HELSINKI RAKENTAA. Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta asukkaan aluetta 2030 mennessä 4/2012. elämästä. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKI RAKENTAA. Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta 20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä 4/2012. elämästä. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4/2012 Susanne Dahlqvist iloitsee Porvoon Taidetehtaan uudesta elämästä. sivu 40 sivulla 36 Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14 Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24 Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46 KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta asukkaan aluetta 2030 mennessä HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE sivu 6 SPECIAL PAGES FOR IFME PARTICIPANTS

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 JUNE 2012 SISÄLTÖ 4/ toukokuuta Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa ovat näyteikkuna ekotehokkuuteen ja uuteen teknologiaan. Messuilla tulevat tutuiksi E-luku, putkijätejärjestelmä ja Suomen laajin hulevesipuisto. KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ Frederic Boyer kannustaa kuntia energiatehokkuuteen. Kestävä energia on erinomaista bisnestä, hän sanoo. 49 Yksityinen yritys rakentaa Lappeenrannan kaupunginteatterille uudet tilat ydinkeskustan kauppakeskuksen kolmanteen kerrokseen. 50 Helsinki on kartoittanut rantojensa tulvariskialueet ja rakentaa niille penkereitä ja pumppaamoita pitämään meriveden loitolla. YHDYSKUNTA Helsinki avaa satamat asuntorakentamiselle 6 Jätkäsaaren ja Kalasataman identiteetit kumpuavat historiasta 12 Pisara-rata on edellytys junaliikenteen kehittämiselle 14 Euroopan parlamentti esittää sitovia energiatehokkuustoimia 17 TAMPEREEN ASUNTOMESSUT Vuoreksen pikkukaupunki nousee metsän keskelle 20 Tampereen Infra on vahvasti mukana Vuoreksessa 22 Vuoreksen jätteet putkeen ja maan alle 24 E-luku ohjaa rakentamista, tavoitteena nollaenergiataso 28 Runomuuri ja sadepuutarhat ovat Vuoreksen helmiä 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 36 Kuntien putkimestarit 37 RAKENTAMINEN Porvoon Taidetehtaasta uuden keskusta-alueen ydin 40 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 MUNICIPAL ENGINEERING & the Baltic Sea Region RISING PRICES may endanger infrastructure investments HELSINKI grows underground SWEDEN believes in integrated planning TALLINN builds a gigantic traffic junction Welcome to Helsinki and the 17th World Congress on Municipal Engineering! In the middle of this issue you will find the special pages of Kuntatekniikka offering a few glimpses of municipal engineering in Finland, Sweden and Estonia. Neljän P:n mallista kehitetään työvälinettä kunnille 44 Jyväskylän ja SRV:n Valtiontalokauppa KHO:n puntariin 46 Lappeenranta saa kauppakeskusteatterin 49 YMPÄRISTÖ Helsinki rakentaa tulvasuojausta rannoilleen 50 Hulevesiopas ohjaa maankäytön suunnittelussa 54 Suuret kaupungit etenevät ilmastotyössä 55 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Sua lähde kaunis katselen 19 Uutisia 56 Kuntatekniikka 4/2012 3

4

5 KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14 Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24 Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46 4/2012 Susanne Dahlqvist iloitsee Porvoon Taidetehtaan uudesta sivulla 36 elämästä. sivu 40 Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta asukkaan aluetta 2030 mennessä HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE sivu 6 SPECIAL PAGES FOR IFME PARTICIPANTS Kannen kuva: Sepoo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Projektibondeillako kasvun tielle? Talousvaikeuksien parissa taapertavan EU:n keskustelupöytään nostettiin äskettäin uusi aihe, projektibondit. Sanan loppuosa kalskahtaa ikävästi Suomessakin karsastetulta eurobondilta, siis suhmuroinnilta, jossa muiden velka muuttuu meidänkin velaksi. Projektibondeista innostuneet korostavat, että niissä on kyse eri asiasta. Kovin laajasti ei projektibondien perimmäisestä olemuksesta kuitenkaan vielä tunnuta tiedettävän. Projektibondien yhteydessä on viitattu infrastruktuurihankkeisiin. Tietyissä maissa valittuja hankkeita rahoitettaisiin jäsenvaltioiden yhteisillä lainoilla. Eurooppaa yhdistävien energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkostojen kehittämisestä on puhuttu aiemminkin niin sanottujen TEN-verkkojen muodossa. Nämä olisivat koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeitä yhteyksiä. Esimerkiksi liikenneväylien osalta Suomikin on sitoutunut TEN-verkkojen kehittämiseen ja niiden budjettirahoitukseen. Kun hankkeet ovat suuria, niihin kuluu helposti huomattava osa valtion väylärahoituksesta. Pienemmät, mutta alue- ja paikallistalouden kannalta välttämättömät hankkeet ja olemassa olevan väyläverkoston kunnossapito kärsivät. Valtio sysää monissa tapauksissa jo nyt liikenneväyliensä rahoitusvastuuta kunnille. Tämän päälle ei enää kaivata ulkomaisia infrahankkeita suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Talouden tasapainotukseen ja kasvun tukemiseen on löydyttävä muita keinoja. Kädessäsi on tavanomaista tuhdimpi Kuntatekniikka. Kerromme IFMEkongressin ja Kuntatekniikan päivien isäntäkaupungin Helsingin ajankohtaisista hankkeista. Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa ovat myös monipuolisesti esillä. Lisäksi tarjoamme välähdyksiä Itämeren alueen kuntatekniikasta erityisesti IFME-kongressivieraille myös englanniksi. Toimituksen puolesta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää ja pitkäaikaiselle toimitussihteerillemme kiitosten kera leppoisia eläkepäiviä. Sujuvaa liikennettä lentokentällä Tein oman ennätykseni lentokentällä. Olin toukokuisena arkiaamuna puoli seitsemän aikoihin lähdössä Helsinki Vantaan lentokentältä Ouluun. 13 minuutin kuluttua siitä, kun lähdin pysäköintitaloon P5 jättämästäni autosta, olin jo putkessa odottamassa koneeseen pääsyä. Yhtään juoksuaskelta en matkalla ottanut. Putkessa hoksasin, että matkallani autosta koneeseen ketään ei kiinnostanut, kuka matkusti nimelläni tulostetulla lipulla. Missään vaiheessa henkilöllisyyttäni ei tarkistettu. Riitti, että Mr. Taipale näytti päällisin puolin mieheltä. Tarkistus ei juuri olisi matkaani hidastanut, joten ehkä sen olisi voinut tehdä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/ Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa iso urakka maaper Helsinki avaa satamat Aluerakentaminen muokkaa 200-vuotisen pääkaupungin kasvoja merellisempään suuntaan. Kymmenettuhannet ihmiset muuttavat lähivuosina ja ensi vuosikymmenellä meren rannalle perustettaville uusille asuinalueille Jätkä- ja Hernesaaressa, Kalasatamassa sekä Kruunuvuorenrannassa. TEKSTI Matti Valli Vielä kolme vuotta sitten merenrannalla sijaitsevat uudet asuinalueet olivat poissa julkisesta käytöstä. Nyt satamakäytössä olleet rannat ovat avautumassa yleisölle, ja niille rakennetaan asuntoja ja kunnallistekniikkaa, Helsingin aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa sanoo. Uusilla alueilla talojen täytyy olla edustavia. Kaupunki panostaakin asuntojen ulkonäköön, toimivuuteen ja viihtyvyyteen. Mukana suunnittelussa on maamme nimekkäimpiä arkkitehteja. Kaupunki toteuttaa omaa Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, jonka mukaan rakennettavilla alueilla kannustetaan uudenlaisten kerrostaloasumisen tapojen ja tekniikoiden toteuttamiseen. Haluamme innostaa rakentajia kehitystyöhön. Rakentajille on luovutettu tontteja muun muassa laatukilpailun perustella; varauksen saa, mikäli tarjottava 6 Kuntatekniikka 4/2012

7 YHDYSKUNTA än puhdistamisesta, täytöstä ja pengerryksestä asuntorakentamiselle KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ Kalasataman keskus valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Osa kauppakeskuksesta tulee siltakannella olevan metron ja Itäväylän alapuolelle. Havainnekuva Ville Riikonen, Voima Graphics/ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kuntatekniikka 4/2012 7

8 YHDYSKUNTA Uusi Jätkäsaari levittäytyy merelle. Ranta-alueiden täytöt valmistuvat tänä vuonna. Matkustajasatamaa on laajennettu ruoppaamalla. laatu on parempaa kuin muilla. Mukana on muun muassa energiatekniikkaa sekä puu- ja moduulirakentamiseen liittyviä kokeiluja, Oasmaa linjaa. Esirakentaminen maksaa Mitkä ovat esirakentamisen kustannukset, kun teollisen toiminnan jäljiltä maaperääkin on puhdistettava? Kyösti Oasmaan mukaan hinta on suhteutettava valmiin tonttimaan hintaan. Merenrantaa rakentamalla kaupunki luo itselleen edullisesti kokonaan uutta tonttimaata. Merenrannassa maan hinta koostuu siitä, että maaperä valmistellaan rakentamista varten pilaantuneita maita poistamalla ja puhdistamalla sekä stabiloimalla. Kantakaupungin molemmilla puolilla sijaitsevilla alueilla kyse on varsin edullisesta rakennusmaan hankinnasta, etenkin kun lopputuloksena on paraatipaikalla olevia merenranta-alueita, Oasmaa sanoo. Tonttien puhdistamiseen tarvittavat varat on iskettävä pöytään etukäteen, mutta sijoitus saadaan takaisin nopeasti, mikäli tontti myydään. Kalasataman alueella myyntihinnat ovat vaihdelleet euron välillä kerrosneliömetriä kohden. Vuokratonteilta sijoitus tulee takaisin vasta vuosien kuluessa vuokratuoton muodossa. Kaupunki myykin parhaat merenrantapaikat tontteineen ja rakennusoikeuksineen vapaarahoitteiseen tuotantoon, jotta alueen investointikustannukset saadaan katettua. Myynti- ja vuokrahinnat määräytyvät alueen houkuttelevuuden mukaan, Oasmaa linjaa. Puhdistusta ja vahvistamista Kalasataman aluerakentamisprojektia vetävä projektinjohtaja Hannu Asikainen sanoo, että perustamisolosuhteet ovat erityisen huonot Kalasataman pohjoisosassa, jossa maaperä on täytettyä merta ja täyttökerroksen alla on muita pehmeämpiä kerroksia. Alueet on vahvistettava sivusiirtymien ja painumien estämiseksi. Esirakentamista on tehty Sörnäistenniemen alueella ja Kyläsaaren pohjoisosassa, joista asuntotuotanto on lähtenyt liikkeelle. Sörnäistenniemessä esirakentaminen toteutettiin pääasiassa joko painopenkereillä tai tiivistämällä maata betonista järkälettä pudottamalla. Pudotustiivistyksen suoritti urakoitsija ja painopenkereet teki kaupungin oma rakentaja Stara. Toimenpiteen jälkeen kevyet rakenteet kuten autohallit ja myös kadut pystytään rakentamaan paaluttamatta. Kyläsaaressa on jouduttu katu rakentamaan paalulaatalle, samoin kuin Sörnäistenniemellä pienellä alueella. Lisäksi on käytetty EPS-kevennystä joillakin kaduilla, Asikainen kuvaa. Sörnäistenniemessä talojen paaluina on käytetty sekä lyöntipaaluja että porapaaluja, joilla päästään täyttömaassa olevien lohkareiden läpi. Pilaantuneita maita on poistettu alueilta, joilla rakentaminen on käynnissä. Isoimmat kunnos- Seppo Haavisto Helsingin kaupungin mediapankki/vladimir Pohtokari Kyse on varsin edullisesta rakennusmaan hankinnasta, kun ollaan paraatipaikalla, aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa sanoo. Jätkäsaaressa puhdistustöitä ja maanvaihtoja on tehty vähemmän kuin Kalasatamassa, mutta täytöt ovat isoja. 8 Kuntatekniikka 4/2012

9 Helsingin kaupunkisuunnitteuvirasto JÄTKÄSAARI Pinta-ala 100 ha Puistoa 19,8 ha Kerrosala yht k-m 2 Asuinrakennukset k-m 2 Työpaikat ja palvelut k-m 2 Asukkaita Työpaikkoja Rakentamisvuodet KALASATAMA Pinta-ala 175 ha Kerrosala yht k-m 2 Asuinrakennukset k-m 2 Työpaikat ja palvelut k-m 2 Asukkaita Työpaikkoja Rakentamisvuodet tustyöt tehtiin Suvilahden entisellä kaasutehtaan alueella, jonne asennettiin muun muassa huokoskaasun keräilyputkisto. Tuleviin täyttöihin varaudutaan. Kalasataman eteläosassa on paikka, johon varastoidaan eri puolilta kaupunkia rakennushankkeista louhittua kalliota, ja jossa voidaan esikäsitellä pilaantuneita maita. Isot täytöt Jätkäsaaressa Jätkäsaaressa entisellä tavarasatama-alueella puhdistustöitä ja maanvaihtoja on tehty vähemmän kuin Kalasatamassa, mutta täytöt ovat isoja. Ranta-alueiden täytöt saadaan loppuun tänä vuonna. Rakennukset perustetaan pääosin paaluttamalla. Alkuperäisten saarien kohdalla voidaan perustaa maanvaraisesti, mutta syvimmillään kova pohja löytyy yli 15 metrin syvyydestä, kertoo Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Timo Laitinen. Matkustajasatamaakin on laajennettu ruoppaamalla, sillä satama halutaan säilyttää lähellä keskustaa. Jätkäsaaressa on erisuuruisia ja -laatuisia pilaantuneita maaalueita, joiden kaivumassat sijoitetaan pääosin puistoalueen maatäyttöihin. Bunkkerin, tavarasataman entisen kappaletavaravaraston, eteläpuolella on entinen kaatopaikka, jonka geoteknisten ja ympäristöhygieenisten toimenpiteiden selvittäminen on työn alla. Alue on nyt kaavoitettu liikuntapuistoksi. Tutkimuksia on tehty eri vaiheissa tutkimusverkkoa tihentäen ja niitä jatketaan, Laitinen sanoo. Täytöissä ja lisäalueiden rakentamisessa on käytetty Län- Kuntatekniikka 4/2012 9

10 Seppo Haavisto Hannu Asikainen Sörnäistenniemen alueella, jossa katu- ja asuntorakentaminen on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle tämän vuoden aikana. ALA Arkkitehdit Oy simetron louhinnasta syntyviä massoja, mutta kaikki syntyvä louhe ei sinne mahdu. Iso täyttö on alueen puistovyöhykkeen nostaminen plus kymmenen metrin korkeuteen nykyiseltä plus kolme -tasoltaan. Nosto tehdään muun muassa sekä pysäköintijärjestelyjen että pintavesien poisjohtamisen takia. Täytöillä ja pengerryksillä kaupungissa varaudutaan myös merenpinnan nousuun. Merenrantakohteissa katujen alin taso on tavallisesti plus kolmessa metrissä, alimmissa kohteissa lähellä rantaa korkeus voi olla plus 2,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämän korkeuden pitäisi riittää seuraavaksi 200 vuodeksi. Jätteet putkeen ja puiston alle Sekä Jätkäsaareen että Kalasatamaan toteutetaan maanalainen alipaineella toimiva jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Järjestelmällä kerätään sekajätettä, biojätettä, paperia ja pienkartonkia. YIT toimittaa ruotsalaisen Envacin järjestelmän, jonka toimitussopimukseen sisältyy noin 25 vuoden palvelusopimus. Sekä Jätkäsaaren että Kalasataman jäteasema rakennetaan puiston alle. HSY huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta jäteasemalta. Jätkäsaaressa jätehuollosta vastaa Jätkäsaaren Rööri ja Kalasatamassa Kalasataman Imu, ja yhtiöillä on yhteinen toimitusjohtaja. Järjestelmää laajennetaan sitä mukaa kun rakentaminen etenee, Timo Laitinen kertoo. Jätejärjestelmän täyttöluukut voivat sijaita vaikkapa porttikongissa menomatkan varrella. Isompaa kuivaa jätettä, isokokoista kartonkia, lasia ja metallia varten tulee alueellisia keruupisteitä. Ensimmäinen alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä on toteutettu Suomessa Espoon Suurpeltoon, Ruotsissa niitä on tehty 1960-luvulta lähtien. Logistiikkaoperaattori vastaa järjestyksestä Sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa toimii kaupungin toimeksiannosta logistiikkaoperaattori, jonka tehtävänä on muun muassa Havainnekuva/Heikki Muntolan Townhouse kilpailuvoiton jatkotyö Seppo Haavisto Kaupunkivillojen rivi kanaalin rannalla on yksi Jätkäsaaren uusista asumiskonsepteista. Valaistu pienoismalli esittelee Helsingin uudet asuinalueet. Ilmakuvan päälle on istutettu 3D-pienoismallit rakennettavista Kalasatamasta, Keski-Pasilasta, Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta. Timo Laitisen oikean kämmenen kohdalla on Jätkäsaari. Malli on esillä kaupungintalon Virka Galleriassa asti. Tyynenmerenkatu johtaa Jätkäsaareen, jonka maamerkiksi on kaavailtu 33-kerroksista Kämp-hotellia. Sen rakentaisi norjalainen sijoittaja AB Invests AS. 10 Kuntatekniikka 4/2012

11 YHDYSKUNTA Kalasatamaan Hanasaaren alueelle suunnitellaan viittä terassitalokorttelia noin asukkaalle. Korttelien korkeudet vaihtelevat kahdesta kahdeksaantoista kerrokseen. Verkkosaareen puolestaan on hahmoteltu kelluvia asuntoja. rakentamistoiminnan häiriövaikutusten minimointi, aluevuokrausten valvonta, kulkuyhteyksien turvaaminen ja yleisen siisteyden valvonta. Operaattori on luonteva taho ottaa yhteyttä yllättävissä ongelmatilanteissa ja henkilöt ovat paikalla päivittäin. Asiat sujuvat. Kokemukset ovat hyviä, ja mallia käytetään jatkossakin alueellisten rakentamiskohteiden hallinnassa. Toimintatapa pienentää selvästi rakentamisen haittoja alueen ensimmäisille asukkaille ja myös naapurialueiden väelle. Erinomaista on, että tieto asioista ja ongelmista kulkee molempiin suuntiin, Kyösti Oasmaa vahvistaa. Kalasatamasta älykkään sähköverkon mallialue Kalasataman alueella kehitetään ja testataan tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Tavoitteena on luoda älykkään sähköverkon mallialue. Uusinta energia- ja informaatioteknologiaa sekä automaatiota yhdistämällä luodaan kestävän kehityksen mukainen, vähäpäästöinen energiajärjestelmä palveluineen. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsingin Energia, Helen Sähköverkko, ABB, Nokia Siemens Networks, Fingrid ja Mitox. Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto: tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Sähköautojen akustot voisivat toimia sähkön varauspisteinä, eli tarpeen vaatiessa ne purkaisivat varauksensa kiinteistön verkkoon. Visioon kuuluu, että asukkaat voivat seurata omaa energiankäyttöään reaaliajassa, Kyösti Oasmaa kertoo. Sähköautojen käyttöön varaudutaan. Kalasataman keskuksen toteutussopimukseen on kirjattu, että pysäköintitiloihin asennetaan sähköautojen latauspisteitä. Myös katujen varsilla olevia latauspisteitä pohditaan. Talous- ja suunnittelukeskus/jarmo Roiko-Jokela Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kuntatekniikka 4/

12 Helin&Co Arkkitehdit YHDYSKUNTA Jätkäsaaren ja Kalasataman identiteetit kumpuavat HYVÄ JÄTKÄ JA RUOKAKULTTUURIN Uusille alueille luodaan identiteetti, johon asukkaat voivat samaistua ja johon voi tukeutua asuinpaikan valinnassa. Alueiden tulisi täydentää toisiaan, kilpailu olisi pahasta. Identiteetti syntyy kunkin alueen historiasta ja maantieteestä. 12 Kuntatekniikka 4/2012 TEKSTI Matti Valli Jätkäsaaren historia on sataman historiaa, ja imago luodaan satamatoimintoihin liittyvien mielikuvien varaan. Puhutaan esimerkiksi Hyvästä jätkästä. Jätkäsaaren visuaalinen ilme logoineen luotiin ennen Madonna-konserttia vuonna Ilme näkyy kaikissa julkaisuissa, ja olemme tilanneet kirjailija Hannu Mäkelältä myös Hyvä jätkä -nimisen kirjan, Timo Laitinen sanoo. Jätkäsaareen halutaan kivijalkamyymälöitä aluetta elävöittämään. Alueen liikekeskuksesta tulee hillitty, ettei se ime voimaa pois pienliiketiloilta. Internetissä toimiva karttasovellus kertoo, mitä liiketiloja missäkin kiinteistössä on, mitä on tulossa ja keneen voi ottaa yhteyttä, Jätkäsaaren projektinjohtaja Timo Laitinen selvittää. Teollisuuden historiaa, nykyajan kulttuuria Kalasataman historia pohjautuu satamaan, energiantuotantoon, kaasulaitokseen ja teolli- Kalasataman keskukseen tulee kauppakeskuksen lisäksi asumista, liiketiloja sekä sosiaali- ja terveysasema 20 vuoden sopimuksella. Tukkutorin yhteyteen suunnitellaan Hyvän ruuan keskusta. Helsingin kaupungin mediapankki/vladimir Pohtokari Vanhasta varastosta korjataan Jätkäsaaren monitoimitaloa, Bunkkeria. Sinne on tulossa uima-allas ja tilaa kulttuuriharrastuksiin. Ylimpään kerrokseen rakennetaan asuntoja. suuslaitoksiin, joissa on harjoitettu mm. elintarviketeollisuutta. Kirjailija Kjell Westön tarinat liikkuvat pitkälle Sörnäisten rannassa ja sen historiassa. Tukkutorin alueesta kehittyy muun muassa ruokakulttuurin keskus, Kalasataman projektinjohtaja Hannu Asikainen sanoo. Kulttuuria on. Jätkäsaaren viereisessä Ruoholahdessa on Kaapelitehdas. Kalasatamassa on Suvilahden vanhasta voimalaitoksesta ja kaasutehtaan alueesta muodostuva kulttuurikeskus, jossa pidetään tapahtumia ja näyttelyitä. Oman identiteettinsä alueella luo SRV:n toteuttama Kalasataman keskus, johon rakennetaan mm. kauppakeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä Suomen tihein asukaskeskittymä: alle neljän hehtaarin alueelle tulee noin asukasta. Kalasataman keskus muodostuu kahdeksasta kerroksisesta tornista. Erojakin on. Kalasatamassa metro kulkee aivan alueen keskustan läpi. Jätkäsaaressa on vilkas matkustajasatama, joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunulla ja metro on kävelymatkan päässä. Jätkäsaaren maamerkiksi tullee 33-kerroksinen Kämp-hotelli, jonka rakentaa norjalainen sijoittaja AB Invests AS. Jätkäsaareen tulee huviveneilijöille kolme marinaa ja mahdollisesti venehotelli, jossa moottoriveneitä voidaan säilyttää ikään kuin hyllyllä. Purjeveneitä mastoineen sinne ei mahdu. Tiukat neuvottelut Tiukat neuvottelut ovat kuuluneet asiaan. Jätkäsaaren ja Kalasataman jätteen imukeräysjärjestelmän toimittajan valintaprosessi kesti 1,5 vuotta. Julkinen hankinta ja pitkäaikainen toimitusprosessi edellyttivät monivaiheisia neuvotteluja, joissa asioihin piti pureutua syvälle. Bunkkerirakennuksen töiden käynnistäminen on myös tuskallista, koska toiminnan sisällöstä ei ole saatu aikaan päätöstä, Timo Laitinen sanoo. Alunperin Bunkkeriin piti sijoittaa muun muassa peruskoulu, mutta opetuslautakunta päätti toisin. Nyt Laitinen haluaa ke-

13 historiasta KESKUS Lennätä lehdet uuteen lukuun TAPAHTUU 2012 JÄTKÄSAARESSA Pietarin liikenne aloitti tammikuussa. Rakentaminen käynnissä 18 tontilla, lisäksi rakentaminen käynnistyy noin 10 tontilla. Ensimmäiset asukkaat muuttavat touko-kesäkuussa. Raitiovaunulinjat 8 ja 9 aloittavat liikennöinnin Jätkäsaareen. Sataman laajennuksen rantarakenteet valmistuvat Jätkäsaaren kärjessä. Kalliotilan rakentaminen alkaa Jätkäsaarenkallion alueella. Jätkäsaaren pysäköintiyhtiö perustetaan. Jätteenkeräysaseman rakenta- hittää Bunkkerista vetovoimaisen monitoimitalon. Kalasataman keskuksen neuvottelumenettelyyn perustuva kilpailutus vaati puolestaan kahdeksan kuukauden aikana lähemmäs sata neuvottelua potentiaalisten toteuttajien SRV:n, Cityconin ja Skanskan kanssa. Neuvotteluissa kaupungin väki istui 1,5 henkilötyövuoden verran. Kilpailuprosessi kesti pari vuotta. Kalasataman keskukselle etsittiin toteuttaja-rahoittajaa, joka rakentaisi myös julkiset rakennusosiot kuten kadut ja sillat ja metroon liittyvät laajennustyöt. Hankkeen voittajalle SRV:lle tämä on miljardiluokan hanke ja yhtiön kaikkien aikojen isoin työmaa, Hannu Asikainen toteaa. Kalasataman keskuksen kilpailutusprosessi palkittiin 2011 kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnolla. minen alkaa. Katurakentaminen jatkuu Länsisataman- ja Välimerenkadulla. Kevyen liikenteen väylä Baana valmistuu kesäkuussa. KALASATAMASSA Sörnäistenniemen katurakentaminen ja asuntorakentaminen on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Kalasataman keskuksen rakentaminen on käynnissä. Kyläsaaren pohjoisosassa ensimmäiset opiskelija-asunnot valmistuvat. Jäteputkijärjestelmän rakentaminen on käynnissä ja se otetaan käyttöön 2013 lopussa. Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet. Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen.

14 Helsingin keskustan alle rakennettava kaksiraiteinen PISARA on edellytys juna Helsingin keskustan alle suunnitellun Pisara-radan yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistuivat Rata- ja rakentamissuunnittelu käynnistyy tänä vuonna ja kestää ainakin 2015 loppuun. Rata voisi olla liikenteellä Suunnitteluvaiheen kustannusarvio on 40 miljoonaa, radan 750 miljoonaa euroa. Jussi Lindberg, projektipäällikkö Liikennevirasto Radan rakentamisen vaikeuksien takia on tarpeellista tehdä ratasuunnitelman lisäksi rakentamisen suunnittelua ennen lopullisen toteuttamispäätöksen tekemistä. Tässä esitettävät tekniset ratkaisut perustuvat yleissuunnitelmaan, ja niitä tarkistetaan jatkosuunnittelussa. Radan rakentamisen tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn, kapasiteetin ja toimintavarmuuden lisääminen. Pisararata mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustassa, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Helsingin rautatieasemalta vapautuu raiteita kauko- ja taajamaliikenteelle. Junaliikenteen ka- KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ Kuntatekniikka 4/2012

15 YHDYSKUNTA kaupunkirata maksaa 750 miljoonaa Tunnelirata kiertää kantakaupungin Pisara-ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkirailiikenteen kehittämiselle Viistokuva tunnelin suuaukoista/liikennevirasto pasiteetin lisääminen mahdollistaa raideliikenteeseen tukeutuvien nykyisten ja tulevien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämisen Helsingin seudun työssäkäyntialueella. PISARA-RATA Uutta kaksoisraidetta noin 7 km Uutta kaksoistunnelia noin 6 km, tästä betonitunnelin osuus noin 850 metriä Kolme maanalaista asemaa, laituripituus 230 metriä Radan tavoitenopeus 80 km/h Rakennuskustannukset yhteensä 750 M (arvio 2019 kustannustasossa), josta esimerkiksi 42 M 2 M Louhittavat ja kaivettavat kalliomassat yht k-m 3, maamassat yht k-m 3 Kartta/Liikennevirasto teet Helsingin kantakaupungin kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus on kaksiraiteinen ja sijoittuu lähes kokonaan tunneliin. Radalla on kolme uutta maanalaista asemaa (Töölö, Keskusta ja Hakaniemi). Nykyiset Espoon ja Keravan linjat voidaan yhdistää heilurilinjaksi. Rakenteilla olevalla lentoaseman kautta kulkevalla Kehäradalla voidaan liikennöidä Pisara-radan avulla rengasmaisesti. Vaakageometrian osalta on tavoitteena ollut käyttää vähintään 600 metrin kaarresäteitä. Keskustan aseman suoran osuuden molemmilla puolilla on kuitenkin sisemmällä raiteella jouduttu käyttämään 420 metrin kaarresäteitä. Ulomman raiteen osalta käytetty kaarresäde on 450 metriä. Suurin pituuskaltevuus ratalinjalla on 40 tunnelin läntisen suuaukon ja Töölön aseman välillä. Näin tunnelin suuaukolle saatiin 18 :n kaltevuusjakso kohdalle, jossa junat voivat joutua pysähtymään nousujaksolla olevalle opastimelle. Suurella pituuskaltevuudella pyrittiin myös minimoimaan päältä kaivettavien betonitunnelien pituutta. Asemat louhitaan kallioon Kaikki asemat ovat kallioon louhittavia tunneliasemia. Asemilla on keskilaiturit, joiden pituus on 230 metriä. Sisäänkäynnit on pyritty sijoittamaan ensi sijassa rakennuksiin ja katuaukioille. Erillisten sisäänkäynti- ja kuilurakennusten määrä on minimoitu. Asemien saavutettavuus on pyritty maksimoimaan sijoittamalla asemalle sisäänkäynnit molempiin päihin ja lisäksi suoraan keskeisiin liikekiinteistöihin. Tällä tavalla myös etäisyydet poistumisteille ovat riittävän lyhyet. Töölön asema sijaitsee Mannerheimintien ja Töölöntorin välissä, suunnitellun metroaseman pohjoispuolella. Rautatie- ja metroasemien sisäänkäynti sijaitsee Töölöntorin alla. Asema on ratageometrian ja kalliopinnan kannalta haastavassa paikassa. Keskustan asema sijoittuu tasolle 45 metriä merenpinnasta, Rautatientorin metroaseman ( 21 metriä) eteläpuolelle Helsingin maanalaisen yleiskaavan mukaiselle ratalinjaukselle, mutta aiemmin kaavailtua lännemmäksi. Maanalaiset hankkeet päällä olevissa kortteleissa vaikeuttavat radan rakentamista ylemmäksi. Hyvät kallioresurssit itse aseman kohdalla mahdollistavat asemahallin toteuttamisen avarana yksiholvisena tilana ja monipuoliset sisäänkäyntiyhteydet. Hakaniemen asema toimii 1982 valmistuneen metroaseman kanssa vaihtoasemaparina. Metroaseman toiminnallisessa ratkaisussa varauduttiin U-metrolinjaan, ja vaihtomatkustajia varten rakennettiin laiturihalliin parvitasot. Pisara-rata korvaa U-metrolinjan. Liittäminen metroasemaan määrittelee Pisara-aseman laiturin ylitystason korkeusaseman samaksi kuin metrolla ( 16 metriä). Kalliokaton ohuus aseman päällä edellyttää laiturihallin toteuttamisen 2-holvisena. Asemat toimivat myös itsenäisesti. Kaksi ratatunnelia Pisara-rata muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joiden välissä on noin 200 metrin välein painesuojatut yhdystunnelit pelastautumista varten. Tunneli on pyritty toteuttamaan kalliotunnelina, mutta kalliokaton riittämättömyyden takia tunneleiden suuaukoilla sekä Stadionin vieressä tunneli on jouduttu suunnittelemaan päältä rakennettavana betonitunnelina. Pääradan itäpuolella sijaitsee Linnanmäen ja Alppipuiston kohdalla seudullisen liikenteen pyörätie. Tunnelin suuaukon kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue puistosta. Kalliotunnelin jatkeeksi rakennetaan jonkin verran betonikantta. Rata ylittää Vauhtitien sillalla Eläintarhan kentän eteläpuolella. Vauhtitien tasausta lasketaan sillan alittavalta kohdalla noin 250 metrin matkalla. Alikulkukorkeus on 4,6 metriä. Kadun vaa- Alppipuiston kohdalla, pääradan itäpuolella on seudullisen liikenteen pyörätie. Tunnelin suuaukon kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue puistosta. Kuntatekniikka 4/ Havainnekuva Liikennevirasto

16 Vauhtitien sillan rakenne on jatkuva jännitetty palkki. kageometria säilyy nykyisellään. Vauhtitien tasausta joudutaan siltapaikalla laskemaan 2,2 metriä tasolle +6,0. Pysäköintialueen tasaus leikataan samaan tasoon. Vauhtitien tasauksen lasku edellyttää tukimuurin rakentamista pääradan luiskan juureen. Ratasiltoja rakennetaan myös Nordenskiöldinkadun kohdalla pääradan molemmille puolille. Vauhtitien sillan erittäin pieni radan ja tien välinen risteyskulma johtaa pitkiin jänneväleihin ja yhtenäisellä kannella vinoihin tukilinjoihin. Raiteiden välinen etäisyys on pääradan puolella niin pieni, ettei se mahdollista kaukalopalkkirakennetta tai yläpuolista kannatinta raiteiden välissä. Sillan kansi on erotettu kahdeksi erilliseksi kanneksi, joiden välissä on liikuntasauma. Sillan rakenne on jatkuva jännitetty palkki. Havainnekuva Liikennevirasto Lentokenttärataan varaudutaan Pisara-rata on kaksiraiteinen, sähköistetty, molempiin suuntiin linjasuojastettu ja kauko-ohjattu sekä kulunvalvonnalla varustettu henkilöliikenteen rata, jota liikennöidään lähiliikenteeseen tarkoitetuilla sähkömoottorijunilla. Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet johdetaan suoraan Pisara-radalle. Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteista muodostuu siten yhtenäinen Helsingin kantakaupungin alittava rengasmainen kaupunkirata. Ennen Pisaran rakentamista Pasilan aseman länsireunaan rakennetaan lisäraide, jolloin pääradan kaukoliikenteellä on neljä laituriraidetta. Suunnittelussa varaudutaan ns. lentokenttärataan tai vastaavaan hankkeeseen, jolloin pääradan kauko- ja taajamaliikenteen käytössä olisi yhteensä neljä linjaraidetta. Myös Helsingin ja Pasilan välillä kauko- ja taajamaliikenteen käytössä tulee olla neljä linjaraidetta. Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet sekä nykyiset kaupunkiraiteet Helsingin aseman ja Pisaran erkanemiskohtien välillä jäävät kauko- ja taajamajunien käyttöön. Vuoroväli on radan valmistuessa tiheimmillään viisi minuuttia eli 12 junaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Junamäärä on noin 400 junaa vuorokaudessa. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että junat voivat liikennöidä kolmen minuutin välein kumpaankin suuntaan. Suunnittelu kestää 2015 loppuun Pisara-radan kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa vuoden 2019 hintatasossa. Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi on laskettu 1,54. Kaikissa laadituissa herkkyystarkasteluissa hyötykustannussuhde on yli yhden. Kustannusarviosta noin puolet kohdistuu asemiin ja toinen puoli tunneleihin, ratatekniikkaan ja muuhun infraan. Valtion talousarviossa vuodelle 2012 on Pisara-radan suunnitteluun myönnetty 5 miljoonaa euroa, ja neljä vuotta kestävän suunnitteluvaiheen kustannusarvio on 40 miljoonaa. Helsinki osallistuu suunnittelun kustannuksiin. Hankkeen suunnittelua viedään eteenpäin ensin ratasuunnittelulla ja sen jälkeen rakentamissuunnittelulla. Suunnittelun arvioidaan kestävän ainakin 2015 loppuun. Tämän jälkeen voidaan tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Rakentaminen voisi alkaa mahdollisen päätöksenteon jälkeen arviolta 2016, ja rata voisi olla liikenteellä Ajatus Pisara-radasta syntyi 1988 ideakilpailun tuloksena Jukka Tarkkala Markku Granholm Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin joukkoliikenteen 100-vuotispäivänä julistettiin ideakilpailu joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kilpailutehtävänä oli esittää joukkoliikenteen kehittämisvisio vuoteen 2030 ja konkreettisia joukkoliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta parantavia ratkaisuehdotuksia. Kilpailu päättyi puoli vuotta myöhemmin, ja 15 kilpailuehdotusta täytti kilpailun ehdot. Visiot vuodelle 2030 perustuivat lähes poikkeuksetta laajennetun raskaan raideverkon varaan. Sen runkona ovat lähiliikenneradat ja useampilinjainen metro, monissa ehdotuksissa rengasmetro. Ratoja täydentävät bussilinjat ja liityntäpysäköinti. Useissa ehdotuksissa oli painotettu Pasilan aluetta uutena keskustana. Kantakaupungin alueella oli useimmissa ehdotuksissa edelleen raitioliikenne. Joukkoliikenneympäristössä korostui saasteettomuus ja parempi ympäristön laatu. Palkintolautakunta arvioi, ettei ehdotusten joukossa ollut yhtään valmista toteuttamiskelpoista ratkaisua Helsingin joukkoliikennejärjestelmäksi. Sitä ei ideakilpailulta odotettukaan. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Jaetulle toiselle sijalle valitut metroideat Andante ja Cocacolakrapula jakoivat myös ensimmäisen ja toisen palkinnon yhteissumman. Kolmanneksi valittiin rautatieidea Linjanvetoja ja ehdotus Stadikka lunastettiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikennelaitos kehittivät kolmea palkittua työtä toteuttamiskelpoisempaan suuntaan konsulttitoimiston, VR:n ja geoteknisen osaston asiantuntijoiden kanssa. Jatkotyön raportissa ei asetettu ideoita paremmuusjärjestykseen. Rautatieidea Linjanvetoja käsitti 11,3 km pitkän rautatietunnelin, 1,8 km avorataa ja 8 asemaa. Mahdollisuus yhdistää rantarata ja päärata Kehäradan kautta nähtiin positiivisena asiana. Linjanvetoja jalostui Pisaraksi Vuonna 1997 valmistuneessa kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämisen Kanjo-selvityksessä tutkittiin useampaa ratikka-, metro- ja junavaihtoehtoa. Samalla kilpailutyö Linjanvetoja jalostui Pisaraksi. Vuonna 1998 tehtiin rautatielenkki Pisaran esisuunnitelma. Punavuoren ja Kauppatorin asemat putosivat tässä vaiheessa pois. Radan kaikissa suunnitteluvaiheissa mukana ollut Anssi Narvala ei tiedä, kuka alkoi ensimmäisenä käyttää sanaa Pisara. Raideliikenteen selvittelytyö jatkui Helsingin yleiskaavan 2002 suunnittelun aikana Kara-selvityksellä. Sen tuloksena yleiskaavassa on uusi metrolinja Pasilan, Töölön ja Laajasalon välillä ja mini-pisara sellaisena kuin sen tänään, 10 vuotta myöhemmin tunnemme. Vuonna 2006 radasta tehtiin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys. Rata on ollut mukana Etelä- Suomen rautatietieliikenteen visioissa, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Vuonna 2009 Pasilan alueen suunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että rautatieliikenteen tulevaisuuden tilantarve oli päätettävä tehtiin Pisara-radan yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Jyrki Kataisen hallitus päätti 2011 jatkaa radan suunnittelua. Liikennepoliittiseen selontekoon 2012 sisältyy periaatepäätös Pisara-radan rakentamisen käynnistämisestä seuraavalla hallituskaudella. 16 Kuntatekniikka 4/2012

17 YHDYSKUNTA Julkissektorilta toivotaan esimerkin voimaa Euroopan parlamentti esittää sitovia energiatehokkuustoimia MEP Claude Turmes (vihreät/luxemburg) haluaa ohjata EU:n aluekehitysvaroja energiatehokkuusinvestointeihin. EU:ssa käydään kovaa kädenvääntöä energiatehokkuutta lisäävän direktiivin sitovuudesta. Julkisen sektorin ja etenkin kuntien toivotaan antavan esimerkillään voimaa energiatehokkuustyölle. TEKSTI Hannu Taavitsainen KUVA Riku Cajander Euroopan unionia uhkaa taas uusi epäonnistuminen. Talouskurin lipsuminen ja velkataakat koettelevat useita unionimaita, mutta myös ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuksessa on jääty pahasti puolitiehen viisi vuotta sitten yhdessä sovituista päämääristä. EU asetti vuonna 2007 kunnianhimoisia ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Niin sanottu 2020-triplapäätös velvoittaa vähentämään päästöjä, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja säästämään energiaa 2020 mennessä. Koko energiaketjua tehostettava direktiivillä Euroopan komissio esitteli kesällä 2011 ehdotuksensa energiatehokkuusdirektiiviksi (EED). Taustalla on uhka siitä, että EUhuippukokouksessa maaliskuussa 2007 asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman mittavia lisätoimia. Direktiivillä halutaan taata, että 20 prosentin päästövähennykset toteutuvat 2020 mennessä. Päämäärään pyritään mm. vähentämällä polttoaineiden kulutusta, saattamalla hankinnat energiatehokkaiksi ja lisäämällä rakennusten energiatehokkuusremontteja. EU-toimielinten käsiteltävänä oleva EED-ehdotus kattaa koko energiaketjun tuotannosta kulutukseen. EED toisi paljon uutta yksityissektorin lisäksi koko julkishallintoon kunnat mukaan lukien. Tärkeä lähtökohta on julkisen sektorin esimerkin voima. Etenkin Euroopan parlamentissa on korostettu, että energiatehokkuuden parantamiseksi tulee päästä parempaan sitovuuteen. Useat jäsenvaltiot, Suomi niiden joukossa, kuitenkin kannattavat sen sijaan joustavuutta. Kunnilta pois rakennusten energiaremonttivelvoite Euroopan parlamentti teki komission EED-ehdotukseen yhteensä lähes muutosesitystä valiokuntavaiheessa keväällä. Europarlamentaarikot päätyivät vaatimaan mm. maakohtaisia sitovia energiansäästötavoitteita. EU-alueen energiankulutuksesta 40 prosenttia syntyy rakennusten lämmityksestä. Tämän vuoksi parlamentti vaati, että jäsenmaille asetetaan rakennusten energiatehokkuuskorjauksiin maakohtaiset sitovat tavoitteet, painopisteenä julkisten rakennusten energiatehokkuusremontit. Kunnissa ja Suomen Kuntaliitossa on pelätty, että EED:n tuoma remonttirumba kiristäisi kuntataloutta. Direktiiviä käsiteltäessä kuntia koskevat rakennusten energiaremontointivelvoitteet on kuitenkin poistettu. Ne kohdistetaan ainoastaan valtion keskushallinnon rakennuksiin. Suomessa tämä kohdistuisi lähinnä Senaatti-kiinteistöjen rakennuskantaan. Puheenjohtajamaana kuluvana keväänä toimiva Tanska on edistänyt energiatehokkuusdirektiivin käsittelyä. Huhtikuun alussa Tanskan johdolla jäsenvaltioiden kesken neuvostossa muovattiin kompromissiesitys, jonka pohjalta komissio, neuvosto ja parlamentti jatkavat toimielinten yhteisvalmistelua eli trialogia. MEP Turmes: tukea aluekehitysrahastoista Euroopan parlamentissa energiatehokkuusdirektiivin raportoijana toimiva MEP Claude Turmes (vihr.) huomauttaa, että Saksaan on luotu uutta työpaikkaa liittovaltion tukemilla energia-alan investoinneilla. Turmes haluaa ohjata EU:n rakennerahasto- ja koheesiovaroja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Kuntatekniikka 4/

18 HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT KW AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA TEKNIIKALLA! HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä. Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja puhtaasta palamisesta. Alhaisempi polttoaineen kulutus Automaattinen tuhkan poisto erilliseen säiliöön Automaattinen sytytys Kattilan automatiikalla voidaan säätää lämmityspiirejä Kompakti rakenne pienet kuljetusmitat Helppo ja nopea asentaa Valmius aurinkolämmitykselle HERZ-kattilat vuosikymmenten kokemuksella! Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön! Muita tuotteitamme: Aurinkokeräimet RST-savupiiput Puukaasutuskattilat (pilkkeelle) Pellettivarastot Biox SolarBiox Oy PL 57, Helsinki p , TURVALLISUUS ENSIN KAIKKIALLA! Kestävä energia on erinomaista bisnestä EU-asiantuntija Frederic Boyer kannustaa kuntia toimiin energiatehokkuuden hyväksi, vaikka se ei ole yhtä seksikästä kuin esimerkiksi tuulivoimalapuistojen rakentaminen. TEKSTI Hannu Taavitsainen KUVA Riku Cajander Kaupunkien Energy Cities -energiajärjestön EU-asiantuntijan mukaan kestävä energiapolitiikka on erinomaista liiketoimintaa. Järjestön mukaan energiatehokkuuden parantamisessa ei ole syytä viivytellä. Noin 30 maan kaupunkeja edustavan Energy Cities -järjestön tehtävinä ovat kuntien edunvalvonta ja yhteistyö energia-alalla. Järjestön EU-asioiden asiantuntija Frederic Boyer muistuttaa, että kaupungeilla ja kunnilla on useita avainrooleja energia-asioissa. Monet kaupungit ja kunnat tuottavat energiaa, myös yhteistuotanto on yhä yleisempää. Kunnat ovat energian kuluttajia ja ne vastaavat merkittävistä suunnittelu- ja säätelytehtävistä. Suhteessa alueensa kansalaisiin ja yrityksiin kunta toimii myös motivoijana ja neuvojana vaikuttaen siten energian käyttöön. Uudet työpaikat ovat lisämotiivina kunnille Kunnilla on Boyerin mukaan monia perusteita toimia aktiivisesti kestävän energiapolitiikan puolesta ja parantaakseen energiatehokkuutta. Kyse on ennen kaikkea asukkaiden hyvinvoinnista, elinkeinoista ja työllisyydestä. Talouskriisin aiheuttamia työpaikkamenetyksiä voidaan osin korvata siirtymällä kestävämpään energiapolitiikkaan. Kestävä energia on erinomaista bisnestä, Boyer sanoo. Hän kannustaa kuntia toimimaan energiatehokkuuden hyväksi, vaikka se ei ole yhtä seksikästä kuin esimerkiksi tuulivoimapuistot, joista saa näyttäviä kuvia tiedotusvälineisiin. Kolmen askeleen hidas tanssahtelu ei enää riitä Energy Cities kritisoi voimakkaasti EU-johtoa kannanotossaan energiatehokkuusdirektiivistä. Järjestö vertaa direktiivistä käytävää EU-toimielinten trialogiväittelyä kolmen askeleen hitaaseen tanssiin. Ensi askeleena EU-valtiojohtajat asettivat energiatehokkuuden parantamisen prioriteetiksi, mutta toisessa askeleessa alkoi kompastelu: eturyhmät lobbareineen saivat komission luopumaan sitovista tavoitteista. Kohta tuleva kolmas askel uhkaa järjestön mukaan jäädä vaisuksi, sillä sitovia tuloksia ei ehkä saada. Energy Cities huomauttaa, että lähes kunnan johtajat eli pormestarit ovat Covenant of Mayors -liikkeen kautta sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin 20 prosenttia, jota nyt tavoitellaan Kuntatekniikka 4/2012

19 Sua lähde kaunis katselen Tampereen teknillisen yliopiston professori Ari J. Hynynen sekä dosentit Petri S. Juuti ja Tapio S. Katko ovat tuottaneet kirjan Water Fountains in the Worldscape eli Suihkulähteiden maailmanmaisema. Takakannessa kerrotaan, että komea teos on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja jatketaan, että ihme kyllä, vaikka jokaisessa kaupungissa on ainakin yksi suihkulähde. Ehkä ensimmäiseksi ehtiminen johtuukin siitä, että aineistoa on todella paljon. Tekijöitä on kirjaan kertynyt noin 15. Lähteen lumo Lähdevesi on antanut aihetta lukemattomiin tarinoihin alkaen Raamatun Rebekasta ja Kreikan Narkissoksesta. Ensin mainittu oli toimelias tyttö, joka juotti kosija-asiamiehen kymmenen kamelia, vaikka ne särpivät varmaan kymmenen astiallista kukin. Jälkimmäinen taasen ihastui kuvaansa veden kalvossa, ja sillä tavalla saivat alkunsa kaiken maailman narsistit. Luonnossa lähde syntyy niin, että pohjavettä jää paineeseen läpäisemättömän maa-ainespatjan alle ja pulpahtaa sieltä esiin, kun löytää aukon. Pietarhovin kuulut kaskadit saavat painevetensä pikkujokien yläjuoksuille rakennetusta patojärvistä. Freiburgin Bächlet virtaavat läheiseltä kukkulalta läpi kävelykeskustan kivetyissä puroissa. Pumpuilla saa aikaan virtauksen tai suihkun mihin vain. Jokseenkin joka kaupungissa on isompi tai pienempi virtaavan veden väylä, jopa koskikin. Virtaavaa vettä kutsutaan eläväksi vedeksi, vastakohtana seisovalle. Se solisee somasti ja vilvoittaa kesähelteellä ympäröivää ilmaa. Lammikot pilaavat kaiken, tekevät puutarhan epäterveelliseksi, ovat täynnä kärpäsiä ja sammakoita, Suihkulähdekirja siteeraa motossaan Sir Francis Baconia (Of Gardens 1625). Kuuluisia suihkuttajia Maailman kuuluisin suihkulähde vuodelta 1762, Fontana di Trevi sijaitsee Quirinalen alueella Roomassa. Se sisältää suuren tekokallion, altaan ja 20 metriä korkean ja 26 metriä leveän barokkiseinämän, joka on koristeltu barokkipalatsin julkisivuksi. Keskellä ajaa meren jumala Okeanos merihevosten vetämässä vaunussa. Altaiden moninaiskäytön symbolina kahlaa näyttelijä Anita Ekberg Trevin suihkulähteessä Federico Fellinin elokuvassa La Dolce Vita (1960). Treviin liittyy uskomus, että jos Roomassa vieraileva heittää kolikon suihkulähteeseen, hän palaa kaupunkiin takaisin. Suomesta kirjaan on päässyt Helsingin kauppatorin Havis Amanda merileijonineen Yleisvaikutelmaksi kirjasta jää, että vanhemmat suihkulähteet ovat taiteellisesti enemmän silmää miellyttäviä kuin uudemmat, joissa on usein vain jokin tökkö tekninen ratkaisu. Toivotaan alalle onnea jatkossa, koska vesiaiheet ovat taattuja kestosuosikkeja, myös pimeällä värivalaistuina. Suihkulähteet kaupunkirakenteessa Suihkulähteellä varustetut paikat ovat parasta, mitä kaupunkilaiset tietävät. Niitä saisi olla melko tiheässä, Hermann Knoflacherin oppien mukaan aina parinsadan metrin välein, vaikkapa vain sen kokoisia kuin Brysselin Manneken Pis. Knoflacher esittää kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia toimintamallin: Talot ja rakennelmat ovat tunnetusti sitä arvokkaampia, mitä kauniimman paikan läheisyydessä ne ovat. Paikat ovat tosin kunnallishallinnon toimialaa, mutta niiden ulkonäkö on ankkuroitava niiden äärellä olevien talojen omistajien vastuualueeseen. Kiinteistönomistajien on osallistuttava yleisten julkisten tilojen rahoitukseen ja ylläpitoon, koska he myös hyötyvät siitä. Siitä vain omia suihkukaivoja laittelemaan, arvoisat kaupunkitalolliset. Ei niiden isoja tarvitse olla. Pääasia, että solisee ja suihkuaa. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Lontoon Trafalgar Squaren suihkulähde kuuluu maailmankaupungin päänähtävyyksiin. Tapio Katko 2006 Kuntatekniikka 4/

20 Tampereen asuntomessut tarjoavat ekotehokkuutta Vuoreksen pikkukaupunki Kesän asuntomessut järjestetään Tampereen uudessa kaupunginosassa Vuoreksessa, joka on yksi Suomen suurimmista kaupunkirakentamisen hankkeista. Noin 600 asukkaan messualue on vain alle 10 prosenttia koko Vuoreksesta. Messualue sijoittuu kaupunginosan palvelujen sydämen, Vuoreskeskuksen, viereen. Reetta Hynynen, tiedottaja Tampereen kaupunki Asuntomessualue on tiivis ja selkeä, ja sen jokaisesta korttelista on yhteys puistoon tai muille virkistysalueille. Välittömässä läheisyydessä on kaksi pientä järveä. Alueen kerros- ja rivitalot on rakennettu kaupunginosan pääväylän, Vuoreksen puistokadun varrelle. Omakotitalot sijoittuvat ryhmiksi Frans Emilin kadun ja siihen liittyvän neljän lyhyen kujan varteen. Taloryhmiä sitovat yhteen muutamat keskeiset ominaisuudet kuten rakennusten sijoitus tontilla, rakennuksen muoto, väritys sekä julkisivumateriaali. Kaarevanmuotoinen kehitysvammaisten palvelukoti sijoittuu messualueen pohjoisosaan. Alueelle rakennetuista 185 asunnosta on näytteillä 27 omakotitaloa, neljä rivitalo-, kolme pari- 20 Kuntatekniikka 4/2012

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ Asemat ja reitti PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 Jussi Lindberg, Jukka Tarkkala Töölö, Keskusta ja Laituripituus 230 metriä Nopeus 80 km/h Tunneleiden suuaukot Eläintarhan kentän eteläpuolella ja

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa 1 Maanalaiset tilat kuntatekniikassa Kuntatekniikan päivät 3-5.6.2010 JANNIS MIKKOLA 2 Miksi maan alle Maanalaisella rakentamisella: - Kaksinkertaistetaan tilankäyttö - Parannetaan ympäristön ja elämisen

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA LIVI/1786/04.02.01/2016 VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA 2(8) Liikenneviraston ja Kaupungin ja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia EKK ry:n kevätseminaari 20.3.2014 Lieksa Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Mäntyharjun keskustan kehittäminen Projektin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin 1. Yleistä Kaupungilla on varattuna vuoden 2012 lopulla tontteja noin 10 000 asunnon rakentamista

Lisätiedot

Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011. Yhteisesitys ryhmävieraille

Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011. Yhteisesitys ryhmävieraille Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011 Yhteisesitys ryhmävieraille Asuntomessut on suurtapahtuma Suomen suurin maksullinen yleisötapahtuma Viime vuonna kävijöitä oli 158 344 (levikintarkastus) 98 % aikuisväestöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 1861/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 22.4.2013 Kaupunginhallitus 151 6.5.2013 80 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet 1 Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet VMY Kaivos- ja louhintajaoston syysretki 15.9.2011 JANNIS MIKKOLA 2 Historia Maanalaisen tilan hyödyntäminen on alkanut esihistoriallisella ajalla, jolloin luolat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere

Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere Jari Jokinen Kehityspäällikkö, Älykäs kaupunki Tampereen kaupungin elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy jari.jokinen@tredea.fi 040 806 2519 Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Kuvalähde: Ramboll Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Miia Ajo SRV Yhtiöt Oyj Hulevedet 2.0 seminaari, Espoo 19.1.2017 Esityksen esimerkkialueet Vermontie (Siemensin alue,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot