TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

2 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 PAIKALLISET OHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA. SISÄISIÄ SOVELTAMISOHJEITA EI VOIDA KÄYTTÄÄ PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA, VAAN PÄÄTÖS ON PERUSTELTAVA AINA LAIN TAI ASETUKSEN ASIANOMAISILLA KOHDILLA OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PÄÄTÖS PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS MUUTOKSENHAKU TOIMEENTULOTUEN RAKENNE TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT Työttömyysturva Veronpalautukset ja jäännösverot Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Varat TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN ERITYISIÄ MENOJA JOITA EI TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOIDA: PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT ALENNETTU PERUSOSA MUUT PERUSMENOT ASUMISMENOT VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHOITOMENOT TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (TOTUL 7C) PÄIVÄHOITOMENOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT LASTENVAUNUT JA RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY... 23

3 3 7.3 LASTEN LUONAPITO LASTEN HARRASTUSMENOT HUONEKALUT JA KODINKONEET MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT VUOKRAVAKUUS MUUTTOKUSTANNUKSET VAATETUS HAUTAJAISKUSTANNUKSET OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET PASSI, HENKILÖLLISYYSTODISTUS JA KANSALAISUUSHAKEMUS ERITYISRUOKAVALIO EDUNVALVONTAPALKKIO AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT KÄYTTÖVARAT LAINOJEN LYHENNYKSET, KULUTUSLUOTOT JA OSAMAKSUVELAT SAKOT JA ULOSMITTAUS TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET OPISKELIJAT YRITTÄJÄT VANKEUSAIKA ASEVELVOLLISET EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (TOTUL 13 ) TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL ) PERINTÄ, KUN TOIMEENTULOTUKI ON PERUSTUNUT EREHDYTTÄVIIN TIETOIHIN... 33

4 4 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuen myöntämisperusteet pohjautuvat: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta /66. Sosiaali- ja terveysministeriön Opas 2013:4 toimeentulotukilain soveltajille ei ole kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ Hallintolaki 434/ , jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset. Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) Laki lapsen elatuksesta (704/1975) ja avioliittolaki (234/1929), jossa säädetään puolison, alaikäisten lasten ja ottolasten elatuksesta. Sosiaalihuoltolaki 710/ , jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta /1386 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 PAIKALLISET OHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA. SISÄIS IÄ SOVELTAMISOHJEITA EI VOIDA KÄYTTÄÄ PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA, VAAN PÄÄTÖS ON PERUSTELTAVA AINA LAIN TAI ASETUKSEN ASIANOMAIS ILLA KOHDILLA. 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa lais-

5 5 sa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakenut ansiotyöstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle, päätoimisesti toimeentulotukea tulisi myöntää vain yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella. Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TotuL 14 ). Post Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevien asiakkaiden toimeentulotuen tarve on selvitettävä oleskelu olosuhteiden perusteella. Poste Restante osoite ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Asiakkaan tulee antaa kahden viikon aikana selvitys vakinaisesta oleskelusta kunnassa, sekä velvoittaa heitä antamaan selvitys tosiasiallisesta oleskeluosoitteesta. Tilapäinen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan tai tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY 3.1 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normi-laskelma siitä alkaen, esim. armeijaan tai vankilaan meno.

6 6 Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään saakka tai siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä. 3.2 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti kunnan toimeentulotukilomakkeella, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotuki viranomaisen hyväksymällä tavalla. Päätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Hakijan asioidessa toimeentulotukiasioissa, tulee hänen ensimmäisellä asiointikerralla todistaa henkilöllisyytensä. Asiakkaan, tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TotuL 17 ja Asiakaslaki 12 ). Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi, sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edeltävältä kuukaudelta. Hakemuksen ollessa puutteellinen, on viranomaisen kirjallisesti pyydettävä asiakasta tuomaan hakemuksen laatimisen edellyttämät lisäselvitykset (TotuL 14a ). Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 :ssä. Pyyntöön on sisällytettävä määräaika, enintään kaksi viikkoa (Hallintolaki 22 ), mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava, sekä maininta että hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten vuoksi. Kirjallisen kehotuksen tarkoituksena on, ettei asiakkaalle synny epäselvyyttä siitä, mitä lisäliitteitä hakemukseen tarvitaan. Toimeentulotukihakemus on aina allekirjoitettava. Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä. Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle (Asiakaslaki 20 1 mom.). Asiakkaalla on oikeus tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. 3.3 KÄSITTELYAJAT

7 7 Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika on 7 työpäivää saapumispäivästä tai sen kuukauden alusta laskettaessa, mille kuukaudelle toimeentulotukea haetaan. Kiireelliset hakemukset on käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Asian kiireellisyys määritellään kriisitilanteeksi, onnettomuudeksi, äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tilanteeksi. Kiireellisen toimeentulotuen tarve voi ilmetä myös ulkopaikkakuntalaiselle ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jolloin hänelle voidaan myöntää matka- tai ruoka-avustus. Asiakkaan toimeentulotuen tarpeen kiireellisyyden arvioi työntekijä. Jos asiakas on toimeentulotukeen oikeutettu pitkäaikaisasiakas, ja hän hakee toimeentulotukea perustoimentuloon, ei hänen toimeentulotukihakemusta määritellä kiireelliseksi. Toimeentulotukiasiakkaalla on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. 3.4 PÄÄTÖS Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen on kirjattava kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea ja päätökset tulee perustella. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee päätöksessä mainita ja perustella. 3.5 PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 ). 3.6 TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS Toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille. Maksatuspäiväksi merkitään pääsääntöisesti sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle asumisen turvaamiseksi silloin, kun on osoittautunut, ettei asiakas ei itse ole pystynyt huolehtimaan niistä (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää TotuL:n 16 :n mukaista erityistä syytä), sillä peruslähtökohta on, että asiakas huolehtii itse laskujensa maksusta. Mikäli hakija maksaa laskut itse, tulee hänen

8 8 seuraavan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esittää kuitti tai tosite toimeentulotuessa hyväksiluettavista menoista. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. 3.7 MUUTOKSENHAKU Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolain 45 2 mom). Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan. Oulunkaaren kuntayhtymässä muutoksenhaku toimielimenä toimii palvelutuotantolautakunta. Kuntayhtymän toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Kunnan toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos KHO myöntää valitusluvan. 4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 4.1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, avopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma. Yksinäisen henkilön kohdalla perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18-vuotiaan lapsen kanssa, ei ole avioliitossa, eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 mom. mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot, sekä yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa. Vanhempansa luona asuvalle lasketaan vanhempansa luona asuvan perusosa iästä riippumatta, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Jos aikuinen lapsi asuu

9 9 vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa (KHO). Jos samassa asunnossa asuu, esimerkiksi vanhemmat ja heidän 18 vuotta täyttänyt lapsensa, toimeentulotukea myönnettäessä jaetaan asumismenot pääluvun mukaisesti. Maksuista tulee antaa luotettava selvitys, kuten kuitti tai tosite, tai suorituksen tulee näkyä tiliotteella. Alaikäiselle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (Laki lapsen elatuksesta 3 2 mom). Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut toimeentulotukea säännöllisesti vähintään vuoden ajan. 4.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskemaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä, vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samaan perustoimentulotuen päätöksen kirjatun ns. fraasipäätöksen perusteella. Mikäli toimeentulotukea haetaan takautuvasti, voidaan erityisistä syistä tehdä perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma. Takautuvan tuen myöntämiseen tulee aina olla perusteltu syy esim. vuokrarästit tai sähkölaskut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä takautuvasti kolmelle kuukaudelle, vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuva toimeentulotuki maksetaan siis suoraan laskuttajalle, ei hakijan tilille.

10 10 Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perustoimentulotuesta, että täydentävästä toimeentulotuesta. 5 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 5.1 ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT Palkkatuloista tulee olla selvityksenä palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus). Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan asiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai onko olemassa muita vaihtoehtoja ulosmitattavan osuuden alentamiselle, kuten asiointi velkaneuvojalla. Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Tulot lasketaan pääsääntöisesti sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot voidaan huomioida tuloksi tulevalle kuukaudelle. Tuloina otetaan huomioon myös perheenjäsenten muut käytettävissä olevat tulot (myös tulot rahapeleistä), tilillepanot yli 70. Pikavipit huomioidaan tulona, mikäli asiakas toistuvasti (enemmän kuin yhden kerran) ottaa pikavippejä maksamatta niitä takaisin. Asiakkaalle ilmoitetaan tästä menettelystä toimeentulotuen päätöstä tehtäessä, mahdollisissa seuraavissa toimeentulotukihakemuksessa kaikki summat huomioidaan tulona. Näin pyritään ehkäisemään etenkin nuorten asiakkaiden velkaantumista. Mikäli pikavippi on maksettu välittömästi takaisin, ei sitä voi huomioida tulona. Velat ja luotot. Pankista nostettua pankki- ja luottokorttiluottoa ei voi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon. Sellainen tuloa, joka on maksettava takaisin, ei ole pidettävä sellaisena tulona eikä varoina, joka voidaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä huomioon.

11 TYÖTTÖMYYSTURVA Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa silloin kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Sinä kuukautena kun työttömyysturvatulo tulee maksuun kaksi kertaa, voidaan pitkäaikaisasiakkaalle huomioida harkinnalla tulona vain yksi maksuerä toimeentulotukilaskelmaan VERONPALAUTUKSET JA JÄÄNNÖSVEROT Asiakkaan tulee esittää verotodistus toimeentulotukea hakiessa. Viimeisimmästä vahvistetusta verotuspäätöksestä tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7c :n täydentävää toimeentulotukea koskevan kohdan perusteella toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan veronpalautukset pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä osalta, tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Avio- / avopuolisoiden osalta mahdollinen jäännösvero vähennetään puolison saamasta veronpalautuksesta. Muiden asiakkaiden osalta veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakijaa ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta/kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista JÄLKIKÄTEEN HUOMIOON OTETTAVAT TULOT Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukeen haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (TotuL 1410/2001, 15 3 mom.) VARAT Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat; ei kuitenkaan esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit otetaan huomioon, siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 / ruokakunta + 50 euroa/lapsi) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä.

12 12 Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavan. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, esim. omaisuus on perikunnan yhteinen, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti perintäpäätöksellä (TotuL 20 ja 21 ). Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. 5.2 TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 70 euron/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka. matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja. (TotuL 11 2 mom.) vähintään 20 % ja ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) vammaistukilain mukaista vammaistukea. Mikäli hakija saa kansaneläkelain mukaista hoitotukea tai vammaistukea, tulee toimeentulotukihakemukseen liittää Kelan päätökset kokonaisuudessaan. Mikäli hakija saa edellä mainittuihin lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin nämä menot huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin, kuin ne ylittävät saadut tuet (Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 8 ). äitiysavustusta alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n (perus- ja täydentävän toimeentulotuen menot) nojalla huomioon otettavat menot. Vaikka tulot ovat säännöllisiä, ne jätetään huomioimatta, jos ne ovat vähäisiä. alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida. ylläpitokorvausta, kulukorvausta ja korotusosaa, joka liittyy työvoimapoliittiseen, työelämävalmennus, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan opiskelijan koulumatkatuki (TotuL 8 ).Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi

13 13 Toimeentulotukilain 11 :ään tehdyn muutoksen (940/2014, voimaan ) johdosta tukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla jatkossakin vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mainittu 20 prosentin vähennys on vähimmäisarvo. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä säännöksen perusteella voidaan käyttää suurempaakin vähennysprosenttia. Sen sijaan euromääräinen 150 euroa kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä. Jatkossa ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten nykyisin. 5.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskeva toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos tulon kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muuhun näihin verrattavan tulon. Laskelma tehdään tällöin kumuloituvasti pidemmältä ajalta. Ellei kyseessä ole yrittäjätulo tai huomattavan suuruinen tulo, tulo huomioidaan yleensä kumulatiivisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertaluontoiset korvaukset lasketaan kumuloituvasti tulona ja niiden huomioidaan riittävän kahdelle seuraavalle kuukaudelle, poikkeuksellisen suurien summien voidaan laskea riittävän pidemmäksikin ajanjaksoksi. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioon otettavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili joten toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. 5.4 ERITYISIÄ MENOJA JOITA EI TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOIDA:

14 14 velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, ns. pikavipit, osamaksut jne.) veroihin ulosottomenoihin sakkoihin kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun kakkosasunnosta aiheutuviin kuluihin 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteenkäytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisiosta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 ja 9 ) 6.1 PERUSOSA (TOTUL 7 A JA 9 ). Toimeentulotuen perusosien määrät lähtien Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508) Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt ja Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 339,85 11, vuotias 2. lapsi 315,58 10, vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58

15 15 1) 2) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) 6.2 ALENNETTU PERUSOSA Perusosan suuruutta voidaan alentaa (TotuL:n 10 ) enintään 20 %:lla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että 1. henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2. maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa ( /1386) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5. henkilö laiminlyön velvollisuutensa hakea hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta. 6. henkilö jättää hoitamatta kuntoutustaan esim. mielenterveys- ja, päihdeongelma, eikä näin ollen edesauta oman kuntoutumisensa - ja työkykyisyytensä paranemista sekä ensisijaisten etuuksien saamista. 7. henkilö ei ole hakenut opiskelupaikkaa. Huomioitavaa: henkilön on täytynyt hakea vähintään kolmea opiskelupaikkaa, pääsykokeisiin on pitänyt osallistua ja valituksi tultuaan opiskelupaikka on otettava vastaan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

16 16 1. jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa ( /1386) tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2. jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. ( POIS; Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.) Tilalle: uutta kahden kuukauden perusosan alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei siis voi perusosaa alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta. Ammatillista koulutusta vailla olevalle vuotiaalle nuorelle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia silloin, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta ( ). Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma (sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 7 ). 6.3 MUUT PERUSMENOT Perusosalla katettavien menojen lisäksi, muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutuksen maksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

17 ASUMISMENOT Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen /kk 1 henkilö enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä enintään henkilöä tai enemmän enintään 1050 toveriasunnossa asuva enintään 300 Mikäli kunnassa vallitseva yleinen asumiskustannusten taso on selkeästi Oulunkaaren yleistä vuokratasoa alempi, niin tällöin noudatetaan toimeentulotuen myöntämiskriteereissä asumiskustannusten enimmäismenojen osalta paikallista vuokra-tasoa. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin-, tv-maksut ja Internet), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, mutta ei rahoitusvastiketta. Lämmityskustannukset Lämmityssähkön osuus lasketaan sähkölaskusta siten, että 80 % laskusta on lämmityssähkön osuutta ja 20 % taloussähkön osuutta. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin! Sähkölaskun kohtuullistamiseksi tulee asiakasta ohjata kilpailuttamaan sähkösopimus. (lisätietoja esim.

18 18 Polttopuut Polttopuut sisältyvät kohtuullisiin asumismenoihin. Polttopuita voidaan myöntää kuitteja vastaan tai maksusitoumuksella kohtuullisiin lämmityskustannuksiin enimmillään 15 m3 vuodessa. Kohtuulliset kustannukset 55 euroa kuljetuksineen. Vesimaksu Vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Kohtuullinen vesi/jätevesi kulutus 60 m3/hlö/vuosi Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. * tontin vuokra* kiinteistövero* öljy (lämmitykseen)* *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku erääntymiskuukautena. taloussähkö koti- ja palovakuutus nuohous jätehuolto hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) tiemaksut ja aurausmaksut (TotuL 7c). Asuntolainojen korot Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina.

19 19 Velkaisessa omistus-asumisessa on aina arvioitava perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa ne huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Korot huomioidaan kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli kuusi kuukautta, harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukeminen on tämän jälkeen. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma sen kuun alusta kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä kuuden kuukauden ajalta. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulolaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus enintään 120 euroa (ennen 96 euroa) /vuosi eli 10 euroa /kk. omakotitalon koti- ja palovakuutus enintään 300 euroa /vuosi eli 25 euroa /kk Pyydetään vakuutuskirja. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä. Ylisuuret asumiskustannukset Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3-6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja se on kirjattava selkeästi päätökseen. Lähtökohtana on, että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisuusnormit täyttävää asuntoa. Vuokrarästit Vuokrarästeihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma takautuvasti rästiintymiskuukausille enintään 3 kk. Jos rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit

20 20 ovat huomattavan suuret (yli kuukauden vuokra), on asiasta keskusteltava sosiaaliohjaajan tai työntekijän kanssa. Rästien käsittelyn yhteydessä on syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi esimerkiksi uuden asunnon hankkiminen. Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä ja varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos toimeentulotukiasiakkuus jatkuu, on aina varmistettava vuokrien maksu (vuokrakuitit on oltava tietysti muulloinkin). Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta se, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä toista kertaa Palveluasuminen Palveluasumisyksikössä vuokralla asuville (saavat asumistuen) huomioidaan toimeentulotuen perusosalaskelmaan muuna menona se erotus, joka syntyy, kun palveluasumisen ruokamaksusta vähennetään perusosaan kuuluva ravintomeno 49 %. Käytäntö koskee sekä kunnan omissa asumisyksiköissä että kuntien lähettäminä muissa yksiköissä asuvia asukkaita (koskee myös muissa kunnissa sijaitsevissa yksiköissä olevia kuntalaisia/asiakkaita). Jos palveluasumista/asumispalveluja kilpailutettaessa ei ruokapäivän enimmäishintaa ole määritelty, on mahdollista hyväksyä poikkeuksellisesti toistaiseksi suurempikin ruokapäivän hinta. Ruokanormin osuutena huomioidaan asiakkaan maksama todellinen hinta. (Turun HAO /0768/2.) 6.6 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHOITOMENOT Vähäiset terveydenhoitomenot, ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (OYS, LKS, terveyskeskus jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä lääkkeistä. Toimeentulotukeen oikeuttavia lääkemenoja ovat lähes kaikki lääkärin sairaudenhoitoon määräämät reseptilääkkeet. Yksityisen terveydenhuollon menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti, mikäli erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys sitä edellyttää. Asiakasta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Lisäksi edellytetään lääkkeiden vaihtoa halvimpaan vastaavaan tuotteeseen, mikäli lääkäri ei toisin määrää. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta.

21 21 Pääsääntöisesti maksusitoumuksia ei kirjoiteta. Asiakas ostaa itse lääkkeet ja liittää kuitin sekä reseptin seuraavaan toimeentulotukihakemukseen. Ainoastaan kiireellisessä tapauksessa voidaan maksusitoumus antaa. Säännöllinen lääkitys ei ole kiireellistä ja asiakas voi varautua lääkekuluihin. Toimeentulotuessa hyväksyttävät lääkkeet voidaan tarvittaessa rajata vain tiettyjen lääkäreiden (terveyskeskus, A-klinikka, MTT) resepteihin. On kuitenkin aina arvioitava, onko lääke henkilölle välttämätön hänen sairautensa hoitamiseksi, mistä syystä aina esim. yksityisen lääkärin määräämää lääkettä tai hoitoa ei voida evätä. Jotta lääkemenot voidaan ottaa laskelmassa huomioon, tulee hakijan osoittaa niistä resepti ja kuitti, tai e-resepti ja kuitti tai apteekista tulostettu laskelma lääkeostoista, josta ilmenee ostopäivä ja kustannukset, jotka lääkkeiden hankkimisesta ovat aiheutuneet. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan. Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Julkisesta hammashoidosta asiakkaita voidaan ohjata yksityiseen hammashoitoon. Näissä tapauksissa laskuttaja on Oulunkaaren kuntayhtymä, ei yksityinen hammaslääkäriasema. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaistai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tai kustannusarvion mukaan välttämättömään hammashoitoon. Hakijan tulotasoa ja olosuhteita tarkastellaan myös kahdelta edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan. Silmälasit/piilolinssit Myönnettäessä toimeentulotukea silmälaseihin, on otettava huomioon asiakkaan tulotaso ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana kuten hammashoidossakin. Perussilmälasit kovapinnoitteella tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhoitomenona viiden vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 85 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio silmälasiliikkeistä hankittavista silmälaseista tai piilolinsseistä, joista ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan suhteessa silmälasien hintaan. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena.

22 22 Fysikaalinen hoito Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan laskelmaan kustannuksiksi vain julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset vähennettynä kelakorvauksella. Yksityisen antamaa fysikaalista hoitoa ei huomioida menona toimeentulotuessa, ellei hoidon tarve ole kiireellinen ja siihen on olemassa toimeentulotukilain 7c :n mukaiset erityiset syyt. Asiakkaan on toimitettava hoitavan lääkärin lausunto, pelkkä hoitomääräys ei ole riittävä. Psyko- ja lyhytkestoinen terapia Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut huomioidaan menona toimeentulotuessa omavastuun osalta ainoastaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- ja lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Sairaala- ja laitoshoito Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikka - ja sairaalamaksut. Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 10 vrk, ruokaetuna huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä 6 euroa/vrk ja päiväsairaalassa olevalle 3 euroa/vrk muina tuloina, maininta mikä tulo on kyseessä. ( esim. laitoshoito 11 vrk, ruokaetuna huomioidaan 1 vrk), Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara 105 euroa/kk menona perusosan sijaan. Menoksi ei hyväksytä puhelinkuluja eikä viivästyskorkoja. 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (TOTUL 7C) Toimeentulotukiasetuksen mukaan toimeentulotuessa huomioidaan perusosan lisäksi ns. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Kuten STM:n Opas 10/03 sanoo: kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon

23 23 Asetusta on muutettu niin, että erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saantia, pitkäaikaista vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Pitkäaikaisena toimeentulotuen saantina voidaan pitää vähintään vuotta, samoin pitkäaikainen sairaus on silloin, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Erityismenojen myöntämisen perusteena tulee olla omatoimisuuden tukeminen tai syrjäytymisen ehkäisy. Harkinta toimeentulotuen myöntämisessä erityismenoihin on asetusmuutoksen perusteella lieventynyt. Elatusapua ei pääsääntöisesti hyväksytä menona täydentävässä toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. Sosiaalityöntekijän tulee tutkia tarve esimerkiksi kotikäynnein tai muulla tavalla. 7.1 PÄIVÄHOITOMENOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan huojennusta päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Asiakasta tulee ohjata hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja tämä tulee myös kirjata asiakkaan tietoihin. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. Ensisijaisesti haetaan maksualennusta/vapautusta kerhomaksuun 7.2 LASTENVAUNUT JA RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY Lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran. Rattaisiin myönnetään enintään 100 euroa, lastenvaunuihin enintään 150 euroa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 250 euroa. Lasten sänkyyn ja patjaan enintään 100 euroa. Samalle perheelle avustusta vaunuihin ja /tai rattaisiin myönnetään vain kerran.

24 LASTEN LUONAPITO Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukimenona lapsen päivänormi, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen kuitteja/tositteita vastaan. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun vastata lapsen elatusmenoista ns. luonapitoajan ylimenevältä ajalta. Menojen korvaamiseksi vaaditaan pääsääntöisesti kirjallinen tapaamissopimus. 7.4 LASTEN HARRASTUSMENOT Pitkäaikaisessa toimeentulotukiasiakkuudessa tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olevalle perheen lapselle voidaan huomioida harrastusmenoihin enintään 250 euroa/lapsi/vuosi hakijan esittämän tarveselvityksen sekä esitettyjen tositteiden mukaan. Muutoin jokapäiväiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. 7.5 HUONEKALUT JA KODINKONEET Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Myöntäminen edellyttää toimeentulotukipäätöstä valmistelevan virkamiehen kotikäyntiä. Avustus harkitusti ensiasunnon kodinperustamiskuluihin voi olla enintään kuittien mukaan. Kodinperustamiskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea kertaluontoisesti erityisestä elämäntilanteesta aiheutuvien syiden vuoksi. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. Vähävaraisille lapsiperheille, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneille asiakkaille ja pitkäaikaistyöttömille voidaan harkinnanvaraisesti myöntää koti-irtaimistoon tai kodinkoneisiin avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti kunnan hintataso huomioiden: jääkaappi , kaappipakastin/arkkupakastin , pölynimuri , pyykinpesukone mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta, mikroaaltouuni 40-60, lasten sänky

25 25 ja patja , aikuisten sänky /hlö ja vastaaviin välttämättömiin hankintoihin kierrätyshintatason mukaisesti. 7.6 MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT TotuL:n 11 2-kohdan mukaan päivärahoja ja kulukorvauksia/matkakorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen kaikkia paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, mutta työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen menoina huomioon. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan vain todelliset polttoainekustannukset, mikäli oman auton käyttö on perusteltua. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvat menot ja niitä voidaan harkinnalla huomioida enintään 100 euroa/vuosi. 7.7 VUOKRAVAKUUS Vuokravakuus huomioidaan asumismenona toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle. Vuokravakuutena hyväksytään yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena, harkinnan mukaan voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille, tilanteen niin vaatiessa. Vuokravakuus myönnetään yleensä yhden kerran ja myöntämisen edellytyksenä on, että muutolle on erityisen painavat syyt mm. työ. opiskelu tai perhesuhteet toisella paikkakunnalla. Sähköyhtiön edellyttämä vakuusmaksu voidaan tarvittaessa ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona. 7.8 MUUTTOKUSTANNUKSET Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannukset hyväksytään maksutositteita vastaan. Hyväksyttävät muuttomenot halvimman tavan mukaan paikkakunnan sisällä