TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET"

Transkriptio

1 Liite nro PER TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet Id

2 Sisällys 1 Johdanto Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Huomioon otettavat tulot ja varat Ansiotulot Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Korvaukset Vähäiset tulot ja avustukset Veronpalautukset Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Lainat, velat ja voitot Ulosotto Perintä etuudesta Yrittäjien tulot Opiskelijan tulot Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Hoitovapaa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuokratulo Työmatkakulut Toimeentulotuen perintä Perustoimeentulotuki Perusosa ja siihen sisältyvät menot Yhteistaloudessa asuvan perusosa Perusosaan sisältyvät menot Perusosa erityistilanteissa Alennettu perusosa Perusosan alentamisen edellytykset Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Kohtuulliset asumismenot Sähkö- ja vesilaskut

3 6.2.3 Lämmityskulut Kotivakuutus Terveydenhuoltomenot Työmatkakulut Täydentävä toimeentulotuki Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Takuuvuokra / vakuusmaksu Välityspalkkio Muuttokustannukset Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lasten harrastusmenot Vaate- ja jalkinemenot Henkilöllisyystodistus Hautauskustannukset Elatusapumaksut Maahanmuuttajien erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuva avustaminen Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotukipäätöksen muutoksenhaku

4 1 Johdanto Pirkkalan yhteistoiminta-alueen toimeentulotuen myöntämisen perusteet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Pirkkalan yhteistoiminta-alueen toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohjeet lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa on käsitelty yleisimpiä toimeentulotukiasioita ja tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta ja sosiaali- ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2007:11). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa voidaan, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että tukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan vaan, että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittelee laki toimeentulotuesta (1412/1997), joka löytyy Internetistä sivuilta tai 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely 2.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa voi siirtää järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa, kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Ei-kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. 3

5 Asiakkaan, jolla on Pirkkalassa Poste Restante osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koska Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan Todistus asumisesta lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Toimeentulotuen vangeille myöntää se kunta, jossa vanki vangittaessa oleskeli. Väestörekisterikunta ei kuitenkaan ole kotikuntalain 3 :n mukaan ratkaiseva asia. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos vangin osoite ja kotikunta kuitenkin muuttuvat tuomion aikana, uusi kotikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vangin vapauduttua toimeentulotuesta vastaa oleskelukunta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Tukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella, joten hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti, toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Henkilön ja perheen tarve takautuvasti myönnettävään toimeentulotukeen arvioidaan aina erikseen yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (laki toimeentulotuesta 17 ja hallintolaki 31 ). Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan, muun muassa tiliotteet kaikista tileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Tiliotteen tulee olla yhdenjaksoinen pankin virallinen tiliote tai verkkopankista tulostettu tiliote. Alkuperäiset tositteet (esim. lasku, maksukuitti) kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi menona huomioon, tulee myös esittää. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä, koska asiakkaalle on annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämisestä määräajassa. Mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. 3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joihin kuuluvat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeellisiksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman perusteella, voidaan tuloylijäämä ottaa huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu aina laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheenjäsenten yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin aina oma laskelma ja päätös. 4

6 4 Huomioon otettavat tulot ja varat Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat (Laki toimeentulotuesta 11 ja 12 ) tulolähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelma aloitetaan. 4.1 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin perhettä kohti enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. 4.2 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5 päivää/kk. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 4.3 Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. stipendit, apurahat) ja vakuutuskorvaukset ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. Vahingonkorvauksissa ja rikosperusteisissa korvauksissa voidaan tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun hakija osoittaa käyttäneensä saamansa korvauksen tai osa siitä toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen. 4.4 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisina ja vähäisinä tuloina pidetään enintään 150 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Mikäli kertaluontoisten ja vähäisten tulojen yhteissumma ylittää 150 euroa kuukaudessa, huomioidaan tuloina ylimenevä osuus. Myös yksittäishenkilöiltä tulleet tilillepanot ovat lähtökohtaisesti tällaiseksi pienimuotoiseksi ja käytettävissä olevaksi tuloksi katsottavia (kts. kohta 4.6) Alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona ja käsitellään vähäisen tulon kaltaisesti. Jos asiakas ei kuitenkaan saa veronpalautusta käyttöönsä esimerkiksi ulosmittauksen vuoksi, tulee asiakkaan esittää ulosottoviranomaisen antama tosite ulosmittauksesta. 5

7 4.5 Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon: äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.6 Lainat, velat ja voitot Asiakkaan ottamia pankkilainoja ja luottokorttiluottoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena on opintolaina joka otetaan tulona huomioon. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot otetaan tulona huomioon (kts. kohta 4.4). Siinä tapauksessa, että hakija voi luotettavasti osittaa yksittäisen tilillepanon lainaksi, jonka on todistettavasti maksanut takaisin, lainaa ei huomioida. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona. Opintolainan korkoihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korkoavustusta. Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon. 4.7 Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioidaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Lasku ja maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. 4.8 Perintä etuudesta Etuudesta tehty perintä otetaan huomioon, jos esimerkiksi Kela on maksanut asiakkaalle liikaa etuutta, jota perii myöhemmin takaisin maksamastaan etuudesta. Tällöin toimeentulotuessa asiakkaalle lasketaan tuloksi tosiasiassa maksettu etuus. Liikamaksun perintä suoraan etuudesta perustuu asiakkaan ja Kelan väliseen sopimukseen. Mikäli asiakas kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.9 Yrittäjien tulot Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjän antama tarkka tuloselvitys ja kirjanpitäjän vahvistama tase ja viimeisimmän tilikauden tuloslaskelma. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista Opiskelijan tulot Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opintolainaa ei asiakkaalle myönnetä, ei sitä myöskään huomioida tuloksi. 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle opintolaina huomioidaan tuloksi opiskelupaikasta riippumatta. 6

8 Alle 18 -vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta nostamaan opintolainaa. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena. Mikäli nuorella on päätös jälkihuollosta, tai kyseessä on jatko-opiskeluun valmiuksia antama koulutus, opintolainan nostoa ei velvoiteta. Esimerkkeinä tästä ovat maahanmuuttajille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus ja lukiokoulutus Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. Lapsilisä, elatustuki ja perhe-eläke ovat perheen, eivät lapsen tuloa, joten ne otetaan kokonaan tulona huomioon. Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon Hoitovapaa Asiakkaan käyttäessä laissa säädettyä oikeuttaan hoitovapaaseen, hänen käytettävissä oleviksi tuloikseen voidaan lukea vain ne tulot, jotka hän hoitovapaalla ollessaan todellisuudessa saa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan ja tällöin hänen tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2 ). Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään vain poikkeustapauksissa, yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella silloin, kun henkilö on hakeutunut työstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle Vuokratulo Vuokratulo otetaan huomioon tulona toimeentulotuessa. Vuokratuloista vähennetään kuitenkin yhtiövastike ja erotus otetaan huomioon tulona. Muita kuluja, kuten asuntolainoja, niiden korkoja ja rahoitusvastiketta ei vähennetä tuloista Työmatkakulut Työmatkakulut voidaan toimeentulotukilain 11 2 momentin 2 kohdan mukaan vähentää asiakkaan ansiotuloista. Työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan, Pirkkalassa seutulipun hinnan mukaisesti. 5 Toimeentulotuen perintä Toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnästä määrätään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta, etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan myönnetty toimeentulotuki toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. 7

9 Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös, jos asiakkaalla on varallisuutta, kuten esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai hän omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jota ei ole voitu realisoida tarpeeksi nopeasti. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallinto-oikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 6 Perustoimeentulotuki 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) ja rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille ja yhteistaloudessa asuville, täysi-ikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Alaikäisen lapsensa kanssa vanhempiensa luona asuvan perusosa on yksinhuoltajan perusosa. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotukilain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen määräämistä varten on selvitettävä, onko kysymyksessä yhteistaloudessa perheenä asuvista, muuten yhdessä asuvista henkilöistä tai alivuokrasuhteesta. Toimeentulotuen perusosa määräytyy sen mukaan, minkälaisesta asumisesta on kysymys Yhteistaloudessa asuvan perusosa Yhteistaloudessa asuvan perusosaa käytetään avioliitossa, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja yhteistaloudessa asuvilla. Yhdessä asuvien eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta tulee selvittää onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Yhteinen vuokrasopimus ei yksin ole peruste käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Toisaalta alivuokrasopimus, silloin kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, ei myöskään ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä Perusosaan sisältyvät menot Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. 8

10 Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtainen ja kodin puhtaus, paikallisliikenteen matkustuskulut, puhelimen käyttömenot, sanomalehden tilaus, internetin käyttökulut ym. informaatiomenot, harrastus- ja virkistystoiminta sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea Perusosa erityistilanteissa Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville lomapäiviltä. Lyhytaikaisessa alle kolme kuukautta kestävässä - sairaalahoidossa käyttöraha on 110euroa/kk. Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset, mitkä normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon toimeentulotukioikeutta arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa laitoksessa. Asumispalveluissa olevan käyttöraha on 150 euroa kuukaudessa. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80 euroa kuukaudessa. Tätä käyttörahaa sovelletaan kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin ja muuhun pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Poikkeuksen tähän kuitenkin tekee kuntouttava palveluasuinen, jossa käyttövara on 180 euroa. Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 110 euron käyttöraha. Myös tutkintavangin käyttövaroiksi toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon 110 euroa kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin Alennettu perusosa Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän johdosta toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana, yrittäjänä tai opiskele päätoimisesti tai ole lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä tai hänellä on muu edellä mainittuihin syihin verrattava hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. Mikäli tuen hakija ei ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20 ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40 prosenttia. Perusosaa voidaan alentaa, kun tuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnitelman laatimisesta tai ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai omasta syystään keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta suunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin toimenpiteisiin. Myös yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään prosentilla, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos toimeentulotukea hakeva yrittäjä ei ole saanut toimeentuloaan yrityksestä, tai saanut tuloa vähintään työttömyyspäivärahan verran, eikä hän ole kuitenkaan lopettanut yritystään, voidaan asiakasta ohjata lopettamaan kannattamaton yritystoiminta ja hakemaan ensisijaisia etuuksia esimerkiksi työttömyyspäivärahaa. Yrittäjälle voidaan myös antaa noin 3 kuukauden järjestelyaika asioidensa hoitamiseen, jonka jälkeen hänen perusosaansa voidaan alentaa, jos kannattamaton yritystoiminta jatkuu Perusosan alentamisen edellytykset Perusosaa voidaan alentaa edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 9

11 Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa ensin 20 % ja sen jälkeen 40 %, mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava - mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa - suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon kohtuulliset asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (4 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Pirkkalan perusturvalautakunta on määritellyt hyväksyttävät, kohtuulliset asumismenot alkaen seuraavasti: Hyväksyttävät, kohtuulliset asumismenot enintään kuukaudessa 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1160 Yksin asuvalla eläkeläisellä huomioidaan kahden henkilön max. asumismenot 660. Vuokra-asunnossa kohtuullisiin asumismenoihin sisältyvät vuokra, lämmityssähkö, saunamaksut (max. kerran viikossa) ja vesimaksut (korkeintaan 20 euroa/henkilö/kk). Vuokra-asunnossa asuminen voi perustua vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot on yleensä syytä selvittää vuokrasopimuksen avulla. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat. Alivuokralaissuhteessa (eli osassa asuntoa asumisen osalta) kohtuulliset asumismenot enintään 60 % edellisistä 1 henkilö henkilöä 396 jne. Toimeentulotukea määriteltäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon. ja hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat käyttövastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Suositukset kohtuullisista asumismenoista ovat sovellettavissa myös omistusasunnon asumiskustannuksia huomioon otettaessa. Omistusosakkeessa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat vastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Rahoitus-/pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Omakotitalossa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat lämmityskustannukset (lämmityssähkö, öljy, puut), vesi- ja jätevesimaksu, tontin vuokra, kiinteistövero, palovakuutusmaksu ja jätehuoltomaksu. 10

12 Perustoimeentulotukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi hyväksytään myös omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenot otetaan huomioon kokonaan, mikäli muut huomioon otetut asumismenot jäävät kohtuullisuusrajojen sisälle. Edellytyksenä on myös, että tuen hakijan verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot on otettu huomioon ja että perhe asuu itse omistamassaan asunnossa Sähkö- ja vesilaskut Vuokran lisäksi taloussähkön kustannuksia hyväksytään toimeentulotukimenoksi yksinasuvalle enintään 50 euroa/kk, perheelle enintään 100 euroa/kk. Jos asiakkaan asunnossa on sähkölämmitys, laskutetaan sähkölaskussa sekä lämmityssähkö että taloussähkö. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitettyä erikseen, voidaan lämmityssähkön osuutta sähkömenoista arvioitaessa käyttää kohtuullisuusharkintaa. Yleensä arvioidaan, että taloussähkön osuus on noin 30% ja lämmityssähkön noin 70% kulutuksesta ja sähkölaskusta. Tarvittaessa voidaan arvioinnissa käyttää mahdollisessa asumistukipäätöksessä hyväksyttyjä lämmityssähkökustannuksia tai asumistuen määräytymisperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia lämmityskustannusten määriä. Lämmityskustannukset ovat osa asunnon kokonaisasumiskustannuksista, jotka otetaan huomioon asumismenojen kohtuullisuusrajojen mukaisesti Lämmityskulut Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 1 motti/kk halkoja. Polttopuihin voidaan myöntää maksusitoumus tai maksaa toimeentulotuki tositetta vastaan. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Omakotitalon huomioon otettavia menoja ovat mm. lämmityskulut, vesimaksu, jätehuolto, taloussähkö, kiinteistövero, palo- ja kotivakuutus, tontin vuokra ja nuohous. Pääsääntöisesti menoista huomioidaan kuukauden osuus. Säännöllisen asiakkaan kohdalla menot voidaan huomioida erääntymiskuukautena Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään menoksi koti-irtaimiston osuus (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös /0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittelyosa, josta selviää mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti toimeentulotukiasiakkaiden edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja tai julkisen terveydenhuollon ostopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. Esimerkiksi siinä tapauksessa kun asiakkaalla on kiireellinen tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa, voidaan kustannuksia huomioida. Ilman lääkärin määräystä syntyneet vähäiset terveydenhuoltomenot kuten käsikauppalääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäisten terveydenhuoltomenojen suuruudeksi on arvioitu noin 3 % perusosasta. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset, välttämättömät julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Tarvittaessa voidaan käyttää kunnan terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla tai muulla tavoin esimerkiksi vammaistuesta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus sairausvakuutuskorvauksen saamiseen ensisijaisena etuutena. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämien välttämättömien lääkkeiden kustannukset, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoidosta, silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin määräämien välttämättömien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan vähäisinä terveydenhuoltomenoina, joten niihin 11

13 ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Apteekin reseptin uusinnasta perimä maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa maksutta. Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista, minkä jälkeen omavastuuosuus otetaan huomioon toimeentulotuesta päätettäessä reseptin, potilasohjeen tai yhteenvedon ja apteekkikuitin perusteella. Asiakas voi itsekin tulostaa yhteenvedon pankkitunnuksillaan. Alkuperäinen maksukuitti on aina liitettävä hakemukseen. Tarvittaessa voidaan asiakkaalle antaa apteekkiin maksusitoumus lääkkeiden lunastamista varten. E-pillereiden ja muiden ehkäisyvälineiden kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, silloin kuin ne perustuvat lääkärin määräykseen tai lausuntoon sairauden hoidosta. Elämänlaatua edistävät lääkkeet (esim. potenssilääkkeet, tupakanvieroituslääkkeet) hyväksytään menoksi, jos kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Toimeentulotukipäätöksen tekijällä on oikeus pyytää terveyskeskuksen ylilääkärin kannanotto tai pyytää asiakasta toimittamaan joko omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain, kun julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sen sairauden hoitoon. Yksityislääkärin määräämän hoidon kustannuksia ei hyväksytä menoksi. Kun asiakkaalla on julkisen terveydenhuollon lääkärin lähete fysikaaliseen hoitoon, annetaan hänelle maksusitoumus sopimusliikkeeseen. Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin, välttämättömän hoidon kustannuksiin, joten asiakkaan on tarvittaessa esitettävä julkisen terveydenhuollon lääkärinlausunto hoidon tarpeellisuudesta. Edellä mainituista syistä toimeentulotuki on haettava ennen hoidon aloittamista Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankintakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea asiakkaalle, jolla on toimeentulotukioikeus. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus sopimusliikkeeseen. Tästä syystä toimeentulotukea tulee hakea ennen silmälasien ostamista. Asiakkaan tulee hakea sopimusoptikolta kustannusarvio silmälaseista ja toimittakaa kustannusarvio sosiaalitoimistoon. Mikäli ei ole estettä myöntää maksusitoumusta, lähetetään se suoraan optikolle. Jos asiakas on hankkinut silmälasit itse ja hakee niihin jälkikäteen toimeentulotukea, laskelmassa hyväksytään menoksi korkeintaan sopimusliikkeen mukaiset hinnat. Tällöin asiakkaan silmälasimääräyksestä ja ostokuitista on pystyttävä erittelemään kehyksen hinta sekä linssien vahvuudet ja hinta. Piilolinssien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi ainoastaan, jos asiakkaalla on niihin lääkärin määräys sairauden hoitoon. Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasien lisäkäsittelystä aiheutuvia kustannuksia ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina Hammashoito Asiakkaan tulee käyttää ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisen hammashoidon kustannukset eivät ole pääsääntöisesti toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotukiasiakkaalle, joka on ohjattu kunnallisesta hammashoidosta yksityiseen hammastekniseen laboratorioon, myönnetään maksusitoumus hammastekniseen työhön. Toimeentulotukiasiakkaan tulee toimittaa hoidosta kustannusarvio, jonka perusteella toimeentulotukipäätös ja maksusitoumus tehdään Työmatkakulut Asiakkaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkakustannuksia ja muita työssäkäynnistä aiheutuneita menoja (laki toimeentulotuesta 11 ). Työmatkakustannukset huomioidaan julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan ja enintään seutulipun suuruisina mikäli seutulippu on asiakkaan käytettävissä. 12

14 Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. 7 Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 7.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa kunnan järjestämänä. Lasten päivähoitomenot ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Koska päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden, tulee toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden hakea tulevan hoitomaksun perimättä jättämistä tai alentamista silloin, kun lapsi on kunnallisessa päivähoidossa tai koululaisille järjestetyssä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Myös yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot voidaan ottaa erityistilanteissa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin otetaan tuen tarvetta vähentävänä tekijänä huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1996/1128) mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, tulee selvittää perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon. 7.2 Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Takuuvuokra / vakuusmaksu Vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä muutolle ovat: asunnottomuus, perheen koon muutokset, aikaisempaa edullisemman asunnon saaminen tai muu asiakkaan tilanteen oleellinen muutos. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhetai sosiaaliset syyt. Myönnettäessä toimeentulotukea vuokravakuuteen vakuusmaksu myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vakuusmaksu maksetaan rahana vuokranantajalle vain poikkeustapauksissa. Toimeentulotuki vakuusmaksuun tulisi hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, ettei tuen hakija joudu taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, jos perusteita vakuusmaksun myöntämiselle ei ole. Itsenäistyville, vanhempien luota pois muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vakuuden myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Vuokravakuutta ei pääsääntöisesti voida myöntää sellaiseen asuntoon, jonka asumiskustannukset ovat enemmän kuin lautakunnan ohjeissa ilmoitetut kohtuulliset asumiskustannukset Välityspalkkio Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) 20 määrittelee, että välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta. Näin ollen välityspalkkio ei automaattisesti tule vuokralaisen maksettavaksi eikä sitä voida pitää välttämättömänä toimeentulotukeen oikeuttavana menona Muuttokustannukset Toimeentulotuki muuttokustannuksiin myönnetään samoin perustein kuin vakuusmaksuun, eli muuton ollessa perusteltu. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukea esitettyjen maksutositteiden perusteella yksinasuvalle enintään

15 perheelle enintään 250. Pirkanmaan alueelle tapahtuviin muuttoihin myönnetään toimeentulotukea yksinasuvalle enintään 200 perheelle enintään 300. Muutto muualle Suomeen korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Apumiesten kustannusten huomiointi voi olla perusteltua esimerkiksi vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla. 7.3 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukilain 7 c :n 1 momentin 3 kohdan mukaan voidaan tukea myönnettäessä ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottavia menoja. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on turvattu lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983). Lapsen oikeus tavata vanhempiaan tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys, ainahan tapaamiset eivät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla. Lapsella tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa alle 18-vuotiasta lasta, joten täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Kun toimeentulotukea myönnetään lapsen tapaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa toimeentulotukilain 14 :n mukaisesti se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Päätettäessä toimeentulotuen myöntämisestä lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuneisiin kuluihin, asiakkaan on esitettävä voimassa oleva tapaamissopimus tai oikeuden päätös. Myös tapaamissopimus tulee esittää. Jokaisen hakemuksen liitteenä on lisäksi esitettävä lapsen lähivanhemman allekirjoituksellaan vahvistama lomake toteutuneista tapaamisista. Etävanhemman tavatessa lastaan, joka ei asu hänen luonaan, hänelle hyväksytään toimeentulotuessa menoksi lapsen iän mukainen perusosa tapaamispäiviltä, kuitenkin vain täysiltä vuorokausilta. Tämän vuoksi esimerkiksi viikolla lapsen koulun tai päiväkodin jälkeen tapahtuvasta iltapäivätapaamisesta aiheutuvia kuluja ei hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. Jos tapaamissopimusta ei ole tehty, hyväksytään menoksi todistetusti toteutuneiden tapaamisten kulut, enintään neljältä vuorokaudelta kuukaudessa. Tapaamisesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset hyväksytään menoksi tapaavalle vanhemmalle, jos hän on ne tosiasiallisesti maksanut. Mikäli tapaamissopimuksessa on sovittu tai oikeuden päätöksessä määrätty kustannusten maksamisesta tai niiden jakamisesta, kustannukset hyväksytään menoksi sopimuksen tai päätöksen mukaisesti. Matkakustannusten on oltava todellisia ja niiden syntymisestä on esitettävä selvitys tai kuitit Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotukea saavien perheiden lasten ohjattujen harrastusten kustannuksiin voidaan kuitenkin myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli se arvioidaan henkilön tai perheen erityisten olosuhteiden tai tarpeiden perusteella tarpeelliseksi. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun harrastuksessa tarvittavien välineiden hankkiminen tai siitä aiheutuvien muiden kustannusten maksaminen ei ole perusosan puitteissa mahdollista. Harrastuksista aiheutuviin matkakustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Lasten harrastusmenoja voidaan tukea korkeintaan kulloinkin voimassa olevan vuosittaisen enimmäissumman mukaisesti. Menoista on esitettävä maksukuitti sekä mahdolliset laskut. Viranhaltija voi päätöstä tehdessään harkintansa mukaan katsoa vain osan lapsen harrastusmenoista täydentävään toimeentulotukeen oikeuttaviksi kustannuksiksi. 14

16 7.3.3 Vaate- ja jalkinemenot Vaate- ja jalkinemenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, joten niihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Näiden kulujen laskennallinen osuus perusosasta on 9 %. Toimeentulotukea voidaan kuitenkin myöntää erityisiin tarpeisiin. Tällaisia menoja voivat esimerkiksi olla romaninaisen vaatemenot tai naisen raskaudesta aiheutuneet vaatemenot Henkilöllisyystodistus Kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortin) hankkimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona, mikäli hakijalla ei ole voimassa olevaa Suomen passia tai henkilökorttia Hautauskustannukset Toimeentulotukea tulisi hakea ennen hautauksen järjestämistä, koska varattomalle vainajalle myönnetään toimeentulotuki hautauskuluihin pääsääntöisesti antamalla maksusitoumus sopimushautaustoimistoon. Vainajan tilillä olevat varat tulee aina käyttää välttämättömiin hautausmenoihin, joten toimeentulotukea hautausmenoihin myönnettäessä laskelmassa otetaan huomioon kuolinpesänvarat. Varattomalle vainajalle myönnetään toimeentulotukea välttämättömiin, kohtuullisiin hautauskustannuksiin oman kunnan alueella. Kuljetus- ja hautauskulut ovat toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Hautauskuluina ei toimeentulotuessa hyväksytä muistotilaisuuden menoja, lehti-ilmoitusmaksua eikä hautakiveä. Vainajalta maksamatta jääneet laskut eivät oikeuta toimeentulotukeen Elatusapumaksut Elatusapu ei pääsääntöisesti ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusapu on toimeentulotuen hakijan maksukykyyn nähden liian suuri, tulee hänen hakea elatusavun alentamista. Elatusvelvollinen voi hakea muutosta elatusavun määrään, jos hänen maksukykynsä on esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden johdosta pitkäaikaisesti tai pysyvästi muuttunut elatussopimuksen vahvistamisen jälkeen tai hänelle aiheutuu maksujen vuoksi toimeentulotuen tarve. Elatusvelvollisen maksama elatusapu voidaan kuitenkin hyväksyä toimeentulotuessa menoksi, jos elatusvelvollinen esimerkiksi maksaa itse saamansa työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen elatusapuna lapsen lähivanhemmalle. Maksukuitti tulee esittää Maahanmuuttajien erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuva avustaminen Maahanmuuttajalla tulee ulkomaalaislain 13 mukaan olla passi. Toimeentulotukiasiakkaalle ensimmäinen Suomessa maksettavaksi erääntynyt passi-, muukalaispassi- tai pakolaisen matkustusasiakirjamaksu hyväksytään toimeentulotuen menona maksettua kuittia vastaan. Passin hankintaan liittyviä matkakuluja lähimpään edustustoon ei kuitenkaan hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. Ensimmäinen maahanmuuttaja-asiakkaalle maksullinen oleskelulupa tai työntekijän oleskelulupa hyväksytään toimeentulotuen menona maksettua kuittia vastan. Ensimmäiseen passiin ja oleskelulupaan myönnetään toimeentulotukea kertaluonteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan tulee varautua ennakkoon jatkossa tuleviin kustannuksiin. Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti hyväksytä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska Suomen kansalaisuuden hakeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Hakemuksessaan asiakkaan tulee antaa erillinen selvitys siitä, miten kansalaisuuden saaminen edistää hänen tai hänen perheensä toimeentuloa tai itsenäistä suoriutumista. Selvityksestä tulee ilmetä selkeä ja konkreettinen perustelu sille, miten kansalaisuuden saaminen edistää asiakkaan tilannetta. Mikäli asiakas on tullut kuntaan pakolaisena tai turvapaikanhakijana, voidaan käyttää harkintaa Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Jos asiakas tai hänen vanhempansa ovat toimeentulotukiasiakkaita, voidaan lukiota tai ammattiopistoa käyville nuorille myöntää toimeentulotukea opiskelusta aiheutuviin menoihin kuten oppikirjoihin, tarvikkeisiin ja työvaatteisiin korkeintaan kulloinkin voimassa olevan vuosittaisen enimmäissumman mukaisesti. 15

17 Lukukausimaksut ja valmennuskurssimaksut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Opintolainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Opintojen päättymisen jälkeen Kela myöntää vähätuloiselle henkilölle korkoavustusta. Korkoavustus on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tukimuoto. 8 Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuesta annetun lain 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi, taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös henkilön ja perheen omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäiseminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteista päättää kunta. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan elämäntilanteen tarkempaa kartoitusta. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Kuntien tulee varata riittävät määrärahat ehkäisevää toimeentulotukea varten, jotta toimeentulotukilain 1 :n 2 momentissa tarkoitetut ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteet saavutettaisiin. Hallituksen esityksen (HE 134/2000) tavoitteeksi asetettiin, että ehkäisevän toimeentulotuen osuuden tulisi olla noin 3,3 prosenttia kunnan varsinaisen toimeentulotuen (perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki) menoista. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen. Ehkäisevää tukea voidaan siis myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen (perus- ja täydentävä toimeentulotuki) toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää pitkään työttömänä olleille ja /tai pitkään toimeentulotukea saaneille perheille sellaisiin menoihin, jotka edesauttavat ja merkittävästi helpottavat henkilön työllistymistä tai työelämään palaamista. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää myös opiskelun ja työllistymisen turvaajana sekä esimerkiksi itsenäistyvien nuorten tukemisessa ja nuorten ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa ja työhön pääsyn parantamisessa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti erityistä harkintaa käyttäen vuokravelkoihin asumisen turvaamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti velkakierteen katkaisemiseen. Tämä perustuu erityiseen harkintaan, ja edellytyksenä on, että tuen avulla saadaan perheen talous tasapainoon ja jatkuvan tuen tarve estettyä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös kriisi- ja katastrofitilanteissa. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Myös katastrofin tai onnettomuuden uhrin tilapäisiä toimeentulovaikeuksia voidaan helpottaa ehkäisevällä toimeentulotuella. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti erityistä harkintaa käyttäen lasten harrastusmenoihin. Ehkäisevä lastensuojelutyö, sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen toimeentulotukilain 13 :n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi lasten harrastusmenoihin, ovat osaltaan rakentamassa tiiviimpää eri viranomaisten välistä ehkäisevää toimintaa ja yhteistyötä lasten olojen parantamiseksi. 16

18 9 Toimeentulotukipäätöksen muutoksenhaku Toimeentulotukihakemukseen on annettava aina kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen, jotka ovat toimeentulotukipäätöksen viimeisellä sivulla. Jos asiakas on tyytymätön viranomaispäätökseen ja haluaa siihen oikaisua, hänen tulee toimittaa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkkalan perusturvalautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, on virheellinen, se voidaan muuttaa itseoikaisulla. Asiakkaan vaatimalla tavalla oikaistu päätös käsitellään oikaisusta huolimatta perusturvalautakunnassa, jos asiakas ei peruuta virallisesti oikaisuvaatimustaan. Asiakkaalta pyydetään peruutusilmoitus, jonka palauttaminen on tärkeää, koska se nopeuttaa oikaisuvaatimusten käsittelyä. Mikäli asiakas pyytää toimeentulotukipäätökseen muutosta suoraan sosiaalitoimistosta, voi myös päätöksentekijä tutkia korjauspyynnön ja tarvittaessa oikaista päätöstä tekemällä uuden päätöksen. Jos päätöksentekijä kuitenkin katsoo, että perusteita päätöksen muuttamiselle ei ole, voi asiakas hakea muutosta oikaisuvaatimusmenettelyn kautta. 17

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 3 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 2.2 Toimeentulotuen myöntää

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 2 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 2 2.2 Toimeentulotuen myöntää

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje Toimeentulotuen soveltamisohje 23.4.2014 Sisällys 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4 2.3 Eräät eritystilanteet...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2015 alkaen Päivitetty 17.12.2014 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

62100 Lapua Hakemus saapunut..20

62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 (virkailija täyttää) 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan

Lisätiedot

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191) 1 of 13 27/05/2011 12:42 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 30.12.1997/1412 30.12.1997/1412 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki toimeentulotuesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen)

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 69 LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 70 LAPSEN ELATUKSEN TARVE LIITE 1 LAPSEN NIMI: Yleiset kustannukset (2.2) Erityiset kustannukset (

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) 1(5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon sen kuukauden

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN Hakemus Hakijan henkilötiedot Hakemus saapunut / 20 Toimeentulotuen hakijan, häen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta 2.6.2015 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 alkaen 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2015

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 25.2.2015 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2015 1.3.2015 alkaen Sisällysluettelo 2 JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen ja hakemismenettely. 3

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta 2 Sisällysluettelo: TOIMEENTULOTUKIOHJE TOIMEENTULOTUKIOHJE... 2 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA HYVINVOINTIPALVELUT TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA 1.1.2012 ALKAEN Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille OULUN KAUPUNKI 1 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 2 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 1 Perusturvalautakunta 29.10.2014 77 TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 2 Sisällys TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJEET 4 1 SÄÄNNÖKSET 4 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus 1/5 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus Saapumispäivämäärä / 20 Pyydämme täyttämään hakemuksen kaikilta osin ja allekirjoittamaan sen. Hakemukseen tulee liittää kaikki tarvittavat tositteet ja tiedot,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY 3 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 2.2 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta 19.2.2014 TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA Voimassa 20.2.2014 alkaen Ohjeelliset periaatteet yksilöllisen harkinnan tueksi. LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. Perusturvalautakunta 3.3.2015

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. Perusturvalautakunta 3.3.2015 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Perusturvalautakunta 3.3.2015 Ohjeen tarkoituksena on edistää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua toimeentulotukea myönnettäessä. Ohjeella ei rajoiteta

Lisätiedot

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUKI MITÄ SE ON? Toimeentulotuki on muuta toimentuloturvaa täydentävää viimesijaista yksilö- ja perhekohtaista taloudellista tukea. Sen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Oheisliite PETULTK 25.2.2016 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2012 35 Rantalantie 6 81720 Lieksa puh. 04010 44310 klo 9.00-12.00 Sisällysluettelo 1 SÄÄNNÖKSET, OHJEET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 4

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN Perusturvalautakunta hyväksynyt 48 25.9.2013 Voimaantuloajankohta 1.10.2013 Sisällys 1 YLEISTÄ... 4 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 1 2.2 Toimeentulotuen hakeminen ja määräytyminen 2 2.3 Tiliote ja laskut

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

1. TOIMEENTULOTUEN PERIAATTEET

1. TOIMEENTULOTUEN PERIAATTEET 11.10.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMEENTULOTUEN PERIAATTEET 3 2. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 3 2.1. Yleiset perusteet 3 2.2. Toimeentulotuen rakenne ja suuruus 4 2.2.1. Toimeentulotuen perusosan suuruus

Lisätiedot

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen Nakkilan sosiaalitoimisto Porintie 11 29250 Nakkila TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Haen toimeentulotukea alkaen Hakemuksen saapumispvm ( virkailija täyttää ) HENKILÖTIEDOT Hakijan sukunimi ja etunimet Äidinkieli

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS AJALLE (kk)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS AJALLE (kk) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan ssiaalityö PL 40 86601 HAAPAVESI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS AJALLE (kk) Nimi Henkilötunnus Osite Puhelin Ammatti Asuinkunta

Lisätiedot

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet etoimeentulotukihakemuksen ohjeet Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen tuki, kun tulot ja varat eivät kata toimeentulotukilain tarkoittamia välttämättömiä menoja. Toimeentulotuen tarkoitus on

Lisätiedot