Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Vaasa

Transkriptio

1 Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus Tommi Vasankari UKK-instituutti Vaasa

2 Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Miltä tilanne näyttää muissa maissa? Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa? Entä paikallaanolon aiheuttamat kustannukset? Ketä pitäisi liikuttaa eurojen näkökulmasta?

3 Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset datat Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.

4

5

6 Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.

7

8 Tarkoitus Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta ensimmäistä kertaa objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna: eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika paikallaan vietetty aika terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta) toteutuminen.

9 Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

10 Yhteenveto Terveys 2011-tutkimuksen tuloksista Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain muutama prosentti valveillaoloajasta. Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.

11 Prof Pratt from USA: noin 11.1% (117 miljardia dollaria) USA:n terveydenhuollon kokonaiskustannuksista liittyi riittämättömään vapaa-ajan liikuntaharrastukseen Kustannukset 1313 dollaria liikkumattomalla vs. 576 dollaria liikkujalla. Vaikka poistetaan sydäninfarktin, kävelyvaikeuksia terveyssyistä kokevat, jne ero on silti kaksinkertainen. Tutkimuksia kustannusvaikuttuvuudesta on vielä suhteellisen vähän.

12 The economic cost of physical inactivity in Europe: Toteaa, että vuosittain Euroopassa (EU-28) liikkumattomuus (liikunnan puute) noin kuolemaa (vältettävissä liikannalla) Liikkumattomuus aiheuttaa 80.4 miljardin kustannukset neljän NCD sairauden osalta (sepelvaltimotauti, Tyypin 2 DM, paksusuolen syöpä ja rintasyöpä) + epäsuorat mielen ja ahdistuksen vaikutukset. Summa on 6.2 % Euroopan terveysmenoista. Kustannukset kasvavat arvio vuodesta 2030 on 125 miljardia (vuoden 2012 hinnoilla) Meillä on fyysisen aktiivisuuden aikapommi käsissämme!

13

14 Liikkumattomuuden kustannukset / Suomi Ketä kannattaisi liikuttaa / saada liikkeelle? Case diabetes Muita sairauksia Entä tuottavuuskustannukset?

15 Terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012

16 Liikunnan puutteen hinta terveydenhuollon kokonaismenoista? Terveydenhuollon kokonaismenoista liikunnan puutteen hinta? NCD tautien osalta liikkumattomuusriskin osuus on 6-12 % (puuttuu istumisen osuus ja liikunnan määrä yliarvioidaan) tai Prattin esityksen mukaan 11% Yhdysvalloissa: Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa.

17 Runsaan istumisen hinta terveydenhuollon kokonaismenoista? Terveydenhuollon kokonaismenoista runsaan paikallaanolon (istumisen) hinta? Perinteisiin riskeihin verrattuna istuminen riski kuolleisuuteen (Chau et al. 2013): Tupakka 8.7 % Ylipaino 4.8 % Liikunnan puute 5.5 % Paikallaanolon riski 5.9 % Mitä tarkoittaa rahassa (paikallaanolo about sama kuin istuminen): Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa (?).

18 Entä mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset? Työpanosmenetykset, sairaslomat, kuolemat, jne Euroopan raportissa epäsuorat 6 x terveydenhuollon menoihin Suomessa pienemmät (riippuu mitä lasketaan mukaan). Mitä tarkoittaa rahassa paikallaanolo + liikunnan puute terveydenhuollon kulut + tuottavuuskustannukset: Tarkoittaa kokoluokassa väh. 4 miljardia vuodessa.

19 Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case diabetes

20 Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset (2007 rahassa) milj Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet

21 Diabeetikoiden määrä on jatkanut kasvuaan.

22 Diabeteksen kokonais-kustannukset vuonna 2007 (1 351 milj. ) Lääkkeet 25 % Hoitovälineet 3 % Pth:n vuodeosasto 19 % Pth:n avokäynnit 17 % Esh:n avohoito 11 % Esh:n vuodeosastohoito 25 %

23 Entä muut kuin terveydenhuollon kustannukset? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko). WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaisi! Kun kasvu on jatkunut 2014 luvut ovat 3,8 miljardia ja liikkumattomuuden osuus 1,0 miljardia euroa!!

24 Onko näyttöä, että tyypin 2 diabetes olisi ehkäistävissä? Vastaus on hyvin selkeä kyllä on! Suomalainen DPS tutkimus elintapahoitoon päässeillä 57 % pienempi sairastumisriski Jos henkilö saavutti vähintään 4 viidestä tavoitteesta: 5% painoa pois Vähemmän rasvaa Vähemmän kovaa rasvaa Riittävästi kuitua 30 min liikuntaa päivittäin Hän ei ollut sairastunut diabetekseen!! Potentiaalinen säästö siis >500 M vuodessa.

25 Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case ikääntyneet suuren kaatumisriskin omaavat

26 Ikääntyneiden kaatumisten aiheuttamat kustannukset Suomessa tapahtuu vuosittain n reisiluun kaulan murtumaa akuuttihoito maksaa , laitoshoito n vuodessa. Kokonaisuutena kaatumisten akuutti sairaanhoito maksoi 400 M vuonna 2013 (rekisteritieto).

27 Source: 2 Ikääntyneiden osuus kasvaa väestössä

28 Lukumäärä Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset, Harri Sievänen, ATHseminaari Tulevaisuus? Väestö 75+v Kaatumiset Kaatumisvammat

29 KAAOS laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan (moniammatillinen kaatumisten ja murtumien kokonaisvaltainen yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja luunmurtumiin: 1-v klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300) HR 0.79 HR 0.72 HR 0.73 Intervention Control HR Fallers Falls Injuries Fractures 29

30 KaatumisSeula hanke (v ) Alustava seulonta Kohderyhmä: Kaikki kunnan yli 65-v asukkaat Kumppanit Eläkeliitto Luustoliitto (Osteoporoosiliitto) Muistiliitto Omaishoitajat- ja läheiset liitto Reumaliitto Seinäjoen kaupungin terveystoimi Selviä riskitekijöitä Kolmannen sektorin ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet toimintakyvyn ja tasapainon parantamiseen Matala kaatumisriski Ei erityistä kaatumisriskiä Kaatumisklinikka (KAAOS) Korkea riski Yksilöllinen kaatumisen ehkäisyohjelma: lääkityksen tarkistaminen, räätälöity liikuntaharjoittelu, ravitsemus; kodin vaarat 30

31 Ikääntyneiden kaatumiset säästön paikka Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä (liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista (Kaaos-tutkimus). Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on käytössä. Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten akuuttihoidon osalta on M / vuosi ja lasku kasvaa joka vuosi! Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee?

32 Mitä kohderyhmiä kannattaisi liikuttaa? Case eläkeikää lähestyvät - eläkeikä nousee miten käy työurien? Entä nuoret?

33 Liikuntaan panostamalla lisää työvuosia? Helsinki Health Study Sairaseläkkeelle siirtyneet harrastivat jo työssä ollessa vähemmän liikuntaa, erityisesti rasittavaa liikuntaa, (miehillä vain noin 1/3) kuin työelämässä säilyneet! Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneet miehet harrastivat rasittavaa liikuntaa vähemmän (2/3) kuin työssä jakaneet. Naisilla ero pienempi, saman suuntainen. Työkyky on vahvasti yhteydessä eläköitymisriskiin.

34 Liikuntaintervention vaikutus työkykyyn? Oili Kettusen väitöskirjasta: 12 kk liikuntainterventio, n. 400 pk-yritysten työntekijä ja yrittäjää Liikunnan määrä nousi 71 % Kunto parani 7 % Työkyky parani 3 % Kunnon kohentuminen oli yhteydessä työkyvyn parantumiseen Alussa heikon työkyvyn omaavilla työkyky parani 13 % - eli eniten hyötyy hän joka eniten apua tarvitsee!!

35 Työpanosten menetykset kun työssä ei jakseta Mielenterveyshäiriöt hlötv M (26%) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet hlötv M (21%) Sydän- ja verisuonisairaudet hlötv M (12%) Kaikki työpanosmenetykset yhteensä hlötv M (100%) Miten tulevaisuudessa??

36 Liikunta ehkäisee sairastumista ja pidentää työuria Liikunta siis edistää terveyttä ja hyvinvointia suojaa sairauksilta / sairaseläkkeeltä! Liikunta on kiistatta työurien pidentäjä! Liikuntaa kannattaisi edistää enemmän työuran lopulla, erityisesti vähän liikkuvilla kannattava investointi! Potentiaali säästää liikunnalla työkyvyn edistämisessä ja työuran pidentymisessä on VÄHINTÄÄN 10 % menetyksistä => Taas ollaan miljardiluokassa!

37 Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus Unihäiriöt, kipu Jne, jne, jne

38 Kerrataan faktat 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi kestävyysliikunann osalta alle puolet (mitatusti alle ¼) Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon kontakteista Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa Säästöpotentiaali on miljardeja kaikkea ei tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on valtavasti!!! Miksei mitään tapahdu????

39 Miten muutos saadaan tapahtumaan? Joka vuosi yhden kestävyysvajeen verran mahdollisuuksia säästää miten eteenpäin? Vaatii vahvaa johtajuutta ja sitoutumista tavoitteeseen poliittinen ohjaus! Ei ole liikuntaväen oma asia, vaan vaatii kansallisesti ja kunnallisesti hallintorajat ylittävää päätöksentekoa ja sitoutumista! Myös terveydenhuollon pitää ottaa vastuuta liikuntaneuvonnasta valtava käyttämätön potentiaali!

40 KIITOS!