RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen hakeminen Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa Asian käsittelyssä käytettävä kieli Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus 4 3. TOIMEENTULOTEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 4. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Ansiotulot Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset Lainat, velat ja voitot Ulosotto ja muu perintä Yrittäjät Opiskelijat Vangit Tuloylijäämän jaksotus 9 5. ULKOMAALAINEN JA MAAHANMUUTTAJA TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA Oikeus toimeentulotukeen Suomesta poissaolo Passi ja oleskelulupa Vaateavustukset Paluumuuttoavustukset TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Vähäiset tulot ja avustukset Veronpalautukset ja jäännösvero VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI Toimeentulotuen perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot PERUSTOIMEENTULOTUKI Perusosa Perusosan erityistilanteet/ käyttövarat Muut perusosalla katettavat menot Asumismenot Kohtuulliset asumismenot Muut huomioitavat asumismenot Terveydenhuoltomenot 16

3 Poliklinikka- ja sairaalamaksut Lääkkeet Fysikaalinen hoito Silmälasit Hammashoito Psykoterapia Muut terveydenhuoltomenot Työmatkakulut TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot Lasten harrastusmenot Välttämättömät lasten tarvikkeet Vaate- ja jalkinemenot Perheen loma- ja virkistystoiminta Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Edunvalvonta Hautausmenot Kodin irtaimisto ja kodinkoneet Toimeentulotukea ei voida myöntää EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN Lasten suojelu ja lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ OIKAISUVAATIMUS 25

4 1 1. JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (julkaisuja 2013:4) ja sitä käytetään rinnakkain tämän ohjeistuksen kanssa. Raision kaupungin ja Ruskon kunnan toimeentulotuen myöntämisen perusteet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa ja lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetusten asianmukaisilla kohdilla. Toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen järjestämisvastuu on sen kunnan toimielimellä, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Kotikunta ei siten ole edellytys toimeentulotuen myöntämiselle. Vakinainen oleskelu todetaan yleensä väestötietojärjestelmästä. Lisäksi edellytetään voimassa olevaa vuokrasopimusta. Hakijan, jolla on Poste restante -osoite Raisiossa, tulee aina selvittää, kenen luona hän oleskelee. Selvitys tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella ja se annetaan asunnottoman asiakkaan selvitys kunnassa oleskelun vakinaisuudesta - lomakkeella. Satunnainen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotukeen. Poikkeuksena on ensiavun luonteinen kiireellinen toimeentulotuki. Myös sen tarve selvitetään. Jos henkilön oleskelu toisessa kunnassa on tarkoitettu määräaikaiseksi eikä henkilöllä ole vakituista asuntoa toisessa sanotussa kunnassa, vaan oleskelu perustuu vakinaisen oleskelukunnan sijoittamana esimerkiksi maksusitoumuksella päihdehuoltolain tai muun lain mukaan järjestettävään kuntoutukseen, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei kuitenkaan siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainitussa yksikössä, toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy sille kunnalle, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee.

5 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten ensisijaiset etuudet tulee hakea ennen toimeentulotuen hakemista. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Pääsääntöisesti asiakkaalta edellytetään toimeentulotukihakemuksen täyttämistä sekä sen allekirjoittamista. Toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan ja tiliotteet kaikista pankkitileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Tiliotteen tulee olla yhdenjaksoinen pankin virallinen tiliote tai verkkopankista tulostettu tiliote. Asiakkaan tulee esittää alkuperäiset tositteet kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi huomioon. Ensisijaisesti asiakkaalta edellytetään, että hän toimittaa kaikki asian käsittelemisen kannalta tarvittavat asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan määräaika lisäselvitysten toimittamiselle. Se tehdään kirjallisena ja annetaan asiakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Toimeentulotukipäätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksestä tulee käydä ilmi päätöksen perusteena olevat syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Perustoimeentulotuen päätökseen tulee aina liittyä toimeentulotukilaskelma ja tarvittaessa myös täydentävän toimeentulotuen päätökseen.

6 Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä kokoontuvassa sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmässä Sohvissa ( ) ohjeistetaan sähköpostin käyttöä sosiaalihuollossa seuraavasti: Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä sosiaalihuollon ja asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti. Jo pelkästään asiakkaan nimi ja tieto siitä, että hän on sosiaalihuollon asiakas, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa paljastaa sivullisille. Sosiaalihuollon viranomaisten ja muiden sosiaalihuollon järjestäjien ja toteuttajien käytössä on yleensä Internet-sähköposti. Salassa pidettävät tiedot eivät tällaisessa suojaamattomassa sähköpostissa ole suojattu sivullisilta. Ongelmana on myös se, ettei viestinnän toista osapuolta voida luotettavasti tunnistaa. Toinen henkilö saattaa lähettää viestin jonkun toisen henkilön nimissä. Myöskään varmuutta siitä, että viesti olisi tullut muuttumattomana perille, ei ole. Yleensä sähköpostitse tapahtuvat yhteydenotot on suositeltavaa ohjata organisaation sähköpostiin eikä yksittäisen työntekijän sähköpostiin. Organisaatiomme sähköposti on Sosiaalihuollon asiakkaat lähettävät oma-aloitteisesti sähköpostitse myös erilaisia asiansa käsittelyyn liittyviä hakemuksia, tiedusteluja, lisätietoja ja valituksia. Tällöin viranomaisen ja muun sosiaalihuollon järjestäjän tulee ne tulostaa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiakas saa esimerkiksi asiansa vireille sähköpostitse. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä häneltä kirjeitse tai puhelimitse. Viranomaisen tulee myös merkitä asia vireille tulleeksi tietojärjestelmään. Jos asiakas lähettää esimerkiksi pyynnön ajan varaamiseksi sähköpostilla, siihen tulee vastata puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei voida vastata yleisillä neuvoilla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita asiakastietoja. Viranomainen tai muu sosiaalihuollon järjestäjä ei saa myöskään oma-aloitteisesti lähettää tavallisessa suojaamattomassa sähköpostissa asiakkaan nimeä tai muita sosiaalihuollon asiakkuuden paljastavia tietoja asiakkaalle itselleen tai muille tahoille. Organisaation sisäistä verkkoa, intranettiä, käytetään sosiaaliviranomaisen tai muun sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan sisäiseen viestintään ja se on suojattu siten, että kyseisen organisaation ulkopuoliset henkilöt eivät sinne pääse Asian käsittelyssä käytettävä kieli Asian käsittelykielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla viranomainen käsittelee asian, kun asianosainen on läsnä ja jolla se antaa päätöksensä. Raision kaupunki on yksikielinen suomenkielinen kunta ja asioiden käsittelykielikin on pääsääntöisesti suomi. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada ymmärrettävä selvitys oikeuksistaan ja

7 4 velvollisuuksistaan sekä erilaisista toimenpidevaihtoehdoista ja niiden seurauksista, joten viranomainen voi tarvittaessa käyttää apuna tulkkia. Tulkkipalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään, että valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäädösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaisella laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. Edellä tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitoksia, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö rahalaitokselle esitetään kirjallisena ja ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle. Raision sosiaalihuollon viranomaisilla on Kansaneläkelaitokselle tekninen käyttöyhteys, jonka avulla saadaan henkilörekisterissä olevia salassa pidettäviä tietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tästä mahdollisuudesta. 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Toimeentulotuen suuruus määrätään hakijan menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Perustoimeentulotuen rahoitukseen osallistuvat kunta ja valtio yhtä suurin osuuksin eli valtionosuuden määrä on 50 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen kustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa kunta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeelliseksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä tehdään perustoimeentulotuen laskelman lisäksi erillinen laskelma, jos perustoimeentulotuen laskelma on

8 5 ylijäämäinen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnan mukaan silloin, kun kertaluonteisella avustuksella voidaan edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä toimeentulotuen tarpeen pitkittymistä. Ehkäisevän tuen myöntäminen ei edellytä toimeentulotukilaskelman osoittamaa alijäämää. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheen yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin oma laskelma ja päätös. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Pääsääntönä on, että menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään (eräpäiväsääntö). 4. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan huomioon tuloina. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina voidaan ottaa huomioon myös tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä, jos sitä voidaan pitää kohtuullisena. Iäkkäille toimeentulotuen hakijoille sallitaan ns. arkkurahaa säästöinä Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotulosta jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin perhettä kohti enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden

9 6 ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi kuukausi, jolloin hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sitä seuraavana kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. Kerrointa käytettäessä laskelmaan huomioidaan päiväkohtainen tuen määrä x 21,5, josta vähennetään verot. Kertoimen käyttö jakaa työttömyyskorvauksen huomioitavaksi tasaisesti tulona koko vuoden ajalle. Kerrointa käytetään niinä kuukausina jolloin työttömyyskorvaus on ollut maksussa täysiltä 20 päivältä. Jos maksupäiviä on vähemmän, niin tulot huomioidaan todellisen maksupäivän mukaan. Kerroin palautuu käyttöön heti, kun työttömyysetuus on taas maksussa täydeltä 20 päivän jaksolta. Jos henkilö on lyhyellä sairauslomalla tai jos työttömyysetuudessa on lyhyt katko, niin kerroin palautuu käyttöön heti, kun työttömyysetuus on taas maksussa täydeltä 20 päivän jaksolta. Pitkän tauon, esimerkiksi pitkän sairausloman tai työllistymisjakson jälkeen kertoimen käyttöönotossa odotetaan sitä, että tuki uudelleen maksetaan kaksi kertaa kalenterikuukauden aikana Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset ovat sellaisia tuloja, jotka pääsääntöisesti katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Mikäli korvaus on vähäinen, se voidaan jättää huomioimatta. Jos hakija osoittaa käyttäneensä tai aikovansa käyttää saamansa korvauksen tai osan siitä toimeentulotukea myönnettäessä toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen, voidaan tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta Lainat, velat ja voitot Asiakkaan ottamia pankkilainoja ja luottokorttiluottoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoiksi. Poikkeuksena on opintolaina, joka otetaan tulona huomioon. Opintolainan korkoihin tulee hakea Kelan korkoavustusta. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot otetaan tulona huomioon. Siinä tapauksessa, että hakija voi luotettavasti osoittaa yksittäisen tilillepanon lainaksi, jonka on todistettavasti maksanut takaisin, lainaa ei huomioida.

10 7 Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon Ulosotto ja muu perintä Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaa, suoritukseen on toimeentulotuessa suhtauduttava samoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin eli maksua ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksena on ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma. Tilanteessa, jossa jonkin muun etuuden kuin toimeentulotuen maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa sanotun muun etuuden hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulee hakijan käytettävissä olevana tulona ottaa huomioon vain hänelle tosiasiallisesti maksettu etuuden osa. Mikäli hakija kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin. Toimeentulotuessa voidaan pääsääntöisesti huomioida Kelan takaisinperintää enintään 30 / kotitalous. Tästä on informoitava asiakasta, jos hän omaehtoisesti sopii Kelan kanssa takaisinperinnästä. Jos asiakas ei voi itse vaikuttaa perintään, huomioidaan todellisuudessa maksettu määrä Yrittäjät Yrittäjänä työskentelevällä on oikeus saada toimeentulotukea samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla henkilöillä. Yrittäjältä tulee pyytää toimeentulotukihakemuksen liitteeksi yrittäjän tuloselvityslomake, verotuspäätös edelliseltä vuodelta, tuloslaskelma sekä tase 6 kk:n ajalta (enintään 3 kk vanhat). Mikäli esitetyt selvitykset eivät riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Tärkeää on pyytää kirjanpitäjän todistus yksityisnostoista. Näistä asiakirjoista on tarpeellista selvittää erityisesti yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa pyytää Raision kaupungin kirjanpitopäälliköltä (Talous- ja hallintopalvelut, Armi Peltonen) arvioita yrityksen kannattavuudesta ja yrittäjän tuloista. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista, vaan yrittäjää tulee ohjata lakkauttamaan yritystoiminta ja hakeutumaan työttömyysturvan piiriin. Mikäli yrittäjä haluaa pitää yrityksen toiminnassa, vaikka se ei kyseisenä ajankohtana tuotakaan ja hän hakee toimeentulotukea, voidaan tällöin myöntää toimeentulotukea tilapäisesti tietyn määräajan, kuitenkin enintään kolme kuukautta. Mikäli yrittäjä jatkaa pitkään kannattamatonta yritystoimintaa ja siten laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan hänen perusosaansa

11 8 alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Perusosan alentaminen edellyttää asiakassuunnitelman laatimista. Arvioitaessa yrityksen kannattavuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia saada elantoaan yrityksestä, mittapuuna voidaan käyttää työttömyysturvan peruspäivärahan suuruutta Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä valtion takauksesta opintolainaan. Opintotuki otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukioikeutta määrättäessä. Jos opiskelijalle on myönnetty opintolaina, se otetaan tulona huomioon, vaikka opiskelija ei sitä haluaisi nostaa. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla. Mikäli opiskelijalle ei ole luottohäiriömerkinnän takia myönnetty opintolainaa, sitä ei voida huomioida hänelle tuloksi. Opiskelijan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tulee kuitenkin selvittää tarkoin opiskelijan mahdollisuus hakea lainaa erityisperustein esimerkiksi silloin, kun luottohäiriömerkintä ei ole hänen itsensä aiheuttama. On hyvä tarkistaa myös opiskelijan luottohäiriömerkinnän aiheuttaneen velan suuruus. Siten voidaan selvittää, onko kunnalle edullisempaa maksaa velka ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena, kuin myöntää toimeentulotukea koko opiskelun ajan. Mikäli opiskelija ei saa opintolainaa ja hän on aiheuttanut sen omalla toiminnallaan, voidaan perusosaa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaan. Perusteena on, että asianomainen on laiminlyönyt velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan. Samoin voidaan toimia myös niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden opinnot ovat viivästyneet ilman erityisen painavaa syytä. Perusosan alentaminen edellyttää asiakassuunnitelman laatimista. Alle 18-vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta ottamaan opintolainaa. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena. Mikäli nuorella on päätös jälkihuollosta tai kyseessä on jatko-opiskeluun suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus, opintolainan nostoa ei velvoiteta. Esimerkkeinä tästä ovat maahanmuuttajille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus ja lukiokoulutus. Iltalukiota suorittavien edellytetään ilmoittautuvan työnhakijaksi Vangit Vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimentulojärjestelmä. Ylläpitoon kuuluu asumisen lisäksi vaatteet, ruokailu, asianmukainen terveyden- ja sairaanhoito ja hammashoito.

12 9 Vankilassa olevaa avustetaan toimeentulotuesta vain poikkeustapauksissa. Mikäli vanki on vankeinhoidon järjestämästä ylläpidosta huolimatta toimeentulotuen tarpeessa, sitä tulee hänelle myöntää. Jos vangilla ei ole tuomion aikana mahdollista osallistua työtoimintaan, hänelle huomioidaan toimeentulotuen laskelmaan menona käyttövara. Silmälasit on myös sellainen meno, joka voidaan myöntää toimeentulotuesta tarveselvityksen pohjalta. Vangin on liitettävä toimeentulotuen hakemukseen vangin tilikortti ja ansiokortti. Vankeusrangaistustaan suorittavan asiakkaan Raisiossa sijaitsevan asunnon vuokra voidaan maksaa toimeentulotuesta korkeintaan kuuden kuukauden ajan, jos etukäteen on tiedossa, ettei rangaistus kestä pidempää aikaa. Muussa tapauksessa vuokra maksetaan vain siltä ajalta, kun vanki tarvitsee aikaa vuokrasopimuksen purkamiseen tai muuhun asioiden hoitoon. Vankien tavaroita on säilytettävä vankeusrangaistuksen ajan ja tavarat viedään Minivarastoon tai vastaavaan yksityiseen varastoon. Jos vanki hakee toimeentulotukea ennen vapautumispäivää tai vapauduttuaan, hakemukseen tulee liittää vankilan antama selvitys vapautumisajankohdasta ja vangin rahavaroista Tuloylijäämän jaksotus Toimeentulotukilain mukaan pääsääntönä on, että menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä on tarpeen poiketa tilanteissa, jossa henkilö tai perhe on saanut suuren kertaluonteisen tulon. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi ne, joissa henkilö tai perhe on saanut suuren erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön, suuren työsuorituspalkkion tai omaisuuden myyntitulon. Tuloylijäämä voidaan jakaa eri osiin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston aluehallintotoimiston mukaan tavanomaista palkkatuloa ei voida jaksottaa seuraavalle kuukaudelle tuloksi. Vain työsuhteen päättyessä lomakorvaus ja lomaraha voidaan pääsääntöisesti jaksottaa. Muukin vuosiloma-ajan palkan aiheuttama tuloylijäämä voidaan jaksottaa joko kokonaan tai osittain tuloksi seuraaville kuukausille käyttäen harkintaa.

13 10 5. ULKOMAALAINEN JA MAAHANMUUTTAJA TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA 5.1. Oikeus toimeentulotukeen Kunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle tai muulle Suomeen muuttaneelle henkilölle, jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti ja hänet on vakuutettu Suomessa tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen. Toimeentulotuen kannalta merkityksellistä on, onko ulkomaalaisella tai maahanmuuttajalla voimassa oleva oleskeluoikeus Suomessa (EU/ETA-alueen ulkopuolinen kansalainen) tai onko hän rekisteröinyt poliisilaitoksella oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä (EU/ETA-kansalainen). Keväästä 2014 alkaen maistraatti on myöntänyt henkilöllisyystodistuksella henkilötunnuksen niille, joilla on oleskelulupahakemus tai valitus kielteisestä oleskeluluvasta vireillä. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaalla olisi voimassa oleva oleskeluoikeus Suomessa ja että hän olisi oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Ulkomaan kansalaiselta ja maahanmuuttajalta edellytetään aina ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä sekä sitä pyydettäessä näyttämään passi tai muu matkustusasiakirja Suomesta poissaolo Ulkomaalaisen ja maahanmuuttajan tulee todistaa maassaoloaikansa vähintään kerran vuodessa ja sitä erikseen pyydettäessä. Mikäli ulkomaan kansalainen tai maahanmuuttaja on ollut poissa Suomesta enemmän kuin kolme viikkoa vuodessa, toimeentulotukea ei makseta ylimenevältä ajalta Passi ja oleskelulupa Ulkomaalaislain mukaan jokaisella Suomessa oleskelevalla ulkomaalaisella on oltava voimassa oleva passi. Toimeentulotukiasiakas, joka hankkii passin (oman kansallisvaltionsa tai muukalaispassin) voidaan passin hankinnasta aiheutuneet kustannukset ottaa menoina huomioon lukuun ottamatta passin hakuun liittyviä matkoja ulkomaille Vaateavustukset Vieraasta maasta suoraan maahan tulevalle kiintiöpakolaiselle ja pakolaisen perheenjäsenille voidaan myöntää avustusta vaatekustannuksiin enintään 150 (ensisijaisesti talvivaatetus ja jalkineet). Vaateavustus myönnetään harkinnan mukaan useassa erässä. Vastaanottokeskuksista tulevia ei avusteta vaatteisiin.

14 Paluumuuttoavustukset Paluumuuttoavustukseen oikeuttaa vain vakituinen muutto kotimaahan tai kolmanteen maahan, josta on tehty muuttoilmoitus. Kotimaastaan Suomeen palaaviin suhtaudutaan kuin muista kunnista muuttaviin eli heille ei myönnetä toimeentulotukea takuuvuokriin, huonekaluihin tai muihin muutosta aiheutuviin kustannuksiin. 6. TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua korotusosaa ja kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisina ja vähäisinä tuloina pidetään enintään 80 /kk kotitaloutta kohti. Mikäli kertaluonteisten ja vähäisten tulojen yhteissumma ylittää 80 /kk, huomioidaan tuloina ylimenevä osuus. Myös yksittäishenkilöiltä tulleet tilillepanot ovat lähtökohtaisesti tällaisiksi pienimuotoisiksi ja käytettävissä olevaksi tuloksi katsottavia. Alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei oteta tulona huomioon perheen laskelmassa Veronpalautukset ja jäännösverot Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona ja käsitellään vähäisen tulon kaltaisesti. Huomioimatta jätetään 80 /perheenjäsen, kuitenkin enintään 320 / perhe. Veronpalautus on tulo, jota voidaan jaksottaa seuraavalle kuukaudelle. Jäännösveroihin suhtaudutaan samoin kuin muihinkin velkoihin eli niitä ei toimeentulotuessa huomioida menona. 7. VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI Työnhakijaksi ilmoitusvelvollisuutta koskevan lain tavoitteena on kannustaa hakijaa osallistumaan työvoimahallinnon ensisijaisiin aktiivitoimenpiteisiin ja työllistymään yleisillä työmarkkinoilla. Velvoite tukee toimentulotukilain 1 :stä ilmenevää tuen

15 12 tarkoitusta eli viimesijaisuutta sekä itsenäisen selviytymisen edistämistä. Lisäksi se ilmentää toimeentulotukilain 2 :n mukaista elatusvelvollisuutta. Toimeentulotukea hakeva vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä, opiskele päätoimisesti, saa työttömyysturvaetuutta (työttömyysetuus evätty) tai ole laitoshoidon eikä lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Edellä olevien lisäksi velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi ei ole, jos henkilö on muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että henkilö hoitaa vammaista, vanhusta tai sairasta henkilöä omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä omaishoidon tuesta tehdyn sopimuksen nojalla. Myöskään henkilöä, joka on oikeutettu kotihoidontukeen, ei velvoiteta ilmoittautumaan työnhakijaksi Toimeentulotuen perusosan alentaminen Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa, jos toimeentulotuen hakija laiminlyö velvollisuutensa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena. Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella. Saman toimeentulotukilain 10 :n kolmannen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta lain 10 ensimmäisen momentin tarkoittamasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa.

16 Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä säätelevän lainkohdan soveltamisen seurauksena ei voi olla, ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle kuuluvaa toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske muita perheenjäseniä. Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea, joka myönnetään henkilön tai perheen muihin perusmenoihin eikä se koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 8. PERUSTOIMEENTULOTUKI Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain Perusosa Perusosa sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosaan sisältyvistä menoista ravintomenot ovat 49 %, vaatemenot 9 %, informaatiomenot 20 %, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % ja muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 %. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea Perusosan erityistilanteet / Käyttövarat Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla olevalle henkilölle.

17 14 Lyhytaikaisessa, alle kolme kuukautta kestävässä sairaalahoidossa olevalle henkilölle hyväksytään käyttörahaksi perusosasta 51 %. Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset, mitkä normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon toimeentulotukea arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa laitoksessa. Päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttöraha on 166 kuukaudessa. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80. Tätä käyttörahaa sovelletaan kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin. Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 105 käyttöraha. Myös tutkintavangin käyttövaroina otetaan huomioon 105 kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin Muut perusosalla katettavat menot Asumismenot Asumismenoina huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan vuokra-asunnon vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vuokra huomioidaan enintään yleistä asumistukea myönnettäessä noudatettavan asumistason mukainen vuokra. Korkeampi vuokra voidaan huomioida, jos kunnalla ei ole tarjota edullisempaa vuokra-asuntoa. Asumismenojen huomioimiseen vaikuttavat esimerkiksi kaupungin yleinen vuokrataso, lasten ikä ja muut erityistarpeet. Asumismenoina toimeentulotuessa huomioidaan myös omistusasunnon hoito- ja rahoitusvastike sekä erikseen maksettavat lämmityskulut. Omakotitalon asumismenoina huomioidaan lisäksi kiinteistön hoitomaksut, joita ovat lämmityskustannukset, vesimaksut, palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, puhtaanapitokustannukset, auraus ja nuohous sekä omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen lainojen korot. Huomioitavia asumismenoja ovat myös asumisoikeus- ja osaomistusoikeusasuntojen käyttövastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Nämä asunnot rinnastetaan vuokra-asuntoihin. Harvoin maksettavat suuret laskut, esimerkiksi lämmitykseen käytettävä sähkö ja öljylaskut voidaan jakaa kuukausieriin Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Raision hintatason perusteella kohtuullisina asumiskustannuksina voidaan yleensä hyväksyä jäljempänä mainitut asumiskustannukset.

18 15 Henkilöluku Enimmäisvuokra Enimmäisvuokran lisäksi huomioidaan vesimaksut. Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (yleensä 3 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin vuokra voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Asiakkaalle annettavasta päätöksestä tai asiakassuunnitelmasta tulee käydä selvästi ilmi, mistä ajankohdasta alkaen voidaan hyväksyä alempi kohtuullinen vuokra. Vuokran kohtuullisuusharkinnan tekee sosiaalityöntekijä. Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että toimeentulotuen hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen erityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa. Myös myönnettäessä hakijalle tai perheelle vuokravakuus, tulee ottaa huomioon Raision kaupungin kohtuuvuokrat Muut huomioitavat asumismenot Muita toimeentulotuessa huomioitavia asumiskustannuksia ovat taloussähkö, kotivakuutus ja sauna- ja pesutupamaksut. Taloussähköllä tarkoitetaan muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä. Kotivakuutuksesta hyväksytään menoina perus koti- ja palovakuutus sisältäen mahdolliset pakolliset osat, kuten oikeusturvavakuutuksen. Menot hyväksytään yleensä täysimääräisenä, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Hakijan edellytetään toimittavan laskun yhteydessä vakuutuskirja. Raisiossa suuntaa antavat summat, jonka mukaan kotivakuus myönnetään, ovat 1-2 henkilön taloudessa 84 /vuosi, useamman henkilön taloudessa 108 /vuosi sekä omakotitalon koti- ja palovakuutus 252 /vuosi. Asiakkaalta pyydetään nähtäväksi vakuutuskirja, jossa on eritelty vakuutuksen sisältö

19 Terveydenhuoltomenot Hakija ohjataan käyttämään ensisijaisesti julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityislääkärin palkkioita ei pääsääntöisesti huomioida menona, sillä terveyskeskuslääkäri arvioi hoidon tarpeen ja antaa tarvittaessa lähetteen niihin hoitoihin ja tutkimuksiin, joita asiakas tarvitsee, mutta ei voi saada julkisen terveydenhuollon palveluna. Poikkeuksena on silmälääkärin palkkio silloin, kun optikko ei voi tehdä silmälasimääräystä. Silmäsairauksien hoito tapahtuu kuitenkin terveyskeskuksen kautta. Myös gynekologilla käynnit huomioidaan menona. Jos asiakkaalla on pitkäaikainen asiakassuhde yksityislääkäriin, voidaan tästä aiheutuvat kustannukset ottaa menoina huomioon Poliklinikka- ja sairaalamaksut Poliklinikka- ja sairaalamaksut huomioidaan todellisen suuruisina. Yli kahden viikon sairaalassaolo vähentää asiakkaan perusosaa. Poliklinikka- ja sairaalamaksu ei kerrytä maksukattoa, jos ne maksetaan toimeentulotuesta suoraan laskuttajalle Lääkkeet Toimeentulotuessa huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Yksityislääkärin määräämät lääkkeet voidaan myöntää erityisin perustein sosiaalityöntekijän harkinnalla. Myös ehkäisypillerit kuuluvat toimeentulotuella katettaviin menoihin. Pitkään toimeentulotuen asiakkaana olleet ohjataan kuitenkin ehkäisyneuvolaan. Huumevierotuslääkkeet huomioidaan menoina vain, jos ne ovat kaupungin päihdeyksikön tai Turun yliopistollisen keskussairaalan päihdeyksikön lääkärin määräämiä. Lääkkeen vaihdon halvempaan vaihtoehtoon voi kieltää vain lääkkeen määrännyt lääkäri Fysikaalinen hoito Toimeentulotuessa voidaan huomioida fysikaalisesta hoidosta kymmenen kerran hoitosarja terveyskeskuksessa enintään kerran vuodessa terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Yksityissektorin lähetteitä ei huomioida Silmälasit Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena silmälääkärin tai optikon määräyksestä pitkäaikaisasiakkaalle (yli 3 kk asiakkaana). Silmälaseista aiheutuvista kustannuksista tulee asiakkaan toimittaa kustannusarvio optikolta tai silmälääkäriltä. Silmälasit voidaan yleensä myöntää kolmen vuoden välein. Poikkeuksena on näön

20 17 heikkeneminen, lasten silmälasit tai lasien särkyminen. Piilolinssejä ei myönnetä toimeentulotuesta Hammashoito Ainoastaan kiireellisen ja välttämättömän hammashoidon kustannukset voidaan huomioida ilman etukäteissopimista. Jatkohoidosta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Maksusitoumus pidempään hoitojaksoon annetaan vain pitkäaikaisasiakkaille (yli 3 kk asiakkaana), joiden toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan hoidon loppuun saakka. Hammashoitoa pyytävät pitkäaikaisasiakkaat ohjataan terveyskeskuksen hammashoitolaan. Terveyskeskuksesta myönnetty hoito huomioidaan, vaikka hoito olisi toteutettu osto-osoituksena yksityisellä hammaslääkärillä. Hammasproteesien hankinnasta hakijan tulee esittää erillinen kustannusarvio, jonka perusteella voidaan myöntää maksusitoumus Psykoterapia Toimeentulotukena voidaan huomioida Kelan kuntoutuksena myönnetyn psykoterapian omavastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kelan myöntämä korvaus kohdistuu eli yleensä kahden vuoden ajalta. Ennen Kelan kuntoutuspäätöstä vaadittaviin erikoislääkärin arviointikäynteihin omavastuuosuudet huomioidaan toimeentulotuessa. Kelan kuntoutuspäätöksen mukaisen hoidon päättymisen jälkeen hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri. Myös niissä tilanteissa, joissa Kelan korvausta ei ole lainkaan myönnetty, hoidon tarpeen arvioi mielenterveysyksikön psykiatri Muut terveydenhuoltomenot Toimeentulotuessa huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat myös lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet ja muut terveydenhuollon menot, joiden määrä ei keskimäärin ole vähäinen. Apuvälineitä tarvitseva asiakas ohjataan ensisijaisesti apuvälinelainaamoon Työmatkakulut Työmatkakulut myönnetään perustoimeentulotukena halvimman matkustavan mukaisesti. Yleensä hakijalle huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmaan menona Föli- kortti, jonka arvo on aikuisella 52 /kk ja alle 20-vuotiaalla 36 /kk. Lisäksi myönnetään ensimmäistä korttia hankittaessa 5 : n panttimaksu. Työmatkakuluja myönnettäessä ei edellytetä maksusitoumuksen käyttöä.

21 18 Jos hakija ei voi käyttää työmatkoihin julkisia kulkuneuvoja, voidaan oman auton käytöstä huomioida 0,20 / km. 9. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut huomioidaan pääsääntöisesti kunnan järjestämään päivähoitoon. Hakijan tulee hakea ensisijaisesti maksuvapautusta tai maksunalennusta. Yksityisistä päivähoidon palveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavana kunnan järjestämänä Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Vuokran ja sähkön vakuusmaksut sekä muuttokustannukset Vuokravakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä muutolle ovat asunnottomuus, perheen koon muutokset, aikaisempaa edullisemman asunnon saaminen tai jokin muu hakijan tilanteen oleellinen muutos. Pääsääntöisesti vuokravakuus myönnetään kirjallisena sitoumuksena yhden kuukauden vuokran suuruiseen vakuuteen. Toimeentulotuki vakuussitoumukseen tulee hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Itsenäistyville, pois vanhempiensa luota muuttaville nuorille ei yleensä vakuutta myönnetä, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vuokravakuus toiseen kuntaan muuttavalle voidaan myöntää vain, jos hakijalla on opiskelu- tai työpaikka siinä kunnassa. Vakuus myönnetään tällöin vain puoleksi vuodeksi. Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea samoin perustein kuin vuokravakuuteen. Muuttokustannuksiin myönnetään kirjallisena maksusitoumuksena. Siihen tulee merkitä mistä mihin muutto on tarkoitus suorittaa sekä se, että pakkaamisesta aiheutuvia kustannuksia maksusitoumuksella ei korvata.

22 19 Sähkön saanti on asumiseen liittyvä perusedellytys. Tästä syystä sähkön toimittamisen edellytyksenä oleva asiakkaalta mahdollisesti perittävä vakuusmaksu on asumisesta aiheutuva meno, joka on otettava huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä Muut erityisistä tarpeista johtuvat menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Pienillä tuloilla elävän henkilön ja perheen voi olla vaikea suoriutua yllättävistä menoista, joihin ei ole varauduttu ennalta. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankinnasta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein sellaisia, että niiden hankkimisesta voi aiheutua suuriakin kustannuksia. Jos sosiaalityöntekijä delegoi etuuskäsittelijälle oikeuden huomioida erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja, nämä on eriteltävä ja yksilöitävä asiakassuunnitelmassa. Suunnitelman kautta ei voida delegoida yleisellä tasolla Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot Lapsen ja hänen etävanhempansa tapaamisia tuetaan tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaisesti, yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa lapsen ikäkohtainen perusosa/päivä sekä viikon talviloma ja kahden viikon kesäloma. Jos tapaamisia on enemmän kuin sopimuksessa on määritelty, edellytetään tuen myöntämiseksi lähivanhemman todistus toteutuneista tapaamisista. Sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa tapaamisesta aiheutuvat menot maksaa sijoittaneen kunnan sijaishuolto Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotuesta voidaan kuitenkin eritystilanteissa myöntää täydentävää tukea silloin, kun lapsella on pitkäjänteinen harrastus tai lapsi on heikosti osallistuva ja eristäytyvä ja häntä voidaan taloudellisella tuella tukea kokeilemaan erilaisia harrastuksia kertaluonteisesti. Lasten harrastusmenoihin tulee myöntää tukea, jos siten voidaan ehkäistä lastensuojelun asiakkuuden syntymistä. Jos lapsi on lastensuojelun asiakkaana, harrastusmenot myönnetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena lastensuojelusta. Harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea 200 / lapsi vuodessa.

23 Välttämättömät lasten tarvikkeet Täydentävästä toimeentulotuesta voidaan myöntää lasten välttämättömiä menoja, kuten vaunuihin 135, rattaisiin 85, sisaristuimeen 35, turvakaukaloon 120, sisarlautaan 50 ja yhdistelmävaunuihin 220. Lapsen pinnasänkyyn ja patjaan voidaan myöntää yhteensä 70 ja isomman lapsen sänkyyn ja patjaan yhteensä 100. Myös lasten polkupyörään ja kypärään voidaan myöntää yhteensä 70. Lasten rattaat myönnetään yleensä uutena, mutta muutoin suositellaan käytettyjen tarvikkeiden hankkimista lastentarvikeliikkeestä. Tuki myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vauvan tarvikkeita ei myönnetä ennen lapsen syntymää. Lasten koulu- ja tarhakuvat voidaan huomioida enintään 25 suuruisena Vaate- ja jalkinemenot Pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkuudessa olevien perheiden lapsille voidaan myöntää sosiaalityöntekijän harkinnalla taloudellista tukea ulkovaatteisiin ja jalkineisiin enintään 150 / vuosi/lapsi. Muutoin lasten vaatehankinnat sisältyvät perusosalla katettaviin menoihin. Myös laitoshoidossa olevalle voidaan myöntää avustusta, mikäli hoito on kestänyt kauan ja asiakkaalla on käytössään ainoastaan käyttövara. Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää tukea 400 kahden vuoden välein. Muu vaatetus, kuten röijy ja pusero kuuluvat perusosaan. Romaninainen pukeutuu kulttuurinsa mukaisesti yleensä täytettyään 16 vuotta Perheen loma- ja virkistystoiminta Toimeentulotukea voidaan myöntää vain lasten leirimaksuihin ja niistä aiheutuviin matkakuluihin, mikäli perheen sosiaalinen tilanne ja lasten erityisen tuen tarve sitä edellyttävät. Perheen tulee tällöin olla toimeentulotuen asiakkaana. Toimeentulotuessa huomioitava lomatuki vuodessa on enintään 200 / lapsi. Tuetulle perhelomalle osallistuvan perheen omakustannusosuus ja matkakulut halvimman matkustustavan mukaan voidaan myöntää kerran vuodessa. Tuettuja lomia tarjoavat löytyvät internetistä osoitteista

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Infotilaisuus maahanmuuttajille. Toimeentulotuki Sampola

Infotilaisuus maahanmuuttajille. Toimeentulotuki Sampola Infotilaisuus maahanmuuttajille Toimeentulotuki 22.2.2017 Sampola Mistä toimeentulotukea voi hakea? KELA KUNTA Perustoimeentulotuki 1.1.2017 alkaen Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuki

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen Hyväksytty Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.1.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Sisällysluettelo Perustoimeentulotuen laskenta Tulot Asumismenot Menot Arvio perustoimeentulotuen määrästä Tämän laskurin avulla voit selvittää mahdollisuuden

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TOIMEENTULOTUKIOHJEET UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 17.12.2015 TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.1.2016 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Toimeentulotuen siirto Kelalle. Tarja Ittelin etuuskäsittelypäällikkö Pohjoinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä

Toimeentulotuen siirto Kelalle. Tarja Ittelin etuuskäsittelypäällikkö Pohjoinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä Toimeentulotuen siirto Kelalle Tarja Ittelin etuuskäsittelypäällikkö Pohjoinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä Perustoimeentulotuen Kela-siirto Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen,

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Oheisliite PETULTK 25.2.2016 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki, Hausjärvi, Loppi 1.6.2014 alkaen Hyväksytty Lopen perusturvalautakunnassa 17.6.2014 liite 2 65 28.10.2014 liite 1 104 28.4.2015 liite 4 (5.2.1. Asumismenot, s.13, voimaan

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101 1 (60) Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva-

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen SODANKYLÄ SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 28.01.2015 Perusturvalautakunta 14.10.2015 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Työllisyydenhoidon yhdyspinnat Työvaliokunta 15.11.2017 1.11.2017 Taustaa ja lähtökohtia Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189 Työmarkkinatukiuudistukset 2006 ja 2015 ja kuntien rahoitusvastuu ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE Yhtymähallitus 31.3.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asiakasmaksuja koskevat yleiset periaatteet 3 2. Asiakasmaksun

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 24.1.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki. Viimesijainen taloudellinen tuki

Perustoimeentulotuki. Viimesijainen taloudellinen tuki Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin tukea voi saada? 2 Miten tulot vaikuttavat tukeen? 3 Miten tuen määrä lasketaan?

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2016 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 PAIKALLISET OHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA.

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 1 2.2 Toimeentulotuen hakeminen ja määräytyminen 2 2.3 Tiliote ja laskut

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta 2 Sisällysluettelo: TOIMEENTULOTUKIOHJE TOIMEENTULOTUKIOHJE... 2 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 16.3.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 1 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2015 Sosiaaliohjaajat Anne Seppälä ja Sofia Kemppainen X.X.2012 Matti Meikäläinen Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot