Liikkumattomuuden kustannukset. Riitta Luoto UKK-instituutti

Transkriptio

1 Liikkumattomuuden kustannukset Riitta Luoto UKK-instituutti

2 Sisältö: Liikkumattomuus riskitekijänä Kiistaton ja kallis riskitekijä: mitä maksaa? Terveydenhuollon hoitopolku ja välineet? Muutamia esimerkkejä

3 Liikkumattomuus itsenäinen riskitekijä Istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010). Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa assosioituu vahvasti koulutukseen!

4 Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012 Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla henkilöillä oli 1.61-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden riski, 1.86-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski ja kertaa suurempi syöpäkuolleisuuden riski kuin enintään tunnin TV:tä katsovilla, vaikka huomioidaan liikuntatottumukset. Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla ja samalla vähintään 7 h viikossa liikkuvilla oli 1.47-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden ja 2.00-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin TV:tä päivässä katsovilla. Vähemmän istumista vai enempi liikuntaa???

5 Liikkumattomuus ja sydäntautiriski suomalaisilla- FINRISKI-tutkimus Results: During the mean 8.6 years follow-up, 195 incident CVD cases occurred. Daily overall sedentary time was independently associated with incident CVD after accounting for age, sex, education, employment status, smoking, leisure time physical activity, body mass index, hypertension and its medication and high cholesterol and its medication. Each one hour increase in sitting time per day increased the risk of CVD by 7% in the adjusted analyses (Hazard ratio 1.07, 95% confidence interval ). Daily sedentary time and risk of cardiovascular disease: the National FINRISK 2002 Study Katja Borodulin a, Anja Kärki a, Tiina Laatikainen a,b,c, Markku Peltonen a, Riitta Luoto a,d

6 Raskauden aikainen elintapaneuvonta ja kustannukset Effectiveness (means and standard deviation) measured in terms of children s birth weight, 15D, and self-evaluated health (VAS) among the intervention group, the usual-care group, and adherent women. Kolu P, Raitanen J, Rissanen P, Luoto R (2013) Cost-Effectiveness of Lifestyle Counselling as Primary Prevention of Gestational Diabetes Mellitus: Findings from a Cluster-Randomised Trial. PLoS ONE 8(2): e doi: /journal.pone

7 Elintapaneuvonta ja kustannukset UKK-instituutin NELLI- neuvolatutkimuksessa elintapaneuvonta toi merkittävää terveyshyötyä Vaikka kustannushyötyä ei saavutettu raskauden aikana eikä välittömästi raskauden jälkeen, lasten alhaisempi syntymäpaino voi tuoda yhteiskunnalle kustannussäästöä myöhemmin lasten ja äitien vähäisemmän ylipainon ja siitä aiheutuvien liitännäissairauksien kautta. Jos kaikki tutkimukseen osallistuneet äidit olisivat onnistuneet yksilöllisten elintapatavoitteiden saavuttamisessa, terveydenhuollon kustannukset olisivat pienentyneet viidenneksellä. Tutkimuksessa vain joka neljäs äiti onnistui toteuttamaan elintapamuutosten tavoitteet raskauden loppuun mennessä. Hollantilaisessa tutkimuksessa vain 16% äideistä onnistui, moni jätti tutkimuksen kesken Elintapojen muuttaminen on haastava tavoite

8 Onko liikuntaneuvonta kustannusvaikuttavaa? Vaikuttavuusnäyttö Intensiiviset interventiot lyhyitä tehokkaampia Henkilökohtainen liikuntaohjelma lisää onnistumista Perusterveydenhuollossa toteutetut interventiot voivat lisätä fyysistä aktiivisuutta Talousnäyttö Kustannusvaikuttavaa Urpo Kiiskinen, Tuulikki Vehko, Kristiina Matikainen, Sanna Natunen, Arpo Aromaa. Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki, s. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN , 2008:1

9 Liikkumattomuus maksaa!

10 Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset (2007 rahassa) milj Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet

11 Liikkumattomuuden lasku DM 2? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaa!

12 Toimenpiteet ja roolit liikkumattomuuden purkamisessa ja aktiivisuuden edistämisessä

13 Kuntatalouden raamit & terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon menot karkeasti n. 60 % kunnan menoista. Tästä ½ terveydenhuollon osuus. Terveydenhuollon osuudesta sairauksien hoitoon kuluu valtaosa rahasta. (lähes) Kaikkien yleisten ja keskeisten kansansairauksien osalta liikkumattomuus on merkittävä riskitekijä sairastumiselle. Liikkumattomuutta pitäisi siis ehkäistä ja aktiivisuutta edistää.

14 Liikkumattoman hoitopolku Hoitopolun / palveluketjun rakentaminen 1) Riskin tunnustaminen terveydenhuollossa (objektiiviset mittarit) 2) Lähete, resepti, vastaa 3) Passiivisuuden purkamisen / liikunnan lisäämisen ammattilaiset elintapavalmennusta 4) Seuranta ja riskin uudelleen arviointi Jos liikkumattomuus on keskeinen riskitekijä, sille pitää olla oma hoitopolku mietittynä!

15 Liikuntatoimijat terveystoimen tukena Terveydenhuolto (esim. työterveyshuolto) toteaa elintapasairauden tai sen suuren riskin. Liikuntatoimi tarjoaa terveystoimen asiakkaille liikuntaneuvontaa ja passiivisuuden purkamista, elintapaohjausta (Helsinki, Lahti, ym). Elintapaohjauksen toteuttaja voi olla: 1) kunnan toimija (liikunta, terveys) 2) kolmas sektori 3) yksityinen

16 Aktiivisuuden edistämisen välineitä terveydenhuollossa 1) Prosessi kuvattu ja kumppanit hankittu 2) Passiivisuuden tunnistaminen (mittari) 3) Lähete, resepti tai vastaa 4) Kirjaaminen tietokantaan jos kyse on oleellisesta riskitekijästä se kirjataan potilaskertomuksiin (omalla lehdelle ja/tai sairaskertomukseen) välttämätöntä terveydenhuollon seurannan kannalta!!! -> Kansallinen sähköinen potilasjärjestelmä auttaisi asiaa

17 Toiminnalle suuret mahdollisuudet!

18 Vähän liikkuvien ikääntyneiden kaatumisten ehkäisy kannattaa Joitakin tunnuslukuja ikääntyneiden kaatumisesta, murtumista ja laitoshoidosta. Lonkkamurtuman hinta (sairaanhoito) Suomessa on euroa ensimmäisenä vuonna. Jos lonkkamurtumapotilas joutuu laitoshoitoon kustannus kasvaa vielä eurolla. Lonkkamurtumia vuodessa kaatumisia voidaan ehkäistä: liikunta on osa toimintakyvyn parantamista. Jos 15 % lonkkamurtumista olisi ehkäistävissä sen aiheuttama säästö olisi euroa 1. vuotena. Summalla palkkaisi Suomeen n liikunnan ammattilaista (1 ehkäistymurtuma = 1 liikuttajan vuosipalkka).

19 Kuntatalouden tasapainotus liikkumattomiin panostamalla Kuntatalouden suurimpien ja nopeimmin kasvavien menojen kasvun jarruttaminen on mahdollista: 1. Ammattimaisesti toteutetulla elintapahoidolla elintapasairauksiin (jo sairastuneisiin) 2. Tarkasti kohdennetulla ennaltaehkäisyllä (elintapahoidolla) suuren riskin henkilöihin 3. Sairastavuutta voidaan vähentää ja toimintakykyä tukea terveyttä edistävällä politiikalla ja toiminnalla kunnassa/väestötasolla Kaikissa näissä terveysliikunta on keskeisesti mukana

20 Miten toimii fiksu kunta? Talouttaan hyvin hoitavan kaupungin / kunnan tulee tunnistaa eniten liikuntaa kaipaavat (eniten hyötyvät) kohderyhmät ja panostaa heihin. Näitä ryhmiä ovat: vähän liikkuvat (ylipainoiset) lapset (kouluterveys) suuren diabetes-riskin aikuiset (työterveys) elintapasairaat (terveyskeskus ja erikoissairaanhoito) iäkkäät kotona ja laitoksissa asuvat, joilla heikko liikuntakyky (kotisairaanhoito ja hoitolaitokset)

21 Terveysliikunnalla voi tasapainottaa kuntataloutta Näyttö liikunnan ja muiden elintapahoitojen vaikuttavuudesta on kiistaton. Liikunta (+ muut elintavat) kuuluu kiistatta monien sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Oikein kohdennetulla elintapahoidolla voidaan säästää lähivuosien sairaskustannuksissa. Kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida myös päätöksen/päättämättömyyden vaikutus terveyteen. Kysymys on pitkälti milloin ymmärrämme sen ottaa käyttöön ja millä tavoin!

22 Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihasja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus Unihäiriöt, kipu, jne

23 Kiitos kärsivällisyydestä!