LAADULLINEN TYÖLLISTYMINEN ON SISÄLLYTETTÄVÄ SOPIMUSINDIKAATTORINA MOLEMPIEN

Transkriptio

1 LAUSUNTO (5) Suomen Ekonomiliitto SEFE ry Ratavartijankatu Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 12/500/2011 ASIA: KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SUOMEN EKONOMILIITTO SEFE RY LAUSUU KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA SEURAAVAA LAADULLINEN TYÖLLISTYMINEN ON SISÄLLYTETTÄVÄ SOPIMUSINDIKAATTORINA MOLEMPIEN KORKEAKOULUSEKTORIEN UUSIIN RAHOITUSMALLEIHIN AIKUISKOULUTUKSEN KOULUTUSTILIMALLI TULEE ULOTTAA MYÖS KORKEAKOULUTETTUIHIN KORKEAKOULUTUTKINTOJEN OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ TULEE EDISTÄÄ TRADENOMIKOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJEN MÄÄRÄÄ TULEE VÄHENTÄÄ 25% YLIOPISTOJEN TULEE HUOMIOIDA KAUPPATIETEIDEN ERITYISLUONNE MERKITTÄVÄNÄ SIVUAINE- JA JOHTAMISKOULUTTAJANA, SEKÄ SEN TARVE HALLINNOLLISEEN ITSENÄISYYTEEN KANSAINVÄLISTEN AKKREDITOINTIEN MAHDOLLISTAMISEKSI OPINTOTUEN VAPAAN TULON RAJOJA TULEE NOSTAA TUETTUJEN KUUKAUSIEN OSALTA EUROON JA TUETTOMIEN KUUKAUSIEN OSALTA EUROON Suomen Ekonomiliiton koulutuspoliittisessa työssä on havaittu useita kauppatieteitä koskevia trendejä, joiden merkitys toivotaan huomioitavan myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Talouspolitiikan ja taloudellisen epävarmuuden ollessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon merkittävimmin vaikuttavia voimia, on yleisen talous- ja liiketoimintaosaamisen tarve yhteiskunnassa kasvanut. Kauppatieteillä on paljon annettavaa yhteiskunnallisessa murrostilanteessa. Kestävyysvajeen kohtaaminen tarvitsee välttämättä liiketoimintaosaamisen kasvattamista myös julkisella sektorilla.

2 LAUSUNTO (5) 1. Korkeakoulujen rahoitus ja rahoitusjärjestelmä Hallitusohjelmassa kirjattu leikkaus yliopistojen lisärahoitukseen on erittäin valitettava. Yksityiset kansalaiset ja yritykset ovat osoittaneet lahjoituksensa yliopistoille siinä uskossa, että lahjoitus tulee valtion myöntämällä vastinrahalla hyödyttämään yliopistoja moninkertaisesti. Nyt tehty linjaus vie uskottavuutta valtiolta korkeakoulujen rahoituksen turvaajana ja vähentää yksityisten tahojen halukkuutta tehdä uusia lahjoituksia korkeakoulujen toimintaan. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kehittäminen on etenemässä oikeaan suuntaan yliopistojen rahoitusmalli työryhmän työn edetessä. Irtautuminen tavoite- ja kustannuskeskeisestä rahoitusjärjestelmästä on osaltaan luomassa yhä laadukkaampaa korkeakoulututkimusta ja opetusta. Hallitusohjemassa linjataan ansiokkaasti laadullisen rahoituksen kriteereistä. Ainoa puuttumaan jäävä merkittävä kriteeri on laadullinen työllistyminen. Ajantasainen ja tieteenaloittain vertailukelpoisen aineiston tuottaminen korkeakouluista valmistuvien laadullisesta työllistymisestä on haasteellista mutta välttämätöntä. Laadullisen työllistymisen tulisi toimia sekä rahoitusmallin sopimusindikaattorina että merkittävänä informaatio-ohjauksen välineenä molemmilla korkeakoulusektoreilla. Tiedon kerääminen valmistuneiden laadullisesta sijoittumisesta työmarkkinoille toimii tärkeänä heijastuspintana annetun koulutuksen todelliselle työelämärelevanssille. Ilman tätä tietoa eivät korkeakoulut voi myöskään täysimääräisesti toteuttaa yhteiskunnallista ja alueellista tehtäväänsä. 2. Koulutustilimalli ulotettava korkeakoulutettuihin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ottaa monia kannatettavia askeleita aikuiskoulutuksen kehittämisen suuntaan. SEFEn tutkimusten 1 mukaan ekonomikunnan osaamisen kehittämisen suurimmat haasteet ovat ajanpuute, työnantajalle aiheutuvat kustannukset sekä sopivan tarjonnan puute. KESUssa linjataan monia erinomaisia aikuiskoulutuksen kehittämisehdotuksia myös ekonomikunnan näkökulmasta. Erityisen tervetulleeksi toivotetaan toimenpide-ehdotukset sekä Koulutustilimallin kehittämisessä SEFE haluaa erityisesti peräänkuuluttaa mallin ulottamista kaikille koulutusasteille ja kohdistumista myös keskipitkiin ja pitkiin koulutuksiin. Mallin luominen on periaatteellisesti merkittävä avaus osaamisen kehittämisen saralla, ja on tärkeää että se ulotetaan alusta asti koskemaan kaikkia koulutusasteita sekä laajasti erilaisia osaamisen kehittämisen tarpeita. 1 mm. Anna Hartikainen Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittäminen työnantajien asenteet ja panostukset SEFEn tutkimuksia, 2011

3 LAUSUNTO (5) 3. Osaamistavoitteiden määrittelyllä sujuvampaan yhteistyöhön SEFEn koulutuspoliittisten suuntaviivojen mukaan korkeakoulututkintojen tulee olla sisällöiltään ja tavoitteiltaan itsenäisiä kokonaisuuksia. Korkeakoulututkintoja tulee verrata keskenään ennen kaikkea niiden tuottaman osaamisen kautta. Kaikkia sidosryhmiä palvelevan vertailukelpoisuuden lisäämiseksi tulee tutkintojen osaamistavoitteiden määrittelyä edistää kaikilla koulutusaloilla. Korkeakouluille tulisi saada hallinnollisesti ja lainsäädännöllisesti esteetön mahdollisuus järkevimmäksi katsomaansa yhteistyöhön, myös korkeakoulusektorien yli. Korkeakoulujen on voitava muodostaa alan luonteen kannalta järkevin, korkeakoulun omaa strategiaa parhaiten palveleva yhteistyömalli alueen opetuksen ja tutkimuksen muiden koulutuksentarjoajien kanssa Liiketalouden tradenomi ja kauppatieteiden kandidaatti -tutkintojen osalta olisi toivottavaa käynnistää selvitys tutkintojen osaamistavoitteiden sekä tuotetun osaamisen yhteneväisyyksistä ja eroista. Selvitystyön tulisi osaltaan tukea yhteistyötä ja työnjakoa korkeakoulujen välillä. 4. Liiketalouden ja kaupan koulutusmäärät Kaikki koulutusasteet yhteen laskettuna liiketalouden ja kaupan koulutusmäärien määrällisen ennakoinnin osumatarkkuus on varsin hyvä. Koulutusasteiden välille on aloituspaikkojen mitoituksessa kuitenkin päässyt useiden vuosien aikana syntymään merkittävä vääristymä. Kaiken kaikkiaan liiketalouden ja kaupan alan korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Liian suuren aloituspaikkamäärän takia tradenomikunnasta kuitenkin yli % sijoittuu koulutustasoaan vastaamattomiin tehtäviin 2. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 38 % tradenomeista toimii yhä toimihenkilötehtävissä. Samanaikaisesti esimerkiksi kaupan alalla kärsitään jatkuvasta työvoimapulasta merkonomikoulutuksen vähenemisen ja huonon vetovoiman takia. SEFE ei pysty yhtymään ennakointitiedon 3 antamista tuloksista tehtyyn analyysiin, jonka pohjalta liiketalouden aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa ollaan edelleen lisäämässä. Analyysi ei ota huomioon työmarkkinoilla jo olevaa, koulutustasoaan vastaamattomasti työllistynyttä tradenomikuntaa. Jotta KESUn tavoite koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantamisesta tosiasiallisesti toteutuisi, tulee koulutuspaikkojen lisäämisen sijaan liiketalouden tradenomikoulutuksen aloituspaikkoja vähentää 25 %. 2 ekonomikunnasta koulutustasoaan vastaamattomassa työssä 3 % viisi vuotta valmistumisen jälkeen, Viisi vuotta työelämässä, SEFEn tutkimuksia Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, OKM 2011:16

4 LAUSUNTO (5) 5. Kauppakorkeakoulut osana monialaista yliopistoa Kauppatieteiden suosio niin pää- kuin sivuaineina on kasvanut merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä on tuonut tieteenalalle merkittäviä haasteita. Suositun sivuaineen asema voi heikentää pääaineopiskelijoiden saaman koulutuksen laatua, opetuspanosten ohjautuessa voimakkaasti sivuaineopiskelijoihin. Yliopistoja tulisikin kannustaa löytämään ja jakamaan parhaita tapoja suosittujen sivuaineiden koulutuksen järjestämiseksi ja niiden kustannusten täysimääräiseksi korvaamiseksi. Kuten Henna Lehtimäki ja Tuomo Peltonen ovat ansiokkaasti kuvanneet, ovat perinteiset kauppakorkeakoulut itsenäisinä korkeakouluina miltei hävinneet Suomen yliopistokentältä. 4 Monialaisen yliopiston osana toimiminen tuo kauppakorkeakouluille/kauppatieteellisille yksiköille merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Itsenäinen kauppakorkeakoulu osana monialayliopistoa on kauppatieteellisessä koulutuksessa kansainvälinen normi. Tiukasti kilpailu kauppatieteellinen koulutus nojaa laadunvarmennuksessaan lujasti kansainvälisten akkreditointien tuloksena saataviin laatuleimoihin (esim. EQUIS, AACSB, AMBA 5 ). Yhden tai useampia näistä laatuleimoista Suomessa ovat saaneet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Kansainvälisten laatuleimojen myöntämisen edellytyksenä on yksikön verrattain itsenäinen asema yliopistossaan. Suomalaisten yliopistojen tiedekunta/koulurakenne tulkitaa usein niin epäitsenäiseksi, jotta laatuleimojen saaminen on mahdotonta. Yliopistojen sisäisessä kehittämistyössä tulisikin paremmin huomioida kauppatieteiden erityisluonne niin merkittävänä sivuaine- ja johtamiskouluttaja, niin kuin sen tarve itsenäisyyteen kansainvälisten akkreditointien mahdollistamiseksi. 6. Ahkeruudesta ei tule rankaista opintotuen tulorajoja nostettava Opintotuen keskeinen ongelma Suomessa on sen kyvyttömyys mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Opintotuen kehittämisessä päähuomio tulisi pitää kahdessa asiassa: järjestelmän pitäminen riittävän joustavana mahdollistamaan erilaisessa elämän- ja opiskelutilanteessa olevien opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen, sekä kannustavuuden lisääminen. Opintotuen kehittämisessä huomio tulee 4 Kauppatiede muutoksen kourissa: kentän monipuolistuminen ja Helsingin kauppakorkeakoulun rooli, Tiedepolitiikka 2/

5 LAUSUNTO (5) olla ennen kaikkea opintojen aikaisen toimeentulon parantamisessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi merkittävästi myös hallituksen tavoitteisiin työurien pidentämisestä. Päätös opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin on kauan odotettu ja kannatettava. Valitettavaa on, että indeksiin sitominen tapahtuu vasta syksyllä Opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi eivät viime kaudella tehty tasokorotus ja nyt odotettavissa oleva indeksiin sitominen ole kuitenkaan riittäviä ratkaisuja. Korkeakoulutettujen työmarkkinat ovat yhä kilpaillummat. Opiskeluaikana hankitulla oman alan työkokemuksella on suuri merkitys valmistuneiden sijoittumisessa työelämään. Valmistumaan kannustavan opintotukijärjestelmän onkin otettava huomioon myös opiskelijoiden tuleva työmarkkinaasema ja mahdollistettava opiskeluaikainen työssäkäynti. Opintotuen vapaan tulon rajaa tulisikin nostaa tuettujen kuukausien osalta euroon ja tuettomien kuukausien osalta euroon.