KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN?"

Transkriptio

1 KAUPUNGINOSAVERKKOSIVUT LISÄARVOA ALUEELLISEEN VIESTINTÄÄN? Jussi Arvio Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Arvio, Jussi. Kaupunginosaverkkosivut: Tuoko sähköinen muoto lisäarvoa kaupunginosaviestintään? Turku 2002, 30 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tämän työn tarkoituksena on selvittää kaupunginosien viestintäkulttuurin sähköistymistä. Työssä haetaan vastauksia siihen, tuoko internet lisäarvoa alueelliseen viestintäkulttuuriin. Lisäksi tutkitaan perinteisten alueviestintämenetelmien ja internetin keskinäistä suhdetta. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen ja empiiriseen, tutkijan omakohtaiseen kokemukseen kaupunginosaverkkosivujen ylläpitäjänä. Kyselylomakkeen kohderyhmä koostui suomalaisten kaupunginosayhdistysten internet -osuuksista vastaavista henkilöistä. Työssä käy ilmi, että sähköinen viestintä tuo huomattavaa lisäarvoa viestintään. Sen lisäksi havaitaan perinteisten ja uusien menetelmien täydentävän toisiaan. Asiasanat: Kaupunginosa, kaupunginosaviestintä, kaupunginosayhdistys, internetsivusto Säilytyspaikka: Diak, Turun yksikkö

3 ABSTRACT Arvio, Jussi. Web Pages for the Quarter of a Town: Does the Electrical Form Add Value to the Quarter of a Town Communication? Turku 2002, 30 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist. This study treats the relation between electrically and traditionally produced communication methods at the quarter of a town level. The focus is between HTML based web pages and locally published printed publications. The question is whether the Internet will bring extra value over the traditional way of communication. The main structure of this study is based on the quantitative results from a questionnaire. The other part is formed by empirical study. This study involves the mastering of a web site for a certain quarter of a town. The results can be divided into two groups: results that indicate the level and quality of the advantages and values, and results that compare traditional and Internet based communication. As a conclusion, the electrical, web based communication will bring many advantages. However, the old and new way seem to integrate and form a very effective tool for communication usage. The two ways seem to complete rather than compete with each other. Keywords: Quarter of a town, quarter of a town communication, neighbourhood association, web site Stored at: Diaconia Polytechnic, Turku unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. KAUPUNGINOSISTA JA VIESTINNÄSTÄ 6 3. AIKAISEMPI TUTKIMUS 7 4. KESKEISET KÄSITTEET TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA KESKEISET KYSYMYKSET TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Kvantitatiivinen tutkimus verkkokyselylomake Empiirinen tutkimus Portsa ry:n verkkosivut Tutkimusryhmän valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus VERKKOSIVUJEN LISÄARVO KAUPUNGINOSAVIESTINNÄSSÄ VERKKOSIVUT SUHTEESSA PERINTEISIIN VIESTIMIIN SWOT ANALYYSI: VERKKOSIVUT JA PERINTEINEN JULKAISU JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 28 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kyselylomake

5 1. JOHDANTO Tämä työ sai alkunsa kiinnostuksesta kaupunginosayhdistystoimintaan. Turun sataman ja Kakolana tunnetun vankilan vieressä sijaitseva, vuosisadan alkupuolen työläisasunnoista koostuva Port Arthurin puutaloalue on osoitus siitä, miten historia, menneisyys ja nykypäivä kohtaavat. Port Arthur sai vuonna 2001 ensimmäisenä suomalaisena kaupunginosana vuoden kaupunginosan arvonimen. Vaikka Portsana tunnettu alue on kulttuurillisestikin arvioituna arvokas osa Turun ja koko Suomen historiaa, liittyy arvomainintaan paljon muutakin. Avainasemassa alueen kehityksen kannalta on jo 30 vuotta täyttänyt aktiivinen kaupunginosayhdistys. Vuosien aikana yhdistys on osoittanut tehokkuutensa monin eri tavoin: se on osallistunut kaavoituskeskusteluun, estänyt puutaloalueen kannalta tuhoisat kerrostalorakennusaikeet, aktivoinut asukkaita erilaisin tapahtumin, neuvotellut alueelle edullisempia sähkösopimuksia ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan alueen elinvoimaisuus ja yhdistystoiminta kulkevat käsi kädessä. Portsa ry:n voima on ollut aktiivisten jäsenten hyvin hoitamassa tiedotustoiminnassa. Paperinen paikallisjulkaisu, Portsan Sanomat, on ilmestynyt vuosien ajan kotiin jaettuna. Lehdestä on muodostunut tärkeä osa alueen kulttuuria. Sen tehtävä ei ole ollut ainoastaan tiedottava, vaan myös asukkaita aktivoiva ja yhteen ohjaava. Nämä tavoitteet ovat ilmenneet muun muassa erilaisina artikkeleina, joissa on opastettu uutisjulkaisuja viihteellisemmin esimerkiksi puutaloasumisen saloihin ja moniin muihin, käytännönläheisiin aiheisiin. Lisäksi kirjoituksia on otettu vastaan kaikilta halukkailta.

6 5 Vaikka Portsan Sanomat onkin palvellut alueen asukkaita hyvin, on tekniikka tuonut mukananaan uusia mahdollisuuksia tehostaa jo olemassa olevaa viestintää. Itse kiinnostuin Portsa ry:n ja koko alueen viestinnän tehostamisesta tammikuussa Yhdistys haki Port Arthurin kaupunginosan ja sen alueyhdistyksen internet -osuudesta vastaavaa henkilöä. Otin yhteyttä yhdistyksen sihteeriin ja ehdotin yhteistyötä. Ehdotukseni otettiin ilolla vastaan, ja kevään 2002 aikana Port Arthur sai uudistetut ja entistä informatiivisemmat internet -sivut (www.kolumbus.fi/portsa. Lokakuu 2002). Portsan internet -sivuista muodostui samalla opinnäytetyöni tuoteosa. Sivuja myös kehitetään koko ajan. Lähtökohtana kaikelle on kuitenkin sisällön, ei tekniikan painottaminen. Tämä tutkimus yrittää osaltaan pureutua kaupunginosien internetiin vietyyn, sähköistettyyn viestintään. Tuoko se lisäarvoa? Onko kyseessä oikea ja toimiva viestintäkanava? Joko verkko syrjäyttää paperin? Vaikka kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin ei suoraa vastausta olisikaan, on hyvä herätellä keskustelua viestinnän ulottuvuuksista yleiselläkin tasolla. Vai onko media jo muuttunut viestiksi?

7 6 2. KAUPUNGINOSISTA JA VIESTINNÄSTÄ Kaupunki koostuu alueista eli kaupunginosista, jotka infrastruktuuriltaan ovat kaupunkeja kaupungissa. Osilla on kuitenkin tärkeä merkitys kokonaisuutta ajatellen. Niistä löytyy palveluita, rakennuksia ja asukkaita. Kiinnostavia kaupunginosista tekevät niiden erilaiset syntyhistoriat ja ajankohdat. Kaupunginosa onkin viestinnällisesti mielenkiintoinen ympäristö, jossa viestintää tapahtuu sekä sisällä, sisään- että ulospäin. Kaupunginosaviestintä on sisällöltään kohdistetumpaa kuin koko kaupungin sisäinen viestintä. Erityisesti alueen asukkaille suunnattu tiedottaminen hyötyy paikallisuudesta. Viestintästrategia ja paikallistiedotus ovat huomattavasti helpommin ja kevyemmällä organisaatiolla toteutettavissa kuin kokonaisen kaupungin tiedotus. Lisäksi pienempi yksikkö reagoi nopeammin kuin suuri. Esimerkiksi kaupunginosan viestinnästä vastaava organisaatio on usein paikallisyhdistys, jossa aktiivinen ja alueen asioista aidosti kiinnostunut pieni joukko vastaa koko tiedotus- ja viestintästrategiasta alueen sisällä. Konkreettisena tuotoksena saattaa syntyä säännöllisesti ilmestyviä aluejulkaisuja, esimerkiksi paikallislehtiä. Niiden sisältö saattaa käsitellä paikallistason asioita huomattavasti kriittisemmin kuin esimerkiksi sanomalehdet tai eri medioiden alueuutisoinnit. Alueellisen viestinnän vahvuudeksi voi myös laskea sen paikallisesti kansalaisia aktivoivan vaikutuksen. Vaikka kaupunginosat, toisin sanoen niiden aktiiviset asukasyhdistykset, eivät virallisesti tunnustaisikaan puoluepolitiikkaa, on niiden poliittinen merkitys todellinen. Ottamalla aktiivisesti kantaa esimerkiksi kaupungin sisällä tapahtuviin muutoksiin, kuten katuremontteihin tai alueen linja-autoreittimuutoksiin, voi yhdistys tuoda alueella asuvien yleisen mielipiteen julki. Tiedottamalla vaikkapa kaavamuutoshankkeista ja edellä mainituista

8 7 esimerkkitapauksista paikallisjulkaisussa, saadaan viesti kaupunginosan asukasenemmistön tiedoksi hyvissä ajoin ennen lopullista käsittelyä. Tietoverkkojen aikakautena edellä kuvailtua vaikuttamista on mahdollisuus tehostaa huomattavasti. Tulevaisuudessa puhummekin verkkokansalaisuudesta, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet tietoverkkojen kautta eivät rajoitu aikaan tai paikkaan siten, miten perinteisesti on ajateltu. Sitä vaihetta odotellessa kaupunginosaviestintää voi tehostaa sekä sähköisin että perinteisin menetelmin. Suomi on yksi maailman tietokoneistuneimmista maista. Alkuvuodesta prosenttia kotitalouksista omisti tietokoneen (Tilastokeskus 1999, 178). Tietotekniikka ja tietoverkot tarjoavat kansalaisille uusia mahdollisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tietoverkkojen avulla voidaan toteuttaa pientenkin harrastepiirien valtakunnallista tai kansainvälistä toimintaa tehokkaasti. Pitemmälle kehittyessään tietoverkot tarjoavat mahdollisuuksia myös erilaisiin suoran vaikuttamisen muotoihin esimerkiksi asuinalue- ja kuntatasolla (VVM loppuraportti, 1995). 3. AIKAISEMPI TUTKIMUS Sähköistä kaupunginosaviestintää on aikaisemmin tutkinut Ilari Säkkinen lopputyössään Kaupunginosaviestinnän rakentaminen (Säkkinen, 2000). Työssään Säkkinen pohti reaaliaikaisen sähköisen ilmoitustaulun rakentamisen mahdollisuutta Helsingin Kallion kaupunginosaan. Tällaisen ilmoitustaulun tarkoitus on toimia alueen talouksien, aluekulttuurin ja tiedon kanavana. Säkkisen yhdessä Helsingin kaupungin ja Sonera Oyj:n kanssa toteuttama projekti edustaa tulevaisuutta siitä, mitä esimerkiksi kaupunginosaviestintä

9 8 voi tekniikan mahdollistamana parhaimmillaan olla. Siinä viestit kulkevat vaakatasossa kaupunginosan väestön kesken, eivät ohjatusti ylhäältä alas. Samasta asiasta puhuu Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Sirkku Hellsten: Demokratian ajatellaan olevan rationaalisten ja autonomisten yksilöiden itsehallintoa. Valtio ei silloin ole kansalaistensa yläpuolella oleva auktoriteetti, vaan pikemminkin yksittäisten kansalaisten keskenään muodostama reilua yhteistyötä ylläpitävä sovittuihin sääntöihin perustuva institutionalisoitu prosessi. (Hellsten 1998, 35.) Samaan ajatukseen viittaa myös Eero Pantzar kirjoittaessaan yksilön ja demokratian ideaalista: Tietoyhteiskunnasta puhutaan entistä demokraattisempana yhteiskuntana, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. (Pantzar 1997, 53). Onkin huomioitava, että kaupunginosa ja sen viestintä edustavat sekä symbolisesti että monin paikoin toiminnallisesti kokonaisuutta, joka voidaan rinnastaa esimerkiksi valtion toimintaan. Samat viestinnän lainalaisuudet ja muuttujat vaikuttavat riippumatta käsitellyn yksikön koosta. Sekä Säkkinen että Pantzar lähestyvät ajatuksissaan teledemokratian olemusta. Teledemokratialla tarkoitetaan tietoliikenteen ja tietotekniikan hyväksikäyttöä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian toteuttamiseksi (Becker 1995). Vaikka ajatus tuntuukin houkuttelevalta, on mallissa riski. Tärkeintä ei ole väline, vaan sisältö. Onkin tärkeää huomata, että uuden tekniikan teoreettiset mahdollisuudet eivät useinkaan ole käytössä heti tekniikan ilmestyessä markkinoille. Tästä esimerkkinä on Suomessa käyty keskustelu television digitalisoitumisesta. Vaikka ohjelmatarjontaa on jo jonkin verran olemassa, on digitaalisten lähetysten vastaanottamiseen vaadittavien laitteiden myynti ollut toistaiseksi erittäin vähäistä puuttuvan sisällöllisen lisäarvon takia. Toistaiseksi digitaalisuus ei siis tarjoa mitään sellaista lisäarvoa, joka olisi suhteessa kuluttajalle aiheutuviin

10 9 kustannuksiin. Kuten tietoverkkojen ja internetinkin suhteen, kypsyy digitaalitelevisiokin varmasti ajallaan valmiiksi tuotteeksi. Uuden tekniikan ja siten myös välineen käyttö on usein alkuvaiheessa kalliimpaa kuin perinteisiksi miellettyjen välineiden. Esimerkiksi sähkeuutisen lukeminen matkapuhelimella maksaa enemmän kuin saman tiedon katsominen televisiosta. Tämä asettaa yksilöt demokratian kannalta eriarvoiseen asemaan. Joillekin tekniikan tuoma hintalisä estää siirtymisen esimerkiksi viestin läpimenoajassa tehokkaampaan viestimeen, joillekin jo uuden omaksuminen on vaikeampaa kuin toisille. Tällöin demokratia ei ole yhteiskunnan kokonaisuutta ajatellen toteutunut. Tekniikan haltuunotto ja sen käyttäminen sisällön laatua tehostavasti vie oman aikansa. Siksi Säkkisen (Säkkinen 2000) tutkimus edustaa monelle parempaa huomista tämän päivän todellisuuden sijaan. Tämän hän onkin huomioinut tutkimuksessaan miettimällä, kenelle ja mihin tarkoitukseen tekniikkaa aiotaan todellisuudessa käyttää. Säkkisen tutkimus osoittaa, että ilman visioita ei tapahdu kehitystä. Sen sijaan tutkimus ei vastaa todelliseen kysymykseen tekniikan lisäarvosta kaupunginosaviestinnässä tai kansalaisvaikuttamisessa yleensä. Säkkisen työ herätti kuitenkin jatkokysymyksen kaupunginosien sähköisen viestinnän tämän hetken tilanteesta. Kuinka kaupunginosat ovat ottaneet internetin tekniikan omakseen? Joko sähköinen paikallisviestintä on muutakin kuin tekniikan mahdollistama kokeilu? Ja ennen kaikkea, mitä tekniikalla on saavutettu? Jos tarkastellaan internetin käyttöä Suomessa vuosina , voidaan todeta suomalaisten omaksuvan uuden tekniikan nopeasti. Kun internetiä joskus käyttäneitä oli vuonna 1996 maassamme , niin vuona 1999 vastaava luku oli jo Muutosta oli tapahtunut kolmessa vuodessa 305 %. (Taloustutkimus Oy 1996, 1998a, 1999a ja 1999b.)

11 10 Koska tekniikka on kehittynyt ja samalla laitteiden ja verkkopalveluiden hinnat laskeneet merkittävästi, on yhä useammalla yhdistyksellä mahdollisuus siirtää viestintäänsä internetiin. Internet on myös vakiinnuttanut paikkansa osana maailmanlaajuista viestintäympäristöä, joten viestinnän siirtäminen verkkoon on taloudellisesti lähes riskitöntä. Tämä on tärkeää huomata, koska kaupunginosayhdistyksen toiminta ja siihen liittyvä alueviestintä perustuu usein rajallisin resurssein toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan. Tämän todistaa se, että kyselytutkimukseen vastanneista vapaaehtoisvoimin toimi 91 % (Arvio 2002, haastattelututkimus). 4. KESKEISET KÄSITTEET Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat verkkosivut tai -sivusto, alueviestintä ja lisäarvo. Verkkosivuilla tai -sivustolla tarkoitetaan palvelimella sijaitsevaa, digitaalisessa muodossa olevaa kokonaisuutta, jonka tarkoitus on toimia tiedon välittäjänä, joko yksi- tai kaksisuuntaisesti, ja joka koostuu useammasta kuin yhdestä sivusta. Kokonaisuus voi sisältää vaihtoehtoisesti kuvia, tekstiä, ääntä, videokuvaa tai edellisten yhdistelmiä ja on vastaanottajan kannalta tulkittavissa internet verkkoon kytketyn tietokoneen ja selainohjelman avulla. Verkko itsessään on organisoitunut toimijoiden systeemi, jonka tarkoitus on tietojen käsittely (Keskinen 1995, 63). Alueviestinnällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaupunginosan sisältä lähtöisin olevaa kaikkinaista viestintää. Sen toimeenpanevana voimana on kaupunginosayhdistys. Alueviestintä muistuttaa pääpiirteissään yhteisöviestintää. Suomen Tiedottajien Liiton (STiL, 1997) periaateohjelmassa nimitetään yhteisöviestinnäksi työyhteisön,

12 11 organisaation tai muun järjestäytyneen yhteisön yhteistyö- ja kohderyhmilleen suuntaamien viestintätoimenpiteiden kokonaisuutta, joka tukee yhteisön tavoitteiden saavuttamista (Ollitervo 2000). Viestintä sen sijaan voidaan määritellä erityiseksi sosiaaliseksi aktiviteetiksi, joka käsittää viestin tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen ja johon kuuluu erilaisten resurssien hyväksikäyttö (Thompson 1995, 18). Lisäarvo viittaa tässä tutkimuksessa kaikkeen välineen tuomaan, viestijän ja vastaanottajan kannalta oleelliseen asiaan tai ominaisuuteen, joka parantaa viestinnän laatua, edesauttaa tai lyhentää viestin läpimenoaikaa tai tarjoaa jonkin muun edun perinteisiin menetelmiin nähden. 5. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA KESKEISET KYSYMYKSET Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kaupunginosien viestinnän sähköisen muodon merkitystä perinteisiin viestintäkanaviin verrattuna ja sitä, tuoko sähköisyys lisäarvoa viestintään. Tarkoituksenani on myös löytää uuden tekniikan synnyttämiä ongelmia ja etuisuuksia sekä tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ole tutkia demokratian toteutumista verkkotekniikan kautta. Sen sijaan ajatus on herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan tulevaisuudessa demokratian osalta kuljetaan. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Tuovatko verkkosivut lisäarvoa kaupunginosaviestintään? Missä määrin verkkosivut ovat sivuuttaneet perinteiset menetelmät?

13 12 6. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 6.1 Kvantitatiivinen tutkimus verkkokyselylomake Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa edellytetään menetelmiä, joiden kautta saatu tieto on kvantifioitavissa eli määrällistettävissä. Kvantifioituja muuttujia voidaan sitten käsitellä erilaisin tilastomatemaattisin menetelmin. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii objektiivisuuteen. Siihen liitetään myös luotettavuuden voimakas korostaminen. (Soininen 1995, 34.) Käytännössä tutkimus toteutettiin internetissä HTML -pohjaisella kyselylomakkeella, joka sijoitettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön palvelimelle. Lomakkeesta kerrottiin sähköpostilla vain niille tahoille, joiden haluttiin vastaavan. Näin vältyttiin turhilta ja tutkimuksen kannalta vääristäviltä vastauksilta. Tutkimuksen palautteiden vastaanottoon varattiin yksi kalenterikuukausi. Kahden viikon kuluttua koeryhmään valituille lähetettiin ilmoitus, jossa kehotettiin vielä vastaamaan kyselyyn. Määräajan päätyttymisen jälkeen saapuneita vastauksia ei enää huomioitu tutkimuksessa. Lomake koostui monivalinta- ja vapaakenttäosuuksista. HTML -kielen mukaisesti monivalintakysymykset olivat niin sanottuja radio buttonkenttiä. Teknisesti tämä mahdollisti sen, että vastaaja ei voi valita kuin yhden kohdan vaihtoehdoista. Monivalintakysymyksiä oli 15 kappaletta. Niillä kerättiin sellaista tietoa, joka oli mitattavissa ja siten vertailtavissa muiden vastaajien kesken. Yhdeksän vapaakenttäosuuden tehtävänä oli

14 13 toimia tarkentavina ja perustelevina lisäkysymyksinä edellä mainituille osuuksille. HTML -kielitermein ne toteutettiin text field -valinnalla. Vaikka vapaan tekstin tulkinta on aina osittain subjektiivista, antaa se tarvittavaa lisätietoa vastaajan näkemyksistä ja vastausmotiiveista. Siten se toimii vertailukohtana tutkijan subjektiiviselle, omakohtaiselle kokemukselle verkkosivujen ylläpidosta. Tutkimuksen osa-alueet ovat tukeneet toisiaan Empiirinen tutkimus Portsa ry:n verkkosivut Tutkimuksen tekijän ylläpitämä, Turussa sijaitsevan Port Arthurin kaupunginosan sivusto toimii subjektiivisen kokemuksen pohjana. Vaikka tutkimuksen pääpaino onkin vastauslomakkeen mitattavissa suureissa, tuo laadullinen osuus tutkimukseen lisäarvoa. Tämä ilmenee parantuneena kykynä ymmärtää kaupunginosasivujen ylläpitoa ja siten tulkita vastaajien vastauksia. Empiirinen osuus ei näy lomakkeen numeraalisia eli kvantifioitavia tietoja tulkittaessa, joten siltä osin tutkimus on objektiivinen. Port Arthurin verkkosivut ovat olleet toiminnassa vuodesta 1999 alkaen. Kesäkuusta 2002 sivuston rakenne ja muoto sekä ylläpito on ollut tutkielman tekijän vastuulla. Sivuston rooli on ollut tarkoituksellisesti kaksijakoinen. Ensinnäkin sen tehtävä on ollut parantaa kaupunginosan näkyvyyttä ja tiedottamista ja olla siten toiminnallinen tuote. Toiseksi se on toiminut tutkimusalustana tälle tutkimukselle. Port Arthurin verkkosivut perustuvat internetissä yleisesti käytettyyn HTML- eli hypertext markup language -kieleen. Tutkimuksen kannalta tämä takaa teknisen yhdenmukaisuuden ja siten vertailukelpoisuuden useimpien kaupunginosayhdistysten sivujen tekniikkaan. Visuaalisesti rakenne noudattaa perinteiseksi miellettyä verkkosivumallia, jossa navigaatiopainikkeet ovat sivun vasemmassa laidassa ja muu sisältö asetettuna painikkeiden viereen oikealle.

15 14 Sisältö on jakautunut pääsivuun, uutisiin, Port Arthurin paikallisyhdistyksen osuuteen, paikallisjulkaisu Portsan Sanomien sähköiseen versioon, paikallisia kuva-aiheita esittelevään valokuvagalleriaan, taloyhtiöiden historiikkeihin, englanninkieliseen johdanto-osuuteen, linkkisivuun ja palautelomakkeeseen. Sivustoon on liitetty toiminto, joka seuraa aktiivisesti useita muuttujia vierailevista kävijöistä ja kerää tiedot helposti luettavaan muotoon. Tältä osin mitattavat asiat, kuten kävijämäärät, ovat suoraan vertailukelpoisia kyselytutkimuksessa ilmenneisiin tuloksiin. Lisäksi toiminto seuraa vierailujen määriä tuntien tarkkuudella, kävijöiden käyttöjärjestelmiä, tietokoneen ominaisuuksia ja verkko-osoitteita, joista sivuille tullaan. Kaikki tiedot auttavat edelleen ymmärtämään sivustoilla vierailleiden toimintatottumuksia. Saatu tieto auttaa suunnittelemaan ja kohdistamaan verkkosivuston sisältöä ja toimintoja mahdollisimman monia palvelevaan suuntaan. Toinen tärkeä väline kaupunginosayhdistyksen verkkosivujen kautta tapahtuvaan seurantaan on sivujen yhteydessä oleva palautelomake. Sen avulla verkko-osuutta tai vaikkapa kaupunginosayhdistystä koskevan palautteen antaminen on tehty erittäin helpoksi. Palaute kirjataan vapaatekstikenttään ja lopuksi kuitataan lähetä -painiketta. Lähettäjältä ei vaadita henkilökohtaisia tietoja, jolloin myös negatiivisen palautteen antaminen on helppoa. Samalla toteutuu anonyymiteettisuoja. Teknisesti lomakkeen etu on, ettei palautteen antaja tarvitse sähköpostiohjelmaa viestin lähetykseen. Tämä tapa turvaa lähettäjän sähköpostin yksityisyyden. Lisäksi on huomattava, että suuri osa internetissä tapahtuvasta sähköpostiliikenteestä ohjataan niin sanottujen webmailpalveluiden kautta, jotka eivät toimisi verkkosivuilla olevaa sähköpostilomaketta käytettäessä. Käytännössä webmail -palvelu saattaisi siis estää joissakin tapauksissa palautteen antamisen kokonaan. Port Arthurin sivut toimivat tutkimuksellisena seurantavälineenä kesäkuun 2002 alusta syyskuun 2002 loppuun. Neljän kuukauden aikana kertynyt

16 15 omakohtainen kokemus toi esille samansuuntaisia huomioita kuin tutkimuskin. Tutkimuksen lopputuloksia ajatellen voidaankin todeta, että Port Arthurin verkkosivusto on vertailukelpoinen kotimaisten kaupunginosayhdistysten kanssa Tutkimusryhmän valinta ja aineiston keruu Tutkimusryhmäksi valittiin satunnaisotannalla 45 henkilöä, joista 23 osallistui kyselyyn. Vastanneita oli 51 % otoksesta. Vastaajista 64 % oli miehiä ja 39 % naisia. He edustivat suomalaisten kaupunkien eri kaupunginosien verkkosivujen ylläpitäjiä ja vastuuhenkilöitä. Yhteiseksi tekijäksi määräytyi se, että henkilö oli kaupunginosan sivujen kautta saatavan palautteen vastaanottaja. Näin varmistettiin, että lomakkeeseen vastaava henkilö oli myös tutkimuksen kannalta oikea valinta vastaajaksi. Tätä seikkaa korostettiin kyselylomakkeessakin. Vastauspyyntö lähetettiin jokaiselle sähköpostitse siihen osoitteeseen, joka yhdistyksen sivustolta löytyi Aineiston analysointi Kvantitatiivisesta osuudesta kertynyt materiaali kerättiin taulukkolaskentaohjelmaan. Analysoinnissa jokaisen monivalintakysymyksen vastauksista laskettiin prosenttiosuudet. Tämän jälkeen jokaiseen kysymykseen saatiin tulkinta, joka voitiin pukea muotoon: Vastaajista X % on sitä mieltä, että.... Tutkimuksen kannalta oleellisimpien monivalintakysymysten yhteydessä oli käytössä vapaatekstiosuus. Näissä osuuksissa etsittiin yhteisiä ja erottavia tekijöitä vastauksille, henkilökohtaisia mielipiteitä sekä perusteluja monivalintakysymysten vastausvalinnoille. Kertyneitä vastauksia käsiteltiin laadullisin menetelmin. Laadullisessa tutkimuksessa tulisi aineistoa kerätä ja analysoida samanaikaisesti. Tällöin on

17 16 mahdollista tiedon keruun aikana täsmentää tutkimusongelmia ja kerätä puutteellisen tiedon tilalle uutta tietoa. (Grönfors 1982, 145; Hirsjärvi 1998, ) Vaikka Grönfors ja Hirsjärvi (Grönfors 1982; Hirsjärvi 1998) suosittelevatkin aineiston analysointiin edellä mainittua toimintatapaa, sen noudattaminen oli tässä tutkimuksessa mahdotonta. Vaikka vapaat tekstiosuudet vastaavatkin osin teemahaastattelun vapaamuotoisuutta, ei tutkija voinut ohjata keskustelua millään muulla tavalla kuin kysymyksen asettelumuodolla. Tutkielman tekijän ylläpitämän verkkosivuston kautta tulleen subjektiivisen kokemuksen analysointi osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Vastaajien ja tutkijan mielipiteet olivat monesti samansuuntaisia tai siten tulkittavissa. Riski sekoittaa oma ja toisten kokemus yhdeksi kollektiiviseksi totuudeksi, jonka voisi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia, oli suuri. Tämä kuitenkin vältettiin rinnastamalla oma kokemus kvantitatiivisen tutkimuksen ristiriidattomiin tuloksiin Tutkimuksen luotettavuus Kaikessa tutkimustyössä on tuloksen kannalta ratkaisevan tärkeää, että tutkija pystyy osoittamaan reliabiliteetin ja validiteetin. Tutkimustavasta kuitenkin riippuu millä kriteereillä reliabiliteetti ja validiteetti ilmaistaan. Kvalitatiivisia menetelmiä kritisoidaan usein siitä, että niissä ei käsitellä riittävästi tutkimuksen luotettavuuskysymyksiä ja perustella selkeästi tapoja, tuloksia ja johtopäätöksiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa oletetaan, että totuuksia voi olla useampia ja että tutkimus tuottaa vain tietyn näkökulman ilmiöstä - ei objektiivista totuutta. Tämän vuoksi perinteiset luotettavuuskäsitteet, joiden mukaan on vain yksi konkreettinen totuus, eivät sovellu kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteereiksi. (Grönfors 1982, ; Tynjälä 1991, )

18 17 Validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin tutkimustulos vastaa todellisuutta ja kuinka hyvin tutkimustulokset on siirrettävissä toiseen ympäristöön (Grönfors 1982, ). Validiteetti määritellään todellisen ja havaitun arvon väliseksi yhtäpitävyydeksi (Venkula 1998, 33). Tämän tutkimuksen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää, että havaitut ilmiöt ovat yleistettävissä ja todennettavissa. Tämä siksi, että tutkimus voidaan tarvittaessa uusia tulevaisuudessa kohtuullisen helposti vertailuseurantana samoin menetelmin. Siksi metodina käytettiin kvantitatiivisten menetelmien mukaista kyselylomaketta kvalitatiivisten menetelmien, kuten teemahaastattelun, sijaan. Teemahaastattelussa seurantatutkimuksen pitäisi validiteetin osalta perustua samojen henkilöiden näkemyksiin. Mikäli uusintatutkimus suoritettasi esimerkiksi kahden vuoden kuluttua, ei olisi takeita siitä, että alkuperäiseen tutkimukseen valitut henkilöt toimisivat edelleen samassa työssä. Kyselylomakkeen kysymysten asettelulla ei haluttu vaikuttaa vastaajan ennakkoasenteisiin tai mielipiteisiin. Objektiivisuuteen pyrittiin siinä määrin kun se oli mahdollista. Henkilöille jätettiin kuitenkin mahdollisuus perustella tai selvittää näkemyksiään vapaakenttäosuuksien avulla. Validiteetin osalta ehdot täyttyvät siis hyvin. Tutkimusaineisto on reliaabelia silloin, kun siinä ei ole ristiriitaisuuksia. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa reliabiliteettia voidaan mitata muun muassa vaihtamalla indikaattoreita, havainnoimalla mittarin tarkkuutta ja vaihtamalla mittaajaa. Kvalitatiivinen tutkimus ei ole sellaisenaan toistettavissa, koska tutkijan osuus on siinä keskeinen. Tutkija tarkastelee tutkimusaineistoa sekä objektiivisesti että subjektiivisesti. (Grönfors 1982, ). Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittausten luotettavuutta, toistettavuutta ja sisäistä yhtenäisyyttä eli tutkijan pohdintaa ja aktiivista analysointia (Venkula 1988, 32). Tutkimuslomakkeessa kysyttiin samansuuntaisia asioita useammalla kuin yhdellä kysymyksellä. Näin ollen indikaattoreita oli useita. Vertailemalla

19 18 kysymyksiin saatuja vastauksia oli mahdollista selvittää ristiriitaisuuksia. Näin varmistuttiin, että vastaaja oli myös ymmärtänyt kysymysten sisällön ja luonteen. 7. VERKKOSIVUJEN LISÄARVO KAUPUNGINOSAVIESTINNÄSSÄ Suuri osa kysymyksistä oli suunnattu siten, että niistä saatu aineisto liittyi joko suorasti tai epäsuorasti kaupunginosan verkkosivujen kautta mahdollisesti saavutettavaan lisäarvoon. Näillä kysymyksillä kartoitettiin muun muassa, millaista sisältöä sivuilla on, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuvat sivujen ylläpitoon ja kehittämiseen ja kuinka paljon asukkaiden antama palaute yhdistykselle on lisääntynyt. Ensimmäinen huomio kiinnittyi kaupunginosaverkkosivujen sisältöjen laajuuteen. Kaikkien vastanneiden osalta voitiin puhua aidosti sivustoista eli kokonaisuuksista, joiden toiminnallisuus ei rajoitu yhteen ominaisuuteen tai toimintoon. Kuviosta 1. näkyy, millaista sisältöä sivuilta konkreettisesti löytyi. % vastanneista ominaisuudet artikkeleita uutisia ilmoituksia kirpputori mainoksia pelejä palautelomake valokuvagalleria keskustelufoorumi Kuvio 1. Verkkosivujen ominaisuudet

20 19 Kuten kuviosta ilmenee, tarjotuista vaihtoehdoista pelit osoittautuivat sisällön kannalta toisarvoisiksi. Niitä ei ollut yhdelläkään sivustolla. Yhdessä kuvion muiden tulosten kanssa voidaan päätellä, että kaupunginosasivustojen sisältö painottuu selkeästi informaation välitykseen, tiedotukseen ja uutisointiin viihteen sijaan. Lukuina se tarkoittaa, että 65 % sivuista sisälsi artikkeleita, 61 % alueuutisia ja 57 % ilmoituksia. Artikkeleille ja uutisille ei vaadittu tarkkaa sisällöllistä tai journalistista rajaamista. Peräti 52 % ilmoitti, että sivustoa päivitetään vain kerran kuukaudessa. Sen perusteella esimerkiksi uutisointi ei perustu aktiiviseen seurantaan tai asioiden raportointiin reaaliajassa. Sen sijaan 35 %:ssa tapauksista päivitys tehtiin kerran viikossa. Tällöin paikallisuutisetkin pysyvät kiitettävästi ajan tasalla. 4 % ilmoitti päivittävänsä sivujaan kerran päivässä. Tämä on mainitsemisen arvoinen asia, koska kyseessä on vapaaehtoisvoimin tapahtuva työ. Tällaisen sivuston informatiivisuus on omaa luokkaansa. Toinen mielenkiintoinen huomio on mainosten vähäisyys. Paikallistasolla kaupunginosan asukkaat tuntevat alueensa palvelutarjonnan ilmeisesti hyvin, koska tarvetta erityiselle paikallisesti suunnatulle mainonnalle ei ilmene. Lisäksi voidaan olettaa, etteivät paikalliset tahot ole valmiita maksamaan verkossa tapahtuvasta mainonnasta. Saattaa myös olla, että mainonnan ja kaupunginosaviestinnän välillä koetaan olevan eturistiriitoja tai että mainonta heikentää muun viestinnän uskottavuutta. Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että edelliset päätelmät ovat kaikki tosia. Lisäksi voidaan mainita, että alueen elinkeinojen kartoittaminen on paikoin hankalaa. Lisäksi kertyneen tiedon säännöllinen ylläpito ja valvonta vievät aikaa. Myöskin muutokset ja erikoistilanteet hankaloittavat työtä. Esimerkiksi yrityksen lopettaessa toimintansa tai muuttaessa tieto ei välttämätä kantaudu pitkään aikaan sivuston pitäjälle. Valokuvagallerioiden suuri osuus kertoo alueellisesta markkinoinnista. Kuten eräs vastaajista perusteli gallerian osuutta: Sivut tarjoavat myös erinomaisen kanavan esittää ihmisille valokuvia kaupunginosayhdistyksen

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA Juuso Salmu Dimenteq Oy MIKÄ IHMEEN HARAVA? Karttapohjainen kysely- ja inventaariotyökalu Tiedonhankinta kansalaisilta, sidosryhmiltä, ympäristöstä jne. Kyselyt sekä

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Rotaryklubin jäsenkysely 20

Rotaryklubin jäsenkysely 20 Rotaryklubin jäsenkyselylomake Päiväys: 3.6.2010/REk Ryhmä: Jäsenyys Rotaryklubin jäsenkysely 20 Tämän jäsenkyselyn tarkoituksena on kartoittaa klubimme jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä koskien klubimme

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot