Voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari, Prof., LT Iisalmi

Transkriptio

1 Voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari, Prof., LT Iisalmi

2 Sisältö: Kunnat menot ja eri hallintokuntien mahdollisuus tuottaa säästöjä terveysliikunnalla? Terveysliikunnan talousmahdollisuudet : Liikunta sairauksien hoidossa Liikunta suuren riskin henkilöiden ennaltaehkäisyssä Liikunta koko väestön ennaltaehkäisyssä Terveysliikunnan edistäminen kunnan eri hallintokunnissa

3 Kuntatalouden raamit: Sosiaali- ja terveydenhuollon menot karkeasti n. 60 % kunnan menoista. Tästä ½ terveydenhuollon osuus. Terveydenhuollon osuudesta sairauksien hoitoon kuluu valtaosa rahasta. Kaikkien yleisten ja keskeisten kansansairauksien osalta elintavat (kuten liikkumattomuus) on merkittävä, useimmiten merkittävin, riskitekijä sairastumiselle. Myös sosiaalimenoissa toimintakyvyn (liikuntakyvyn) menetys on keskeisiä syitä ikääntyneiden laitoihoitoon.

4 Liikkumattomuus itsenäinen riskitekijä Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010). Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa assosioituu vahvasti koulutukseen!

5 Terveydenhuollon menot & liikunta: Kuntatalouden suurimpien ja nopeimmin kasvavien menojen kasvun jarruttaminen on mahdollista: 1. Ammattimaisesti toteutetulla elintapahoidolla elintapasairauksiin (jo sairastuneisiin) 2. Tarkasti kohdennetulla ennaltaehkäisyllä (elintapahoidolla) suuren riskin henkilöihin 3. Sairastavuutta voidaan vähentää ja toimintakykyä tukea terveyttä edistävällä politiikalla ja toiminnalla kunnassa/väestötasolla Kaikissa näissä terveysliikunta on keskeisesti mukana

6 1. Liikuntahoito elintapasairauksiin: Yleisin kuolinsyy Suomessa (monissa muissa maissa) on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat kymmenkunta ja niissä mukana on liikkumattomuus. Yhden infarktin normaalihoito maksaa Suomessa n Miten liikuntahoito soveltuu sepelvaltimotaudin hoitoon?

7 Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Saksalainen tutkimus, julkaistiin AHA:n kokouksessa 101 miestä, joilla oli vakaa sepelvaltimotauti Ikä keskimäärin 61-v vähintään yhden suonen >50% ahtauma Pystyi polkemaan 50 wattia oireitta Puolelle tehtiin pallolaajennus ja toiset liikuntaohjelmaan

8 Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Liikuntahoito: 2 vk sairaalassa 6 x pv ohjattu 10 min pyöräily Kuntopyörä kotiin 3 x pv, 5 pv/vk ohjattu liikunta 1 x vk Toiselle ryhmälle tehtiin pallolaajennus

9 Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Liikunta Kuolemia 0 0 Infarkteja 0 1 Aivohalvaus 2 3 Ohitusleikk. 0 1 Sairaalahoito 1 7 PTCA Pallolaajennus Yhteensä 6 22

10 Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Keskimääräinen hoitokustannus liikuntaryhmällä USD ja pallolaajennetuilla USD! Siis parempi tulos, selvästi halvemmalla! MUTTA, pitää muistaa, että olivat valikoituja potilaita (stabiili sepelvaltimotauti, ei kovin paha) ei voi yleistää kaikille ko potilaille!!

11 Käypä hoito sepelvaltimotautiin: Kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja erit. sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden jälk. Kestävyysliikunta voi parantaa suoritus/toimintakykyä ja saattaa vähentää uusien sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa tehokkaammin kuin pallolaajennushoito stabiilia tautia sairastavilla.

12 1. Liikuntahoito elintapasairauksiin: Suomen suurimman tappajan, sepelvaltimotaudin, hoidossa liikunta voi olla nykyistä normaalia hoitoa halvempi ja tuloksekkaampi hoitomuoto. Taloudellisesti ajattelevan kunnan tulisi ainakin ottaa se nykyhoidon rinnalle, osin jopa tilalle. Vastaavia näyttöjä löytyy monista muistakin sairauksista.

13 2. Ennaltaehkäisy (liikunta) suuren riskin henkilöille: Työterveyshuolto ja osin terveyskeskuskin kartoittaa suuren sairastumisriskin henkilöitä. Aktiivit hoitotoimet alkavat kuitenkin vasta sairauksien varmistuttua suuren riskin henkilön ennaltaehkäisy elintapaohjauksella. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes nopeimmin yleistyvä sairaus Suomessa. Tyypin 2 diabetes on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista sairauksista sitä kannattaisi ehkäistä tehokkaasti!

14 Liikkumattomuuden lasku DM2? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaa!

15 Diabetes prevention study Monikeskustutkimus 522 (172 miestä, 350 naista) heikentyneen sokerinsietokyvyn henkilöä (IGT) Ikä keskimäärin 55-v Painoindeksi keskimäärin 31,2 Interventioryhmään arvottiin 265 ja kontrolliin 257 henkilöä

16 Interventioryhmän ohjelma: Ravitsemusohjaus (4-7 kertaa/v): >5 % pudotus painossa käytetyn rasvan määrä dieetissä alle 30 energia% SAFA (kovat rasvat) <10 energia% lisää kuituja (>15 g / 1000 kcal) Liikuntaohjaus liikuntaa >30 min / päivässä kävely, uinti, hiihto, hölkkä ohjattu kuntosaliharjoittelu

17 Kontrolliryhmän ohjelma: Saivat kirjalliset ja suulliset ohjeet ravitsemuksesta ja liikunnasta kerran vuodessa kontrollikäynnillä Ei kuitenkaan henkilökohtaista ohjausta Mutta omasivat samat tavoitteet kuin interventioryhmäläisetkin!

18 Päätulos riski sairastua: Keskimäärin seuranta-aika 3.2 vuotta Interventioryhmässä uusia diabeetikkoja 27/265 Kontrolliryhmässä uusia diabeetikkoja 59/257 Interventiolla uusia tapauksia 58 % vähemmän suuren riskin henkilöllä riski sairastua puolittui!!!

19 Tulos käytännössä: Yksikään joka saavutti 5 tavoitetta: -laihtui 5 % -<30 E% rasvoista -<10 E% kovista rasvoista -riittävästi kuituja -30 min liikuntaa/pv EI OLLUT DIABEETIKKO 3.2-v SEURANNAN AIKANA!

20 2. Ennaltaehkäisy (liikunta) suuren riskin henkilöille: Tyypin 2 diabetes on lähes täydellisesti ehkäistävissä oleva sairaus. Sen vuosikustannukset ovat 2700 M (vuonna 2007). Vastuullisesti ajatteleva kunta pyrkisi voimakkaasti edistämään suuren riskin potilaiden elintapaohjausta. Tämä toiminta olisi muutaman vuoden aikajaksolla tuottava investointi (vähemmän rahaa hoitokuluihin).

21 3. Toimet liikuttaa väestöä / kaikkia kuntalaisia: Monien suurten kansansairauksien kohdalla omat elintavat muodostavat n. ¾ kokonaisriskistä. Näitä elintapatekijöitä ovat liikunnan ohella mm. ravinto, alkoholi, tupakka, uni. Väestötasolla näihin tekijöihin vaikutetaan monella tapaa: Veropolitiikka (alko, ruuan alv, liikuntasetelit) Kuntatasolla (panostus kouluruokaan ja liikuntaan, vapaan pääsyn liikuntapaikkoihin, vanhusten ohjattuun toimintaan, pyöräteihin, jne) Suomella on näistä hyvää kokemusta Pohjois- Karjala projektista alkaen.

22 3. Kunnan tärkein liikuntapaikka?

23 3. Kunnan tärkein liikuntapaikka? Jokaisen kunnan tärkein liikuntapaikka on kevyenliikenteen väylät! Hyvät ja turvalliset kevyenliikenteen väylät on tärkein kuntalaisia liikuttava tekijä. Kevyenliikenteen väylien hyvä talviajan kunnossapito on kriittinen kuntalaisten aktiivisuuteen vaikuttava tekijä! Tekninen toimi on keskeinen terveydenedistäjä kunnissa.

24 3. Koulutoimi liikunnan edistäjänä Koulupäivän liikunnallistaminen Liikkuva koulu hankkeen tapaan Panostus hyvään kouluruokaan ja välipaloihin parasta painonhallintaa! Perheiden huomioiminen vanhempain iltojen lisäksi aktiviteettia perhekunnille (Lauantain liikuntapäivä, koko perheen kerhot, kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä) Ylipainoisten / vähän liikkuvien lasten perheiden tukeminen (räätälöidyt toimenpiteet apua tarvitseville)

25 3. Liikuntatoimi liikkeen edistäjänä Terveystoimi (esim. kuntatyöntekijöiden työterveyshuolto) toteaa elintapasairauden tai sen suuren riskin. Liikuntatoimi mahdollistaa terveystoimelle liikuntaneuvontaa ja ohjattua toimintaa (Liikkeelle hanke Helsingissä). Elintapaohjauksen toteuttaja on kunnan toinen toimija (tai kolmas sektori/yksityinen) terveydenhuollon lähetteellä!

26 3. Kulttuuritoimi liikunnan edistäjänä Kulttuuritoimen järjestämät tilaisuudet voisivat ottaa teemoja / sisältöjä terveydenedistämisestä ravitsemus, liikunta, jne Kirjastotoimi voi vuokrata / lainata sauvakävely sauvoja, askelmittareita, pulssimittareita, liikunta DVD:tä, jne materiaalia, jolla tuetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Kansalaisopisto /kirjasto yhteistyössä nuorisotoimen ja liikunnan kanssa edistämään nuorten liikuntaa (modernit, innostavat uudet lajit).

27 Liikkumattomia kohderyhmiä ja toimia Esimerkkejä ryhmistä ovat: Vähän liikkuvat (ylipainoiset) lapset (kouluterveys) räätälöidyt toimet koko perheelle kouluaika + vapaa aika! Liikkumaton / suuren diabetes-riskin aikuiset (tth löytää) elintapaohjaus & aktivointi (arjen muuttamista) + työpäivään ylösnousua ja liikettä ( pakolliset venyttelyviitoset, rappuset) Liikkumattomat elintapasairaat (terveyskeskus ja erikoissairaanhoito) elintapaohjaus & aktivointi sairaille Iäkkäät kotona ja laitoksissa asuvat, joilla heikko liikuntakyky (kotisairaanhoito ja hoitolaitokset) toimintatavan tarkistus liikettä arkeen -> Nopean säästön kohderyhmä!

28 Vähän liikkuvien ikääntyneiden kaatumisten ehkäisy kannattaa Joitakin tunnuslukuja ikääntyneiden kaatumisesta, murtumista ja laitoshoidosta. Lonkkamurtuman hinta (sairaanhoito) Suomessa on euroa ensimmäisenä vuonna. Jos lonkkamurtumapotilas joutuu laitoshoitoon kustannus kasvaa vielä eurolla. Lonkkamurtumia vuodessa kaatumisia voidaan ehkäistä: liikunta on osa toimintakyvyn parantamista. Jos 15 % lonkkamurtumista olisi ehkäistävissä sen aiheuttama säästö olisi euroa 1. vuotena. Summalla palkkaisi Suomeen n liikunnan ammattilaista (1 ehkäistymurtuma = 1 liikuttajan vuosipalkka).

29 Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihasja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus.

30 Kiitos!