TOIMEENTULOTUKIOHJEET

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta TOIMEENTULOTUKIOHJEET alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta toimeentulotukeen.

2 2 SISÄLTÖ 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY 4 2 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ 4 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA 5 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Työttömyysturva Veronpalautukset / jäännösverot Varat Jälkikäteen huomioon otettavat tulot ja tulojen jaksottaminen Tulot, joita ei oteta huomioon OPISKELIJAT 9 6 YRITTÄJÄT 10 7 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / toimeentulo turvattu muulla tavalla Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / ei edellytetä turvattua toimeentuloa VANGIT 14 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Alennettu perusosa Muut perusmenot Asumismenot Poste restante osoitteessa asuvat Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Silmälasit/ piilolinssit

3 3 9.8 Hammashoito Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Hedelmättömyyshoito TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Lasten luonapito Lasten harrastusmenot Elatusapu Vuokravakuus Muuttokustannukset Romanivaatetus Hautauskustannukset Edunvalvontaan liittyvät palkkiot Sakot Opiskelusta aiheutuvat kulut EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 27 3

4 4 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 2 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. 4

5 5 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta toimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa ilman erillistä laskelmaa. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä (lapsiperheeseen kohdistuva häätö, asunnottomuus tai perheen hajoaminen) perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös, silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 momentin mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta. 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA 4.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Tuen määrää laskettaessa otetaan huomioon perheen nettotulot, lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, esim. osaa säästöistä tai vammaisuuteen liittyviä etuuksia. Tulona otetaan huomioon palkkatulot, yritystoiminnan tulot ja muut sosiaaliturvaetuudet, myös lapsilisät. Samoin tiliotteelta näkyvät yksityispanot (myös omat) ja avustukset voidaan ottaa tulona huomioon. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (ToTul, 10 ). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin vuoden 2008 loppuun tehtyä väliaikaista muutosta (L 49/2005, mom.). Em. lakimuutoksen perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin 5

6 6 enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. menettely koskee myös yrittäjätuloa. Kelan myöntämä hoitotuki on tarkoitettu sairaudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Toimeentulotukilaskelmassa hoitotuella voidaan katsoa katettavan sairaudesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, joten niitä ei huomioida laskelmassa menoina. 4.2 Työttömyysturva Kelan maksama tai ansiosidonnainen työttömyysturva huomioidaan keskimääräisenä tulona 21,5 päivän päivärahana kuukautta kohti seuraavan kuukauden alusta, kun hakija on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvan maksuerää edellisen kuukauden aikana. Tätä ennen työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisen suuruisena maksupäivien mukaan. 21,5 päivän jaksottamista käytetään niin kauan kuin työttömyys jatkuu. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 4.3 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 150 euron ylittävältä osalta per henkilö. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 4.4 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus, otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa, 150 euroa, jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Varallisuuden realisoiminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden (ToTul 1 ). Käytettävissä olevat varat, osakkeet arvopaperit, säästöt ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan toimeentulotukea määrättäessä huomioon. Hakijan tulee ensisijaisesti realisoida esimerkiksi arvopaperit, koska ne ovat käytettävissä olevaa varallisuutta. 6

7 7 Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden (esim. kesämökki, huvivene) realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (ToTul 20, 21 ). 4.5 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot ja tulojen jaksottaminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Kuitenkin huomioiden edellisen kuukauden tulot siltä osin, kun niillä katsotaan katettavan laskelmakauden menoja. Toistuvaisasiakkaalta huomioidaan kaikki tulot saapumisjärjestyksessä. Jokainen tulo on siis huomioitava jonkin kuukauden laskelmassa. Tulo, tulonlähteestä riippumatta, voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, vakuutuskorvauksen, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, tulee arvioitavaksi se, kuinka paljon asiakkaalla on varoja käytettävissään ajalle, jolle hän hakee toimeentulotukea. Viranhaltija arvioi asiakkaan tilanteen tapauskohtaisesti ja määrittää kohtuullisen käytettävissä olevien varojen määrän. Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (ToTul 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 4.6 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. 7

8 8 Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Vähäisiksi katsottavat, yhteenlaskettuna alle 70 euron/kk, suuruiset satunnaiset avustukset jätetään huomioimatta (ToTul 11 ). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on esimerkiksi katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, koska ne huomioidaan verotuksessa. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kansaneläkelaitoksen suorittama etuuden takaisinperintä sellaiselta ajanjaksolta, jolla ei ole ollut oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon laskelmassa vain, mikäli takaisinperintä ei vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa ja asiakas on neuvotellut Kelalle maksettavan takaisinmaksuerän kohtuullistamisesta. Jos toimeentulotuen tarpeen arvioidaan kestävän yli 6 kuukautta, ohjataan asiakasta ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa, tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin, kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Ulosmittaus voidaan keskeyttää ainoastaan ulosmittauksen yhden vuoden keston jälkeen. Keskeytys voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman velallisen suostumusta. Ennen asiakkaan ohjaamista ulosottoviranomaisen puoleen on syytä neuvotella ulosottoviranomaisen kanssa asiakkaan tilanteesta ja siitä, onko asiakkaalla tosiasiallisia mahdollisuuksia saada ulosmittauksen rajoittamista tai keskeytystä. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menonsa, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Pikalainoja ei oteta tuloina eikä vastaavasti pikalainojen maksua huomioida menona. 8

9 9 5 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opiskelijoita tulee neuvoa toimittamaan Kelaan muutosverokortti, muussa tapauksessa veron osuus voidaan ottaa tulona huomioon. Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opiskelijoilla opintolaina huomioidaan tuloksi, jos hänellä on mahdollisuus sitä saada. Opiskelijan tulee toimittaa Kelan päätös opintolainasta. Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriömerkinnän takia valtion takauspäätöstä tai ei saa takauspäätöksestä huolimatta lainaa pankista, ei lainaa voida tuloksi huomioida. Jos opiskelija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että opintojen viivästymisen vuoksi opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voidaan hakijan perusosaa alentaa %:ia ToTul 10 :n perusteella. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla, tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Opintolaina huomioidaan tuloksi myös kesä- ja heinäkuulle, jos sitä on nostamatta. (KHO , taltio 3854 ja , taltio 629). Laskelmaan huomioidaan opintolainan kuukausiosuus (400 vuonna 2015), ellei hakijan olosuhteista muuta johdu (To- Tul 2, 15 ). Opintolaina on pääsääntöisesti nostettavissa asti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada, ellei hakijan olosuhteista muuta johdu. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Alle 18-vuotiaat opiskelijat: Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alaikäisen lapsen osalta (Laki lapsen elatuksesta / ). Vanhemmilla on vastuu lapsesta, vaikka tämä asuisi omassa asunnossa tai eri paikkakunnalla ja velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta. 9

10 10 Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 70 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudessa. Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. 6 YRITTÄJÄT Yrittäjien tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen yhteydessä kirjanpitäjältä selvitys, paljonko hakijalla on ollut tuloja yrityksestä esimerkiksi kuuden kuukauden ajalta. Yrittäjää pyydetään toimittamaan myös viimeksi vahvistettu tilinpäätös, tulos- ja tase-laskelma, sekä verotustiedot. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla, tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan, tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. (ToTul 2, 10 ) Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. 7 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT (STM:n opas 2013:4, 52 59, ) Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on vaikutusta arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä TTL 2 : nojalla oikeus toimeentulotukeen. Ulkomaalaisen maahantulon edellytys on, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessa voimassa oleva matkustusasiakirja ja vaadittava viisumi, oleskelulupa tai työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu (Ulkomaalaislaki 39 ). 10

11 11 Maahanmuuttajan oleskeluluvan ollessa määräaikainen (A-tai B-tunnus) tai kun EU/ETAkansalainen on oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa alle viisi vuotta, hänen tulisi pääsääntöisesti tulla toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan. Vain joissakin tietyissä tilanteissa oleskeluluvan saamiseksi ulkomaalaiselta tai maahanmuuttajalta ei edellytetä turvattua toimeentuloa. Toimeentulotukihakijalta, jonka maassaolon edellytyksiä tai hänen oleskelulupansa perusteiden voimassa oloa on tarpeen tarkistaa, tulee pyytää toimittamaan selvitys oikeudestaan oleskella Suomessa. Epäselvissä tilanteissa voidaan olla yhteydessä lupaviranomaiseen. On myös mahdollista, että esimerkiksi puolisoista toisen katsotaan oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toisen tilapäisesti. On aina syytä tarkistaa kaikkien perheenjäsenien oleskelulupaoikeudet. Mikäli toisella puolisolla on oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, se voi vaikuttaa toisen puolison oikeuteen saada toimeentulotukea. (STM:n opas 2013:4, ) Biometrinen oleskelulupakortti Lupa on voimassa korttiin merkityn ajan. Jos kyseessä on pysyvä oleskelulupa, kortissa on merkintä: PYSYVÄ/PERMANENT. Lupatyyppi tai luvan peruste: A = jatkuva oleskelulupa B = tilapäinen oleskelulupa P = pysyvä oleskelulupa P-EY = pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa Mainittu Ulkomaalaislain pykälä kertoo työnteko-oikeuden laajuuden. TTOL tarkoittaa työntekijän oleskelulupaa. Sen jälkeen luetellaan ammattialat, jolla luvanhaltija voi työskennellä. Maahanmuuttoviraston asiakasnumero. Päivä, jota ennen kortti pitää uusia. Oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Oleskeluluvan peruste selvitetään aina. ( 7.1 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / toimeentulo turvattu muulla tavalla EU/ETA kansalainen Euroopan unionin kansalaisen (+Liechtenstein ja Sveitsi) maahantulon edellytyksenä on, että hänellä on voimassaoleva passi tai henkilötodistus. He voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Heidät rinnastetaan toimeentulotuen näkökulmasta tänä aikana turisteihin. Jos oleskelu jatkuu kauemmin, heidän pitää rekisteröidä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla. EU/ETA-kansalainen voi oleskella Suomessa yli kolmen kuukauden ajan, jos hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai muulla vastaavalla tavalla muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. 11

12 12 EU/ETA:n kansalaisilla on oikeus hakea työtä toisesta EU/ETA-maasta kolmen kuukauden ajan. Hänen on pitänyt ilmoittautua työnhakijaksi omassa kotimassaan ennen lähtöä ja Suomen saavuttuaan Suomessa työttömäksi työnhakijaksi. Hän kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Jos EU/ETA-kansalainen on oleskellut Suomessa yli kolme kuukautta, eikä hän ole rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa, hänen oleskelunsa on verrattavissa turistiin. Työhön tulevien ja työssä olevien pitää rekisteröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden sisällä. EU/ETA-kansalaisella, joka on oleskellut Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta, on oikeus pysyvään oleskeluun. (Ulkomaalaislaki 161 f). Oleskelulupakortissa on P-tunnus. Henkilöllä on silloin oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja toimeentulotukihakemus käsitellään normaalien perusteiden mukaisesti. (STM:n opas 2013:4, 57) Opiskelijan on rekisteröitävä oleskelunsa Suomessa, jos hän haluaa opiskella Suomessa yli 3 kk. Opiskelija saa oleskella Suomessa, jos hänet on hyväksytty oppilaitokseen ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat oleskelua varten ja tarvittaessa sairausvakuutus. Opiskelijan tulee lähtökohtaisesti tulla toimeen omilla tuloilla ja varoilla. Toimeentulotukeen ei voi turvautua toistuvasti, ensin on selvitettävä muut keinot taloudellisen selviytymisen turvaamiseksi. Oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä oletuksena on, että henkilö saa riittävät varat työtä tekemällä tai ammattia harjoittamalla. Jos palkka on esimerkiksi selvästi alle työsopimusten, ulkomaalaistaustaista toimeentulotuen hakijaa tulee ohjata olemaan yhteydessä työsuojeluviranomaiseen ja poliisiviranomaiseen. EU/ETA-alueen ulkopuolelta ns. kolmannen maan kansalaiset Kolmannen maan kansalaisen oleskeluluvan edellytyksenä on, että henkilön toimeentulo on turvattu niin, että hän ei joudu toimeentulotuen tarpeeseen. Jatkoluvan päättäjällä on oikeus saada tietää, onko kyseiselle henkilölle myönnetty toimeentulotukea, koska jatkuva turvautuminen toimeentulotukeen voi olla este jatkoluvan saamiseksi. (STM:n opas 2013:4, 53 54) Silloin kun kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty pysyvä oleskelulupa, oleskelulupakortissa on P-tunnus. Henkilöllä on silloin oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja toimeentulotukihakemus käsitellään normaalien perusteiden mukaan. (STM:n opas 2013:4, 57) Kolmannen maan kansalaisella tulee olla voimassa oleva tilapäinen oleskelulupa opintoihin. Oleskeluluvan saamisen edellytyksinä ovat olleet sairausvakuutus sekä riittävät tulot ja varat. Kolmannen maan kansalaisella tulee olla voimassa oleva oleskelulupa toimiakseen työntekijänä tai yrittäjänä Suomessa. Oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on ollut, että henkilön toimeentulo on turvattu ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla. Jatkolupaa haettaessa hänen on pitänyt esittää, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa jatkossakin turvataan. Turisti (STM:n opas 2013:4, ) Turistilla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka saapuu Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kuukautta) matkailu-tai muussa vastaavassa tarkoituksessa. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinoin hoitaa, esimerkiksi pyytämällä apua oman maan suurlähetystöstä tai siirtämällä rahaa kotimaastaan. Toimeentulotuki rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu-ja 12

13 13 muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin turisti kohtuudella ennättää palata asuinmaahansa. Oleskelu ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, hänen maassa oleskeluaan ei lähtökohtaisesti voida pitää toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla vakituisena. Näissä tapauksissa voidaan pääsääntöisesti edellyttää, että ulkomaalainen hankkiutuu mahdollisimman pikaisesti asuinmaahansa, jolloin mahdollinen toimeentulotuki rajoittuu välttämättömiin matka- ja muihin kustannuksiin. Ensisijaisesti edellytetään kuitenkin, että ulkomaalainen auttaa itse itseään esimerkiksi niillä keinoilla, joita turistien edellytetään käyttävän. 7.2 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat / ei edellytetä turvattua toimeentuloa Vain tietyissä tilanteissa oleskeluluvan saamiseksi ulkomaalaiselta ei edellytetä turvattua toimeentuloa. (STM:n opas 2013:4, ) Näissä tapauksissa henkilö voi saada asumisperusteistä sosiaaliturvaa ja on näin ollen rinnastettavissa niihin toimeentulotuen hakijoihin, joilla on pysyvä kotikunta Suomessa. Pohjoismaan kansalaiset (STM:n opas 2013:4, ) Pohjoismaan kansalaisen oleskelua maassa ei voi rajoittaa työnhakuun tai työpaikan saamiseen liittyvillä syillä. Muuttaessaan maahan hänen tulee kuitenkin tehdä muuttoilmoitus maistraatille. Oikeutta toimeentulotukeen on arvioitava toimeentulotukilain 14 perusteella; oleskeleeko hakija vakinaisesti Suomessa, vai onko oleskelu tilapäinen. Pohjoismaan kansalaista ei saa lähettää kotiin sillä perusteella, että hän on sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen tarpeessa, jos hänen perhesuhteensa, siteensä asuinmaahansa tai muut olosuhteet puoltavat hänen jäämistään Suomeen, eikä missään tapauksessa, jos hän on viimeisen kolmen vuoden ajan asunut laillisesti maassa. Pohjoismaan kansalaisen voi lähettää kotiin vain silloin, kun kyse on pitempiaikaisesta avusta, jokamuodostaa asianomaisen henkilön pääasiallisen tulolähteen. Kotimaahan ei voida kuitenkaan lähettää, mikäli henkilön perhesuhteet ym. puoltavat hänen jäämistään maahan. Suomen kansalaisen perheenjäsen ja muu omainen Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäseneltä ja tämän alaikäiseltä naimattomalta lapselta, joka on saanut perhesiteen perusteella jatkuvan oleskeluluvan (A-tunnus), ei edellytetä turvattua toimeentuloa. Pakolaiset Kansanvälisen suojelun saaneella henkilöllä Suomessa asuvana on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. (STM:n opas 2013:4, ) Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Jos kysymys on vasta maahan saapuneesta pakolaisesta, tulee selvittää kotoutussuunnitelman laadintaan liittyvät asiat. Kotouttamislain mukaisesti pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimaahan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa. 13

14 14 Turvapaikanhakijat (STM:n opas 2013:4, ) Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Turvapaikanhakijoiden toimeentulo rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Tuen (vastaanottoraha) myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen henkilön toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 8 VANGIT Vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perusten kuin muillakin tuentarpeessa olevilla. Toimeentulotukea myönnettäessä on aina selvitettävä, mitkä ovat vangin tosiasialliset olosuhteet. (STM:n opas 2013:4, ) Käyttövaraa huomioidaan toimeentulotuessa 42 kuukaudessa. Tämä summa on sama, jonka vankila maksaa käyttövarana. Vankila on arvioinut vankilassa maksettavan käyttörahan määräksi 42 ja on katsottu kohtuulliseksi, että käyttörahan määrää arvioitaessa huomioidaan toimeentulotuessa sama määrä. Käyttövara sisältää hygieniatuotteet, puhelin-, kirje- ja muut vastaavat menot. Vankeihin ei sovelleta pitkäaikaisesti laitoksessa asuvan asiakkaan käyttövaraa. (KHO 2013:58, KHO 2013:57) Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa. Perustoimentulotuen menona voidaan huomioida silmälasit. Muita menoja, joita vankeinhoitolaitos ei korvaa, ovat vangin yhteydenpidosta läheisiin ja tapaamismatkoista aiheutuvat kustannukset. Em. menojen osalta aiheutuvia kustannuksia voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina, kun hakija on toimittanut vankilan tositteen (esim. vangin omien työ- ym. työtulojen ja varojen puuttuessa tai ollessa riittämättömät henkilökorttiin voidaan myöntää 50 euroa, mikäli se on välttämätöntä pankkiasioiden hoitamiseksi). Vangille voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta enintään 80 euroa/vuosi, mikäli hänellä on muutoin oikeus toimeentulotukeen. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi. 14

15 15 9 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja internetin käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (autopaikka- ja saunamaksu kuuluvat perusosaan). 9.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: - henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota - maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa myös sellaisen henkilön kohdalla, joka on joutunut toimeentulotuen tarpeeseen keskeytettyään koulutuksen tai kieltäydyttyään koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: - jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 15

16 16 - jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitavaa on, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä. Sosiaalityöntekijän yhdessä asiakkaan kanssa laatiman suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä kirjallisen hakemuksen perusteella kirjallisessa käsittelyssä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakkaan, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 9.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) irtaimiston kotivakuutus 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 9.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. 16

17 17 Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vankilassa olevan asunnon vuokra otetaan huomioon korkeintaan 3 kk:n ajalta vankilaan menosta alkaen. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: 1 henkilö enintään 400 euroa/kk 2 henkilöä enintään 520 euroa/kk 3 henkilöä enintään 570 euroa/kk 4 henkilöä enintään 630 euroa/kk 5 henkilöä enintään 700 euroa/kk 6 henkilöä enintään 80 euroa/kk lisää edelliseen jne. Vuokraa voidaan korottaa max. 27 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 27 euroa/kk/henkilö. Lämmityskulujen ja muiden kiinteistömenojen katsotaan sisältyvän kohtuulliseksi katsottuun vuokraan. Pinta-alaan ja henkilömäärään suhteutettu kohtuullinen käyttösähkölasku on: 1 henkilö 45 euroa 2 henkilöä 54 euroa 3 henkilöä 73 euroa 4 henkilöä 85 euroa 5 henkilöä 100 euroa 6 henkilöä 109 euroa 17

18 18 Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Muut asumisesta aiheutuvat menot Saunamaksu, pesutupamaksu, autopaikka, kaapeli-tv- ja nettimaksu ovat perusosalla katettavia menoja, eikä niitä huomioida erikseen laskelmaan. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: Normaali hoitovastike; rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike ainoastaan eritellyn koron osalta erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 % ja lämmityssähkön osuus 65 %). vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 27 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) omakotitalon kiinteistön hoitomenot (palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja jätemaksut) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Asumistuki voidaan huomioida laskelmassa tulona, mikäli hakija on siihen oikeutettu eikä kehotuksista huolimatta hae sitä kohtuullisessa ajassa (2kk). 9.4 Poste restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta edellytetään hakemuksen liitteenä selvitystä osoitteista, missä he tosiasiallisesti yöpyvät. 18

19 19 Perusosa määritellään pääsääntöisesti muu 18 vuotta täyttänyt mukaan, kun tosiasiallinen yöpymispaikka on selvitetty. 9.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä harkinnan mukaan terveyskeskuksen käyntimaksua. Apuvälineiden osalta tulee selvittää, onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Reseptillä määrätyt hoitotarvikkeet huomioidaan, mikäli myönnetty hoitotuki tai vammaistuki ei kata menoja. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Liitteeksi edellytetään erikoislääkärin lausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Terveydenhuollon peruuttamatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menoina. 9.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (105 euroa /kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen 19

20 20 vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Laitoshoidossa olevan perusosa lasketaan ruokaosuudella vähennettynä. Ruokaosuus on 49 % perusosasta. Vähennys tehdään kaikilta hoitopäiviltä, mikäli sitä ei katsota kohtuuttomaksi. Laitoshoidon lomien aikana voidaan myöntää ruokarahaa ja matkarahaa, mikäli lomat ovat laitoksen hoitosuunnitelman mukaisia. Edellytyksenä on, että käyttövarana on laitoshoidon perusosa. 9.7 Silmälasit/ piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein silmälääkärin tai optikon määräyksen mukaisesti, ellei silmälaseja määrätä uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Ennen silmälasien myöntämistä asiakkaan tulee pyytää kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään korkeintaan. - yksiteho kaksiteho moniteho kehykset 100 Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan vain erityisestä terveydellisestä syystä. 9.8 Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. 20

21 21 Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Pääsääntöisesti hammashoitokustannukset korvataan pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaalle (asiakkuus kestänyt vähintään 6kk). 9.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 21

22 22 10 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Saatu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: yksin asuva enintään 270 euroa aviopari/avopari enintään 320 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 420 euroa yksinhuoltaja enintään 440 euroa Pääsääntöisesti myönnetään lastensuojeluasiakkaille ensiasunnon kalustukseen. Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana ja/tai on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. 22

23 23 Alkukalustus sisältää sängyn, keittiönpöydät ja tuolit, vuodevaatteet, ruokailuvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. Jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse hankittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin mahdollisuus hankkia käytetty jääkaappi. Hyväksytään enintään 285 euroa. Pesukone hyväksytään vain lapsiperheille, edellyttäen, että talossa ei ole pesutupaa. Hyväksytään enintään 300 euroa. Muille pesukonetta ei myönnetä, ellei se ole hakijan kokonaistilanteen kannalta välttämätöntä. Pölynimuri hyväksytään vain lapsiperheille, tai jos se on terveydellisistä syistä välttämätön. Hyväksytään enintään 75 euroa. Lasten tarvikkeet: kokonaiskustannuksiin enintään 250 euroa. Yksittäisinä hankintoina - lastenrattaat, hyväksytään enintään 90 euroa - lastenvaunut/yhdistelmärattaat, hyväksytään enintään 220 euroa - lasten sänky, hyväksytään enintään 70 euroa - lasten turvakaukalo/-istuin, hyväksytään enintään 150 euroa Lasten polkupyörään hyväksytään enintään 120 euroa. Alle kouluikäiselle pyörä myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Polkupyörä myönnetään vain yhden kerran. Ei huomioida: televisiota puhelinta tai sen siirtomaksuja pakastinta digisovitinta 10.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen perusosa niiltä päiviltä, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus. Pääsääntöisesti menot huomi- 23