TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet Id

2 Sisällys 1 Johdanto Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Huomioon otettavat tulot ja varat Ansiotulot Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Korvaukset Vähäiset tulot ja avustukset Veronpalautukset Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Lainat, velat ja voitot Ulosotto Perintä etuudesta Yrittäjien tulot Opiskelijan tulot Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Hoitovapaa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuokratulo Työmatkakulut Toimeentulotuen perintä Perustoimeentulotuki Perusosa ja siihen sisältyvät menot Yhteistaloudessa asuvan perusosa Perusosaan sisältyvät menot Perusosa erityistilanteissa Alennettu perusosa Perusosan alentamisen edellytykset Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Kohtuulliset asumismenot Sähkö- ja vesilaskut

3 6.2.3 Lämmityskulut Kotivakuutus Terveydenhuoltomenot Työmatkakulut Täydentävä toimeentulotuki Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Takuuvuokra / vakuusmaksu Välityspalkkio Muuttokustannukset Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lasten harrastusmenot Vaate- ja jalkinemenot Henkilöllisyystodistus Hautauskustannukset Elatusapumaksut Maahanmuuttajien erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuva avustaminen Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotukipäätöksen muutoksenhaku

4 1 Johdanto Pirkkalan yhteistoiminta-alueen toimeentulotuen myöntämisen perusteet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Pirkkalan yhteistoiminta-alueen toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohjeet lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa on käsitelty yleisimpiä toimeentulotukiasioita ja tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta ja sosiaali- ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2013:4). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa voidaan, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että tukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan vaan, että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittelee laki toimeentulotuesta (1412/1997), joka löytyy Internetistä sivuilta tai 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely 2.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa voi siirtää järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa, kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Ei-kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. 3

5 Asiakkaan, jolla on Pirkkalassa Poste Restante - osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koska Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan Todistus asumisesta - lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Toimeentulotuen vangeille myöntää se kunta, jossa vanki vangittaessa oleskeli. Väestörekisterikunta ei kuitenkaan ole kotikuntalain 3 :n mukaan ratkaiseva asia. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos vangin osoite ja kotikunta kuitenkin muuttuvat tuomion aikana, uusi kotikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vangin vapauduttua toimeentulotuesta vastaa oleskelukunta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Tukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella, joten hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti, toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Henkilön ja perheen tarve takautuvasti myönnettävään toimeentulotukeen arvioidaan aina erikseen yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (laki toimeentulotuesta 17 ja hallintolaki 31 ). Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan, muun muassa tiliotteet kaikista tileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Tiliotteen tulee olla yhdenjaksoinen pankin virallinen tiliote tai verkkopankista tulostettu tiliote. Alkuperäiset tositteet (esim. lasku, maksukuitti) kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi menona huomioon, tulee myös esittää. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä, koska asiakkaalle on annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämisestä määräajassa. Mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. 3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joihin kuuluvat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeellisiksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman perusteella, voidaan tuloylijäämä ottaa huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu aina laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheenjäsenten yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. Samassa taloudessa asuville 18 vuotta täyttäneille lapsille tehdään kuitenkin aina oma laskelma ja päätös. 4

6 4 Huomioon otettavat tulot ja varat Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat (Laki toimeentulotuesta 11 ja 12 ) tulolähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelma aloitetaan. 4.1 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakia jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin tulonsaajaa kohden enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. 4.2 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5 päivää/kk. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 4.3 Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. stipendit, apurahat) ja vakuutuskorvaukset ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. Vahingonkorvauksissa ja rikosperusteisissa korvauksissa voidaan tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun hakija osoittaa käyttäneensä saamansa korvauksen tai osa siitä toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen. 4.4 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisina ja vähäisinä tuloina pidetään enintään 150 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Mikäli kertaluontoisten ja vähäisten tulojen yhteissumma ylittää 150 euroa kuukaudessa, huomioidaan tuloina ylimenevä osuus. Myös yksittäishenkilöiltä tulleet tilillepanot ovat lähtökohtaisesti tällaiseksi pienimuotoiseksi ja käytettävissä olevaksi tuloksi katsottavia (kts. kohta 4.6) Alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona ja käsitellään vähäisen tulon kaltaisesti. Jos asiakas ei kuitenkaan saa veronpalautusta käyttöönsä esimerkiksi ulosmittauksen vuoksi, tulee asiakkaan esittää ulosottoviranomaisen antama tosite ulosmittauksesta. 5

7 4.5 Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon: äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.6 Lainat, velat ja voitot Asiakkaan ottamia pankkilainoja ja luottokorttiluottoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena on opintolaina joka otetaan tulona huomioon. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot otetaan tulona huomioon (kts. kohta 4.4). Siinä tapauksessa, että hakija voi luotettavasti osittaa yksittäisen tilillepanon lainaksi, jonka on todistettavasti maksanut takaisin, lainaa ei huomioida. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona. Opintolainan korkoihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korkoavustusta. Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon. 4.7 Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioidaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Lasku ja maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. 4.8 Perintä etuudesta Etuudesta tehty perintä otetaan huomioon, jos esimerkiksi Kela on maksanut asiakkaalle liikaa etuutta, jota perii myöhemmin takaisin maksamastaan etuudesta. Tällöin toimeentulotuessa asiakkaalle lasketaan tuloksi tosiasiassa maksettu etuus. Liikamaksun perintä suoraan etuudesta perustuu asiakkaan ja Kelan väliseen sopimukseen. Mikäli asiakas kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.9 Yrittäjien tulot Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjän antama tarkka tuloselvitys ja kirjanpitäjän vahvistama tase ja viimeisimmän tilikauden tuloslaskelma. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista Opiskelijan tulot Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opintolainaa ei asiakkaalle myönnetä, ei sitä myöskään huomioida tuloksi. 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle opintolaina huomioidaan tuloksi opiskelupaikasta riippumatta. 6

8 Mikäli nuorella on päätös jälkihuollosta, tai kyseessä on jatko-opiskeluun valmiuksia antama koulutus, opintolainan nostoa ei velvoiteta. Esimerkkeinä tästä ovat maahanmuuttajille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus ja lukiokoulutus. Alle 18 -vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta nostamaan opintolainaa. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. Lapsilisä, elatustuki ja perhe-eläke ovat perheen, eivät lapsen tuloa, joten ne otetaan kokonaan tulona huomioon. Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon Hoitovapaa Asiakkaan käyttäessä laissa säädettyä oikeuttaan hoitovapaaseen, hänen käytettävissä oleviksi tuloikseen voidaan lukea vain ne tulot, jotka hän hoitovapaalla ollessaan todellisuudessa saa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan ja tällöin hänen tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2 ). Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään vain poikkeustapauksissa, yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella silloin, kun henkilö on hakeutunut työstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle Vuokratulo Vuokratulo otetaan huomioon tulona toimeentulotuessa. Vuokratuloista vähennetään kuitenkin yhtiövastike ja erotus otetaan huomioon tulona. Muita kuluja, kuten asuntolainoja, niiden korkoja ja rahoitusvastiketta ei vähennetä tuloista Työmatkakulut Työmatkakulut voidaan toimeentulotukilain 11 2 momentin 2 kohdan mukaan vähentää asiakkaan ansiotuloista. Työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan, Pirkkalassa 30 vrk:n kausilipun, ja Vesilahdessa seutulipun hinnan mukaisesti. 5 Toimeentulotuen perintä Toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnästä määrätään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta, etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan myönnetty toimeentulotuki toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. 7

9 Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös, jos asiakkaalla on varallisuutta, kuten esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai hän omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jota ei ole voitu realisoida tarpeeksi nopeasti. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallinto-oikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 6 Perustoimeentulotuki 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) ja rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille ja yhteistaloudessa asuville, täysi-ikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Alaikäisen lapsensa kanssa vanhempiensa luona asuvan perusosa on yksinhuoltajan perusosa. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotukilain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen määräämistä varten on selvitettävä, onko kysymyksessä yhteistaloudessa perheenä asuvista, muuten yhdessä asuvista henkilöistä tai alivuokrasuhteesta. Toimeentulotuen perusosa määräytyy sen mukaan, minkälaisesta asumisesta on kysymys Yhteistaloudessa asuvan perusosa Yhteistaloudessa asuvan perusosaa käytetään avioliitossa, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja yhteistaloudessa asuvilla. Yhdessä asuvien eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta tulee selvittää onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Yhteinen vuokrasopimus ei yksin ole peruste käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Toisaalta alivuokrasopimus, silloin kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, ei myöskään ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä Perusosaan sisältyvät menot Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. 8

10 Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtainen ja kodin puhtaus, paikallisliikenteen matkustuskulut, puhelimen käyttömenot, sanomalehden tilaus, internetin käyttökulut ym. informaatiomenot, harrastus- ja virkistystoiminta sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea Perusosa erityistilanteissa Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville lomapäiviltä. Lyhytaikaisessa alle kolme kuukautta kestävässä - sairaalahoidossa käyttöraha on 110euroa/kk. Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset, mitkä normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon toimeentulotukioikeutta arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa laitoksessa. Asumispalveluissa olevan käyttöraha on 180 euroa kuukaudessa. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80 euroa kuukaudessa. Tätä käyttörahaa sovelletaan kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin ja muuhun pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Poikkeuksen tähän kuitenkin tekee kuntouttava palveluasuinen, jossa käyttövara on 200 euroa. Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 110 euron käyttöraha. Myös tutkintavangin käyttövaroiksi toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon 110 euroa kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin Alennettu perusosa Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän johdosta toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana, yrittäjänä tai opiskele päätoimisesti tai ole lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä tai hänellä on muu edellä mainittuihin syihin verrattava hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. Mikäli tuen hakija ei ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20 ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40 prosenttia. Perusosaa voidaan alentaa, kun tuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnitelman laatimisesta tai ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai omasta syystään keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta suunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin toimenpiteisiin. Myös yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään prosentilla, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos toimeentulotukea hakeva yrittäjä ei ole saanut toimeentuloaan yrityksestä, tai saanut tuloa vähintään työttömyyspäivärahan verran, eikä hän ole kuitenkaan lopettanut yritystään, voidaan asiakasta ohjata lopettamaan kannattamaton yritystoiminta ja hakemaan ensisijaisia etuuksia esimerkiksi työttömyyspäivärahaa. Yrittäjälle voidaan myös antaa noin 3 kuukauden järjestelyaika asioidensa hoitamiseen, jonka jälkeen hänen perusosaansa voidaan alentaa, jos kannattamaton yritystoiminta jatkuu Perusosan alentamisen edellytykset Perusosaa voidaan alentaa edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 9

11 Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa ensin 20 % ja sen jälkeen 40 %, mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava - mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa - suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon kohtuulliset asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (4 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Pirkkalan perusturvalautakunta on määritellyt hyväksyttävät, kohtuulliset asumismenot alkaen seuraavasti: Hyväksyttävät, kohtuulliset asumismenot enintään kuukaudessa 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1160 Yksin asuvalla eläkeläisellä huomioidaan kahden henkilön max. asumismenot 660. Vuokra-asunnossa kohtuullisiin asumismenoihin sisältyvät vuokra, lämmityssähkö, saunamaksut (max. kerran viikossa). Kuukausittaiset vesimaksut huomioidaan erikseen, max 25 euroa/hlö. Vuokra-asunnossa asuminen voi perustua vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot on yleensä syytä selvittää vuokrasopimuksen avulla. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat. Alivuokralaissuhteessa (eli osassa asuntoa asumisen osalta) kohtuulliset asumismenot enintään 60 % edellisistä 1 henkilö henkilöä 396 jne. Toimeentulotukea määriteltäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon. ja hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat käyttövastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Suositukset kohtuullisista asumismenoista ovat sovellettavissa myös omistusasunnon asumiskustannuksia huomioon otettaessa. Omistusosakkeessa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat vastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Omakotitalossa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat lämmityskustannukset (lämmityssähkö, öljy, puut), vesi- ja jätevesimaksu, tontin vuokra, kiinteistövero, palovakuutusmaksu ja jätehuoltomaksu. 10

12 Perustoimeentulotukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi hyväksytään myös omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenot otetaan huomioon kokonaan, mikäli muut huomioon otetut asumismenot jäävät kohtuullisuusrajojen sisälle. Edellytyksenä on myös, että tuen hakijan verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot on otettu huomioon ja että perhe asuu itse omistamassaan asunnossa Sähkö- ja vesilaskut Vuokran lisäksi taloussähkön kustannuksia hyväksytään toimeentulotukimenoksi yksinasuvalle enintään 50 euroa/kk, perheelle enintään 100 euroa/kk. Jos asiakkaan asunnossa on sähkölämmitys, laskutetaan sähkölaskussa sekä lämmityssähkö että taloussähkö. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitettyä erikseen, voidaan lämmityssähkön osuutta sähkömenoista arvioitaessa käyttää kohtuullisuusharkintaa. Yleensä arvioidaan, että taloussähkön osuus on noin 30% ja lämmityssähkön noin 70% kulutuksesta ja sähkölaskusta. Lämmityskustannukset ovat osa asunnon kokonaisasumiskustannuksista, jotka otetaan huomioon asumismenojen kohtuullisuusrajojen mukaisesti Lämmityskulut Jos asunnossa on puulämmitys, polttopuihin voidaan myöntää maksusitoumus tai maksaa toimeentulotuki tositetta vastaan. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten asiakasta ohjataan pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Omakotitalon huomioon otettavia menoja ovat mm. lämmityskulut, vesimaksu, jätehuolto, taloussähkö, kiinteistövero, palo- ja kotivakuutus, tontin vuokra ja nuohous. Pääsääntöisesti menoista huomioidaan kuukauden osuus. Säännöllisen asiakkaan kohdalla menot voidaan huomioida erääntymiskuukautena Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään menoksi koti-irtaimiston osuus (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös /0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittelyosa, josta selviää mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti toimeentulotukiasiakkaiden edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja tai julkisen terveydenhuollon ostopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. Esimerkiksi siinä tapauksessa kun asiakkaalla on kiireellinen tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa, voidaan kustannuksia huomioida. Palveluseteliä käytettäessä asiakas saa valita itse palveluntuottajan, jolloin omavastuuosuus huomioidaan laskun mukaisesti. Ilman lääkärin määräystä syntyneet vähäiset terveydenhuoltomenot kuten käsikauppalääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäisten terveydenhuoltomenojen suuruudeksi on arvioitu noin 3 % perusosasta. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset, välttämättömät julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Tarvittaessa voidaan käyttää kunnan terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla tai muulla tavoin esimerkiksi vammaistuesta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus sairausvakuutuskorvauksen saamiseen ensisijaisena etuutena. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämien välttämättömien lääkkeiden kustannukset sairauden hoitoon, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoidosta, silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin sairauden hoitoon määräämien välttämättömien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan vähäisinä terveydenhuoltomenoina, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Apteekin reseptin uusinnasta perimä maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa maksutta. 11

13 Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista, minkä jälkeen omavastuuosuus otetaan huomioon toimeentulotuesta päätettäessä reseptin, potilasohjeen tai yhteenvedon ja apteekkikuitin perusteella. Asiakas voi itsekin tulostaa yhteenvedon pankkitunnuksillaan. Alkuperäinen maksukuitti on aina liitettävä hakemukseen. Tarvittaessa voidaan asiakkaalle antaa apteekkiin maksusitoumus lääkkeiden lunastamista varten. E-pillereiden ja muiden ehkäisyvälineiden kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, silloin kuin ne perustuvat lääkärin määräykseen tai lausuntoon sairauden hoidosta. Elämänlaatua edistävät lääkkeet (esim. potenssilääkkeet, tupakanvieroituslääkkeet) hyväksytään menoksi, jos kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Toimeentulotukipäätöksen tekijällä on oikeus pyytää terveyskeskuksen ylilääkärin kannanotto tai pyytää asiakasta toimittamaan joko omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain, kun hoitoa on annettu julkisessa terveydenhuollossa. Terveyskeskus arvioi hoidon välttämättömyyden ja antaa tarvittaessa maksusitoumuksen yksityiselle sektorille, jolloin omavastuu huomioidaan toimeentulotuessa laskun mukaisesti Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankintakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea asiakkaalle, jolla on toimeentulotukioikeus. Maksusitoumus myönnetään sopimusliikkeeseen. Tästä syystä toimeentulotukea tulee hakea ennen silmälasien ostamista, ja selvittää sosiaalitoimesta sopimusliikkeet. Asiakkaan tulee hakea sopimusoptikolta kustannusarvio silmälaseista ja toimittakaa kustannusarvio sosiaalitoimistoon. Mikäli ei ole estettä myöntää maksusitoumusta, lähetetään se suoraan optikolle. Jos asiakas on hankkinut silmälasit itse ja hakee niihin jälkikäteen toimeentulotukea, laskelmassa hyväksytään menoksi korkeintaan sopimusliikkeen mukaiset hinnat. Tällöin asiakkaan silmälasimääräyksestä ja ostokuitista on pystyttävä erittelemään kehyksen hinta sekä linssien vahvuudet ja hinta. Piilolinssien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi ainoastaan, jos asiakkaalla on niihin lääkärin määräys sairauden hoitoon. Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasien lisäkäsittelystä aiheutuvia kustannuksia ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina Hammashoito Asiakkaan tulee käyttää ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisen hammashoidon kustannukset eivät ole pääsääntöisesti toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Palveluseteliä käytettäessä asiakas saa valita itse palveluntuottajan, jolloin omavastuuosuus huomioidaan laskun mukaisesti. Toimeentulotukiasiakkaalle, joka on ohjattu kunnallisesta hammashoidosta yksityiseen hammastekniseen laboratorioon, myönnetään maksusitoumus hammastekniseen työhön. Toimeentulotukiasiakkaan tulee toimittaa hoidosta kustannusarvio, jonka perusteella toimeentulotukipäätös ja maksusitoumus tehdään Työmatkakulut Asiakkaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkakustannuksia ja muita työssäkäynnistä aiheutuneita menoja (laki toimeentulotuesta 11 ). Työmatkakustannukset huomioidaan julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan, Pirkkalassa enintään 30 vrk:n kausilipin ja Vesilahdella enintään seutulipun suuruisina, mikäli kausi/seutulippu on asiakkaan käytettävissä. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. 12

14 7 Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 7.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa kunnan järjestämänä. Lasten päivähoitomenot ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Koska päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden, tulee toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden hakea tulevan hoitomaksun perimättä jättämistä tai alentamista silloin, kun lapsi on kunnallisessa päivähoidossa tai koululaisille järjestetyssä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Myös yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot voidaan ottaa erityistilanteissa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin otetaan tuen tarvetta vähentävänä tekijänä huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1996/1128) mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, tulee selvittää perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon. 7.2 Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Takuuvuokra / vakuusmaksu Vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä muutolle ovat: asunnottomuus, perheen koon muutokset, aikaisempaa edullisemman asunnon saaminen tai muu asiakkaan tilanteen oleellinen muutos. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhetai sosiaaliset syyt. Myönnettäessä toimeentulotukea vuokravakuuteen vakuusmaksu myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vakuusmaksu maksetaan rahana vuokranantajalle vain poikkeustapauksissa. Toimeentulotuki vakuusmaksuun tulee hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, ettei tuen hakija joudu taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, jos perusteita vakuusmaksun myöntämiselle ei ole. Itsenäistyville, vanhempien luota pois muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vakuuden myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Vuokravakuutta ei pääsääntöisesti voida myöntää sellaiseen asuntoon, jonka asumiskustannukset ovat enemmän kuin lautakunnan ohjeissa ilmoitetut kohtuulliset asumiskustannukset Välityspalkkio Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) 20 määrittelee, että välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta. Näin ollen välityspalkkio ei automaattisesti tule vuokralaisen maksettavaksi eikä sitä voida pitää välttämättömänä toimeentulotukeen oikeuttavana menona Muuttokustannukset Toimeentulotuki muuttokustannuksiin myönnetään samoin perustein kuin vakuusmaksuun, eli muuton ollessa perusteltu. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukea esitettyjen maksutositteiden perusteella yksinasuvalle enintään 150 perheelle enintään 250. Pirkanmaan alueelle tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukea yksinasuvalle enintään

15 perheelle enintään 300. Muutto muualle Suomeen korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Apumiesten kustannusten huomiointi voi olla perusteltua esimerkiksi vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla. 7.3 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukilain 7 c :n 1 momentin 3 kohdan mukaan voidaan tukea myönnettäessä ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottavia menoja. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on turvattu lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983). Lapsen oikeus tavata vanhempiaan tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys, ainahan tapaamiset eivät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla. Lapsella tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa alle 18-vuotiasta lasta, joten täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Kun toimeentulotukea myönnetään lapsen tapaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa toimeentulotukilain 14 :n mukaisesti se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Päätettäessä toimeentulotuen myöntämisestä lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuneisiin kuluihin, asiakkaan on esitettävä voimassa oleva tapaamissopimus tai oikeuden päätös. Myös tapaamissopimus tulee esittää. Jokaisen hakemuksen liitteenä on lisäksi esitettävä lapsen lähivanhemman allekirjoituksellaan vahvistama lomake toteutuneista tapaamisista. Etävanhemman tavatessa lastaan, joka ei asu hänen luonaan, hänelle hyväksytään toimeentulotuessa menoksi lapsen iän mukainen perusosa tapaamispäiviltä, kuitenkin vain täysiltä vuorokausilta. Tämän vuoksi esimerkiksi viikolla lapsen koulun tai päiväkodin jälkeen tapahtuvasta iltapäivätapaamisesta aiheutuvia kuluja ei hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. Jos tapaamissopimusta ei ole tehty, hyväksytään menoksi todistetusti toteutuneiden tapaamisten kulut, enintään neljältä vuorokaudelta kuukaudessa. Tapaamisesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset hyväksytään menoksi tapaavalle vanhemmalle, jos hän on ne tosiasiallisesti maksanut. Mikäli tapaamissopimuksessa on sovittu tai oikeuden päätöksessä määrätty kustannusten maksamisesta tai niiden jakamisesta, kustannukset hyväksytään menoksi sopimuksen tai päätöksen mukaisesti. Matkakustannusten on oltava todellisia ja niiden syntymisestä on esitettävä selvitys tai kuitit Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotukea saavien perheiden lasten ohjattujen harrastusten kustannuksiin voidaan kuitenkin myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli se arvioidaan henkilön tai perheen erityisten olosuhteiden tai tarpeiden perusteella tarpeelliseksi. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun harrastuksessa tarvittavien välineiden hankkiminen tai siitä aiheutuvien muiden kustannusten maksaminen ei ole perusosan puitteissa mahdollista. Harrastuksista aiheutuviin matkakustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Lasten harrastusmenoja voidaan tukea korkeintaan kulloinkin voimassa olevan vuosittaisen enimmäissumman mukaisesti. Menoista on esitettävä maksukuitti sekä laskut. Viranhaltija voi päätöstä tehdessään harkintansa mukaan katsoa vain osan lapsen harrastusmenoista täydentävään toimeentulotukeen oikeuttaviksi kustannuksiksi. 14

16 7.3.3 Vaate- ja jalkinemenot Vaate- ja jalkinemenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, joten niihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Näiden kulujen laskennallinen osuus perusosasta on 9 %. Toimeentulotukea voidaan kuitenkin myöntää erityisistä tarpeista aiheutuviin vaatemenoihin. Tällaisia menoja voivat esimerkiksi olla romaninaisen vaatemenot joihin myönnetään enintään 400 euroa kahden vuoden välein Henkilöllisyystodistus Kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortin) hankkimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona, mikäli hakijalla ei ole voimassa olevaa Suomen passia tai henkilökorttia Hautauskustannukset Toimeentulotukea tulee hakea ennen hautauksen järjestämistä, koska varattomalle vainajalle myönnetään maksusitoumus sopimushautaustoimistoon. Toimeentulotukea on mahdollisuus saada välttämättömiin kohtuullisiin hautauskuluihin. Vainajan tilillä olevat varat tulee aina käyttää välttämättömiin hautausmenoihin, joten toimeentulotukea hautausmenoihin myönnettäessä laskelmassa otetaan huomioon kuolinpesän varat. Varattomalle vainajalle myönnetään toimeentulotukea välttämättömiin, kohtuullisiin hautauskustannuksiin oman kunnan alueella. Kuljetus- ja hautauskulut ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Hautauskuluina ei toimeentulotuessa hyväksytä muistotilaisuuden menoja, lehti-ilmoitusmaksua eikä hautakiveä. Vainajalta maksamatta jääneet laskut eivät oikeuta toimeentulotukeen Elatusapumaksut Elatusapu ei pääsääntöisesti ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusapu on toimeentulotuen hakijan maksukykyyn nähden liian suuri, tulee hänen hakea elatusavun alentamista. Elatusvelvollinen voi hakea muutosta elatusavun määrään, jos hänen maksukykynsä on esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden johdosta pitkäaikaisesti tai pysyvästi muuttunut elatussopimuksen vahvistamisen jälkeen tai hänelle aiheutuu maksujen vuoksi toimeentulotuen tarve. Elatusvelvollisen maksama elatusapu voidaan kuitenkin hyväksyä toimeentulotuessa menoksi, jos elatusvelvollinen esimerkiksi maksaa itse saamansa työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen elatusapuna lapsen lähivanhemmalle. Maksukuitti tulee esittää Maahanmuuttajien erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuva avustaminen Maahanmuuttajalla tulee ulkomaalaislain 13 mukaan olla passi. Toimeentulotukiasiakkaalle ensimmäinen Suomessa maksettavaksi erääntynyt passi-, muukalaispassi- tai pakolaisen matkustusasiakirjamaksu hyväksytään toimeentulotuen menona maksettua kuittia vastaan. Passin hankintaan liittyviä matkakuluja lähimpään edustustoon ei kuitenkaan hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. Ensimmäinen maahanmuuttaja-asiakkaalle maksullinen oleskelulupa tai työntekijän oleskelulupa hyväksytään toimeentulotuen menona maksettua kuittia vastaan. Ensimmäiseen passiin ja oleskelulupaan myönnetään toimeentulotukea kertaluonteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan tulee varautua ennakkoon jatkossa tuleviin kustannuksiin. Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti hyväksytä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska Suomen kansalaisuuden hakeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Hakemuksessaan asiakkaan tulee antaa erillinen selvitys siitä, miten kansalaisuuden saaminen edistää hänen tai hänen perheensä toimeentuloa tai itsenäistä suoriutumista. Selvityksestä tulee ilmetä selkeä ja konkreettinen perustelu sille, miten kansalaisuuden saaminen edistää asiakkaan tilannetta. Mikäli asiakas on tullut kuntaan pakolaisena tai turvapaikanhakijana, voidaan käyttää harkintaa Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Jos asiakas tai hänen vanhempansa ovat toimeentulotukiasiakkaita, voidaan lukiota tai ammattiopistoa käyville nuorille myöntää toimeentulotukea opiskelusta aiheutuviin menoihin kuten oppikirjoihin, tarvikkeisiin ja työvaatteisiin korkeintaan kulloinkin voimassa olevan lukukausittaisen enimmäissumman mukaisesti. 15

17 Lukukausimaksut ja valmennuskurssimaksut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Opintolainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Opintojen päättymisen jälkeen Kela myöntää vähätuloiselle henkilölle korkoavustusta. Korkoavustus on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tukimuoto. 8 Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuesta annetun lain 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi, taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös henkilön ja perheen omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäiseminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteista päättää kunta. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan elämäntilanteen tarkempaa kartoitusta. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Kuntien tulee varata riittävät määrärahat ehkäisevää toimeentulotukea varten, jotta toimeentulotukilain 1 :n 2 momentissa tarkoitetut ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteet saavutettaisiin. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) tavoitteeksi asetettiin, että ehkäisevän toimeentulotuen osuuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen. Ehkäisevää tukea voidaan siis myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää pitkään työttömänä olleille ja /tai pitkään toimeentulotukea saaneille perheille sellaisiin menoihin, jotka edesauttavat ja merkittävästi helpottavat henkilön työllistymistä tai työelämään palaamista. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää myös opiskelun ja työllistymisen turvaajana sekä esimerkiksi itsenäistyvien nuorten tukemisessa ja nuorten ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa ja työhön pääsyn parantamisessa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti erityistä harkintaa käyttäen vuokravelkoihin asumisen turvaamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti velkakierteen katkaisemiseen. Tämä perustuu erityiseen harkintaan, ja edellytyksenä on, että tuen avulla saadaan perheen talous tasapainoon ja jatkuvan tuen tarve estettyä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös kriisi- ja katastrofitilanteissa. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Myös katastrofin tai onnettomuuden uhrin tilapäisiä toimeentulovaikeuksia voidaan helpottaa ehkäisevällä toimeentulotuella. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti erityistä harkintaa käyttäen lasten harrastusmenoihin. Ehkäisevä lastensuojelutyö, sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen toimeentulotukilain 13 :n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi lasten harrastusmenoihin, ovat osaltaan rakentamassa tiiviimpää eri viranomaisten välistä ehkäisevää toimintaa ja yhteistyötä lasten olojen parantamiseksi. 16

18 9 Toimeentulotukipäätöksen muutoksenhaku Toimeentulotukihakemukseen on annettava aina kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen, jotka ovat toimeentulotukipäätöksen viimeisellä sivulla. Jos asiakas on tyytymätön viranomaispäätökseen ja haluaa siihen oikaisua, hänen tulee toimittaa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkkalan perusturvalautakunnalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, on virheellinen, se voidaan muuttaa itseoikaisulla. Asiakkaan vaatimalla tavalla oikaistu päätös käsitellään oikaisusta huolimatta perusturvalautakunnassa, jos asiakas ei peruuta virallisesti oikaisuvaatimustaan. Asiakkaalta pyydetään peruutusilmoitus, jonka palauttaminen on tärkeää, koska se nopeuttaa oikaisuvaatimusten käsittelyä. Mikäli asiakas pyytää toimeentulotukipäätökseen muutosta suoraan sosiaalitoimistosta, voi myös päätöksentekijä tutkia korjauspyynnön ja tarvittaessa oikaista päätöstä tekemällä uuden päätöksen. Jos päätöksentekijä kuitenkin katsoo, että perusteita päätöksen muuttamiselle ei ole, voi asiakas hakea muutosta oikaisuvaatimusmenettelyn kautta. 17