Työryhmä: Ikä, työ ja terveys tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Mikaela von Bonsdorff, tutkijatohtori
|
|
- Tauno Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmäkoordinaattorit: Monika von Bonsdorff, tutkijatohtori Mikaela von Bonsdorff, tutkijatohtori, Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Torstai , klo , Pinni B, RH B Eläkkeelle Muistoista voimaa elämän siirtymävaiheeseen Annika Immonen Kuntoutustarpeet ja kuntoutukseen kohdistuvat odotukset työhönkuntoutujilla Anna-Mari Aalto Varhaiskuntoutuksesta koettu hyöty salolaisilla viisikymmenvuotiailla Sari Kehusmaa Tauko Pre- and post-retirement hospital in-patient care trajectories according to retirement type A prospective follow-up study Monika von Bonsdorff Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus ennustavat sairaalahoitoa Mikaela von Bonsdorff Yhteenveto 1
2 Annikka Immonen Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta, kulttuurihistoria Eläkkeelle Muistoista voimaa elämän siirtymävaiheeseen Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisten identiteetti rakentuu vahvasti työn varaan. Eläkkeelle siirtyminen on osa työelämää ja iso muutos yksilön elämässä. Tilastot lupaavat tänä päivänä eläkkeelle siirtyvälle yhä pidempää vanhuutta, ja tutkimusten mukaan on tarvetta kehittää tähän elämän muutosvaiheeseen sopeutumista edistävä toimintamalli. Monialainen työryhmämme on kehittänyt Eläkkeelle - Muistoista voimaa elämän siirtymävaiheeseen -mallin, jonka tavoitteena on erilaisin luovan muistelutyön menetelmin löytää eletystä elämästä voimavaroja, jotka auttavat matkaamaan uuteen elämänvaiheeseen. Malli perustuu Leonie Hohenthal-Antinin Englannista Suomeen tuomille Pam Schweitzerin luovan muistelutyön opeille ja Annikka Immosen ikääntymisen kulttuurihistoriaa käsittelevää väitöstutkimustaan varten kehittelemästä Eletty historiallisuus -mallille. Eläkkeelle -koulutuksessa tehdään muistelutyötä, viritetään muistoja systemaattisesti erilaisin taiteen tarjoamin keinoin. Vertaisryhmässä työskentelyssä keskeistä on kokemusten ja tulevaisuuden näkymien jakaminen sekä henkilökohtaisen ajatteluprosessin käynnistäminen: Omien voimavarojen löytäminen, voimaannuttamisen mahdollistaminen, pystyvyyden ja jatkuvuuden tunteen herättäminen, sekä sen pohtiminen, millaiset voimavarat eletyssä elämässä tukevat eläkkeelle siirtymisprosessia. Malli pilotoitiin keväällä 2013 Espoossa Leppävaaran palvelutalon palvelukeskuksessa. Tästä koulutuksesta kerättiin tutkimusaineistoa osallistuvan havainnoinnin, ryhmäkeskusteluiden ja palautekyselyn avulla. Yhteenvetona tuloksista voi todeta, että luova muistelutyö laittoi omaelämäkerrallisen muistelukerronnan liikkeelle. Se toi mukanaan ahaa-elämyksiä. Harjoituksissa nousivat usein esiin tulevaisuuden suunnitelmat ja toiveet. Yhteinen jakaminen oli tärkeää sekä kertojalle itselleen että kuulijoille. Toisten elämäntarinoiden kuunteleminen tarjosi heijastuspintaa omaan elämään; toisten kokemuksista sai voimaa, niistä voi oppia ja niiden kautta voi muuttaa mielipidettään. Menneisyyden kokemusten ja tulevaisuuden toiveiden hahmottumisen avulla voi suunnata tulevaisuuteen. Seuraava Eläkkeelle -koulutus sekä mallin kouluttajakoulutus järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa syksyllä
3 Anna-Mari Aalto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntoutustarpeet ja kuntoutukseen kohdistuvat odotukset työhönkuntoutujilla Kuntoutus on keskeinen keino pyrittäessä pidentämään työuria ja edistämään erityisesti ikääntyneiden työssä jaksamista. Perinteistä ASLAK-kuntoutusta on kritisoitu riittämättömästä työkytkennästä ja epätarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta. Kansaneläkelaitoksen työhönkuntouksen kehittämishankkeessa (TK2) pyritään vahvistamaan kuntoutuksen kytkeytymistä työhön ja ammattiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan TK2 kuntoutujien kuntoutustarvetta ja kuntoutukseen liittyviä odotuksia ja niiden yhteyksiä työhön liittyviin rasitustekijöihin. Tutkimusaineisto koostuu TK2-kuntoutukseen osallistuvien kuntoutujien (22 ryhmää, n=195) tilanneanalyysin yhteydestä täytetystä alkukyselystä. Kysely kartoitti työhön liittyviä tekijöitä, kuntoutustarpeita sekä kuntoutukseen liittyviä odotuksia. Kuntoutustarpeita kartoitettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun ja toimintakyvyn näkökulmasta ja mitattiin RAND-36. TK-2kuntoutujien kuntoutustarvetta verrataan Aslak- ja TYK-kuntoutujien RAND-36 arvoihin (Pekkonen 2010). Kuntoutukseen kohdistuvia odotuksia mitattiin 20 kysymyksen sarjalla, joista muodostettiin neljä osa-asteikkoa: psykososiaalisten voimavarojen vahvistaminen, työn kehittäminen, työkyvyn ja työuran tukeminen sekä terveyden ja terveyteen liittyvien elämäntapojen kohentaminen. Verrattuna ASLAK-kuntoutujiin, TK2 kuntoutujien toimintakyky oli alentunut sekä RAND-36 psykososiaalisilla että fyysisillä osa-asteikoilla. Tyk-kuntoutujiin verrattuna TK2 kuntoutujien fyysinen toimintakyky oli parempi mutta psykososiaalisen toimintakyvyn ulottuvuuksilla ei ollut eroa. Terveyteen liittyviä odotuksia kuntoutukselle oli 57 % vastaajista, psykososiaalisten voimavarojen vahvistamiseen liittyviä odotuksia 47 %:lla, oman työhön liittyviä 34 %:lla ja työuraa liittyviä odotuksia 39 %:lla. Työhön liittyvä kiire ja fyysinen rasitus olivat yhteydessä työn kehittämiseen liittyviin kuntoutusodotuksiin, kiire ja vähäinen fyysinen rasitus taas voimavarojen vahvistamiseen liittyviin odotuksiin. Työhön liittyvät rasitustekijät eivät olleet yhteydessä terveyteen liittyviin kuntoutusodotuksiin. Tulokset osoittavat että TK2 kuntoutukseen valikoituu henkilöitä joiden toimintakyky on heikompi kuin perinteisillä ASLAK-kuntoutujilla. Kuntoutujien odotukset kuntoutumiselle olivat kuitenkin melko henkilökohtaisia. Realististen, työhön suuntautuneiden odotusten vahvistamiseen kuntoutujien valintaprosessissa tulisi kiinnittää huomiota. 3
4 Sari Kehusmaa Kelan tutkimusosasto Minna Ylikännö Kelan tutkimusosasto & Turun yliopisto Varhaiskuntoutuksesta koettu hyöty salolaisilla viisikymmentävuotiailla Tausta Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuus on puhuttanut tutkijoita viime vuosina. Keskustelua on käyty myös siitä, miten kuntoutuksen vaikuttavuutta tulisi mitata. Yksi vaihtoehto on kysyä suoraan palvelun käyttäjien mielipiteitä saamastaan hyödystä. Testasimme Muuttuva Salo-tutkimuksessa, millaiseksi salolaiset vuotiaat ovat kokeneet varhaiskuntoutuksen hyödyn. Aineisto ja tulokset Kela ja Turun yliopisto toteuttivat keväällä 2013 Muuttuva Salo-kyselyn. Kaikkiaan 76 kysymystä sisältävässä kyselyssä kartoitettiin salolaisten työssäkäyntiä, terveyttä, asumista, palvelujen käyttöä, hyvinvointia ja toimeentuloa. Kysyimme vastaajien mielipidettä varhaiskuntoutuksen hyödystä seuraavasti: Työikäisille järjestetään varhaiskuntoutusta, kuten kuntoremontti- ja ASLAK-kursseja. Kursseille hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Oletteko osallistunut viimeisen viiden vuoden aikana millekään näistä kursseista? KYLLÄ -> Jos vastasit kyllä, oliko kurssista sinulle hyötyä? 1. Ei ollenkaan, 2. Jonkin verran, 3. Paljon 4. Erittäin paljon EI vuotiaista salolaisista 38 % vastasi kyselyyn. Vastaajista 7 % (62 henkilöä) ilmoitti olleensa varhaiskuntoutuksessa viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Noin kymmenesosalla kuntoutuksessa olleista sairastaminen oli johtanut työvoiman ulkopuolelle siirtymiseen. Kuntoutukseen valikoituneet olivat harkinneet vastaavan ikäisiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (17 % vrs 10 %). Kuntoutukseen osallistuneista 90 % vastasi, että hyötyi vähintään jonkin verran kuntoutuksesta. 10 % ilmoitti, ettei hyötynyt kuntoutuksesta. Vastaajilta kysyttiin myös tyytyväisyyttä heidän saamiinsa terveydenhuollon palveluihin ylipäätään. 85 % oli sitä mieltä, että heidän saamistaan terveydenhuollon palveluista on ollut hyötyä. Työpaikkakiusaaminen kuormittaa kuntoutuksessa olleiden työyhteisöjä muita enemmän (20 % vrs. 16 %). Kuntoutuksessa olleiden vaikeudet työelämässä jaksamisessa näkyvät työelämän muutostilanteista selviytymisessä. Kuntoutetuista 60 % raportoi työelämän muutostilanteiden kuormittavan heitä (muilla 38 %). Työelämässä on entistä enemmän muutoshaasteita. Jos työkyky on alentunut, muutostilanteista selviytyminen on muita haastavampaa. Pohdinta Itse koettua hyötyä voidaan tulosten mukaan pitää yhtenä käyttökelpoisena mittarina varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitaessa. Tutkittavat arvioivat kuntoutuksesta saamansa hyödyn hieman terveydenhuollosta saamaansa hyötyä paremmaksi. Kuntoutus oli kohdentunut henkilöryhmään, jotka raportoivat muita useammin harkinneensa työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutuksessa olleilla havaittiinkin kohonnut riski ajautua sairauden takia pois työmarkkinoilta. He eivät kuitenkaan olleet muita useammin työttöminä, vaikka Salon työllisyystilannetta voidaan pitää haastavana. 4
5 Monika von Bonsdorff, KTT, Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Taina Rantanen, TtT, professori Timo Törmäkangas, FT Jenni Kulmala, TtT. Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Jorma Seitsamo, VTT Työterveyslaitos Clas-Håkan Nygård, TtT, professori Tampereen yliopisto, Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Juhani Ilmarinen, TtT, professori Juhani Ilmarinen Consulting Mikaela B. von Bonsdorff, TtT, Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos Pre- and post-retirement hospital in-patient care trajectories according to retirement type A prospective follow-up study Background: Retirement as a major life event can have an effect on individuals mental and physical health. Little is known about the effect of retirement on the use of hospital in-patient care. This study examined longitudinally use of all-cause hospital in-patient care among municipal employees by using a six-year study window centered round statutory retirement due to old age or disability retirement due to illness or impairment. Methods: Baseline data of the Finnish Longitudinal Study of Municipal Employees (FLAME) were collected in 1981 (N=6257). Register-based data on old-age (n=3471, 40.4 % men) and diagnose-specific disability retirement (n=1868, 49.5 % men) and register data on hospital inpatient admission and discharge dates along with mortality were obtained from national registers. All participants had retired by July Results: Hospital in-patient care remained unchanged during the follow-up for the old-age retirement group. In contrast, change point analysis of care prevalence indicated that the use of hospital care increased prior to retirement, followed by a post-retirement decline among all diagnose-specific disability retirement groups. Time-series-cross-section method indicated that the odds for in-patient hospital care was especially pronounced one year prior to retirement for those who subsequently transitioned into disability pension either due to mental disorders (7.41, 95% confidence interval, CI = 6.99 to 7.85) or cardiovascular disease (7.22, 95% CI = ) after adjusting for age at baseline, age at retirement, gender, life-style factors and main chronic diseases. The odds for hospital care in the fully adjusted model decreased significantly within one year after retirement in all of the diagnose-specific disability retirement groups. Conclusions: Results suggest that disability retirement decreases the need for hospital in-patient care and thus is beneficial for individuals health. 5
6 Mikaela von Bonsdorff, TtT Monika von Bonsdorff, KTT & Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jenni Kulmala, TtT Timo Törmäkangas, FT Päivi Leino-Arjas, LT Työterveyslaitos, Helsinki Clas-Håkan Nygård, professori Tampereen yliopisto Juhani Ilmarinen, professori Juhani Ilmarinen Consulting, Vantaa Taina Rantanen, professori Jorma Seitsamo, VTT Työterveyslaitos, Helsinki Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus ennustaa sairaalahoidon tarvetta Tausta ja tavoite Työn korkeampi kuormittavuus lisää terveyden heikkenemisen riskiä. Työn kuormittavuuden tarkemmista vaikutuksista vanhuuden sairastavuuteen tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keski-ikäisillä kunta-alan työntekijöillä työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden yhteyttä sairaalahoitopäivien määrään 28 vuoden seurannan aikana. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 5625 henkilöä Työterveyslaitoksen Kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimuksesta (Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees). Osallistujat olivat vuotiaita ja työskentelivät eri puolilla Suomea työntekijä- ja toimihenkilöammateissa tutkimuksen alkaessa vuonna Tiedot työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta kerättiin postikyselyllä. Työn psyykkistä kuormitusta arvioitiin kysymällä työn vaatimuksista ja työn hallinnasta ja työn fyysistä kuormitusta kysymällä työn aiheuttaman sydän- ja verisuonielimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön rasituksesta. Hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) sairaalahoitotiedot linkitettiin aineistoon tutkimuksen 28- vuotisen seurannan ajalta. Tulokset Seuranta-aikana sairaalahoitopäiviä 1000 henkilövuotta kohden kertyi 7.78 (95 % luottamusväli [CI] 7.71, 7.84) miehille, joiden työn fyysinen kuormittavuus oli ollut keski-iässä matala, 9.68 (95 % CI 9.50, 9.74) niille, joiden kuormittavuus oli ollut keskinkertainen ja (95 % CI 12.47, 12.66) niille, joiden kuormittavuus oli ollut korkea. Naisilla vastaavat luvut olivat 6.63 (95 % CI 6.57, 6.68), 7.91 (95 % CI 7.87, 7.95) ja (95 % CI 10.25, 10.42) 1000 henkilövuotta kohden. Työn psyykkisen kuormittavuuden osalta tulokset olivat samansuuntaiset mutta matalammat. Työn korkeampi fyysinen kuormittavuus keski-iässä lisäsi sairaalahoidon riskiä lähes 30 vuoden seurannassa verrattuna niihin, joiden työn kuormittavuus oli keski-iässä matalaa, IRR (incidence rate ratio) 1.47 (95 % CI 1.31, 1.65) miehillä ja 1.77 (95 % CI 1.60, 1.96) naisilla. Riskit olivat samansuuntaiset mutta matalammat työn psyykkisen kuormittavuuden osalta. Yhteys keski-iässä todetun työn kuormittavuuden ja sairaalahoidon tarpeen välillä säilyi samanlaisena kun huomioitiin osallistujien sairaalahoidontarve 65 vuodesta eteenpäin. Päätelmät Työn korkealle psyykkiselle, ja varsinkin fyysiselle, kuormittavuudelle altistumisella oli pitkäkestoinen vaikutus kunta-alan eri ammateissa toimivien henkilöiden sairaalahoidon tarpeeseen. Työn korkeampi kuormittavuus keski-iässä ennusti myös eläkeiän jälkeisen hoidon tarpeen lisääntymistä. 6
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotLataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa
Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja Lataa Kirjailija: Johanna Turja ISBN: 9789514475580 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.08 Mb Väitöskirjatutkimuksessa
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotNäyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista
Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotTyöterveyslaitos Marjo Wallin
Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja
LisätiedotIkääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely
Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely Työsuojelurahaston 40-vuotisjuhla 9.5.2019 Helsinki Monika von Bonsdorff, Professori ja akatemiatutkija Vaasan yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotHenkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007
Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA
LisätiedotAjankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKun aika ei hoida! Finlandia-talo
Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotFyysiset riskit ja oireet
Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLuottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014
Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotWorld-Wide Work Stress
Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotGOOD WORK LONGER CAREER:
Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between
LisätiedotIKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012
IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot
LisätiedotUlkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä
Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä Heidi Skantz 1, Taina Rantanen 1, Kirsi E. Keskinen 1, Timo Rantalainen
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotSuomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta
Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta SOSTE:n kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus RYHMÄ 2 31.1.2018 Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotArviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotKnowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients
Knowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients Mirkka Rantanen, RDH, MNS-student 1 Tapio Kallio, RN, MNSc 3 Kirsi Johansson, RN, PhD, Coordinator 1,2 Sanna Salanterä,RN, PhD, Professor
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotHyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen
Hyvinvointia työstä Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen Vaikuttavuustutkimus Postin työhyvinvointisäätiön tukemista työkykyä
LisätiedotLiite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,
Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotTärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä
Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotTIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ
TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotIäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotAktiivisena eläkkeellä
Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy
Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
Lisätiedot