KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN?"

Transkriptio

1 KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN? Jussi Arvio Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Arvio, Jussi. Kaupunginosaverkkosivut: Tuoko sähköinen muoto lisäarvoa kaupunginosaviestintään? Turku 2002, 30 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tämän työn tarkoituksena on selvittää kaupunginosien viestintäkulttuurin sähköistymistä. Työssä haetaan vastauksia siihen, tuoko internet lisäarvoa alueelliseen viestintäkulttuuriin. Lisäksi tutkitaan perinteisten alueviestintämenetelmien ja internetin keskinäistä suhdetta. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen ja empiiriseen, tutkijan omakohtaiseen kokemukseen kaupunginosaverkkosivujen ylläpitäjänä. Kyselylomakkeen kohderyhmä koostui suomalaisten kaupunginosayhdistysten internet -osuuksista vastaavista henkilöistä. Työssä käy ilmi, että sähköinen viestintä tuo huomattavaa lisäarvoa viestintään. Sen lisäksi havaitaan perinteisten ja uusien menetelmien täydentävän toisiaan. Asiasanat: Kaupunginosa, kaupunginosaviestintä, kaupunginosayhdistys, internetsivusto Säilytyspaikka: Diak, Turun yksikkö

3 ABSTRACT Arvio, Jussi. Web Pages for the Quarter of a Town: Does the Electrical Form Add Value to the Quarter of a Town Communication? Turku 2002, 30 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist. This study treats the relation between electrically and traditionally produced communication methods at the quarter of a town level. The focus is between HTML based web pages and locally published printed publications. The question is whether the Internet will bring extra value over the traditional way of communication. The main structure of this study is based on the quantitative results from a questionnaire. The other part is formed by empirical study. This study involves the mastering of a web site for a certain quarter of a town. The results can be divided into two groups: results that indicate the level and quality of the advantages and values, and results that compare traditional and Internet based communication. As a conclusion, the electrical, web based communication will bring many advantages. However, the old and new way seem to integrate and form a very effective tool for communication usage. The two ways seem to complete rather than compete with each other. Keywords: Quarter of a town, quarter of a town communication, neighbourhood association, web site Stored at: Diaconia Polytechnic, Turku unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. KAUPUNGINOSISTA JA VIESTINNÄSTÄ 6 3. AIKAISEMPI TUTKIMUS 7 4. KESKEISET KÄSITTEET TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA KESKEISET KYSYMYKSET TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Kvantitatiivinen tutkimus verkkokyselylomake Empiirinen tutkimus Portsa ry:n verkkosivut Tutkimusryhmän valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus VERKKOSIVUJEN LISÄARVO KAUPUNGINOSAVIESTINNÄSSÄ VERKKOSIVUT SUHTEESSA PERINTEISIIN VIESTIMIIN SWOT ANALYYSI: VERKKOSIVUT JA PERINTEINEN JULKAISU JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 28 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kyselylomake

5 1. JOHDANTO Tämä työ sai alkunsa kiinnostuksesta kaupunginosayhdistystoimintaan. Turun sataman ja Kakolana tunnetun vankilan vieressä sijaitseva, vuosisadan alkupuolen työläisasunnoista koostuva Port Arthurin puutaloalue on osoitus siitä, miten historia, menneisyys ja nykypäivä kohtaavat. Port Arthur sai vuonna 2001 ensimmäisenä suomalaisena kaupunginosana vuoden kaupunginosan arvonimen. Vaikka Portsana tunnettu alue on kulttuurillisestikin arvioituna arvokas osa Turun ja koko Suomen historiaa, liittyy arvomainintaan paljon muutakin. Avainasemassa alueen kehityksen kannalta on jo 30 vuotta täyttänyt aktiivinen kaupunginosayhdistys. Vuosien aikana yhdistys on osoittanut tehokkuutensa monin eri tavoin: se on osallistunut kaavoituskeskusteluun, estänyt puutaloalueen kannalta tuhoisat kerrostalorakennusaikeet, aktivoinut asukkaita erilaisin tapahtumin, neuvotellut alueelle edullisempia sähkösopimuksia ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan alueen elinvoimaisuus ja yhdistystoiminta kulkevat käsi kädessä. Portsa ry:n voima on ollut aktiivisten jäsenten hyvin hoitamassa tiedotustoiminnassa. Paperinen paikallisjulkaisu, Portsan Sanomat, on ilmestynyt vuosien ajan kotiin jaettuna. Lehdestä on muodostunut tärkeä osa alueen kulttuuria. Sen tehtävä ei ole ollut ainoastaan tiedottava, vaan myös asukkaita aktivoiva ja yhteen ohjaava. Nämä tavoitteet ovat ilmenneet muun muassa erilaisina artikkeleina, joissa on opastettu uutisjulkaisuja viihteellisemmin esimerkiksi puutaloasumisen saloihin ja moniin muihin, käytännönläheisiin aiheisiin. Lisäksi kirjoituksia on otettu vastaan kaikilta halukkailta.

6 5 Vaikka Portsan Sanomat onkin palvellut alueen asukkaita hyvin, on tekniikka tuonut mukananaan uusia mahdollisuuksia tehostaa jo olemassa olevaa viestintää. Itse kiinnostuin Portsa ry:n ja koko alueen viestinnän tehostamisesta tammikuussa Yhdistys haki Port Arthurin kaupunginosan ja sen alueyhdistyksen internet -osuudesta vastaavaa henkilöä. Otin yhteyttä yhdistyksen sihteeriin ja ehdotin yhteistyötä. Ehdotukseni otettiin ilolla vastaan, ja kevään 2002 aikana Port Arthur sai uudistetut ja entistä informatiivisemmat internet -sivut (www.kolumbus.fi/portsa. Lokakuu 2002). Portsan internet -sivuista muodostui samalla opinnäytetyöni tuoteosa. Sivuja myös kehitetään koko ajan. Lähtökohtana kaikelle on kuitenkin sisällön, ei tekniikan painottaminen. Tämä tutkimus yrittää osaltaan pureutua kaupunginosien internetiin vietyyn, sähköistettyyn viestintään. Tuoko se lisäarvoa? Onko kyseessä oikea ja toimiva viestintäkanava? Joko verkko syrjäyttää paperin? Vaikka kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin ei suoraa vastausta olisikaan, on hyvä herätellä keskustelua viestinnän ulottuvuuksista yleiselläkin tasolla. Vai onko media jo muuttunut viestiksi?

7 6 2. KAUPUNGINOSISTA JA VIESTINNÄSTÄ Kaupunki koostuu alueista eli kaupunginosista, jotka infrastruktuuriltaan ovat kaupunkeja kaupungissa. Osilla on kuitenkin tärkeä merkitys kokonaisuutta ajatellen. Niistä löytyy palveluita, rakennuksia ja asukkaita. Kiinnostavia kaupunginosista tekevät niiden erilaiset syntyhistoriat ja ajankohdat. Kaupunginosa onkin viestinnällisesti mielenkiintoinen ympäristö, jossa viestintää tapahtuu sekä sisällä, sisään- että ulospäin. Kaupunginosaviestintä on sisällöltään kohdistetumpaa kuin koko kaupungin sisäinen viestintä. Erityisesti alueen asukkaille suunnattu tiedottaminen hyötyy paikallisuudesta. Viestintästrategia ja paikallistiedotus ovat huomattavasti helpommin ja kevyemmällä organisaatiolla toteutettavissa kuin kokonaisen kaupungin tiedotus. Lisäksi pienempi yksikkö reagoi nopeammin kuin suuri. Esimerkiksi kaupunginosan viestinnästä vastaava organisaatio on usein paikallisyhdistys, jossa aktiivinen ja alueen asioista aidosti kiinnostunut pieni joukko vastaa koko tiedotus- ja viestintästrategiasta alueen sisällä. Konkreettisena tuotoksena saattaa syntyä säännöllisesti ilmestyviä aluejulkaisuja, esimerkiksi paikallislehtiä. Niiden sisältö saattaa käsitellä paikallistason asioita huomattavasti kriittisemmin kuin esimerkiksi sanomalehdet tai eri medioiden alueuutisoinnit. Alueellisen viestinnän vahvuudeksi voi myös laskea sen paikallisesti kansalaisia aktivoivan vaikutuksen. Vaikka kaupunginosat, toisin sanoen niiden aktiiviset asukasyhdistykset, eivät virallisesti tunnustaisikaan puoluepolitiikkaa, on niiden poliittinen merkitys todellinen. Ottamalla aktiivisesti kantaa esimerkiksi kaupungin sisällä tapahtuviin muutoksiin, kuten katuremontteihin tai alueen linja-autoreittimuutoksiin, voi yhdistys tuoda alueella asuvien yleisen mielipiteen julki. Tiedottamalla vaikkapa kaavamuutoshankkeista ja edellä mainituista

8 7 esimerkkitapauksista paikallisjulkaisussa, saadaan viesti kaupunginosan asukasenemmistön tiedoksi hyvissä ajoin ennen lopullista käsittelyä. Tietoverkkojen aikakautena edellä kuvailtua vaikuttamista on mahdollisuus tehostaa huomattavasti. Tulevaisuudessa puhummekin verkkokansalaisuudesta, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet tietoverkkojen kautta eivät rajoitu aikaan tai paikkaan siten, miten perinteisesti on ajateltu. Sitä vaihetta odotellessa kaupunginosaviestintää voi tehostaa sekä sähköisin että perinteisin menetelmin. Suomi on yksi maailman tietokoneistuneimmista maista. Alkuvuodesta prosenttia kotitalouksista omisti tietokoneen (Tilastokeskus 1999, 178). Tietotekniikka ja tietoverkot tarjoavat kansalaisille uusia mahdollisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tietoverkkojen avulla voidaan toteuttaa pientenkin harrastepiirien valtakunnallista tai kansainvälistä toimintaa tehokkaasti. Pitemmälle kehittyessään tietoverkot tarjoavat mahdollisuuksia myös erilaisiin suoran vaikuttamisen muotoihin esimerkiksi asuinalue- ja kuntatasolla (VVM loppuraportti, 1995). 3. AIKAISEMPI TUTKIMUS Sähköistä kaupunginosaviestintää on aikaisemmin tutkinut Ilari Säkkinen lopputyössään Kaupunginosaviestinnän rakentaminen (Säkkinen, 2000). Työssään Säkkinen pohti reaaliaikaisen sähköisen ilmoitustaulun rakentamisen mahdollisuutta Helsingin Kallion kaupunginosaan. Tällaisen ilmoitustaulun tarkoitus on toimia alueen talouksien, aluekulttuurin ja tiedon kanavana. Säkkisen yhdessä Helsingin kaupungin ja Sonera Oyj:n kanssa toteuttama projekti edustaa tulevaisuutta siitä, mitä esimerkiksi kaupunginosaviestintä

9 8 voi tekniikan mahdollistamana parhaimmillaan olla. Siinä viestit kulkevat vaakatasossa kaupunginosan väestön kesken, eivät ohjatusti ylhäältä alas. Samasta asiasta puhuu Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Sirkku Hellsten: Demokratian ajatellaan olevan rationaalisten ja autonomisten yksilöiden itsehallintoa. Valtio ei silloin ole kansalaistensa yläpuolella oleva auktoriteetti, vaan pikemminkin yksittäisten kansalaisten keskenään muodostama reilua yhteistyötä ylläpitävä sovittuihin sääntöihin perustuva institutionalisoitu prosessi. (Hellsten 1998, 35.) Samaan ajatukseen viittaa myös Eero Pantzar kirjoittaessaan yksilön ja demokratian ideaalista: Tietoyhteiskunnasta puhutaan entistä demokraattisempana yhteiskuntana, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. (Pantzar 1997, 53). Onkin huomioitava, että kaupunginosa ja sen viestintä edustavat sekä symbolisesti että monin paikoin toiminnallisesti kokonaisuutta, joka voidaan rinnastaa esimerkiksi valtion toimintaan. Samat viestinnän lainalaisuudet ja muuttujat vaikuttavat riippumatta käsitellyn yksikön koosta. Sekä Säkkinen että Pantzar lähestyvät ajatuksissaan teledemokratian olemusta. Teledemokratialla tarkoitetaan tietoliikenteen ja tietotekniikan hyväksikäyttöä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian toteuttamiseksi (Becker 1995). Vaikka ajatus tuntuukin houkuttelevalta, on mallissa riski. Tärkeintä ei ole väline, vaan sisältö. Onkin tärkeää huomata, että uuden tekniikan teoreettiset mahdollisuudet eivät useinkaan ole käytössä heti tekniikan ilmestyessä markkinoille. Tästä esimerkkinä on Suomessa käyty keskustelu television digitalisoitumisesta. Vaikka ohjelmatarjontaa on jo jonkin verran olemassa, on digitaalisten lähetysten vastaanottamiseen vaadittavien laitteiden myynti ollut toistaiseksi erittäin vähäistä puuttuvan sisällöllisen lisäarvon takia. Toistaiseksi digitaalisuus ei siis tarjoa mitään sellaista lisäarvoa, joka olisi suhteessa kuluttajalle aiheutuviin

10 9 kustannuksiin. Kuten tietoverkkojen ja internetinkin suhteen, kypsyy digitaalitelevisiokin varmasti ajallaan valmiiksi tuotteeksi. Uuden tekniikan ja siten myös välineen käyttö on usein alkuvaiheessa kalliimpaa kuin perinteisiksi miellettyjen välineiden. Esimerkiksi sähkeuutisen lukeminen matkapuhelimella maksaa enemmän kuin saman tiedon katsominen televisiosta. Tämä asettaa yksilöt demokratian kannalta eriarvoiseen asemaan. Joillekin tekniikan tuoma hintalisä estää siirtymisen esimerkiksi viestin läpimenoajassa tehokkaampaan viestimeen, joillekin jo uuden omaksuminen on vaikeampaa kuin toisille. Tällöin demokratia ei ole yhteiskunnan kokonaisuutta ajatellen toteutunut. Tekniikan haltuunotto ja sen käyttäminen sisällön laatua tehostavasti vie oman aikansa. Siksi Säkkisen (Säkkinen 2000) tutkimus edustaa monelle parempaa huomista tämän päivän todellisuuden sijaan. Tämän hän onkin huomioinut tutkimuksessaan miettimällä, kenelle ja mihin tarkoitukseen tekniikkaa aiotaan todellisuudessa käyttää. Säkkisen tutkimus osoittaa, että ilman visioita ei tapahdu kehitystä. Sen sijaan tutkimus ei vastaa todelliseen kysymykseen tekniikan lisäarvosta kaupunginosaviestinnässä tai kansalaisvaikuttamisessa yleensä. Säkkisen työ herätti kuitenkin jatkokysymyksen kaupunginosien sähköisen viestinnän tämän hetken tilanteesta. Kuinka kaupunginosat ovat ottaneet internetin tekniikan omakseen? Joko sähköinen paikallisviestintä on muutakin kuin tekniikan mahdollistama kokeilu? Ja ennen kaikkea, mitä tekniikalla on saavutettu? Jos tarkastellaan internetin käyttöä Suomessa vuosina , voidaan todeta suomalaisten omaksuvan uuden tekniikan nopeasti. Kun internetiä joskus käyttäneitä oli vuonna 1996 maassamme , niin vuona 1999 vastaava luku oli jo Muutosta oli tapahtunut kolmessa vuodessa 305 %. (Taloustutkimus Oy 1996, 1998a, 1999a ja 1999b.)

11 10 Koska tekniikka on kehittynyt ja samalla laitteiden ja verkkopalveluiden hinnat laskeneet merkittävästi, on yhä useammalla yhdistyksellä mahdollisuus siirtää viestintäänsä internetiin. Internet on myös vakiinnuttanut paikkansa osana maailmanlaajuista viestintäympäristöä, joten viestinnän siirtäminen verkkoon on taloudellisesti lähes riskitöntä. Tämä on tärkeää huomata, koska kaupunginosayhdistyksen toiminta ja siihen liittyvä alueviestintä perustuu usein rajallisin resurssein toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan. Tämän todistaa se, että kyselytutkimukseen vastanneista vapaaehtoisvoimin toimi 91 % (Arvio 2002, haastattelututkimus). 4. KESKEISET KÄSITTEET Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat verkkosivut tai -sivusto, alueviestintä ja lisäarvo. Verkkosivuilla tai -sivustolla tarkoitetaan palvelimella sijaitsevaa, digitaalisessa muodossa olevaa kokonaisuutta, jonka tarkoitus on toimia tiedon välittäjänä, joko yksi- tai kaksisuuntaisesti, ja joka koostuu useammasta kuin yhdestä sivusta. Kokonaisuus voi sisältää vaihtoehtoisesti kuvia, tekstiä, ääntä, videokuvaa tai edellisten yhdistelmiä ja on vastaanottajan kannalta tulkittavissa internet verkkoon kytketyn tietokoneen ja selainohjelman avulla. Verkko itsessään on organisoitunut toimijoiden systeemi, jonka tarkoitus on tietojen käsittely (Keskinen 1995, 63). Alueviestinnällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaupunginosan sisältä lähtöisin olevaa kaikkinaista viestintää. Sen toimeenpanevana voimana on kaupunginosayhdistys. Alueviestintä muistuttaa pääpiirteissään yhteisöviestintää. Suomen Tiedottajien Liiton (STiL, 1997) periaateohjelmassa nimitetään yhteisöviestinnäksi työyhteisön,

12 11 organisaation tai muun järjestäytyneen yhteisön yhteistyö- ja kohderyhmilleen suuntaamien viestintätoimenpiteiden kokonaisuutta, joka tukee yhteisön tavoitteiden saavuttamista (Ollitervo 2000). Viestintä sen sijaan voidaan määritellä erityiseksi sosiaaliseksi aktiviteetiksi, joka käsittää viestin tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen ja johon kuuluu erilaisten resurssien hyväksikäyttö (Thompson 1995, 18). Lisäarvo viittaa tässä tutkimuksessa kaikkeen välineen tuomaan, viestijän ja vastaanottajan kannalta oleelliseen asiaan tai ominaisuuteen, joka parantaa viestinnän laatua, edesauttaa tai lyhentää viestin läpimenoaikaa tai tarjoaa jonkin muun edun perinteisiin menetelmiin nähden. 5. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA KESKEISET KYSYMYKSET Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kaupunginosien viestinnän sähköisen muodon merkitystä perinteisiin viestintäkanaviin verrattuna ja sitä, tuoko sähköisyys lisäarvoa viestintään. Tarkoituksenani on myös löytää uuden tekniikan synnyttämiä ongelmia ja etuisuuksia sekä tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ole tutkia demokratian toteutumista verkkotekniikan kautta. Sen sijaan ajatus on herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan tulevaisuudessa demokratian osalta kuljetaan. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Tuovatko verkkosivut lisäarvoa kaupunginosaviestintään? Missä määrin verkkosivut ovat sivuuttaneet perinteiset menetelmät?

13 12 6. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 6.1 Kvantitatiivinen tutkimus verkkokyselylomake Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa edellytetään menetelmiä, joiden kautta saatu tieto on kvantifioitavissa eli määrällistettävissä. Kvantifioituja muuttujia voidaan sitten käsitellä erilaisin tilastomatemaattisin menetelmin. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii objektiivisuuteen. Siihen liitetään myös luotettavuuden voimakas korostaminen. (Soininen 1995, 34.) Käytännössä tutkimus toteutettiin internetissä HTML -pohjaisella kyselylomakkeella, joka sijoitettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön palvelimelle. Lomakkeesta kerrottiin sähköpostilla vain niille tahoille, joiden haluttiin vastaavan. Näin vältyttiin turhilta ja tutkimuksen kannalta vääristäviltä vastauksilta. Tutkimuksen palautteiden vastaanottoon varattiin yksi kalenterikuukausi. Kahden viikon kuluttua koeryhmään valituille lähetettiin ilmoitus, jossa kehotettiin vielä vastaamaan kyselyyn. Määräajan päätyttymisen jälkeen saapuneita vastauksia ei enää huomioitu tutkimuksessa. Lomake koostui monivalinta- ja vapaakenttäosuuksista. HTML -kielen mukaisesti monivalintakysymykset olivat niin sanottuja radio buttonkenttiä. Teknisesti tämä mahdollisti sen, että vastaaja ei voi valita kuin yhden kohdan vaihtoehdoista. Monivalintakysymyksiä oli 15 kappaletta. Niillä kerättiin sellaista tietoa, joka oli mitattavissa ja siten vertailtavissa muiden vastaajien kesken. Yhdeksän vapaakenttäosuuden tehtävänä oli

14 13 toimia tarkentavina ja perustelevina lisäkysymyksinä edellä mainituille osuuksille. HTML -kielitermein ne toteutettiin text field -valinnalla. Vaikka vapaan tekstin tulkinta on aina osittain subjektiivista, antaa se tarvittavaa lisätietoa vastaajan näkemyksistä ja vastausmotiiveista. Siten se toimii vertailukohtana tutkijan subjektiiviselle, omakohtaiselle kokemukselle verkkosivujen ylläpidosta. Tutkimuksen osa-alueet ovat tukeneet toisiaan Empiirinen tutkimus Portsa ry:n verkkosivut Tutkimuksen tekijän ylläpitämä, Turussa sijaitsevan Port Arthurin kaupunginosan sivusto toimii subjektiivisen kokemuksen pohjana. Vaikka tutkimuksen pääpaino onkin vastauslomakkeen mitattavissa suureissa, tuo laadullinen osuus tutkimukseen lisäarvoa. Tämä ilmenee parantuneena kykynä ymmärtää kaupunginosasivujen ylläpitoa ja siten tulkita vastaajien vastauksia. Empiirinen osuus ei näy lomakkeen numeraalisia eli kvantifioitavia tietoja tulkittaessa, joten siltä osin tutkimus on objektiivinen. Port Arthurin verkkosivut ovat olleet toiminnassa vuodesta 1999 alkaen. Kesäkuusta 2002 sivuston rakenne ja muoto sekä ylläpito on ollut tutkielman tekijän vastuulla. Sivuston rooli on ollut tarkoituksellisesti kaksijakoinen. Ensinnäkin sen tehtävä on ollut parantaa kaupunginosan näkyvyyttä ja tiedottamista ja olla siten toiminnallinen tuote. Toiseksi se on toiminut tutkimusalustana tälle tutkimukselle. Port Arthurin verkkosivut perustuvat internetissä yleisesti käytettyyn HTML- eli hypertext markup language -kieleen. Tutkimuksen kannalta tämä takaa teknisen yhdenmukaisuuden ja siten vertailukelpoisuuden useimpien kaupunginosayhdistysten sivujen tekniikkaan. Visuaalisesti rakenne noudattaa perinteiseksi miellettyä verkkosivumallia, jossa navigaatiopainikkeet ovat sivun vasemmassa laidassa ja muu sisältö asetettuna painikkeiden viereen oikealle.

15 14 Sisältö on jakautunut pääsivuun, uutisiin, Port Arthurin paikallisyhdistyksen osuuteen, paikallisjulkaisu Portsan Sanomien sähköiseen versioon, paikallisia kuva-aiheita esittelevään valokuvagalleriaan, taloyhtiöiden historiikkeihin, englanninkieliseen johdanto-osuuteen, linkkisivuun ja palautelomakkeeseen. Sivustoon on liitetty toiminto, joka seuraa aktiivisesti useita muuttujia vierailevista kävijöistä ja kerää tiedot helposti luettavaan muotoon. Tältä osin mitattavat asiat, kuten kävijämäärät, ovat suoraan vertailukelpoisia kyselytutkimuksessa ilmenneisiin tuloksiin. Lisäksi toiminto seuraa vierailujen määriä tuntien tarkkuudella, kävijöiden käyttöjärjestelmiä, tietokoneen ominaisuuksia ja verkko-osoitteita, joista sivuille tullaan. Kaikki tiedot auttavat edelleen ymmärtämään sivustoilla vierailleiden toimintatottumuksia. Saatu tieto auttaa suunnittelemaan ja kohdistamaan verkkosivuston sisältöä ja toimintoja mahdollisimman monia palvelevaan suuntaan. Toinen tärkeä väline kaupunginosayhdistyksen verkkosivujen kautta tapahtuvaan seurantaan on sivujen yhteydessä oleva palautelomake. Sen avulla verkko-osuutta tai vaikkapa kaupunginosayhdistystä koskevan palautteen antaminen on tehty erittäin helpoksi. Palaute kirjataan vapaatekstikenttään ja lopuksi kuitataan lähetä -painiketta. Lähettäjältä ei vaadita henkilökohtaisia tietoja, jolloin myös negatiivisen palautteen antaminen on helppoa. Samalla toteutuu anonyymiteettisuoja. Teknisesti lomakkeen etu on, ettei palautteen antaja tarvitse sähköpostiohjelmaa viestin lähetykseen. Tämä tapa turvaa lähettäjän sähköpostin yksityisyyden. Lisäksi on huomattava, että suuri osa internetissä tapahtuvasta sähköpostiliikenteestä ohjataan niin sanottujen webmailpalveluiden kautta, jotka eivät toimisi verkkosivuilla olevaa sähköpostilomaketta käytettäessä. Käytännössä webmail -palvelu saattaisi siis estää joissakin tapauksissa palautteen antamisen kokonaan. Port Arthurin sivut toimivat tutkimuksellisena seurantavälineenä kesäkuun 2002 alusta syyskuun 2002 loppuun. Neljän kuukauden aikana kertynyt

16 15 omakohtainen kokemus toi esille samansuuntaisia huomioita kuin tutkimuskin. Tutkimuksen lopputuloksia ajatellen voidaankin todeta, että Port Arthurin verkkosivusto on vertailukelpoinen kotimaisten kaupunginosayhdistysten kanssa Tutkimusryhmän valinta ja aineiston keruu Tutkimusryhmäksi valittiin satunnaisotannalla 45 henkilöä, joista 23 osallistui kyselyyn. Vastanneita oli 51 % otoksesta. Vastaajista 64 % oli miehiä ja 39 % naisia. He edustivat suomalaisten kaupunkien eri kaupunginosien verkkosivujen ylläpitäjiä ja vastuuhenkilöitä. Yhteiseksi tekijäksi määräytyi se, että henkilö oli kaupunginosan sivujen kautta saatavan palautteen vastaanottaja. Näin varmistettiin, että lomakkeeseen vastaava henkilö oli myös tutkimuksen kannalta oikea valinta vastaajaksi. Tätä seikkaa korostettiin kyselylomakkeessakin. Vastauspyyntö lähetettiin jokaiselle sähköpostitse siihen osoitteeseen, joka yhdistyksen sivustolta löytyi Aineiston analysointi Kvantitatiivisesta osuudesta kertynyt materiaali kerättiin taulukkolaskentaohjelmaan. Analysoinnissa jokaisen monivalintakysymyksen vastauksista laskettiin prosenttiosuudet. Tämän jälkeen jokaiseen kysymykseen saatiin tulkinta, joka voitiin pukea muotoon: Vastaajista X % on sitä mieltä, että.... Tutkimuksen kannalta oleellisimpien monivalintakysymysten yhteydessä oli käytössä vapaatekstiosuus. Näissä osuuksissa etsittiin yhteisiä ja erottavia tekijöitä vastauksille, henkilökohtaisia mielipiteitä sekä perusteluja monivalintakysymysten vastausvalinnoille. Kertyneitä vastauksia käsiteltiin laadullisin menetelmin. Laadullisessa tutkimuksessa tulisi aineistoa kerätä ja analysoida samanaikaisesti. Tällöin on

17 16 mahdollista tiedon keruun aikana täsmentää tutkimusongelmia ja kerätä puutteellisen tiedon tilalle uutta tietoa. (Grönfors 1982, 145; Hirsjärvi 1998, ) Vaikka Grönfors ja Hirsjärvi (Grönfors 1982; Hirsjärvi 1998) suosittelevatkin aineiston analysointiin edellä mainittua toimintatapaa, sen noudattaminen oli tässä tutkimuksessa mahdotonta. Vaikka vapaat tekstiosuudet vastaavatkin osin teemahaastattelun vapaamuotoisuutta, ei tutkija voinut ohjata keskustelua millään muulla tavalla kuin kysymyksen asettelumuodolla. Tutkielman tekijän ylläpitämän verkkosivuston kautta tulleen subjektiivisen kokemuksen analysointi osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Vastaajien ja tutkijan mielipiteet olivat monesti samansuuntaisia tai siten tulkittavissa. Riski sekoittaa oma ja toisten kokemus yhdeksi kollektiiviseksi totuudeksi, jonka voisi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia, oli suuri. Tämä kuitenkin vältettiin rinnastamalla oma kokemus kvantitatiivisen tutkimuksen ristiriidattomiin tuloksiin Tutkimuksen luotettavuus Kaikessa tutkimustyössä on tuloksen kannalta ratkaisevan tärkeää, että tutkija pystyy osoittamaan reliabiliteetin ja validiteetin. Tutkimustavasta kuitenkin riippuu millä kriteereillä reliabiliteetti ja validiteetti ilmaistaan. Kvalitatiivisia menetelmiä kritisoidaan usein siitä, että niissä ei käsitellä riittävästi tutkimuksen luotettavuuskysymyksiä ja perustella selkeästi tapoja, tuloksia ja johtopäätöksiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa oletetaan, että totuuksia voi olla useampia ja että tutkimus tuottaa vain tietyn näkökulman ilmiöstä - ei objektiivista totuutta. Tämän vuoksi perinteiset luotettavuuskäsitteet, joiden mukaan on vain yksi konkreettinen totuus, eivät sovellu kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteereiksi. (Grönfors 1982, ; Tynjälä 1991, )

18 17 Validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin tutkimustulos vastaa todellisuutta ja kuinka hyvin tutkimustulokset on siirrettävissä toiseen ympäristöön (Grönfors 1982, ). Validiteetti määritellään todellisen ja havaitun arvon väliseksi yhtäpitävyydeksi (Venkula 1998, 33). Tämän tutkimuksen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää, että havaitut ilmiöt ovat yleistettävissä ja todennettavissa. Tämä siksi, että tutkimus voidaan tarvittaessa uusia tulevaisuudessa kohtuullisen helposti vertailuseurantana samoin menetelmin. Siksi metodina käytettiin kvantitatiivisten menetelmien mukaista kyselylomaketta kvalitatiivisten menetelmien, kuten teemahaastattelun, sijaan. Teemahaastattelussa seurantatutkimuksen pitäisi validiteetin osalta perustua samojen henkilöiden näkemyksiin. Mikäli uusintatutkimus suoritettasi esimerkiksi kahden vuoden kuluttua, ei olisi takeita siitä, että alkuperäiseen tutkimukseen valitut henkilöt toimisivat edelleen samassa työssä. Kyselylomakkeen kysymysten asettelulla ei haluttu vaikuttaa vastaajan ennakkoasenteisiin tai mielipiteisiin. Objektiivisuuteen pyrittiin siinä määrin kun se oli mahdollista. Henkilöille jätettiin kuitenkin mahdollisuus perustella tai selvittää näkemyksiään vapaakenttäosuuksien avulla. Validiteetin osalta ehdot täyttyvät siis hyvin. Tutkimusaineisto on reliaabelia silloin, kun siinä ei ole ristiriitaisuuksia. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa reliabiliteettia voidaan mitata muun muassa vaihtamalla indikaattoreita, havainnoimalla mittarin tarkkuutta ja vaihtamalla mittaajaa. Kvalitatiivinen tutkimus ei ole sellaisenaan toistettavissa, koska tutkijan osuus on siinä keskeinen. Tutkija tarkastelee tutkimusaineistoa sekä objektiivisesti että subjektiivisesti. (Grönfors 1982, ). Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittausten luotettavuutta, toistettavuutta ja sisäistä yhtenäisyyttä eli tutkijan pohdintaa ja aktiivista analysointia (Venkula 1988, 32). Tutkimuslomakkeessa kysyttiin samansuuntaisia asioita useammalla kuin yhdellä kysymyksellä. Näin ollen indikaattoreita oli useita. Vertailemalla

19 18 kysymyksiin saatuja vastauksia oli mahdollista selvittää ristiriitaisuuksia. Näin varmistuttiin, että vastaaja oli myös ymmärtänyt kysymysten sisällön ja luonteen. 7. VERKKOSIVUJEN LISÄARVO KAUPUNGINOSAVIESTINNÄSSÄ Suuri osa kysymyksistä oli suunnattu siten, että niistä saatu aineisto liittyi joko suorasti tai epäsuorasti kaupunginosan verkkosivujen kautta mahdollisesti saavutettavaan lisäarvoon. Näillä kysymyksillä kartoitettiin muun muassa, millaista sisältöä sivuilla on, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuvat sivujen ylläpitoon ja kehittämiseen ja kuinka paljon asukkaiden antama palaute yhdistykselle on lisääntynyt. Ensimmäinen huomio kiinnittyi kaupunginosaverkkosivujen sisältöjen laajuuteen. Kaikkien vastanneiden osalta voitiin puhua aidosti sivustoista eli kokonaisuuksista, joiden toiminnallisuus ei rajoitu yhteen ominaisuuteen tai toimintoon. Kuviosta 1. näkyy, millaista sisältöä sivuilta konkreettisesti löytyi. % vastanneista ominaisuudet artikkeleita uutisia ilmoituksia kirpputori mainoksia pelejä palautelomake valokuvagalleria keskustelufoorumi Kuvio 1. Verkkosivujen ominaisuudet

20 19 Kuten kuviosta ilmenee, tarjotuista vaihtoehdoista pelit osoittautuivat sisällön kannalta toisarvoisiksi. Niitä ei ollut yhdelläkään sivustolla. Yhdessä kuvion muiden tulosten kanssa voidaan päätellä, että kaupunginosasivustojen sisältö painottuu selkeästi informaation välitykseen, tiedotukseen ja uutisointiin viihteen sijaan. Lukuina se tarkoittaa, että 65 % sivuista sisälsi artikkeleita, 61 % alueuutisia ja 57 % ilmoituksia. Artikkeleille ja uutisille ei vaadittu tarkkaa sisällöllistä tai journalistista rajaamista. Peräti 52 % ilmoitti, että sivustoa päivitetään vain kerran kuukaudessa. Sen perusteella esimerkiksi uutisointi ei perustu aktiiviseen seurantaan tai asioiden raportointiin reaaliajassa. Sen sijaan 35 %:ssa tapauksista päivitys tehtiin kerran viikossa. Tällöin paikallisuutisetkin pysyvät kiitettävästi ajan tasalla. 4 % ilmoitti päivittävänsä sivujaan kerran päivässä. Tämä on mainitsemisen arvoinen asia, koska kyseessä on vapaaehtoisvoimin tapahtuva työ. Tällaisen sivuston informatiivisuus on omaa luokkaansa. Toinen mielenkiintoinen huomio on mainosten vähäisyys. Paikallistasolla kaupunginosan asukkaat tuntevat alueensa palvelutarjonnan ilmeisesti hyvin, koska tarvetta erityiselle paikallisesti suunnatulle mainonnalle ei ilmene. Lisäksi voidaan olettaa, etteivät paikalliset tahot ole valmiita maksamaan verkossa tapahtuvasta mainonnasta. Saattaa myös olla, että mainonnan ja kaupunginosaviestinnän välillä koetaan olevan eturistiriitoja tai että mainonta heikentää muun viestinnän uskottavuutta. Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että edelliset päätelmät ovat kaikki tosia. Lisäksi voidaan mainita, että alueen elinkeinojen kartoittaminen on paikoin hankalaa. Lisäksi kertyneen tiedon säännöllinen ylläpito ja valvonta vievät aikaa. Myöskin muutokset ja erikoistilanteet hankaloittavat työtä. Esimerkiksi yrityksen lopettaessa toimintansa tai muuttaessa tieto ei välttämätä kantaudu pitkään aikaan sivuston pitäjälle. Valokuvagallerioiden suuri osuus kertoo alueellisesta markkinoinnista. Kuten eräs vastaajista perusteli gallerian osuutta: Sivut tarjoavat myös erinomaisen kanavan esittää ihmisille valokuvia kaupunginosayhdistyksen

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski

Kysely kaupungin viestinnästä 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Sisältö Johdanto Johtopäätökset Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus Taustatiedot aineistossa Kokemukset kaupungin viestinnästä 1 Kaupungin viestinnän taso kokonaisuutena

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot