Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 KOKKOLA KARLEBY Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisällysluettelo 1. Väestön hyvinvointi ja terveys Sosiaali- ja terveystoimen talous Laadunhallinta Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä Johdon katselmukset Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Asiakas- ja potilasturvallisuus Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa Palautejärjestelmä Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaistyö Terveyspalvelut

3 Katsaus vuoteen 2016 Uuden asiakaskeskeisen ja taloudellisuuteen pyrkivän organisaation perustamiseen osallistuminen on ollut sosiaali- ja terveystoimen keskeisin tehtävä. Soiten uusi valtuusto ja hallitus aloittivat toimintansa kesäkuussa Soiten toiminta käynnistyi virallisesti Sosiaali- ja terveystoimen käyttökate kasvoi viime vuonna maltillisesti. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu onkin ollut viime aikoina huomattavasti alle pitkän ajan keskiarvon eli 5.7 %:n. STM:n viimeisimmän koelaskelman mukaan Keski-Pohjanmaan tarveperusteinen soterahoitus kaventuisi kuitenkin nykytasosta laskennallisesti vuosina siirtymäajan puitteissa noin 4 miljoona euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tärkeänä painopistealueena on alkuvuonna ollut kaupunginhallituksen asettamien kolmen lyhyen aikavälin ja kolmen pidemmän aikavälin toimenpiteiden seuranta. Pidemmän aikavälin toimenpiteet; mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja sote-integraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen, uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskuksen peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön sekä palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskus-mallilla ovat edenneet hyvin. Lyhyen aikavälin tavoite kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostamisesta 92 %:iin (nyt 91.5 %) ja kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden nostaminen jopa 70 %:iin (nyt vaihteluväli 63 68) ovat lähellä toteutumista. Rakenteellisten muutosten, liikkuvien palveluiden ja digitalisaation avulla on tarkoitus luoda avohoitopainotteinen palvelujärjestelmä, joka on asiakaskeskeinen sekä taloudellinen ja toisaalta paljon palveluita käyttävän väestönosan nykyistä paremmin löytävä. Integraation avulla tullaan palveluprosessit muotoilemaan uudelleen, jolloin paljon palveluita käyttävien tarpeet (n. 10 % väestöstä) täytetään laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Tällöin resursseja jää myös ennaltaehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseen. Sisäistä kehittämistä on vuoden aikana jatkettu muutosjohtajien tuella tehostamalla, mallintamalla ja selkiinnyttämällä prosesseja. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet henkilöstön lisäksi ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Johdon katselmuksia toteutettiin suunnitelman mukaisesti 14 kappaletta. Johdon katselmuksissa keskusteltiin katselmuksen kohteena olevan yksikön toiminnasta, henkilöstön hyvinvoinnista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista alkaneessa organisaatiossa panostetaan vahvasti laatuun ja osaamiseen, jotta asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä voisi menestyksellisesti toteutua. Edelleen yksiköissä on tarvetta palveluiden profiloinnille sekä prosessien kehittämiselle, jotta palvelukuvaukset ovat tarpeeksi selkeät niin asiakkaille, omaisille kuin prosessissa työskenteleville. Tässä työssä hyödynnämme QPR-ohjelmaa, jonka avulla voidaan sekä kehittää palvelua, että kuvata sitä asiakkaille. Erilaiset mobiili- ja sähköiset ratkaisut ovat myös selvityksen alla monissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden johdosta resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia monilla palvelualueilla. Onkin samalla kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksien tehostaminen, asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen / Effica), jotta pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin kuntalaisten palvelutarpeisiin. Vanhustenhuollossa strategisena päämääränä on ollut saavuttaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä 92 %:a. Tämä tavoite on pääsääntöisesti saavutettu ja tavoitetta ollaan nos- 3

4 tamassa tulevaisuudessa 93 %:iin Kokkolassa. Tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla ennakointityötä ja vahvistamalla kotiin järjestettäviä kuntoutumista tukevia palveluja. Kotihoidon kuntoutumisyksikön toiminta alkoi syyskuussa 2015 ja sen tulokset ovat vuonna 2016 ylittäneen kaikki odotukset. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviotilanne oli erittäin haasteellinen, koska vuoden 2015 tilinpäätös oli suurempi kuin vuoden 2016 talousarvio. Kun otetaan huomioon pitkän ajan keskimääräinen valtakunnallinen sote menojen kasvu 5.2 %, niin haaste talousarvion osalta on ollut erittäin suuri. Selkeänä tavoitteena on kuitenkin koko ajan ollut valtakunnallisten keskimääräisten sote-menojen tason alle pääseminen. Aktiivisten tehostamistoimenpiteiden seurauksena kustannuskasvu jäikin maltilliseksi. Kokkolan toimintojen osalta tavoitteena oli tulojen kasvattaminen 9,72 % suhteessa vuoden 2015 tilinpäätökseen. Kovasta budjetti tavoitteesta huolimatta tulot toteutuivat budjetin mukaisesti. Kulujen osalta tavoitteena oli, että Kokkolan sote-kustannukset laskevat 0,17 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Emme saavuttaneet toivottua tulosta, koska vasta integraation avulla on mahdollista saavuttaa tuollaiset tavoitteet. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimessa sairauslomat ja siitä johtuva sairauslomasijaisten määrä kasvoivat huomattavasti. Varhaiseen puuttumiseen, työtapaturmien vähentämiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sairauslomien sekä sairauslomasijaisten määrä on vähentynyt. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen rahoittamassa Seniori- Kaste hankkeessa on toiminut aktiivisesti useita työryhmiä, jotka ovat mm. valmistelleet muistipolun mallinnuksen, päivätoiminnan kehittämistä, tuottaneet oppaita kotona asumisen tueksi (Aivoterveyttä edistävä liikuntaopas, Aivoterveyttä edistävä ravinto, Turvallisesti kotona-toimintamalli) ikääntyvien perhehoitoa, järjestäneet perhehoitajakoulutuksia, kehittäneet arjen sisältöjä ja kuntouttavan toiminnan osaamista. Hanke päättyi lokakuussa Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät kehittämishankkeessa (Kaste-rahoitus) pilotoitiin sitä, mikä on paljon sosiaali - ja terveyspalveluja käyttävien kuntalaisten todellinen palveluntarve ja kuinka siihen voitaisiin vastata oikealla tavalla. Ratkaisua etsittiin moniammatillisella hoito- ja palvelusuunnittelulla Kokkola on ollut mukana valtakunnallisessa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon Kansa koulu-hankkeessa. Hanke tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ja edistää määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa, kansallisten luokitusten ja asiakasasiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin niin, että ne noudattavat asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Hanke on valmentanut kirjaamisvalmentajia, jotka valmentavat sosiaalihuollon koko henkilöstön uuden lain vaatimukset täyttävään kirjaamiskäytäntöön. Varautuva Keski-Pohjanmaa hanke toteutui tavoitteiden mukaisesti ja loi edellytykset alueelliselle ja aiempaa yhtenäisemmälle valmiussuunnittelulle. Samalla hanke tiivisti alueellisten toimijoiden ja kuntien välistä yhteyttä valmiussuunnittelussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pitkäkestoinen strateginen suunnittelu päihdepalvelujen kehittämisessä ja integraatiossa on tuottanut hyvää tulosta. Päihdekeskus Porttiin luotu palvelukokonaisuus on ollut edesauttamassa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, joka on nyt toteutunut. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4

5 1. Väestön hyvinvointi ja terveys Väestön hyvinvointi ja terveys koostuvat terveellisistä elintapatottumuksista, osallisuudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuutta määrittävä mittari, osallistuminen järjestötoimintaan, osoittaa Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla selkeästi suurempaa osallisuutta kuin koko maassa. Sosiaalista osallistumista käytetään usein yhtenä sosiaalisen pääoman mittarina, joka on liitetty eteenkin ruotsinkielisen väestön hyvinvointiin. Ruotsinkielisen väestön osuus Kokkolassa on lähes kolmetoista prosenttia, kun se Kruunupyyssä on lähes kahdeksankymmentä ja maakunnassa yhdeksän prosenttia. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi ennenaikaisen kuoleman ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. Erilaiset kulttuuriharrastukset, järjestötoiminta, matkustaminen ja tanssiminen ovat esimerkkejä sosiaalisesta aktiivisuudesta, jossa ihmiset tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHO8-EUROHIS moniulotteinen elämänlaatumittari kattaa elämänlaadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden. Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Objektiiviset elinolojen mittarit (esim. työttömyys) kuvaavat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös tietoa siitä, millaiseksi kansalaiset elämänsä ja sosiaalisen tilanteensa kokevat. Tällä mittarilla mitattuna elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus oli Kokkolassa 55,3% ja Keski-Pohjanmaalla 54,6%, kun koko maan tilanne oli 54,5%. Kruunupyyn tiedot puuttuivat. THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. THL:n sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. THL: n sairastavuusindeksit 2013, ikävakioitu (päivitys 11/2016) Sairastavuus Syöpä Sepelvaltimotauti Aivoverensuonitauti Tuki- ja liikuntaelinsairaus Mielenterveys Tapaturma Dementia Kokkola 107,0 107,4 115,8 93,3 99,3 115,9 102,5 117,0 Kruunupyy 84,0 92,8 147,1 75,7 85,3 65,0 92,8 65,5 Keski- 108,3 102,7 117,6 103,2 106,0 116,1 103,0 103,1 Pohjamaa Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 5

6 Kokkolan sairastavuusindeksi on koko maata korkeampi kuin taas Kruunupyyn indeksi on selvästi matalampi kuin maassa keskimäärin. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta (Terveyskirjasto, Duodecim). PÄIVITTÄIN TUPAKOIVIEN OSUUS, % Kokkola - 18,2 8,7 Kruunupyy Keski-Pohjanmaa 15,4 17,7 12,0 Koko maa 14,8 14,5 14,2 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 20 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä suomalaisesta väestöstä. Tupakoinnilla on laaja-alaisia ja vakavia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä ja kohottaa verenpainetta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita. Alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näihin lasketaan alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys, alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus (Terveyskirjasto, Duodecim). ALKOHOLINMYYNTI ASUKASTAKOHTI, 100%:na ALKO- HOLINA, LITRAA Kokkola 7,1 7,0 6,8 Kruunupyy 1,5 1,6 1,5 Keski-Pohjanmaa 6,8 6,7 6,5 Koko maa 7,6 7,3 7,1 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden Väestön hyvinvointia ja terveyttä on arvioitu Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastopankin, SOTKANet, avulla. 2. Sosiaali- ja terveystoimen talous 2016 Yleistä Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttösuunnitelman vuodelle Vuonna 2016 kaupunginhallitus edellytti toimialoilta rakennemuutosten tekemistä, jotta talous saataisiin pysymään tiukoissa raameissa. 6

7 Kokkolan toiminta Kokkolassa kulujen kokonaiskasvu oli eli 3,9 % ja se jakaantui seuraavasti: Henkilöstömenot , palveluiden ostot , avustukset ja muut toimintakulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajin kohdalla kulut kasvoivat Tuotot kasvoivat edellisen vuoteen verrattuna eli 8,7 %. Tulojen kasvu perustui lähinnä asiakasmaksujen merkittävään korotukseen. Kokkolan nettobudjetti ylittyi eurolla. Tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden, asiakasmaksujen noston sekä erikoissairaanhoidon loppuvuoden palautusten ansiosta nettokustannusten kasvu oli 3,3 prosenttia, joka on keskimääräistä vuotta hieman parempi tulos. Hallinto - Toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat. Hankkeiden kokonaisvolyymi laski viime vuodesta. Toimintakate oli 13,9 % edellisvuotta parempi. Sosiaalityö - Tuottojen kertymä ylitti tavoitteet 3,0 %, mutta se oli kuitenkin 0,2 % edellistä vuotta pienempi. Toimintakulut ylittyivät lisämäärärahasta huolimatta. Kulut kasvoivat kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta eurolla eli 5,8 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentämistä koskeva tavoite jäi saavuttamatta ja maksut pysyivät vuoden 2015 tasolla. Vammaispalvelut Tulokehitys alitti tavoitteen euroa eli 6,1 %. Toimintakulut kasvoivat 7,1 %. Kasvu johtuu asumispalveluista ja taloudellisen tuen lisäyksistä. Henkilökohtaisen avun ja tukipalveluiden tarve on edelleen kasvanut. Kokonaisuudessaan kustannukset ylittyivät vielä euroa vielä yli 1,5 miljoonan euron lisämäärärahankin jälkeen. Vanhusten palvelut - Tuotot ovat kasvaneet viime vuodesta n euroa, mutta ne alittivat silti talousarvion n eurolla. Toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 6,0 %, mutta talousarvion alitus oli lisämääräraha huomioiden 0,2 %. Siirtymistä kevyempiin palveluihin palvelunohjauksen keinoin painotetaan koko ajan enemmän, jolloin raskaiden palveluiden määrää voidaan vähentää. Kotihoito ja omaishoidon tuki - Toimintatuottojen toteutuma jäi tavoitteesta 9,6 %. Kasvua oli kuitenkin 2,4 %. Toimintakulut kasavoivat 3,4 % vuoden 2015 tasosta ja ne ylittävät budjetin 1,3% lisämäärärahan jälkeen. Palvelun ohjausta on kehitetty ja tehostettu edelleen. Myös kotihoidon optimointi on vakiintunut. Perusterveydenhuolto - Tulojen kehitys oli erittäin hyvä ja tuotot kasvoivat 28,7 %, mutta jäivät silti tavoitteesta 1,3 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu oli 3,4 %. Kustannuksia kasvatti mm. ostopalvelut noro-epidemioiden vuoksi. Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys oli Kiurulta saadun palautuksen ansiosta melko hyvä. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat noin 2,4 %. Kruunupyyn toiminta Kruunupyyssä kulut kasvoivat n euroa eli 5,0% verrattuna vuoteen Talousarvion nettotavoite alittui euron lisämäärärahan jälkeen eurolla. Tässä ovat mukana pakolaistoiminnan kulut ( ) sekä Kruunupyyn osuus laite-, ohjelmisto- ja kalustohankintojen poistoista ( ). Hallinto - Toimintakulut kasvoivat 2,7 % viime vuodesta. Budjetin nettotavoite toteutui hyvin. 7

8 Sosiaalityö Tuottoja kertyi huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Pakolaistoiminnan tulot maksetaan suoraan kunnalle. Toimintakulut kasvoivat erityisesti lastensuojelun vuoksi viime vuodesta ylittäen budjetin. Vammaispalvelut - Tuottojen kertymä alitti budjetin tavoitteen. Kuluissa kokonaisbudjetti ylittyi 0,7 % ja kasvu viime vuoteen verrattuna oli 4,3 %. Vanhusten palvelut, kotihoito ja omaishoidontuki Tuotot ylittivät talousarvion 15% Toimintakulut kasvoivat 6 %. Muutokset johtuivat pääasiassa Teerijärven vuodeosaston toiminnan muutoksesta ja sen myötä määrärahojen siirrosta perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuolto - Tuottojen toteutuma alitti hieman talousarvion tavoitteet, mutta kasvoivat viime vuoteen verrattuna 21,7 %. Toimintakulut laskivat viime vuodesta 2,2 % mutta ylittivät kuitenkin budjetin 7,6 %. Keskeinen selittävä tekijä on asiakasmaksujen korotus sekä Teerijärven vuodenosastontoiminnan muutos ja sen myötä tehty määrärahan siirto kesken vuoden. Erikoissairaanhoito - Kruunupyyn erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset kasvoivat 6,9 % ja ylittyvät budjetin vain 1,7 %. Malmin sairaalan käyttö on hieman lisääntynyt viime vuodesta. Yhteenveto Kokkolan osalta tehtiin merkittävä rakennemuutoslista keväällä 2016, mutta vaikutusten muutokset vievät aikaa. Keskeisenä tavoitteena on luoda puitteet raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen panostamalla kevyempään palvelurakenteeseen. Muutostyö jatkuu vuonna 2017 Soitessa. Kruunupyyssä tulos oli alkuperäiseen talousarvioon nähden heikko, mutta lisämääräraha huomioiden odotetunlainen. 8

9 Kokkolan kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi / Tilinpäätös Toimintatuotot Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,3 % ,6 % Sosiaalityö ,0 % ,2 % Vammaispalvelut ,9 % ,2 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,8 % ,9 % Vanhusten palvelut ,9 % ,5 % Kotihoito ,4 % ,4 % Vanhustyö yhteensä ,1 % ,7 % Perusterveydenhuolto ,7 % ,7 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,9 % ,2 % Terveystoimi yhteensä ,3 % ,3 % Kokkola yhteensä ,0 % ,7 % Kruunupyyn toiminta Hallinto 0 0 #JAKO/0! ####### Sosiaalityö ,3 % ,9 % Vammaispalvelut ,8 % ,0 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,7 % ,2 % Vanhusten palvelut ,0 % ,1 % Kotihoito ,1 % ,6 % Vanhustyö yhteensä ,0 % ,6 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,7 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,8 % Terveystoimi yhteensä ,3 % ,7 % Kruunupyy yhteensä ,2 % ,4 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,3 % ,6 % Sosiaalityö ,6 % ,1 % Vammaispalvelut ,7 % ,0 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,1 % ,6 % Vanhusten palvelut ,9 % ,1 % Kotihoito ,4 % ,8 % Vanhustyö yhteensä ,6 % ,6 % Perusterveydenhuolto ,7 % ,7 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,0 % Sosiaalityö yhteensä ,4 % ,5 % Terveystoimi yhteensä ,2 % ,3 % Lautakunta yhteensä ,0 % ,8 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskin 9

10 2. Toimintakulut Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,6 % ,2 % Sosiaalityö ,9 % ,8 % Vammaispalvelut ,4 % ,1 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,6 % ,4 % Vanhusten palvelut ,8 % ,0 % Kotihoito ,3 % ,4 % Vanhustyö yhteensä ,3 % ,1 % Perusterveydenhuolto ,8 % ,4 % Erikoissairaanhoito ,7 % ,4 % Sosiaalityö yhteensä ,3 % ,2 % Terveystoimi yhteensä ,2 % ,8 % Kokkola yhteensä ,7 % ,9 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,4 % ,7 % Sosiaalityö ,9 % ,2 % Vammaispalvelut ,7 % ,3 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,3 % ,8 % Vanhusten palvelut ,4 % ,7 % Kotihoito ,2 % ,4 % Vanhustyö yhteensä ,3 % ,0 % Perusterveydenhuolto ,6 % ,2 % Erikoissairaanhoito ,7 % ,9 % Sosiaalityö yhteensä ,8 % ,8 % Terveystoimi yhteensä ,8 % ,3 % Kruunupyy yhteensä ,3 % ,0 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,1 % ,7 % Sosiaalityö ,9 % ,5 % Vammaispalvelut ,3 % ,8 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,6 % ,6 % Vanhusten palvelut ,6 % ,5 % Kotihoito ,7 % ,7 % Vanhustyö yhteensä ,2 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,7 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,9 % Sosiaalityö yhteensä ,7 % ,4 % Terveystoimi yhteensä ,6 % ,8 % Lautakunta yhteensä ,6 % ,0 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskin 10

11 3. Toimintakate Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos % Kokkolan toiminta Hallinto ,6 % ,9 % Sosiaalityö ,0 % ,1 % Vammaispalvelut ,8 % ,7 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,9 % ,4 % Vanhusten palvelut ,4 % ,2 % Kotihoito ,2 % ,5 % Vanhustyö yhteensä ,4 % ,2 % Perusterveydenhuolto ,6 % ,4 % Erikoissairaanhoito ,6 % ,3 % Sosiaalityö yhteensä ,8 % ,0 % Terveystoimi yhteensä ,2 % ,4 % Kokkola yhteensä ,9 % ,3 % Kruunupyyn toiminta Hallinto ,4 % ,7 % Sosiaalityö ,6 % ,3 % Vammaispalvelut ,0 % ,5 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,0 % ,9 % Vanhusten palvelut ,7 % ,1 % Kotihoito ,0 % ,3 % Vanhustyö yhteensä ,7 % ,5 % Perusterveydenhuolto ,9 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,7 % ,9 % Sosiaalityö yhteensä ,6 % ,3 % Terveystoimi yhteensä ,3 % ,2 % Kruunupyy yhteensä ,5 % ,5 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto ,9 % ,8 % Sosiaalityö ,0 % ,8 % Vammaispalvelut ,7 % ,3 % Sos.työ ja vamm.palv. yht ,8 % ,5 % Vanhusten palvelut ,9 % ,9 % Kotihoito ,4 % ,7 % Vanhustyö yhteensä ,4 % ,4 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,0 % ,8 % Sosiaalityö yhteensä ,8 % ,2 % Terveystoimi yhteensä ,7 % ,5 % Lautakunta yhteensä ,7 % ,5 % T ilinp äät ö s Taloushallinto / Tommi Koskin 11

12 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintatuotot Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakulut Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp

13 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakate Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp Ta Tp Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakatteen poikkeama talousarviosta Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Ylitys/alitus

14 3. Laadunhallinta Terveydenhuoltolain 8 mukaan terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava suunnitelma laadunhallinnasta sekä potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Uuden Sosiaalihuoltolain 47 mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä Laatutyötä on sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkettu systemaattisesti. Esimiesten tukena on laatutyön vuosisuunnitelma, johon on aikataulutettu laadunhallinnan kannalta merkittävät toimenpiteet. Soite organisaation valmistelun osana on päätetty, että samalla laatujärjestelmällä jatketaan myös Soite organisaatiossa ja laadunhallinnan menetelmiä on alettu vuoden aikana yhtenäistää. Kokkolan vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden laaduntunnustuksen ylläpito auditointi suoritettiin Ylläpitoauditoinnissa arvioitiin laadunhallinnan etenemistä.ylläpitoauditoinnissa arvioitiin itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteiksi kotihoidon kuntoutumisyksikkö, kuntoutus, palveluasuminen sekä suun terveydenhuolto. Johdon haastattelussa ja prosesseissa arvioitiin laaduntunnustuksen edellytysten täyttymistä ja laadunhallinnan tilaa organisaatiotasolla. Kuvaa tarkennettiin henkilöstöhaastatteluissa. Lisäksi auditointipäivän aikana havainnoitiin organisaation toimintaa ja tiloja. Auditoinnissa käytettiin SHQS-arviointikriteeristöä ja lisäksi auditoinnissa arvioitiin terveys- ja vanhuspalveluiden toimintakäsikirjan ja muiden kaupunki- ja sosiaali- ja terveystoimitasoisten sekä terveys- ja vanhuspalveluiden ohjeiden toteutumista. ORGANISAATION KESKEISET VAHVUUDET Muutokset on viety määrätietoisesti läpi Soiten tiedottaminen on hyvin hoidettua Strategian jalkautuminen läpi organisaation Sopeuttamisohjelman onnistunut läpivienti Hoitoketjujen toimivuutta ja kuntouttavaa toimintaa on edelleen kehitetty Yhteinen Effica on otettu käyttöön Kiurun kanssa Tavoitesuuntaista reagointia ja seurantaa tehdään henkilöstöhallinnon asioissa (sairaslomiin on reagoitu, AAA-koulutukset vanhuspalveluissa) Sähköistä asiointia on suunnitelmallisesti kehitetty. Uusia sähköisiä menetelmiä kokeillaan mm. videopuhelun käyttökokeilu HaiPro ilmoitusaktiivisuus on noussut koko soten tasolla Keskijohdon tukeminen: esimiesfoorumit henkilöstöyksikön vetäminä Käytössä on asiakkaan oikeudet sivusto Verkkokoulutusten hyödyntäminen Kirjaamisen auditointeja tehdään ja niiden tuloksia hyödynnetään Ostopalveluiden valvontaa on edelleen kehitetty Laadunhallinnan ohjaus on suunnitelmallista ja selkeää 14

15 3.2. Johdon katselmukset Johdon katselmuksia toteutettiin alkuvuodesta 2016 laadunhallinnan suunnitelman mukaisesti 14 kappaletta. Johdon katselmukset toteutettiin seuraavissa yksiköissä/toimipisteissä: Sosiaali- ja vammaispalvelut: Regnbågen, Mesilän hoitokoti, Duuni, Perhekeskus Villa Vanhuspalvelut: Kotihoito läntinen, Kotihoito pohjoinen, Optimointiyksikkö, Honkaharju palveluasuminen, Sandbacka laitos- ja palveluasuminen Terveyspalvelut: Vastaanotot, Teerijärven terveysasema, Koivuhaan terveysasema, Toimenpideyksikkö, Suun terveydenhuolto Johdon katselmuksiin osallistuivat sosiaali- ja terveysjohtaja ja yksikön palvelujohtaja. Osaan katselmuksista osallistui myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöä edustivat: Peggy Ljungberg, Päivi Maunula, Toni Korkiala ja Päivi Koivisto. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja ruotsinkielisen jaoston edustajina johdon katselmuksissa on ollut läsnä Roy Sabel, Markku Kallinen, Liane Byggmästars, Katja Liimatta- Åström, Eila Aarnos, Johanna Paloranta, Sixten Dalvik, Helen Karrola ja Stefan Högnabba. Yksikön/toimipisteen edustajina katselmuksiin osallistuivat yksiköiden vastuuhenkilöt, esimiehet sekä henkilöstöä. Johdon katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Toimintakeskus Duuni on saanut uudet toimitilat, joiden todettiin olevan toimivat. Yksikön toiminta on muuttunut ja se toimii nyt autismiyksikkönä. Asiakkaat ovat hyötyneet pienempään yksikköön siirtymisestä, vaikka kovaääniset ja haastavasti käyttäytyvät asiakkaat asettavatkin Duunin arkeen omat haasteensa. Omaisilta ja asumisyksiköltä on tullut myönteistä palautetta. Myös Regnbågenin toimintakeskus on saanut asianmukaiset uudet tilat. Katselmuksissa tuotiin esille, että Haipro- ilmoitusten laajempi tarkasteleminen eri yksiköiden kesken yhdenmukaistaisi toimintamenetelmiä ja antaisi samalla uusia näkökulmia asiakastyössä haastavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Haipro ilmoitusten tekemistä tulisi edelleen aktivoida. Katselmuksissa todettiin, että sähköistä asiointia tulee ottaa laajemmin käyttöön ja mm tekstiviestimuistutusta hyödyntää paremmin yksiköissä. Myös informaatiota antavia nettipalveluita tulisi kehittää edelleen. Perehdytyksen arviointia ei edelleenkään tehdä yksiköissä kattavasti. Henkilöstön vastuualueet tulee nimetä ja toimenkuvat olla ajan tasalla. Henkilöstöä tulee osallistaa yksiköissä toiminnan suunnitteluun kattavammin. Suun terveydenhuollon jonotilanne on edelleen huolestuttava ja mm työnjakoa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä tulee arvioida. Myös lastensuojelussa lakisääteiset aikarajat ovat huolen aiheena. Vakituisella työntekijämäärällä (2 sosiaalityöntekijää + 1 sosiaaliohjaaja) ei nykyistä työmäärää saada hoidettua. Määräaikaisten palkkaaminen lisää epävarmuutta eikä ole pitkäjänteinen ratkaisu. Työntekijät tulisi vakinaistaa. Kotihoidon osalta todettiin katselmuksissa että varahenkilöstöjärjestelmä tulee perustaa kotihoidon sisäisiin järjestelyihin. 15

16 Asiakkaan ja tämän omaisten osallistumisessa hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan todetaan edelleen olevan kehitettävää. Johdon katselmuksissa on voitu seurata myös edellisen katselmuksen kehitysehdotusten toteutumista ja nähtävissä onkin, että katselmusten kehitysehdotuksiin on tartuttu yksiköissä. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla ja toteutettuja toimenpiteitä seurataan aina seuraavissa katselmuksissa. Tulevat muutokset organisaatiossa sekä uuden terveyskeskussairaalan ja hyvinvointipalvelukeskuksen rakentaminen nousivat keskusteluun johdon katselmuksissa ja muutos koetaan toisaalta uhkaavana mutta myös mahdollisuutena Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Laatujärjestelmän mukaisesti kaikki vanhus- ja terveyspalveluiden yksiköt ovat myös tänä vuonna tehneet itsearvioinnin, jonka pohjalta ovat laatineet kehittämissuunnitelmat toiminnan ja prosessien edelleen kehittämiseksi. Laatujärjestelmän kriteeristöpäivityksen myötä itsearviointien toteutus on siirtynyt sähköiseen portaaliin, Laatuporttiin, joka mahdollistaa entistä paremmin laatujärjestelmän kokonaiskuvan raportointia tulevina vuosina. Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan tehtiin vuodenvaihteessa yhteensä 12 sisäistä auditointia. Sisäiset auditoinnit tehtiin seuraaviin yksiköihin/toimintoihin: Vastaanottotoiminta, Perhesuunnitteluneuvola, Seniorineuvola Daalia, Välinehuolto, Palliatiivinen poliklinikka, Suun terveydenhuolto, Hopijakumpu, Heimbo, Honkaharjun palveluasuminen, Kuntoutumisyksikkö, Optimointi ja Pohjoinen kotihoito. Painopisteenä kaikissa auditoinneissa oli yksiköiden viestintä ja henkilökunnan osallistaminen. Sisäisinä auditoijina toimii terveys- ja vanhuspalveluiden esimiehiä sekä henkilöstöä. Sisäisille auditoijille pidettiin ennen auditointien aloittamista tilaisuus, jossa kerrattiin sisäisten auditointien toimintaohjetta ja suunniteltiin sisäisten auditointien ohjelmaa. Tässä yhteenvedossa on esitetty jokaisen auditoinnin osalta yksikölle annetut erityismaininnat sekä yksiköiden saamat kehittämissuositukset ja niihin laaditut kehittämissuunnitelmat. Auditointipalautteista on nähtävissä, että esimiehet tarvitsevat edelleen koulutusta taloushallinnossa, myös henkilöstöä tulisi kouluttaa ja tiiviimmin informoida yksikön taloudellisesta tilanteesta sekä luoda edellytyksiä toiminnansuunnittelulle, johon henkilöstö voi osallistua. Kokouskäytäntöjen tulisi noudattaa organisaation linjauksia ja mm asialistat toimittaa ennen kokousta. Kriisiviestinnän ohje ei ole tuttu kaikille yksiköille ja se tulisikin käydä henkilöstön kanssa läpi kaikissa yksiköissä. Suun terveydenhuollossa on panostettu viestintään ja yksikön tietopakissa on runsaasti tallennettua materiaalia ja tietopakin kalenteri on aktiivisessa käytössä. Myös yksikön nettisivut ovat informatiiviset ja selkeät. Yksikköä kannattaa muiden yksiköiden käyttää esimerkkinä ja tutustua yksikön Tietopakki sivuston käyttöön. 16

17 4. Asiakas- ja potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuustyöryhmä seuraa asiakkaisiin/potilaisiin kohdistuvia riskejä ja kehittää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Potilas- ja asiakasturvallisuuden painopistealueet vuodelle 2015 ovat olleet: Haipro-järjestelmän aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen, sisältäen potilasosion. Koko sotella tehtiin HaiPro- ilmoituksia yhteensä Läheltäpiti- ilmoituksia oli yhteensä 478 eli 22.7 %. TK:n ilmoitusten määrä 409, sosiaali- ja vammaispalveluissa ilmoituksia 724 ja vanhuspalveluissa 975 kpl:tta. Potilasosioon ilmoituksia on tullut kaksi. Järjestelmän tuottamia raportteja on käsitelty johtoryhmissä ja yksiköiden kokouksissa. Haipro järjestelmään tuottettujen vaaratilannetapahtumien avulla on kehitetty toimintaa ja pyritty minimoimaan erilaiset vaaratapahtumat ja riskit. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille Potilas- ja asiakasturvallisuuden verkkokoulutusta tarjotaan uusille työntekijöille ja niille jotka eivät vielä ole suorittaneet koulutusta. Perehdytyksessä otetaan käyttöön potilas- ja asiakasturvallisuusosio. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma ja verkkokoulutus on liitetty soten perehdytyskorttiin. Hyödynnetään potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita toiminnan arvioinnissa. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita on hyödynnetty arvioinnissa ja suunnittelussa. Yksiköiden omissa palavereissa on käsitelty Haipro- ilmoituksia. Otetaan käyttöön THL:n ohjeet kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Kotihoitoon on laadittu tarkista koti turvalliseksi- tarkistuslista, jolla kartoitetaan asumisympäristön turvallisuutta. Tarkistuslista käydään läpi jokaisen uuden asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (palveluohjaus, kotihoito). Tarkistuslista päivitetään asiakkaan toimintakyvyn äkillisissä muutostilanteissa sekä asiakkaan muuttaessa uuteen asuinympäristöön. Lomake on laadittu seniorikasteen työryhmän toimesta. Kuntalaisten versio lomakkeesta löytyy kokkola.fi sivuilta ja asiasta on myös tiedotettu kaupunkilaisia. Kehitetään yhteistyötä Kiurun potilasturvallisuustyöryhmän kanssa Kiurun ja Kokkolan soten potilasturvallisuustyöryhmät yhdistyvät 2016 vuoden alussa suunnitelman mukaisesti. 5. Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä 5.1 Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa Asukas- ja omaisraadit kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraatien tavoitteena on tuoda asukkaiden ja omaisten näkökulmia sekä mielipiteitä esille palvelutalon arjesta, saada heidän mielipiteensä hoitajien ja muiden taloissa toimivien sidosryhmien, kuten esim. ruokapalveluyksikön tietoon. Asukas- ja omaisraadit toimivat keskustelevana osana 17

18 palvelutalojen hoitokulttuuria. Asukas- ja omaisraatien kokoontumisesta tehdään muistio ja siihen palataan aina seuraavassa tapaamisessa, näin arvioidaan palautteiden ja mahdollisten kehittämisehdotusten eteneminen. 5.2 Palautejärjestelmä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palautejärjestelmä koostuu asiakkailta kerätystä palautteesta (asiakaskyselyt, asiakaspalautteet yksiköihin ja www sivujen kautta). Henkilöstön antama palaute koostuu henkilöstökyselyn palautteesta sekä johdon katselmusten kautta annetusta palautteesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. Asiakkailta saatiin 2016 järjestelmän kautta yhteensä 1115 palautetta. Alla koko sotelle yhteisten kysymysten keskiarvot, asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä). Asiakaspalautteen tulokset ovat edelleen erittäin hyvät Sain palvelua äidinkielelläni 4,9 4,9 Henkilökunta kohteli minua hyvin 4,8 4,8 Sain riittävästi tietoa hoidosta/ palvelusta 4,5 4,5 Yksityisyyden suoja oli riittävä 4,7 4,7 Saamani palvelu oli hyvää 4,7 4,7 Sain selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 4,5 4,5 5.3 Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Laatupoikkeamat ovat merkittävä osa palautejärjestelmää. Laatupoikkeamia ilmoitetaan organisaatiolle kanteluiden, muistutusten ja selvityspyyntöjen muodossa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys antaa myös merkittävää tietoa, jota voidaan käyttää toimintojen kehittämiseksi. Yksiköiden palautelaatikoihin ja sähköisen palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet toiminnasta käsitellään yksiköiden palavereissa ja huomioidaan yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Asiakkaalle/potilaalle tapahtuneet haittatapahtumat ja läheltä piti - tilanteet raportoidaan Haipro järjestelmään. Vuoden 2016 aikana Sote:ssa on tehty 2507 Haipro ilmoitusta. Ilmoitusaktiivisuus henkilökunnan keskuudessa on parantunut merkittävästi, jonka ansiosta vaaratilanteisiin johtaviin syihin päästään entistä paremmin pureutumaan. Ilmoitetuista vaaratilanteista 18,5 % aiheutti lievää haittaa potilaalle/asiakkaalle, 3,2 % Kohtalaista haittaa ja 0,4 % vakavaa haittaa. Kanteluista ja muistutuksista sekä erilaisista asiakirjapyynnöistä pidetään tilastoa ja haittatapahtuma hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Kokkolan terveyskeskus Potilasvakuutuskeskukselle hoitoon pääsy 1 hoito kohtelu muu yhteensä terveyskeskusta koskeva

19 hoito K-PKS:ssa hoito muualla Lääninlääkärille (Vaasan lääninhallitus, AVI) hoito 3 5 kohtelu lääkärintodistukset muu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen 3 tietosuoja 1 muu 5 1 Poliisilaitos potilasasiakirjapyynnöt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle hoito Lääkevahinkovakuutuspooli lääkevahinko 2 2 Vakuutusyhtiöille paperipyynnöt 1 Valvira selvityspyynnöt Asianajajille paperipyynnöt 1 1 Muutoksenhakuasiakirjat Tapaturma-asioiden muutoksenhaku-lautakunnalle Potilasvahinkolautakunnalle hoito hoito K-PKS:ssa hoito muualla 2 1 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Lokitietojen tarkistuspyyntö

20 Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi Lastensuojelu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Toimeentulotuki Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Vammaispalvelu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu

21 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 1 1 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 Kantelut Asiakirjapyynnöt Elatusturva Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Ulkomaalaistoiminta Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt

22 Perheneuvola Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Vanhustenhuolto Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito kohtelu tietojen saaminen tietosuoja muu Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö Rekisteritietojen oikaisuvaatimus Asiakirjapyynnöt Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kokkolan kaupunki on ohjeistanut toimialoja suorittamaan sisäistä valvontaa laatimansa ohjeen mukaisesti ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä on ohjeistettu toimimaan em. ohjeistuksen mukaan. Sisäinen valvonta perustuu hallintosääntöön ja johtosääntöön, jonka mukaisesti esimiesten tehtävä on valvoa omaa toimintaansa ja siten myös huolehtia sen riskienhallinnasta. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa on sisäistä valvontaa toteutettu sisäisen seurannan ja sisäisen tarkastuksen avulla. Vuoden 2016 aikana on sisäisen valvonnan toteuttamisessa korostettu erityisesti seuraavia asioita. 22

23 Henkilöstöhallinto: ohjeistuksen mukainen henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen ja mm kehityskeskusteluiden 100 % kattavuus on otettu tavoitteeksi henkilöstökyselystä saadun palautteen hyödyntäminen aktiivinen yhteistyö työsuojelun kanssa Päätöksenteko: sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee johtavien viranhaltijoiden päätökset kuukausittain ja vastaavasti johtavat viranhaltijat tarkastavat alaistensa esimiesten päätökset kuukausittain. päätösten laatiminen toimivallan puitteissa, hyvien perustelujen merkitys ja päätöksistä tiedottaminen asianosaisille ajantasaiset delegointipäätökset. Talouden hoito: osavuosikatsaukset talouden ja toiminnan osalta laaditaan ohjeistuksen mukaan menojen ja tulojen toteutumista tarkastellaan kuukausittain taloudellisia päätöksiä tehdään vain toimivallan puitteissa menotositteet asiatarkistetaan ja hyväksytään ohjeistuksen mukaisesti Tietoturva ja tietosuoja: Tietosuojan ja tietoturvan sisäinen valvonta on vastuutettu sosiaali- ja terveyspalveluiden Tietoturvatyöryhmälle. Työryhmä on työstänyt tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä ohjeistuksia ja työtapoja. Tietosuojavastaavat ovat yhdessä potilas- ja asiakas-tietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa tehneet lokitietojen tarkastuksia valvoakseen henkilötietojen oikeanlaista käyttöä. Lokitarkastuksista tehdään muistiot. Tietosuoja ja tietoturvan sisäisestä valvonnasta raportoidaan Kelalle vuosittain. Tietoturvan ja tietosuojan Granite-verkkokoulutusjärjestelmä on käytössä, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus saada koulutusta tietoturvallisuuden eri osaalueista. Kaikki sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat, jotka käsittelevät asiakas- tai potilastietoja, ovat suorittaneet Tietoturvan ja tietosuojan verkkokurssin lopputesteineen. Turvaposti järjestelmä on päivitetty ja sen käyttöä on laajennettu. Järjestelmä mahdollistaa arkaluonteisten asiakirjojen sähköisen lähettämisen. Osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on Kanta palveluihin liittyen tehty tietosuojan ja tietoturvan osalta omavalvontasuunnitelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun antajien, apteekkien ja itsenäisten ammatinharjoittajien, Kansaneläkelaitoksen sekä Kanta-välityspalveluiden tuottajien tulee tehdä omavalvontasuunnitelma. (Määräys 2/2015,THL/1305/ /2014). Suunnitelman avulla ylläpidetään ja kehitetään organisaation tietoturvaa ja tietosuojaa. Lokitarkastuspyyntöjä on sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen käytön varmistamiseksi tehty vuoden aikana 5 ja potilasasiakirjoja koskevia 8 kappaletta. Sosiaalihuollon omavalvonta: Sosiaalihuoltolain mukaan tulee sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan. Päivitetty määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Sosiaali- ja terveyspalvleuissa on laadittu omalle organisaatiolle ohjeistus ja lomake omavalvontasuunnitelman laatimista varten. Omavalvontasuunnitelma julkaistaan organisaation nettisivuilla. 23

24 Turvallisuus- ja riskienhallinta työryhmä Riskienhallinnan keinoin tulee pyrkiä poistamaan riski tai pienentämään sitä hyväksyttävälle tasolle sekä samalla tulee pyrkiä turvaamaan toiminnan jatkuvuus. Vuoden 2015 aikana tapahtui suuria muutoksia niin Suomessa kuin Euroopassa, jotka suoraan vaikuttivat myös Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen turvallisuus ja valmiussuunnitteluun. Laajamittaisen maahan tulon vuoksi jouduttiin arvioimaan uudelleen mm. evakuointisuunnitelmia ja pandemiasuunnitelmia. Nämä haasteet lisäsivät niin kunnan kuin alueen muiden viranomaisten välistä yhteistyötä, jota jatketaan hyvässä hengessä myös perustettavassa kuntainyhtymässä. Viestintäverkkojen toimintavarmuudessa oli kuluvan vuoden aikana useasti häiriötä, jotka joko estivät normaalin puheliikenteen tai mobiilityöskentelyn sekä aiheuttivat vaaratilanteita turvapuhelin asiakkaille, koska hälytykset olivat estyneet. Näiden ongelmien pohjalta on Sote:ssa tehty jo pitkään työtä normaalin valmiussuunnittelun lisäksi sen eteen kuinka näitä riskejä voitaisiin joko pienentää tai poistaa. Ratkaisuina on useita eri toimintamalleja, kuinka häiriötilanteista tulevaisuudessa selvitään; muun muassa Dual-sim puhelinten, viranomaisverkon ja perinteisten lankaliittymien hyödyntäminen entistä paremmin. Työryhmän kokoonpanoa muutettiin alkuvuodesta niin, että siihen kuului viranhaltijoita (palvelupäälliköitä) Soten eri toimialoilta sekä tarvittaessa työryhmää voitiin täydentää asiantuntijoilla mm. pelastustoimi ja Tekpa. Tällä muutoksella haluttiin varmistaa se, että turvallisuustyötä voitiin jalkauttaa yksiköihin. Turvallisuusosaamista pyrittiin kehittämään vuoden aikana mm. pelastuslaitoksen laatiman hoitolaitosten henkilöstön turvallisuusosaamisen ylläpidosta -suosituksen avulla. Henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen tulee olla suunniteltua, dokumentoitua ja säännöllistä toimintaa, jolloin varmistetaan niin asukas- ja potilasturvallisuus kuin työturvallisuus. Poistumisturvallisuus-selvitysten teossa annettiin yksiköille toimintaohjeita ja vastuutettiin toimialueiden esimiehiä yhdessä tekemään selvitys kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa. Laatujärjestelmä osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Terveydenhuoltolain 8 mukaisesti terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta. Kokkolan terveyskeskuksella ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva SHQS laatujärjestelmän kriteeristön mukainen laaduntunnustus. Laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi suoritettiin kesällä 2015 Vanhus ja Terveyspalveluihin. Laadunhallintajärjestelmän ylläpito vaatii itsearviointijärjestelmän käyttämistä ja vuoden aikana sekä terveys- että vanhuspalveluiden kaikki yksiköt ovat suorittaneet itsearvioinnit, joiden epäkohtia korjaamalla kehitetään toimintaa. Laatujärjestelmä sisältää menettelytavat ja ohjeet laatupoikkeamiin reagoimiselle. Laatupoikkeamia seurataan säännöllisesti kaikkien toimintayksiköiden työpaikkapalavereissa ja laatupoikkeamista tehdään yhteenveto. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa suoritettiin johdon katselmusta, joissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Katselmuksissa tutustuttiin myös yksiköiden /toimipisteiden tiloihin, niissä oleviin puutteisiin sekä tilatarpeisiin ja laadittiin näistä kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelmia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. 24

25 7. Vanhuspalvelut Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Palvelut on järjestetty viipymättä ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Yksiköissä on kehittämiskohteiksi valittu asiakasosallisuuden vahvistaminen ja tiedon saanti. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä SenioriKaste, Voimaa vanhuuteen, Aktivoi ja SmartHome hankkeiden toimijoiden kanssa. SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty mm. turvallisesti kotona-toimintamallli, perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelma ja vanhusten kuntoutumista tukeva päivätoiminnan malli. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit on jalkautettu omaan toimintaan pysyväksi toiminnaksi. Tehokkaan palveluohjauksen, tarkasti kohdennettujen tukipalveluiden, palvelutarpeen mukaan järjestetyn kotihoidon sekä kriteerien mukaan tehtävien tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen sijoitusten seurauksena on Kokkolassa päästy valtakunnallisen suosituksen tasolle palvelurakenteessa. Kruunupyyssä palvelurakennemuutos on edennyt tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2016 TA ylittyi 1,86 milj.. Suurimmat ylitykset talousarvion toteumassa ovat henkilöstökuluissa: sairauspoissaolot , vuosiloman sijaiset , äitiysloman sijaiset , sairaan lapsen hoitovapaat ja arkipyhistä korvatut vapaat ja vuorotyöstä aiheutuvat erilliskorvaukset Työsuhteisten ja virkasuhteisten palkkakulut pysyivät talousarvion raamissa. Henkilöstön sairaspoissaolot ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 1768 päivällä. Syinä ovat infektiotaudit, tuki- ja liikuntaelin sairaudet, tapaturmat sekä työperäiset akuutit stressireaktiot. Varhaisen tuen malli on ollut kattavasti käytössä, mutta siitä ei ole saatu riittävää hyötyä sairaspoissaolojen hallinnassa. Korvaavan työn mallia on käytetty erittäin vähän, koska työntekijällä on ollut oikeus kieltäytyä korvaavasta työstä. Kaikkia sairauspoissaolopäiviä ei ole hyväksytty palkkaan oikeuttavaksi, kun poissaolon peruste on ollut joku muu syy kuin varsinainen sairaus. Yhteistyötä eri palvelualueiden välillä on syvennetty asiakkaiden palveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulmasta. Yhteistyön syveneminen on ollut seurausta Soite-kuntayhtymän valmistelutyöstä. Palveluun oikeuttavat kriteerit on yhdenmukaistettu kattavasti. Palveluprosessien arviointia on tehty palvelualueiden välillä. Lähtökohtana työssä on ollut asiakaslähtöisyys ja optimaaliset hoito- ja palveluketjut sekä kriteerien mukaiset palvelut. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Palvelu/ Tavoite 12/13 12/14 12/15 12/16 12/13 12/14 12/15 12/16 asumismuoto Kotona asuvia 91 % 90,8 % 91,0 % 91,4 % 91,3 % 88,3 % 87,7 % 88,1 % 89,1 % Omaishoidontuen 5-6 % 5,0 % 4,7 % 3,9 % 5,1 % 6,5 % 4,7 % 5,8 % 6,4 % saajia Säännöllinen 14,5 % 12,4 % 11,5 % 13,8 % 12,5 % 11,0 % 11,2 % 12,1 % 13 % kotihoito Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 7,7 % 5,3 % 8,1 % 7,6 % 8,6 % Laitosasuminen 1,9 % 1,3 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % 6,4 % 4,2 % 4,3 % 2,3 % 25

26 Palveluohjaus Tukipalvelujen asiakasmäärä on kasvanut strategian mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon osuus on pysynyt selkeästi valtakunnallisen tavoitteen alapuolella, kun palveluohjauksen ja tukipalveluiden kohdentamisessa on onnistuttu. Merkittävää on myös se, että ennakointityön ja kuntouttavan työotteen sisäistäminen luo edellytyksen vanhuksen voimavaralähtöiseen kuntoutumiseen, jolloin ns. raskaampien palveluiden tarve siirtyy. Kaikki tukipalveluiden kriteerit on yhtenäistetty yhteistyössä Jytan kuntien kanssa. Tukipalvelutiimi aloitti toimintansa syyskuussa. Tukipalvelutiimin henkilöstö siirtyi kotihoidosta perehdytyksen jälkeen. Esimiestyöhön tuli mandaatit Soiten organisoinnin myötä. Vastuualuemandaattijohtajat nimettiin omaishoitoon, perhehoitoon ja päivätoimintaan sekä tukipalveluihin ja palveluohjaukseen. Kokkolassa käynnistyi perhehoito. Omaishoidon tuen asiakasperheille kohdennettiin tukipalvelutiimin palvelua kuntoutumisen tukemisen ja omaishoitajien jaksamisen näkökulmista. Omais- ja perhehoitokeskus perustettiin marraskuussa Toimintatiedot, asiakasmäärät ja tehdyt kotikäynnit yhtensä vuonna 2016 Kokkola 2016 Kruunupyy 2016 Palvelut yhteensä yhteensä yhteensä Omaishoidontuki kaikki yhtensä ja heistä yli 75-vuotiaat 315, joista 215 yli 75- vuotiasta 63, joista 48 yli 75- vuotiasta 378, joista 263 yli 75- vuotiaita Päivätoiminta Perhehoito 4-4 Kuljetuspalvelut Kauppakassi Ateriapalvelu Turvapuhelin asiakkaita Veteraanihoitajan asiakasmäärä Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä 1589 (247 eri asiakasta) Lumiseteli Turvaliesi Asunnonmuutostyöt Muistitiimin asiakasmäärä SAS: sijoitukset Ehkot ja palvelu-ohjaus/kotikäynnit kaikki yhteensä Tukipalvelutiimi Kotihoito Vuonna 2016 kehittämisen painopisteet kotihoidossa ovat olleet kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittämisessä, tukipalveluiden ja kotihoidon työjaon selkiyttämisessä, kotiuttamisprosessin tehostamisessa sekä Seniorikastehankkeessa kehitetyn asiakkaan hoitoja palvelusuunnitelmaan sisältyvän yksilöllisen kuntoutussuunnitelman toteuttamisessa ja toimintatavan juurruttamisessa pysyväksi toiminnaksi. Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat olleet läpileikkaavina periaatteina kaikessa toiminnassa. 26

27 Toiminnanohjausta on laajennettu niin, että kotihoidon sairaanhoitajat siirtyivät vaiheittain optimointiin syksyn aikana. Näin sairaanhoitajien työpanosta on voitu kohdentaa myös ruuhkahuippujen tasaamiseen. Toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty testaamalla eri vaihtoehtoja optimaalisen hyödyn saamiseksi. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä on voitu vähentää ja tarvittaessa on optimoitu useampia kotihoidon alueita yhteen henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Syksyn aikana kodinhoitajat siirtyivät portaittain Tukipalveluiden työntekijöiksi ja samalla kotihoidosta siirtyi ainoastaan tukipalveluita tarvitsevat asiakkaat mukana. Kotihoito profiloitui vaativaan kotihoitoon. Kotihoidon kuntoutumisyksikön kuntoutusjakson on läpikäynyt 121 henkilöä. Näistä asiakkaista 64 selvisi jakson jälkeen ilman palveluita ja 14:sta jäi ainoastaan kotisairaanhoitajan käynti. Lopuilla jatkui kotihoidon palvelut, jotka olivat olleet jo ennen kuntoutumisjaksoa. Kotihoidon perusalueilta on otettu asiakkaita kuntoutumisjaksoille silloin, kun tilaa on ollut. Kaikilla näillä asiakkailla kotihoidon tarve vähentyi jakson jälkeen. Kotihoidon kotiuttamistiimi aloitti toimintansa 1.9. Se tarjoaa tehostettua kotihoitoa sairaaloista kotiutuville asiakkaille, joilla ei ole entuudestaan kotihoidon palveluita, mutta joilla kotiutus-vaiheessa arvioidaan olevan kotihoidon tarve. Tarkoituksena on myös tehostaa kotiuttamis-prosessia, jotta turhia odotusvuorokausia sairaaloissa ei syntyisi. Kotiuttamistiimin intervention läpikäyneitä asiakkaita oli 44. Heistä 29:llä hoidon tarve väheni ja valtaosa heistä selvisi jakson jälkeen joko täysin ilman palveluita tai keveiden tukipalveluiden turvin. 8:lla hoidon ja tuen tarve säilyi samana. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi päätyi 1 ja palvelusetelille 1 asiakas. Loput joutuivat palaamaan takaisin sairaalaan ja 1 asiakas menehtyi. Tehostetulla kuntouttavalla kotiuttamisvaiheen hoidolla on selkeästi voitu vähentää palvelujen tarvetta. Etälääkäripalvelun pilotointi aloitettiin Läntisen kotihoidon alueella 1.9. Syksyn aikana saadut kokemukset palvelusta ovat olleet erittäin positiivisia. Sekä asiakkaat, omaiset että henkilöstö ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Erityisen tyytyväisiä on oltu siihen, että lääkäri käy asiakkaan kotona, jolloin asiakkaan kokonaistilanne on helpompi hahmottaa ja ottaa elinympäristö huomioon. Omaistenilta järjestettiin 8.12 ja myös siellä palaute oli pelkästään myönteistä. Pohjoisen kotihoidon alueella pilotoitiin videovälitteistä etähoitoa sekä avainpiiloratkaisua, jolla on voitu järkiperäistää avaintenhallintaa ja siihen käytettävää aikaa. Videovälitteistä etähoitoa kokeiltiin 3:lla asiakkaalla ja yhdellä se jäi pysyvään käyttöön. Itäisen kotihoidon alueella pilotoitiin lääkkeiden koneellista annosjakelua, josta kokemukset olivat pääasiallisesti myönteisiä. TOIMINTAA KUVAAVAT TIEDOT 2016 Tietojärjestelmän muutoksen vuoksi koko vuoden kumulatiivista lukua ei saada.* Asiakkaat kumulatiivinen* Suorituspaikan kustannuspaikka Kanta-Kokkola 4 aluetta Pohjoinen kotihoito Kruunupyy kotihoito Kuusikumpu

28 Kotihoidon asiakaskäyntimäärä Käynnit kumulatiivinen* Kanta-Kokkola 4 aluetta Pohjoinen kotihoito Kruunupyy kotihoito Kuusikumpu yht Säännöllinen kotihoito asiakkat laskentahetkellä yli 75v Kanta-Kokkola 4 aluetta 310 Pohjoinen kotihoito 108 Kruunupyy kotihoito 96 Kuuskumpu 47 yht. 561 Palveluseteliasiakkaat kumulatiivinen 114 Palveluseteliasiakkaat laskentahetkellä Ostopalveluasiakkaat Laitos- ja palveluasuminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvontakäyntien perusteella Lepolan palvelukeskuksessa toteutettiin kiinteistössä tarvittavat muutokset. Samalla toimintaa profiloitiin uudelleen. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on 18 sekä lyhytaikaispaikkoja 6, joita käytetään pääsääntöisesti omaishoidon vapaisiin liittyvien kuntien alueella. Emiliehemmetin 34 paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta siirtyi Folkhälsanilta kaupungin toiminnaksi. Terveyspalveluiden terveyskeskussairaalan Teerijärven vuodeosaston toiminta päättyi , jonka jälkeen osasto siirtyi sosiaalihuoltolain alaiseksi yksiköksi. Toiminta profiloitiin kuntouttavaksi lyhytaikaishoidon yksiköksi. 28

29 Tervakartanon palvelukeskuksen Kiila-osaston toiminta päättyi suunnitelmien mukaan , jonka jälkeen Kiila-osaston tiloihin jäi asumaan sellaiset ikäihmiset, joilla ei ollut yö hoidon tarvetta. Toiminnan muuttuessa käytiin asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa hoitoneuvottelut ja asiakkaille järjestettiin tarpeen mukainen palvelu. Honkaharjun palvelukeskuksen osastojen 2 ja 3 toiminnan uudelleen profilointi aloitettiin. Tarkoituksena on, että jatkossa kyseisillä osastoilla hoidetaan sairaanhoidollisesti vaativampia asiakkaita kuin aikaisemmin sekä elämän loppuvaiheessa olevia asiakkaita. Henkilöstölle tehtiin osaamiskartoitukset sekä kehityskeskusteluiden yhteydessä kartoitettiin halukkuus toimia yksikössä. Muutos vaatii osaamistason nostamista sekä motivaatiota. Sandbackan hoitokeskuksen kiinteistön peruskorjaus valmistui. Jatkossa tiloissa on tehostettua palveluasumista 15 paikkaa ja laitoshoidon paikkoja 19. Yksityinen palvelutalo Villa Fiona avattiin Paikkoja yksikössä on 52, joista käytössä on ollut n. 45 paikkaa. Puitesopimuksen mukaan kaupunki ostaa vain tarvitsemansa paikat, kuten menetellään kaikkien yksityisten puitesopimuksen piirissä olevien yksityisten palvelutalojen kanssa. Ensisijaisesti käytetään kaupungin omat palvelutalopaikat. Kuntosalitoimintaa kehitettiin edelleen liikunta- ja terveyspalveluiden kanssa kuluvan vuoden aikana. 29