Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä. Tommi Vasankari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä. Tommi Vasankari"

Pauliina Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä Tommi Vasankari

2 Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality Source: WHO's report on "Global health risks" 60% of global deaths due to NCDs

6 Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.

7 DG: Istumatyöläinen ELINVAURIOT Korkea verenpaine Lihasten insuliiniresistenssi Yliaktiivinen haima Suolistosyöpä/Rintasyöpä AIVOTOIMINTA/YLÄVARTALO Aivotoiminnan hitaus Niskanikamien epätasapaino Tension neck - trapezius LIHASTEN DEGENERAATIO Hyperlordoosi Lonkan liikkuvuus Heikot gluteus- lihakset SELKÄONGELMAT Selän välilevyjen huokoisuus vähenee Psoas-lihas kiristyy prolapsiriski kasvaa ALARAAJAONGELMAT Verenkierron staasi Trombiriski kasvaa Osteoporoosi

8 Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen aikuisella (ikä >25 vuotta, keski-ikä 50-v) AusDiab population-based cross-sectional observational study Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu) Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly, rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino

9 Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta pidempi naisilla. Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia 6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä katselemattomaan verrattuna

10 ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

11 Miksi suosituksia tarvitaan? Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat yhteydessä: - kohonneeseen kuolemanriskiin - sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin - aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen - depressioon, syöpäsairauksiin, - hengityselimistön sairauksiin ja - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin

12 Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset mittaukset tekevät ilmiöstä mitattavan Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.

13 Takaisin liikuntaan

14 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013

15 Linjaukset Laadittiin OKM:n ja STM:n yhteisessä laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa työryhmässä vv Linjaukset julkistettiin syksyllä 2013 Linkki Muutosta liikkeellä! asiakirjaan Toimeenpanosuunnitelma Julkistettiin joulukuussa 2014 Sisältää keskeiset alkuvaiheen toimenpiteet kohti vuotta 2020 Kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan Asiakirja saatavilla: ja

16 Neljä päälinjausta 1. Arjen istumisen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa

17 Ketä kannattaisi eurojen näkökulmasta liikuttaa? Liikunnan edistämistä kannattaa tehdä kahdella tasolla: Yleinen liikunnan edistäminen (urheiluseurat, pyörätiet, ) Kohdennettu toiminta (alla tarkemmin ryhmiä) Osana kestävyysvajeen paikkausta kannattaisi tarttua seuraaviin kohderyhmiin: Ikääntyneet kaatumisrikissä olevat Suurentuneen diabetesriskin omaavat Työuran loppuvaihetta lähestyvät Kroonisen alaselkäkivun omaavat Nuoret syrjäytymisvaarassa olevat Jne jne jne

18 Ketä kannattaisi eurojen näkökulmasta liikuttaa? Sairaanhoitopiirien ja kuntien agendalle pitäisi saada myös liikuntaneuvonta! SHP ei ole päätoimija, mutta sen pitää tukea kuntia liikunnan edistämisessä.

19 Ikääntyneiden kaatumisten aiheuttamat kustannukset Suomessa tapahtuu vuosittain n reisiluun kaulan murtumaa akuuttihoito maksaa , laitoshoito n vuodessa. Kokonaisuutena kaatumisten akuutti sairaanhoito maksoi 400 M vuonna 2013 (rekisteritieto).

20 Lukumäärä Tulevaisuus? Väestö 75+v Kaatumiset Kaatumisvammat Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset, Harri Sievänen, ATH-seminaari

21 KAAOS laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan (moniammatillinen kaatumisten ja murtumien kokonaisvaltainen yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja luunmurtumiin: 1-v klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300) HR 0.79 HR 0.72 HR 0.73 Intervention Control HR Fallers Falls Injuries Fractures 21

22 KaatumisSeula hanke (v ) Alustava seulonta Kolmannen sektorin ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet toimintakyvyn ja tasapainon parantamiseen Kohderyhmä: Kaikki kunnan yli 65-v asukkaat Kumppanit Eläkeliitto Luustoliitto (Osteoporoosiliitto) Muistiliitto Omaishoitajat- ja läheiset liitto Reumaliitto Seinäjoen kaupungin terveystoimi Selviä riskitekijöitä Matala kaatumisriski Ei erityistä kaatumisriskiä Kaatumisklinikka (KAAOS) Korkea riski Yksilöllinen kaatumisen ehkäisyohjelma: lääkityksen tarkistaminen, räätälöity liikuntaharjoittelu, ravitsemus; kodin vaarat 22 22

23 Ikääntyneiden kaatumiset säästön paikka Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä (liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista (Kaaos-tutkimus). Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on käytössä. Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten akuuttihoidon osalta on M / vuosi ja lasku kasvaa joka vuosi! Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee ponnekkaasti ja tavoitehakoisesti?

24 Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus Unihäiriöt, kipu, jne

25 Kerrataan faktat 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi kestävyysliikunann osalta alle puolet (mitatusti alle ¼) Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon kontakteista Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa Säästöpotentiaali on miljardeja kaikkea ei tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on valtavasti!!! Miksei mitään tapahdu????

26 Miten muutos saadaan tapahtumaan? Joka vuosi yhden kestävyysvajeen verran mahdollisuuksia säästää miten eteenpäin? Vaatii vahvaa johtajuutta ja sitoutumista tavoitteeseen poliittinen ohjaus! Ei ole liikuntaväen oma asia, vaan vaatii kansallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti hallintorajat ylittävää päätöksentekoa ja sitoutumista! Myös terveydenhuollon pitää ottaa vastuuta liikuntaneuvonnasta valtava käyttämätön potentiaali!

27 Millainen on tarve / kysyntäpotentiaali?

28 Suomalaisten liikunta ja istuminen Kyselytutkimukset (ATH-tutkimus)

29 koulutusvuodet kumpikaan suosituksen osa ei toteudu kestävyysliikunta toteutuu lihaskuntoliikunta toteutuu koko suositus toteutuu % Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen (ATH-tutkimus)

30 koulutusvuodet tuntia Istumisen kokonaismäärä. %

31 Kokonaisistuminen, tuntia kumpikaan suosituksen osa ei toteudu kestävyysliikunta toteutuu lihaskuntoliikunta toteutuu koko suositus toteutuu % Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen istumisen kokonaismäärän mukaan.

32 Suomalaisten liikunta ja istuminen Objektiiviset mittaukset (Terveys 2011)

34 Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

35 Molempia riskitekijöitä pitää hoitaa Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ näyttö vahva! Mutta ne toimenpiteet (kuten täsmäliikunta, ym), jotka edistävät liikuntaa, eivät välttämättä pura arjen passiivisuutta. Passiivisuuden purkaminen edellyttää aivan erilaisia toimenpiteitä!

Samankaltaiset tiedostot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden