TOIMEENTULOTUKIOHJEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUKIOHJEET"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta TOIMEENTULOTUKIOHJEET alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta toimeentulotukeen.

2 2 SISÄLTÖ 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY 4 2 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ 4 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA 5 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Työttömyysturva Veronpalautukset / jäännösverot Varat Jälkikäteen huomioon otettavat tulot ja tulojen jaksottaminen Tulot, joita ei oteta huomioon OPISKELIJAT 9 6 YRITTÄJÄT 10 7 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / toimeentulo turvattu muulla tavalla Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / ei edellytetä turvattua toimeentuloa VANGIT 14 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Alennettu perusosa Muut perusmenot Asumismenot Poste restante osoitteessa asuvat Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Silmälasit/ piilolinssit

3 3 9.8 Hammashoito Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Hedelmättömyyshoito TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Lasten luonapito Lasten harrastusmenot Elatusapu Vuokravakuus Muuttokustannukset Romanivaatetus Hautauskustannukset Edunvalvontaan liittyvät palkkiot Sakot Opiskelusta aiheutuvat kulut EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 27 3

4 4 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 2 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. 4

5 5 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta toimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa ilman erillistä laskelmaa. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä (lapsiperheeseen kohdistuva häätö, asunnottomuus tai perheen hajoaminen) perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös, silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 momentin mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta. 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA 4.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Tuen määrää laskettaessa otetaan huomioon perheen nettotulot, lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, esim. osaa säästöistä tai vammaisuuteen liittyviä etuuksia. Tulona otetaan huomioon palkkatulot, yritystoiminnan tulot ja muut sosiaaliturvaetuudet, myös lapsilisät. Samoin tiliotteelta näkyvät yksityispanot (myös omat) ja avustukset voidaan ottaa tulona huomioon. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (ToTul, 10 ). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin vuoden 2008 loppuun tehtyä väliaikaista muutosta (L 49/2005, mom.). Em. lakimuutoksen perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin 5

6 6 enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. menettely koskee myös yrittäjätuloa. Kelan myöntämä hoitotuki on tarkoitettu sairaudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Toimeentulotukilaskelmassa hoitotuella voidaan katsoa katettavan sairaudesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, joten niitä ei huomioida laskelmassa menoina. 4.2 Työttömyysturva Kelan maksama tai ansiosidonnainen työttömyysturva huomioidaan keskimääräisenä tulona 21,5 päivän päivärahana kuukautta kohti seuraavan kuukauden alusta, kun hakija on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvan maksuerää edellisen kuukauden aikana. Tätä ennen työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisen suuruisena maksupäivien mukaan. 21,5 päivän jaksottamista käytetään niin kauan kuin työttömyys jatkuu. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 4.3 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 150 euron ylittävältä osalta per henkilö. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 4.4 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus, otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa, 150 euroa, jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Varallisuuden realisoiminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden (ToTul 1 ). Käytettävissä olevat varat, osakkeet arvopaperit, säästöt ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan toimeentulotukea määrättäessä huomioon. Hakijan tulee ensisijaisesti realisoida esimerkiksi arvopaperit, koska ne ovat käytettävissä olevaa varallisuutta. 6

7 7 Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden (esim. kesämökki, huvivene) realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (ToTul 20, 21 ). 4.5 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot ja tulojen jaksottaminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Kuitenkin huomioiden edellisen kuukauden tulot siltä osin, kun niillä katsotaan katettavan laskelmakauden menoja. Toistuvaisasiakkaalta huomioidaan kaikki tulot saapumisjärjestyksessä. Jokainen tulo on siis huomioitava jonkin kuukauden laskelmassa. Tulo, tulonlähteestä riippumatta, voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Viranhaltija arvioi asiakkaan tilanteen tapauskohtaisesti ja määrittää kohtuullisen käytettävissä olevien varojen määrän. Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (ToTul 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 4.6 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. 7

8 8 Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Vähäisiksi katsottavat, yhteenlaskettuna alle 70 euron/kk, suuruiset satunnaiset avustukset jätetään huomioimatta (ToTul 11 ). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on esimerkiksi katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, koska ne huomioidaan verotuksessa. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kansaneläkelaitoksen suorittama etuuden takaisinperintä sellaiselta ajanjaksolta, jolla ei ole ollut oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon laskelmassa vain, mikäli takaisinperintä ei vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa ja asiakas on neuvotellut Kelalle maksettavan takaisinmaksuerän kohtuullistamisesta. Jos toimeentulotuen tarpeen arvioidaan kestävän yli 6 kuukautta, ohjataan asiakasta ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa, tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin, kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Ulosmittaus voidaan keskeyttää ainoastaan ulosmittauksen yhden vuoden keston jälkeen. Keskeytys voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman velallisen suostumusta. Ennen asiakkaan ohjaamista ulosottoviranomaisen puoleen on syytä neuvotella ulosottoviranomaisen kanssa asiakkaan tilanteesta ja siitä, onko asiakkaalla tosiasiallisia mahdollisuuksia saada ulosmittauksen rajoittamista tai keskeytystä. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menonsa, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Pikalainoja ei oteta tuloina eikä vastaavasti pikalainojen maksua huomioida menona. 8

9 9 5 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opiskelijoita tulee neuvoa toimittamaan Kelaan muutosverokortti, muussa tapauksessa veron osuus voidaan ottaa tulona huomioon. Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opiskelijoilla opintolaina huomioidaan tuloksi, jos hänellä on mahdollisuus sitä saada. Opiskelijan tulee toimittaa Kelan päätös opintolainasta. Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriömerkinnän takia valtion takauspäätöstä tai ei saa takauspäätöksestä huolimatta lainaa pankista, ei lainaa voida tuloksi huomioida. Jos opiskelija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että opintojen viivästymisen vuoksi opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voidaan hakijan perusosaa alentaa %:ia ToTul 10 :n perusteella. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla, tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Opintolaina huomioidaan tuloksi myös kesä- ja heinäkuulle, jos sitä on nostamatta. (KHO , taltio 3854 ja , taltio 629). Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus (400 vuonna 2015), ellei hakijan olosuhteista muuta johdu (To- Tul 2, 15 ). Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Alle 18-vuotiaat opiskelijat: Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alaikäisen lapsen osalta (Laki lapsen elatuksesta / ). Vanhemmilla on vastuu lapsesta, vaikka tämä asuisi omassa asunnossa tai eri paikkakunnalla ja velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta. 9

10 10 Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 70 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudessa. Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. 6 YRITTÄJÄT Yrittäjien tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen yhteydessä kirjanpitäjältä selvitys, paljonko hakijalla on ollut tuloja yrityksestä esimerkiksi kuuden kuukauden ajalta. Yrittäjää pyydetään toimittamaan myös viimeksi vahvistettu tilinpäätös, tulos- ja tase-laskelma, sekä verotustiedot. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla, tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan, tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. (ToTul 2, 10 ) Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. 7 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT (STM:n opas 2013:4, 52 59, ) Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on vaikutusta arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä TTL 2 : nojalla oikeus toimeentulotukeen. Ulkomaalaisen maahantulon edellytys on, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessa voimassa oleva matkustusasiakirja ja vaadittava viisumi, oleskelulupa tai työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu (Ulkomaalaislaki 39 ). 10

11 11 Maahanmuuttajan oleskeluluvan ollessa määräaikainen (A-tai B-tunnus) tai kun EU/ETAkansalainen on oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa alle viisi vuotta, hänen tulisi pääsääntöisesti tulla toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan. Vain joissakin tietyissä tilanteissa oleskeluluvan saamiseksi ulkomaalaiselta tai maahanmuuttajalta ei edellytetä turvattua toimeentuloa. Toimeentulotukihakijalta, jonka maassaolon edellytyksiä tai hänen oleskelulupansa perusteiden voimassa oloa on tarpeen tarkistaa, tulee pyytää toimittamaan selvitys oikeudestaan oleskella Suomessa. Epäselvissä tilanteissa voidaan olla yhteydessä lupaviranomaiseen. On myös mahdollista, että esimerkiksi puolisoista toisen katsotaan oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toisen tilapäisesti. On aina syytä tarkistaa kaikkien perheenjäsenien oleskelulupaoikeudet. Mikäli toisella puolisolla on oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, se voi vaikuttaa toisen puolison oikeuteen saada toimeentulotukea. (STM:n opas 2013:4, ) Biometrinen oleskelulupakortti Lupa on voimassa korttiin merkityn ajan. Jos kyseessä on pysyvä oleskelulupa, kortissa on merkintä: PYSYVÄ/PERMANENT. Lupatyyppi tai luvan peruste: A = jatkuva oleskelulupa B = tilapäinen oleskelulupa P = pysyvä oleskelulupa P-EY = pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa Mainittu Ulkomaalaislain pykälä kertoo työnteko-oikeuden laajuuden. TTOL tarkoittaa työntekijän oleskelulupaa. Sen jälkeen luetellaan ammattialat, jolla luvanhaltija voi työskennellä. Maahanmuuttoviraston asiakasnumero. Päivä, jota ennen kortti pitää uusia. Oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Oleskeluluvan peruste selvitetään aina. (www.migri.fi) 7.1 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / toimeentulo turvattu muulla tavalla EU/ETA kansalainen Euroopan unionin kansalaisen (+Liechtenstein ja Sveitsi) maahantulon edellytyksenä on, että hänellä on voimassaoleva passi tai henkilötodistus. He voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Heidät rinnastetaan toimeentulotuen näkökulmasta tänä aikana turisteihin. Jos oleskelu jatkuu kauemmin, heidän pitää rekisteröidä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla. EU/ETA-kansalainen voi oleskella Suomessa yli kolmen kuukauden ajan, jos hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai muulla vastaavalla tavalla muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. 11

12 12 EU/ETA:n kansalaisilla on oikeus hakea työtä toisesta EU/ETA-maasta kolmen kuukauden ajan. Hänen on pitänyt ilmoittautua työnhakijaksi omassa kotimassaan ennen lähtöä ja Suomen saavuttuaan Suomessa työttömäksi työnhakijaksi. Hän kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Jos EU/ETA-kansalainen on oleskellut Suomessa yli kolme kuukautta, eikä hän ole rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa, hänen oleskelunsa on verrattavissa turistiin. Työhön tulevien ja työssä olevien pitää rekisteröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden sisällä. EU/ETA-kansalaisella, joka on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun. (Ulkomaalaislaki 161 f). Oleskelulupakortissa on P-tunnus. Henkilöllä on silloin oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja toimeentulotukihakemus käsitellään normaalien perusteiden mukaisesti. (STM:n opas 2013:4, 57) Opiskelijan on rekisteröitävä oleskelunsa Suomessa, jos hän haluaa opiskella Suomessa yli 3 kk. Opiskelija saa oleskella Suomessa, jos hänet on hyväksytty oppilaitokseen ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat oleskelua varten ja tarvittaessa sairausvakuutus. Opiskelijan tulee lähtökohtaisesti tulla toimeen omilla tuloilla ja varoilla. Toimeentulotukeen ei voi turvautua toistuvasti, ensin on selvitettävä muut keinot taloudellisen selviytymisen turvaamiseksi. Oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä oletuksena on, että henkilö saa riittävät varat työtä tekemällä tai ammattia harjoittamalla. Jos palkka on esimerkiksi selvästi alle työsopimusten, ulkomaalaistaustaista toimeentulotuen hakijaa tulee ohjata olemaan yhteydessä työsuojeluviranomaiseen ja poliisiviranomaiseen. EU/ETA-alueen ulkopuolelta ns. kolmannen maan kansalaiset Kolmannen maan kansalaisen oleskeluluvan edellytyksenä on, että henkilön toimeentulo on turvattu niin, että hän ei joudu toimeentulotuen tarpeeseen. Jatkoluvan päättäjällä on oikeus saada tietää, onko kyseiselle henkilölle myönnetty toimeentulotukea, koska jatkuva turvautuminen toimeentulotukeen voi olla este jatkoluvan saamiseksi. (STM:n opas 2013:4, 53 54) Silloin kun kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, oleskelulupakortissa on P-tunnus. Henkilöllä on silloin oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja toimeentulotukihakemus käsitellään normaalien perusteiden mukaan. (STM:n opas 2013:4, 57) Kolmannen maan kansalaisella tulee olla voimassa oleva tilapäinen oleskelulupa opintoihin. Oleskeluluvan saamisen edellytyksinä ovat olleet sairausvakuutus sekä riittävät tulot ja varat. Kolmannen maan kansalaisella tulee olla voimassa oleva oleskelulupa toimiakseen työntekijänä tai yrittäjänä Suomessa. Oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on ollut, että henkilön toimeentulo on turvattu ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla. Jatkolupaa haettaessa hänen on pitänyt esittää, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa jatkossakin turvataan. Turisti (STM:n opas 2013:4, ) Turistilla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka saapuu Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kuukautta) matkailu-tai muussa vastaavassa tarkoituksessa. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinoin hoitaa, esimerkiksi pyytämällä apua oman maan suurlähetystöstä tai siirtämällä rahaa kotimaastaan. Toimeentulotuki rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu-ja 12

13 13 muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin turisti kohtuudella ennättää palata asuinmaahansa. Oleskelu ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, hänen maassa oleskeluaan ei lähtökohtaisesti voida pitää toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla vakituisena. Näissä tapauksissa voidaan pääsääntöisesti edellyttää, että ulkomaalainen hankkiutuu mahdollisimman pikaisesti asuinmaahansa, jolloin mahdollinen toimeentulotuki rajoittuu välttämättömiin matka- ja muihin kustannuksiin. Ensisijaisesti edellytetään kuitenkin, että ulkomaalainen auttaa itse itseään esimerkiksi niillä keinoilla, joita turistien edellytetään käyttävän. 7.2 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / ei edellytetä turvattua toimeentuloa Vain tietyissä tilanteissa oleskeluluvan saamiseksi ulkomaalaiselta ei edellytetä turvattua toimeentuloa. (STM:n opas 2013:4, ) Näissä tapauksissa henkilö voi saada asumisperusteistä sosiaaliturvaa ja on näin ollen rinnastettavissa niihin toimeentulotuen hakijoihin, joilla on pysyvä kotikunta Suomessa. Pohjoismaan kansalaiset (STM:n opas 2013:4, ) Pohjoismaan kansalaisen oleskelua maassa ei voi rajoittaa työnhakuun tai työpaikan saamiseen liittyvillä syillä. Muuttaessaan maahan hänen tulee kuitenkin tehdä muuttoilmoitus maistraatille. Oikeutta toimeentulotukeen on arvioitava toimeentulotukilain 14 perusteella; oleskeleeko hakija vakinaisesti Suomessa, vai onko oleskelu tilapäinen. Pohjoismaan kansalaista ei saa lähettää kotiin sillä perusteella, että hän on sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen tarpeessa, jos hänen perhesuhteensa, siteensä asuinmaahansa tai muut olosuhteet puoltavat hänen jäämistään Suomeen, eikä missään tapauksessa, jos hän on viimeisen kolmen vuoden ajan asunut laillisesti maassa. Pohjoismaan kansalaisen voi lähettää kotiin vain silloin, kun kyse on pitempiaikaisesta avusta, jokamuodostaa asianomaisen henkilön pääasiallisen tulolähteen. Kotimaahan ei voida kuitenkaan lähettää, mikäli henkilön perhesuhteet ym. puoltavat hänen jäämistään maahan. Suomen kansalaisen perheenjäsen ja muu omainen Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäseneltä ja tämän alaikäiseltä naimattomalta lapselta, joka on saanut perhesiteen perusteella jatkuvan oleskeluluvan (A-tunnus), ei edellytetä turvattua toimeentuloa. Pakolaiset Kansanvälisen suojelun saaneella henkilöllä Suomessa asuvana on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. (STM:n opas 2013:4, ) Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Jos kysymys on vasta maahan saapuneesta pakolaisesta, tulee selvittää kotoutussuunnitelman laadintaan liittyvät asiat. Kotouttamislain mukaisesti pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimaahan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa. 13

14 14 Turvapaikanhakijat (STM:n opas 2013:4, ) Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Turvapaikanhakijoiden toimeentulo rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Tuen (vastaanottoraha) myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen henkilön toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 8 VANGIT Vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perusten kuin muillakin tuentarpeessa olevilla. Toimeentulotukea myönnettäessä on aina selvitettävä, mitkä ovat vangin tosiasialliset olosuhteet. (STM:n opas 2013:4, ) Käyttövaraa huomioidaan toimeentulotuessa 42 kuukaudessa. Tämä summa on sama, jonka vankila maksaa käyttövarana. Vankila on arvioinut vankilassa maksettavan käyttörahan määräksi 42 ja on katsottu kohtuulliseksi, että käyttörahan määrää arvioitaessa huomioidaan toimeentulotuessa sama määrä. Käyttövara sisältää hygieniatuotteet, puhelin-, kirje- ja muut vastaavat menot. Vankeihin ei sovelleta pitkäaikaisesti laitoksessa asuvan asiakkaan käyttövaraa. (KHO 2013:58, KHO 2013:57) Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa. Perustoimentulotuen menona voidaan huomioida silmälasit. Muita menoja, joita vankeinhoitolaitos ei korvaa, ovat vangin yhteydenpidosta läheisiin ja tapaamismatkoista aiheutuvat kustannukset. Em. menojen osalta aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina, kun hakija on toimittanut vankilan tositteen (esim. vangin omien työ- ym. työtulojen ja varojen puuttuessa tai ollessa riittämättömät henkilökorttiin voidaan myöntää 50 euroa, mikäli se on välttämätöntä pankkiasioiden hoitamiseksi). Vangille voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta enintään 80 euroa/vuosi, mikäli hänellä on muutoin oikeus toimeentulotukeen. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. 14

15 15 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja internetin käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (autopaikka- ja saunamaksu kuuluvat perusosaan). 9.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: - henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota - maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa myös sellaisen henkilön kohdalla, joka on joutunut toimeentulotuen tarpeeseen keskeytettyään koulutuksen tai kieltäydyttyään koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: - jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 15

16 16 - jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitavaa on, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä. Sosiaalityöntekijän yhdessä asiakkaan kanssa laatiman suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä kirjallisen hakemuksen perusteella kirjallisessa käsittelyssä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakkaan, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 9.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) irtaimiston kotivakuutus 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 9.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. 16

17 17 Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vankilassa olevan asunnon vuokra otetaan huomioon korkeintaan 3 kk:n ajalta vankilaan menosta alkaen. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: 1 henkilö enintään 400 euroa/kk 2 henkilöä enintään 520 euroa/kk 3 henkilöä enintään 570 euroa/kk 4 henkilöä enintään 630 euroa/kk 5 henkilöä enintään 700 euroa/kk 6 henkilöä enintään 80 euroa/kk lisää edelliseen jne. Vuokraa voidaan korottaa max. 27 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 27 euroa/kk/henkilö. Lämmityskulujen ja muiden kiinteistömenojen katsotaan sisältyvän kohtuulliseksi katsottuun vuokraan. Pinta-alaan ja henkilömäärään suhteutettu kohtuullinen käyttösähkölasku on: 1 henkilö 45 euroa 2 henkilöä 54 euroa 3 henkilöä 73 euroa 4 henkilöä 85 euroa 5 henkilöä 100 euroa 6 henkilöä 109 euroa 17

18 18 Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Muut asumisesta aiheutuvat menot Saunamaksu, pesutupamaksu, autopaikka, kaapeli-tv- ja nettimaksu ovat perusosalla katettavia menoja, eikä niitä huomioida erikseen laskelmaan. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: Normaali hoitovastike; rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike ainoastaan eritellyn koron osalta erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 % ja lämmityssähkön osuus 65 %). vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 27 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) omakotitalon kiinteistön hoitomenot (palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja jätemaksut) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Asumistuki voidaan huomioida laskelmassa tulona, mikäli hakija on siihen oikeutettu eikä kehotuksista huolimatta hae sitä kohtuullisessa ajassa (2kk). 9.4 Poste restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta edellytetään hakemuksen liitteenä selvitystä osoitteista, missä he tosiasiallisesti yöpyvät. 18

19 19 Perusosa määritellään pääsääntöisesti muu 18 vuotta täyttänyt mukaan, kun tosiasiallinen yöpymispaikka on selvitetty. 9.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä harkinnan mukaan terveyskeskuksen käyntimaksua. Apuvälineiden osalta tulee selvittää, onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Reseptillä määrätyt hoitotarvikkeet huomioidaan, mikäli myönnetty hoitotuki tai vammaistuki ei kata menoja. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Liitteeksi edellytetään erikoislääkärin lausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Terveydenhuollon peruuttamatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menoina. 9.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (105 euroa /kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen 19

20 20 vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Laitoshoidossa olevan perusosa lasketaan ruokaosuudella vähennettynä. Ruokaosuus on 49 % perusosasta. Vähennys tehdään kaikilta hoitopäiviltä, mikäli sitä ei katsota kohtuuttomaksi. Laitoshoidon lomien aikana voidaan myöntää ruokarahaa ja matkarahaa, mikäli lomat ovat laitoksen hoitosuunnitelman mukaisia. Edellytyksenä on, että käyttövarana on laitoshoidon perusosa. 9.7 Silmälasit/ piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein silmälääkärin tai optikon määräyksen mukaisesti, ellei silmälaseja määrätä uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Ennen silmälasien myöntämistä asiakkaan tulee pyytää kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään korkeintaan. - yksiteho kaksiteho moniteho kehykset 100 Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan vain erityisestä terveydellisestä syystä. 9.8 Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. 20

21 21 Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Pääsääntöisesti hammashoitokustannukset korvataan pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaalle (asiakkuus kestänyt vähintään 6kk). 9.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 21

22 22 10 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Saatu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: yksin asuva enintään 270 euroa aviopari/avopari enintään 320 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 420 euroa yksinhuoltaja enintään 440 euroa Pääsääntöisesti myönnetään lastensuojeluasiakkaille ensiasunnon kalustukseen. Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana ja/tai on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. 22

23 23 Alkukalustus sisältää sängyn, keittiönpöydät ja tuolit, vuodevaatteet, ruokailuvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. Jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse hankittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin mahdollisuus hankkia käytetty jääkaappi. Hyväksytään enintään 285 euroa. Pesukone hyväksytään vain lapsiperheille, edellyttäen, että talossa ei ole pesutupaa. Hyväksytään enintään 300 euroa. Muille pesukonetta ei myönnetä, ellei se ole hakijan kokonaistilanteen kannalta välttämätöntä. Pölynimuri hyväksytään vain lapsiperheille, tai jos se on terveydellisistä syistä välttämätön. Hyväksytään enintään 75 euroa. Lasten tarvikkeet: kokonaiskustannuksiin enintään 250 euroa. Yksittäisinä hankintoina - lastenrattaat, hyväksytään enintään 90 euroa - lastenvaunut/yhdistelmärattaat, hyväksytään enintään 220 euroa - lasten sänky, hyväksytään enintään 70 euroa - lasten turvakaukalo/-istuin, hyväksytään enintään 150 euroa Lasten polkupyörään hyväksytään enintään 120 euroa. Alle kouluikäiselle pyörä myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Polkupyörä myönnetään vain yhden kerran. Ei huomioida: televisiota puhelinta tai sen siirtomaksuja pakastinta digisovitinta 10.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen perusosa niiltä päiviltä, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus. Pääsääntöisesti menot huomi- 23

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008. Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008. Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008 OHJE Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot,

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET TORNIOSSA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET TORNIOSSA 2014 TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET TORNIOSSA AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖRYHMÄ Tornion kaupunki SOSTE 11.11.2014 185 2 SISÄLTÖ 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 4 1.1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN...4 1.2 TOIMEENTULOTUKILAIN MUUTOKSET

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 1 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 PAIKALLISET OHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TOIMEENTULOTUKIOHJEET UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 17.3.2015 TOIMEENTULOTUKIOHJEET 18.3.2015 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Oheisliite PETULTK 25.2.2016 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen SODANKYLÄ SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 28.01.2015 Perusturvalautakunta 14.10.2015 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

PYHÄRANNAN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEET PYHÄRANNAN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa päättäessään perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. 1.5.2012 alkaen. 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Sisällysluettelo Perustoimeentulotuen laskenta Tulot Asumismenot Menot Arvio perustoimeentulotuen määrästä Tämän laskurin avulla voit selvittää mahdollisuuden

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE Yhtymähallitus 31.3.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asiakasmaksuja koskevat yleiset periaatteet 3 2. Asiakasmaksun

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Sisällysluettelo Perustoimeentulotuen laskenta Tulot Asumismenot Menot Arvio perustoimeentulotuen määrästä Tämän laskurin avulla voit selvittää mahdollisuuden

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen Hyväksytty Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.1.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Stl. 29.1.2008 1 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE KIIMINGIN KUNTA. 1.2.2008 alkaen

Stl. 29.1.2008 1 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE KIIMINGIN KUNTA. 1.2.2008 alkaen Stl. 29.1.2008 1 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE KIIMINGIN KUNTA 1.2.2008 alkaen TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.2.2008 ALKAEN Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty sosiaali-

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Infotilaisuus maahanmuuttajille. Toimeentulotuki Sampola

Infotilaisuus maahanmuuttajille. Toimeentulotuki Sampola Infotilaisuus maahanmuuttajille Toimeentulotuki 22.2.2017 Sampola Mistä toimeentulotukea voi hakea? KELA KUNTA Perustoimeentulotuki 1.1.2017 alkaen Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuki

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 16.6.2009 / LIITE

Perusturvalautakunta 16.6.2009 / LIITE Perusturvalautakunta 16.6.2009 / LIITE HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.7.2009 ALKAEN Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 14.12.2010 / LIITE 138

Perusturvalautakunta 14.12.2010 / LIITE 138 Perusturvalautakunta 14.12.2010 / LIITE 138 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2011 ALKAEN Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 15.12.2009

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA HYVINVOINTIPALVELUT TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA 1.1.2012 ALKAEN Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille OULUN KAUPUNKI 1 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 2 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY 3 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 2.2 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen Hyväksytty Lopen perusturvalautakunnassa 17.6.2014 liite 2 65 28.10.2014 liite 1 104 28.4.2015 liite 4 (5.2.1. Asumismenot, s.13, voimaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta 2 Sisällysluettelo: TOIMEENTULOTUKIOHJE TOIMEENTULOTUKIOHJE... 2 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2015 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 1.2.Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI Perusturvapalvelut. Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kalajoen kaupungissa

KALAJOEN KAUPUNKI Perusturvapalvelut. Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kalajoen kaupungissa KALAJOEN KAUPUNKI Perusturvapalvelut Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kalajoen kaupungissa TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.11.2014 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY... 1 3 OPISKELIJAT... 8 4 YRITTÄJÄT...

SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY... 1 3 OPISKELIJAT... 8 4 YRITTÄJÄT... Toimeentulotukiohje Kempeleen kunnassa 1.4.2015 alkaen KEMPELEEN KUNTA TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.4.2015 Tällä ohjeistuksella korvataan aiemmat soveltamisohjeet. Nämä ohjeet eivät koske

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS

SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.6.2006 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET 4 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 4 2 TOIMEENTULOTUKILAIN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 1 Perusturvalautakunta 29.10.2014 77 TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 2 Sisällys TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJEET 4 1 SÄÄNNÖKSET 4 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.3.2011 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE...

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

OPAS TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAJILLE

OPAS TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAJILLE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4 2.9.2014 Toimeentulotuki OPAS TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAJILLE Helsinki 2013 Toimeentulotuki Opas toimeentulotukilain soveltajille Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot