti eriti huvitajda, -n kohajta, kohta;n kergejoustik, -u, -ku ise, enda, ennast iisna kaugus, -e, -t vaadajta, vaata;n meel samini voimlemi;ne, -se, -st oda, -, - visajta, viska/n reetur, -i, -it igajiiks, -iihe, -iiht (e) huviala, -, - meeldijda, -n tihti = sageli spord ihoone, -, -t vorkpa ll, -i, -i korvpal l, -i, -i aeg, aja, aega peamijne, -se, -st väljak, -u, -ut raskej oustik, -u, -ku suusatajda, -n iiksildajne, -se, -st rahvas, rahva, rahvast hulk, hulga, hulka suheljda, suhtlejn niiiid väravpall, -i, -i suurepärajne, -s -st meesjkond, -konna, -konna iiheskoos huvitav, -a, -at spordihaige, -, -t kuidas pole = ei ole pole parata nouda, nouan vähemalt raamatukogu, - huomenna lippu kilpailu, matsi pelätä että hyvä ajatella, miettiä urheilu erityisesti kiinnostaa tavata, kohdata yleisurheilu itse melko pituus katsoa mieluummin voimistelu; liikunta keihäs heittää petturi jokainen harrastus miellyttää, pitää usein urheiluhalli lentopallo koripallo aika pääasiallinen, päällimmäinen kenttä voimalaj it hiihtää yksinäinen kansa, väki ( joukko) joukko seurustella, olla kanssakäymisissä nyt käsipallo suurenmoinen, ma inio joukkue yhdessä mielenk i intoinen, kiinnostava urheiluhullu ku inka, miten ei voi mitään vaatia ainakin kirjasto

47 47 otsijda, -n järgmi/ne, -se, -st nädal, -a, -at ettejkanne, -kande, -kannet jaoks kirjandus, -e, -t jouda, j ouan koosolek, -u, -ut vahepeal veerand, -i, -it hilja väljujda, -n peatus, -e, -t varem siiski väga tous;ta, touse;n hommik, -u, -ut maha jääjda, jääjn maha etsiä seuraava viikko esitelmä varten kirjallisuus ehtiä kokous väl illä vartti, neljännes myöhään lähteä (ulos) pysäkki aikaisemmin sittenkin, kuitenkin hyvin, kovin nousta aamu myöhästyä (bussista tms.) Vastaa kysymyksiin: 1. Kas sa armastad sporti? 2. Kas sulle meeldib rohkem pealt vaadata voi ise kaasa teha? 3. Millist spordiala sa harrastad? 4. Milline mäng on jalgpall? Kirjeida seda. Korvpall? Vorkpall? 5. Mis kell sa hommikul toused? 6. Mis kell sa väljud kodust? 7. Mis kell su tööpäev algab? 8. Mis kell algab ja lopeb eesti keele tund? 9. Mis kell sa sööd lounat? 10. Mis kell sa lähed töölt koju? 11. Mis kell sa lähed ohtul magama? 12. Mis kell on?

48 48 MIS KELL ON? Kell on t äpselt kuus. Kell on pool sei tse. Kell on veerand seitse. Kell on sei tse. kolmveerand Kel l on kiinme minuti päras t seitse. Kiimme inutit puudub sei tsmest. Kell on k i e minutit sei tse läbi. Kell on kii me inutit iile seits e. KIELIOPPIA Nominien taivutus: paikallissij at Virossa sij ataivutus joja on kuusi : kolme elatiivi) ja kolme on samanlainen kuin suomessa. Paika llissisisäpaikallissijaa (illatiivi, inessiivi ja ulkopaikallissijaa (allatiivi, adessiivi ja ablatiiv i ). Illatiiv in muodostusta käsitellään myöhemmin, muut paika llissijat muodostetaan seuraavasti: