Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan

Transkriptio

1 Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan Liikenne ja maankäyttö Kuntatalo Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntaliitto Lapsena kuultua Siltalan pappa, isän isä:» Ensimmäisen ajo-oikeuden Pernajan nimismies kirjoitti postikortin taakse, siinä pappa nojaa moottoripyöräänsä» Papalla oli kovaäänisiä kuorma-autoja, kuten Stude Backeri ja Bedfortti» Pappa oli ostanut ensimmäisen henkilöautonsa, T- malli Fordin Porvoon torilta erikoisella tavalla» Minun lapsuudessani siitä oli jäljellä puupuolaiset pyörät hevosrattaiden pyörinä ja kapea etulasi, jolle ei ollut käyttöä keksitty» Hämmentävää on, että papallani oli henkilöauto aikana, jolloin niitä Trafin ajoneuvokanta- tilaston mukaan oli Suomessa alle

2 Papan kuorma-autolla kulki ihmisetkin 3 Lapsena koettua Maatilan liikennettä 50-luvulla:» Isä osti ensimmäisen autonsa, pyöreämuotoisen Skodan 1200; säästyneillä tupakkarahoilla, 50- luvun alussa» Tuolloin henkilöautoja oli Suomessa kappaletta» Myöhemmin länsiautot Hillman minx ja farmari- Opel, jolla myös opettelin ajamaan autoa» Traktorit oli Fordeja, myöhemmin John Deerejä» Mopona Zündappi» Lilli - hevonen, rattailla ja reellä» Polkupyöriä, eikä mitään lasten pyöriä ollut, aikuisten pyörällä joutui ajamisen opettelemaan» Koulumatkat (siis kansakoulu) tehtiin polkupyörällä, alkuvuosina talvella jopa suksilla ja kovilla pakkasilla maitoautolla» 50 luvulla oli vahva linja-autoliikenne, jolla tehtiin kaupunkimatkat; Viljasen liikenne Lahteen, Lotila ja Kotkalainen Loviisaan 4 2

3 Ja traktori oli Ford 5 Onnelliset auton omistajat 6 3

4 Meidän Skoda 7 Nuoruuden huumaa Maaseudun liikenne:» Koulumatkat (siis oppikoulu) edelleen pyörällä tai mopolla» Lavatansseihin pääsi vanhempien kavereiden kyydissä ja onneksi selvittiin niistä vauhdeista hengissä» 70- luvulla autoistuminen kasvoi ja linja-autoliikenne alkoi jo hiipua» Ajokortti hankittiin heti kun se iän ja talouden puolesta oli mahdollista» Isä opetti: Älä aja kenenkään päälle, älä aja kenenkään alle» Opiskelumatkat Tampereelle tein bussilla» Oman Ford Escortin hankin 1975» Kun valmistuin 1976 rikottiin miljoonan henkilöauton raja 8 4

5 Taival liikenneinsinööriksi Tampereen teknillinen korkeakoulu» Aluksi Teknillisen korkeakoulun filiaali, itsenäinen korkeakoulu 1972» Liikennetekniikan professuuri oli perustettu Teknilliseen korkeakouluun 1966 (aluksi kulkulaitostekniikan prof., vuodesta 1972 liikennetekniikan prof.)» Tampereellakin liikennetekniikan professorina Sulevi Lyly» Liikennesuunnittelu oli kytköksissä yhdyskuntasuunnitteluun, mutta myös tiensuunnittelu oli vahvasti taustalla» Inhimillisen perustan ja vähän käyttäytymistieteiden taustaa sain liikennepsykologian pohdinnoista, kiitos Matti Syväsen» Liikenne- ja tietekniikka, yhdyskuntasuunnittelu ja rakentamistalous: Aineyhdistelmä oli yhteiskunnallisesti kiinnostava ja erinomainen työelämän tarpeisiin» Harjoittelu ja sitä kautta diplomityön tekeminen Lahdessa ohjasi suuntautumista => kunnallinen palvelu, kaupunkiliikenne, joukkoliikenne, yhdyskuntasuunnittelu, liikenteen talous» Ammatillisen täydennyskoulutuksen sain vahvoilta osaajilta Lahdessa: Eino Kallinen, Martti Niskanen ja Timo Ahonen» Lahti => Espoo => Kuntaliitto 9 Rakennusosaston vuosikurssia

6 Rekisterissä olevien autojen lukumäärä /Tilastokeskus 11 Alan päästä asiaan? Hevonpaskabingo Jokaisena aikakautena on omat tärkeät sanat, joita toistetaan esityksestä toiseen Sanoja bongaamalla voi alustusta seuratessaan pelata hevonpaskabingoa = kuka saa ensin viisi sanaa täyteen Nykyhetken tärkeät liikennesanat:» Digitalisaatio, kärkihankkeet, säästö, elinvoima, kilpailukyky, biotalous, korjausvelka, maas, ketteryys, pöhinä, loikka Jos siis käytän esityksessäni näitä sanoja viisi kertaa, huutakaa bingo 12 6

7 Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan Liikenteessä liikkuu erilaisia kulkuvälineitä -erilaista tavaraa ja erilaisia ihmisiä Paljon muutoksia on tapahtunut niin maankäytössä, liikenneverkossa kuin liikennevälineissäkin Muutokset tapahtuvat vähitellen, osittain huomaamatta Nyt pohdiskelen henkilöliikenteen muuttumista työurani aikana seuraavien isojen muutosten kautta:» Liikkumistarve, liikenteen määrä» Liikkumistapa, kulkumuoto» Joukkoliikenne, kehityskaari» Turvallisuus, liikenneturvallisuus» Liikenteen suunnittelu, osa yhdyskuntasuunnittelua 13 Liikkumistarve, liikenteen määrä Liikkumis- ja liikuttamistarve syntyy maankäytön ja toimintojen sijoittamisesta Kumpi oli ensin maankäyttö vai liikenne? Arkkitehdin ja liikenneinsinöörin keskustelu» Ei tarvita yhtään tietä ilman taloja» Ei tarvita yhtään taloa ilman sinne johtavaa tietä Kumpikaan ei ole ensin, vaan ne ovat yhdessä! Liikkumisen määrään vaikuttavat myös mm. kulttuuri, asenteet, elintaso, talous, kulutustottumukset, liikkumismahdollisuudet Liikkumisen määrä on kasvanut moninkertaiseksi lapsuudestani 14 7

8 Onko viestinnän kehittyminen vähentänyt fyysistä liikkumista? Puhelinnumeromme 50- luvulla = Porlammi 10, kaksi soittoa Marttisen täti istui keskuksessa ja yhdisteli puheluja: Ei kannata nyt Leenalle yhdistää, näytti juuri menevän kauppaan. Kello yhdeksän jälkeen ja ennen seitsemää ei ollut suotuisaa soittaa Nyt meillä on pelit ja vehkeet, joilla kommunikoidaan ja tehdään paljon muutakin kuin soitetaan Fyysinen liikkuminen ei vaan ole vähentynyt Väheneekö liikkumistarve tulevaisuudessa?

9 Liikkumistapa, auton nousu ja lähipalvelujen tuho Henkilöautojen määrä kasvoi 50- luvulta tähän päivään mennessä 50-kertaiseksi Se johti paitsi liikkumisen kulkumuodon muutokseen myös liikkuvuuden lisääntymiseen Se vaikutti voimallisesti myös yhdyskuntarakenteeseen ja toimintojen sijoittamiseen Kotikylässäni oli 50- luvulla 5 kauppaa, kolme pankkia, posti, kolme kansakoulua, paljon bussivuoroja ja muitakin palveluja Se että niitä ei ole enää, ei johdu kuntaliitoksesta, koska sitä ei ole tehty Mistä se johtuu? Rakennemuutoksesta, toimeentulon hakemisesta muualta ja saavutettavuuden lisääntymisestä autoistumisen myötä. 17 Liikkumistapa, ongelmia 70- luvulla oltiin huomattu, että hyvästä kulkuvälineestä, autosta, oli myös haittaa Liikennekuolemat lisääntyivät, maaseutukylien kyläraitit tuhottiin Kaupungeissa autot täyttivät kaikki paikat ja päästöjen ongelmat nousivat esiin Auto vie paljon tilaa:» Kyllä insinööri päästöongelmat voi ratkaista, mutta tilakysymystä ei, prof. Newman» Ja jos ei voi ratkaista päästöongelmaakaan, niin voi ainakin manipuloida mittauksia, Volkswagen ja knit Myös Lahdessa toimi 70- luvulla Enemmistö ry, joka ajoi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun asiaa sekä viihtyisää kaupunkikeskusta Tulosta syntyy hitaasti; vasta nyt on toteutumassa Lahden keskustassa kävely- ja joukkoliikennealueen kehittäminen torin ympäristössä, siis 40 vuotta on kestänyt 18 9

10 Liikkumistapa, muutokset hitaita Miksi meillä kävelykadut ja kaupunkikeskustojen rauhoittaminen on edennyt hitaasti ja vain pienin toimenpitein? Miksi Ruotsissa pienissäkin kaupungeissa on kävelykeskustoja ja kävelypainotteisia alueita? Miksi pyöräily ei meinaa millään saada takaisin kunnon liikkumismuodon statusta? Miksi länsimetron toteuttaminen kesti 40 vuotta? Ajaako auton edut edelleen haittojen yli? Onko auto meillä edelleen elintason mittari, paremman väen liikkumismuoto? Onko odotettavissa kulkumuodon muutosloikka 19 Ajoneuvokanta vuosina , ajoneuvokantatilastot, Tilastokeskus 20 10

11 Ajokortit, Trafi

12 Joukkoliikenne, mitenkäs se menikään Suomen bussiliikenne on luvun alkupuolella alkanut yksityisten yrittäjien toimesta, markkinaehtoisesti Myöhemmin noudatettiin ns. kenttäperiaatetta eli eri yritykset valtasivat itselleen tietyn toiminta-alueen, joille muilla ei ollut asiaa ajamaan (vuosittain ns. aikataulukokoukset, joissa jaettiin markkinoita, soviteltiin uusia liikenteitä ja aikatauluja; välillä kovasti kiistellen nokkavuoroista) Liikenteen kehittämistarpeet väestön kasvaessa johti siihen, että isot kaupungit alkoivat itse suunnitella, järjestää ja tukea joukkoliikennettään; liikennelaitoksia perustettiin 40-luvulla mm. Helsinkiin ja Tampereelle Vuodesta 1978 alkaen myös valtio on myöntänyt kaupungeille ja kunnille avustusta joukkoliikenteen kehittämiseen Julkista rahoitusta on käytetty halutun palvelutason ja kohtuullisten lipunhintojen ylläpitämiseksi jo useita vuosikymmeniä 90- luvulla tuli 70- luvun suorien tukisopimusten tilalle pääkaupunkiseudulta alkaen liikenteen ostot ja kilpailutus 2007 annettiin EU-tasolla palvelusopimusasetus = PSA, joka määrittelee nyt käytettävissä olevat tukimenettelyt; suoraa tukea ei yrityksille voi maksaa Julkista rahoitusta on tarvittu kokonaisvaltaisen suunnittelun, parempien liikennepalvelujen ja edullisempien lipunhintojen ylläpitämiseksi kuin mitä markkinaehtoisesti voitiin saada 23 Joukkoliikenteen tulevaisuus, onko sitä Joukkoliikenne on muuttunut, autoistuminen on syönyt markkinoita, valtion tukea vähennetään, maaseudun palvelut vähenevät Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteellä on vielä merkittävä rooli, jota kaupunkien toimet ovat vahvistaneet Jos liikkumassa on isoja joukkoja, tarvitaan joukkoliikennettä = liikennepolitiikka Jos liikkumassa on väestöryhmiä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää autoa, tarvitaan joukkoliikennettä = sosiaalipolitiikka Jos halutaan vastata ilmastohaasteisiin ja muihin ympäristöongelmiin, tarvitaan joukkoliikennettä = ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Pystyykö joukkoliikenne uudistumaan ja muuntautumaan eri tavoitteisiin tehokkaasti siten, että se vastaa sekä yhteisen edun että asiakkaiden tarpeisiin? 24 12

13 Turvallisuus, liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt oleellisesti sitten 70-luvun Turvallisuustoimenpiteet ovat purreet Liikenneturvallisuuden parantaminen on jatkuvaa toimintaa; tällä hetkellä on epäselvää, miten liikenneturvallisuustyötä johdetaan vai odotetaanko, että homma hoituu eri sidosryhmien omina toimina? Monessa maassa lapsia ei lasketa yksin kulkemaan liikenteessä, on muutakin turvattomuutta kuin liikenneturvattomuus Kuinka kauan lapset voivat meillä mennä turvallisesti yksin kouluun? 25 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 26 13

14 Liikenteen suunnittelu, osa yhdyskunnan suunnittelua Seppo Lampinen kuvaa pari viikkoa sitten tarkistetussa väitöskirjassaan ansiokkaasti kaupunkiseutujen liikennesuunnittelun, tieverkkosuunnittelun ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen välistä suhdetta ja vuorovaikutusta (lisää huomenna, avainluento aamulla klo 8.30) Minulle liikennesuunnittelu on mitä suuremmassa määrin kaupunkisuunnittelua, jossa merkityksellisiä ovat erilaiset ihmiset liikkumistarpeineen, elämässä arkielämäänsä viihtyisässä ja elävässä kaupungissa Taustalla kummittelee kuitenkin tiensuunnittelu ja autokaupungin tarpeet, joita myös yleinen mielipide tukee Nuorena liikennesuunnittelijana sai usein loskaa niskaan, kun vain hidastetaan autoja ja laitetaan liikennevaloja Bussien, jalankulun ja pyöräilyn tarpeita kaupunkiliikenteessä ei julkisessa keskustelussa ymmärretty juuri lainkaan: Jos kaikki liikennesuunnittelijat laitettaisiin päiväntasaajalle riviin, niin hyvä olisi! Jopa moottoritien suunnittelussa tila loppui yllättäen siinä paikassa, kun piti saada aikaan hyvät linja-autopysäkit ja kävely-yhteydet Myös viranomaistahoissa liikenteen asiantuntijuus on aliarvostettua Onneksi olen saanut olla mukana monessa hyvässäkin hankkeessa, tehdä työtä yhdessä muiden kanssa: yksin ei kaupunkia rakenneta

15 Liikenteen suunnittelu, millaisessa kaupungissa haluamme elää? Tärkeämpää kuin vain sujuva autoliikenne, on kuitenkin kysymys: millaisessa kaupungissa haluamme elää? Jaan Sepon väitöskirjan huolen liikennesuunnittelun koulutuksen tulevasta sisällöstä Liikenteessä kaikki ovat asiantuntijoita ja keskimääräistä parempia kuskeja, mikä vaatii liikenneasiantuntemukselta paljon sosiaalisia yhteistyötaitoja ja kykyä ymmärtää ja taitoa osoittaa liikenne- ja maankäyttöpäätösten moninaiset vaikutukset Nyt on tärkeää laittaa liikennesuunnittelun opetus oikeaan kontekstiin, kestävien ja viihtyisien elinympäristöjen aikaansaamiseksi Perustuuko tulevaisuuden liikennesuunnittelu liikennetekniikan tuntemuksen lisäksi laajempaan yhteiskunnalliseen tietoon ja ymmärrykseen? Vai edelleen autoa tukevaan tunteeseen? Muuttuuko liikenne ja mihin suuntaan - miten nopeasti? 29 Lahti luku ESS:n liikennetoimittaja: Liikennesuunnittelijoille ei tarvitse toivottaa hyvää joulua, sillä tontuilla on joulu ainainen! (piirros Antero Miikkulainen) 15