Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Transkriptio

1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 94/ /2015 YMRAKLK Uudenmaan liitto pyytää Lohjan kaupungilta lausuntoa Uudenmaan 4. vaihe maa kun ta kaa van luonnoksesta mennessä. Ympäristö- ja raken nus lau ta kun ta antaa lausuntonsa ympäristönsuojelu- ja ra ken nus valvon ta vi ran omai sen näkökulmasta. Kaavaluonnos on nähtävillä mm. Uudenmaan liiton jäsenkunnissa ja liiton In ter net-si vus tol la saakka. Uudenmaan 4. vai he maa kun ta kaavan teemoina ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, vi her ra ken ne sekä kulttuuriympäristöt. Elinkeino- ja innovaatioteemaan liittyviä merkintöjä ei ole erikseen esitetty kaa va rat kai sus sa. Lohjan alueella ei ole logistiikka- eikä tuulivoima -teemaan liittyviä merkintöjä. Sen sijaan viherrakenne ja kulttuuriympäristö -tee maan liittyviä merkintöjä on runsaasti. Viherrakenne -teema sisältää mm. luonnonsuojelualueet ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, virkis tys alu eet, viheryhteydet, tärkeät pohjavesialueet ja arvokkaat geo lo gi set muodostumat sekä metsätalousvaltaiset ekologisesti merkittävät alueet ja ulkoilureitit. Yleistä Lohjan viherrakennetilanteesta Luontoarvojen analysoinnissa Uudenmaan liitto on käyttänyt uutta Hel singin Yliopiston kanssa kehitettyä paikkatietopohjaista Zonation -me ne tel mää arvokkaiden luontoalueiden tunnistamiseksi maakuntakaavaa varten. Mene tel män tuloksia on sitten hyödynnetty kaavatyössä luo -alueiden ra jaa mises sa. Ainakin Lohjan osalta tuloksissa on epäselvyyksiä. Niiden to del li nen tilanne tulee tarkistaa maastokäynnein. Zonation -menetelmästä on lisätietoa liitekartassa V3. Lohjalla on paljon perustettu vapaaehtoisia luonnonsuojelualueita mm. Met so -ohjelman perusteella. Ne ovat usein suhteellisen pienialaisia, nii den erikoisluonteesta riippuen. Myös Lohjan monissa yleis- ja ase ma kaa vois sa on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita alueita merkitty luonnon suo je lu alue mer kin näl lä (Luonnonsuojelualue tai luon non suo je lu lail la perustettavaksi tarkoitettu alue). Näistä monet puuttuvat maa kun ta kaa valuon nok ses ta. Lohjan alue on valtakunnallisesti katsoen avainasemassa mm. kalk ki vaikut teis ten kallioiden, perinnemaisemien ja lehtojen suojelun suhteen. Vaikka moni yksittäinen kalkkikohde on pinta-alaltaan pieni, on sen luon nonsuo je lul li nen merkitys erittäin suuri, joskus jopa ainutlaatuinen. Kohteita on kui ten kin useita kymmeniä, joten niiden kokonaispinta-ala on hyvinkin huomat ta va. Siksi kohteet on otettava mukaan maakuntakaavaan.

2 Kalkkivaikutteisilla kallioilla elää lukuisia uhanalaisia ja harvinaisia eliö la jeja, etenkin sammalia, jäkäliä ja sieniä että myös putkilokasveja. Joidenkin eliö la jien ainoa elinpaikka on Lohjalla, osalla jopa ainoa koko Fen no skandias sa. Onpa joukossa vielä tieteelle uusia ennestään tuntemattomiakin laje ja. Etenkin Lohjanjärven alueella sijaitsevat rantakalliot ja rantalehdot ovat ainutlaatuisia elinpaikkoja koko Suomessa, joiden suojelun toteutus kuu luu ehdottomasti myös Uudenmaan liiton vastuulle. Lisäksi perinnemaisemia on kaavaluonnoksessa luvattoman vähän mu kana. Perinnemaisemat ovat Suomen luontotyyppiselvityksen mukaan kaikki uhan alai sia luontotyyppejä, ja etenkin Lohjan seudulla niihin liittyy myös kalk ki vai ku tus ta ja ns. alvari -kasvillisuuden piirteitä. Siksi myös nämä ovat eri tyi sen raivokkaita koko Suomenkin näkökulmasta. Monet arvokkaat luontoalueet sijaitsevat virkistysalueeksi merkityillä alueilla tai taajama-alueilla, josta suojelu- ja luo -merkinnät puuttuvat. Kaa vakart taa tulee tältä osin täydentää. Virkistysalueet ja suojeltavaksi tarkoitetut tai jo perustetut luon non suo je lualu eet sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle varatut alueet (luo -mer kin nät) soveltuvat luontevasti yhteen ja ne täydentävät toinen toisiaan ja muodostavat usein hyviä yhtenäisiä ekologia käytäviä. Usein vir heel lises ti vieläkin ymmärretään että luonnonsuojelualueelle ei saa mennä. Luon non suo je lu alue on usein myös mitä parhainta virkistysaluetta, sillä onhan siellä myös aina jotain arvokasta nähtävää. (Risto Murto) Maakuntakaavamateriaalia löytyy seuraavista osoitteista: Uudenmaan liiton pääsivu: untakaava/kaavaluonnos Kaavamateriaalia (ei kaikkia, katso lisää Uudenmaan liiton sivuilta): akartta.pdf stus.pdf artat.pdf kinnat_ja_maaraykset.pdf Erikseen jaettavat asiakirjat - kaavakartta - selostus - liitekartat - merkinnät ja määräykset Esitys Yj Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Uudenmaan 4. vai he maakun ta kaa va luon nok ses ta kunnan ympäristöviranomaisena ja ra ken nus valvon nan kannalta seuraavan lausunnon:

3 Lautakunta pitää kyseistä 4.vaihemaakuntakaavaa hyvin merkittävänä kaava hank kee na ympäristöasioiden kannalta. Siinä käsitellään monia ym pä ristön kannalta tärkeitä asioita, kuten viherrakennetta ja kult tuu ri ym pä ris tö jä. Myös elinkeinojen, keskeisten logistiikka-alueiden ja tuu li voi ma loi den sijoittumisella on huomattavia ym pä ris tö vai ku tuk sia. Maakuntakaava on tässä suhteessa hyvin haasteellinen. Koska se ohjaa myös kunnan kaavoitusta, tulee kaavavalmistelujen ja rat kai su jen vastata myös kuntien tavoitteita. Uudenmaan 4. maakuntakaavaluonnoksen valmisteluun on liittynyt kii tet tävän paljon erilaisia selvityksiä ja tietojen hankintaa sekä tehty vuo ro vai kutus ta intressiryhmien ja kuntien edustajien kanssa. Yleis vai ku tuk sel taan kaavaluonnoksessa on Lohjan alueella pystytty si joit ta maan kaavan keskeisten tavoitteiden eri toiminnot melko hyvin ym pä ris tö vai ku tus ten kannalta. Etenkin virkistysalueet, vi her yh teys tar peet, kulttuuri- ja maisema-arvot ovat hyvin otettu huomioon. Hy vää on myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luo -mer kin näl lä. Yksityiskohtaisesti tarkasteltuna kaavaluonnoksessa on kui ten kin ympäristöasioiden kannalta muutamia hyvinkin merkittäviä puut tei ta. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole esitetty Lohjan alueelta tuu li voi mal le soveltuvia alueita, mutta Lohjan ja Salon rajalta Leppäkorven lä hei syy des tä on tuulivoimaan keskittyneessä Varsinais-Suomen tuu li voi ma vai he maa kunta kaa vas sa esitetty maakunnalliseen tuulivoiman tuo tan toon soveltuva alue. Tuulivoima on uu siu tu vaa energiaa, joten Uu den maan 4. maakuntakaavassa tuleekin sel vit tää soveltuuko myös ky sei set Lohjan puoleiset alueet tuu li voi ma la tuo tan toon. Kaavaluonnoksesta puuttuu Lohjan osalta useita jo perustettuja yk si tyismail la sijaitsevia luonnonsuojelualueita. Lisäksi kaavasta puuttuu usei ta jo voimassaolevissa ja vahvistetuissa kaupungin osa yleis kaa vois sa tai asemakaavoissa luonnonsuojelulailla suojeltavaksi esi tet ty jä kohteita. Myös monet luontoselvitysten, jotka kaikki ovat olleet kaa va val mis te li joil la käytettävänä, valtakunnallisesti tai maa kun nal li ses ti arvokkaiksi merkityt kohteet puuttuvat kaavaluonnoksesta. Nä mä kohteet on tarkistettava ja lisättävä maakuntakaavaan. Kaavaluonnoksessa on puutteita etenkin arvokkaiden kalk ki vai kut teis ten kallioalueiden, lehtojen ja perinnemaisemien huomioimisessa. Nä mä kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten eliö la jien suhteen kaikkein arvokkaimpia. Lisäksi niiden säilyminen Uu den maan liiton alueella on paljolti riippuvainen Lohjan seudun rat kai suis ta. Kaavaluonnokseen on sinisellä värillä (Luonnonsuojelualue) merkitty se kä jo voimassa olevat perustetut luonnonsuojelualueet että uudet luon non suoje lu lail la perustettavaksi tarkoitetut alueet. Maan omis ta jien oikeusturvan ja jatkotoimenpiteiden takia nämä asiat tulisi ero tel la eri merkinnöillä, joko eri väreillä tai SL ja SL-1 merkinnöillä. Tämä myös selkeyttää kaavan tulkintaa. Pinta-alaltaan pienten kohteiden poisjättämistä kaavakartassa ei voi da perustella mittakaavaongelmalla. Ratkaisu siihen on koh de mer kin tä, jota on maakuntatason kaavoissa käytetty aiemminkin. Kohteesta voi sitten olla

4 oma liitekartta tarkempine rajauksineen tai vain lii te luet te lo sekä selostus millä perusteella kohde on kaavaan valittu. Koh de mer kin nän käyttöönotto olisi myös tärkeää yksityisen maan omis ta jan oikeusturvan ja avoimuuden kannalta, koska silloin maan omis ta ja voi tarkistaa mikä on kohteen rajaus ja miksi kohde on otet tu mukaan kaavaan. Nyt se ei ole mahdollista epämääräisen luo -mer kin nän kohdalla, jonka sisälle useimmiten arvokas luontokohde si joit tu nee. Maakuntakaavassa on verraten suuriakin alueita merkitty luo -mer kin näl lä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue) mm. suu rin osa Lohjansaaresta asutuksineen päivineen. Tämä häm men tää etenkin maanomistajia. Mitä ko. alueella saa tehdä ja mitä ei? Luo -mer kin nän kaavamääräyksiä tuleekin näiltä osin tarkentaa ja esittää myös perustelut niiden rajaamiselle. Yhtenä vaihtoehtona on esittää luo -merkinnän sisälle kohdemerkinnöillä ne arvokkaat kohdat, jonka pe rus teel la luo -alueet on rajattu kaavakarttaan. Vrt. edellä. Luo -merkintöjen taustalla on ns. Zonation -analyysi, jolla on luon to ar vo jen priorisointi arvioitu. Analyysi tuottaa suhteellisen laajoja aluei ta, joiden todellisia luontoarvoja ei ole maastokäynneillä tar kis tet tu. Analyyseissa on aina omat virhemahdollisuudet. Esimerkiksi Loh jan alueella Lehmijärven itäpuoleisella ja Pohjois-Lohjan jär vi ylän kö alu eel la sijaitsevilla luo -merkintäalueilla ei kaupungin ym pä ris tö suo je lun luontotietokantojen perusteella ole laajoja merkittäviä luon to ar vo ja. Mihin ko. rajaukset perustuvat? Zonation -analyysin tu lok set tulee varmistaa maastotarkistuksin. Kaavaselostuksen mukaan luo -merkintöjä ei ole osoitettu mm. vir kis tysalueil le tai taajamavarausalueille, vaikka niissä olisikin ko. luon to ar vo ja. Esimerkiksi niitä on Lohjan alueella useitakin, kuten Pa lo nie men saarten arvokkaat kalkkikallioalueet. Tämä antaa kaa vas ta vääristyneen kuvan luontoarvojen suhteen. Virhe tulee ta sa puo li suu den nimissä korjata ja luo -merkintä tulee kattaa koko kaa va kart ta-alue riippumatta muista kaavamerkinnöistä. Kaavakarttaan tulee merkitä uusi virkistysalue Tämäkohtujärven ja An ti aisen väliselle kannakselle. Siellä on uusi virkitysaluevaraus ran ta-ase makaa vas sa ja alue on myyty Uudenmaan vir kis tys alue yh dis tyk sel le yleiseksi virkistysalueeksi. Samaisella järvialueella on suo sit tu ja melontareittejä. Niihin liittyy maa-alueilla järveltä toiselle kul ke via kulkuyhteyksiä, jotka tulee merkitä ulkoulureittimerkinnöin maa kun ta kaa va kart taan. Lisäksi edellytämme, että kaavatyössä tulee myös selvittää aivan uu sia vielä tuntemattomia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti ar vok kai ta kohteita. Tämä edellyttää siis myös maastokartoituksia. Maan käyt tö- ja rakennuslakikin edellyttää, että kaavatyössä tulee selvittää kaa va-alu een luonnonsuojelullisesti arvokkaat luontokohteet. Lohjan kau pun gin alueelle on paljon ns. valkoisia alueita, joiden luon to ar vo ja ei ole koskaan selvitetty. Ei ole oikein, että Lohjan kaupunki joutuu sit ten selvittämään myös valtakunnallisia ja maakunnallisia luon to koh tei ta omissa alemmanasteisissa kaavoitustöissään. Tämä koskee myös vanhojen luontoselvitysten päivittämistä valtakunnan ja maa kun nan tason kohteissa, jotka kuuluvat Uudenmaan liiton tehtäviin.

5 Lautakunnan mielestä ei ole tarkoituksenmukaista tässä lausunnossa tarkem min luetella mitkä kaikki arvokkaat kohteet on tarkistettava ja mis sä tehdä vielä erillisiä maastokartoituksia, joiden perusteella koh teet sitten valitaan kaavaehdotuskarttaan. Lautakunta edellyttää, että maa kun ta kaavan valmistelijat ovat vielä yhteydessä kaupungin ym pä ris tön suo je lun tulosalueen virkamiehiin asian jatkovalmistelussa. Päätös Hyväksyttiin YMRAKLK Uudenmaan liitto pyytää lausuntoa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan eh do tuk ses ta, joka on merkitty tiedoksi maakuntahallituksen kokouksessa Lausunto pyydetään toimittamaan Uudenmaan liittoon vii meistään Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu Uudenmaan liitossa vuo des ta 2013 saakka. Vaihemaakuntakaavan aikatähtäin on vuodessa vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2015 ja luon nok sen palautteen perusteella on laadittu kaavaehdotus, joka lä he tetään lausunnoille vuodenvaihteessa ja asetetaan nähtäville vuo den 2016 aikana. Tavoitteena on valmistella Uudenmaan 4. vai he maakun ta kaa va niin, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä kaavan viimeistään al ku vuo den 2017 aikana. Seuraavassa esitetään Lohjan kannalta kaavatilannetta ja siihen tehtyjä mer kit tä väm piä muutoksia ja tarkennuksia kaavaluonnokseen verrattuna. Li säk si todetaan teemoittain kaavaehdotuksen päätilanne Lohjan nä kö kulmas ta. Elinkeinot, satamat ja tuulivoima Lohjalle ei ole osoitettu logistiikka-alueita. Kaavaan on on merkattu Hangon, Koverharin ja Inkoon satamat, mikä on Lohjan kannalta tärkeä. Lohjan alueelta ei ole osoitettu maakunnallisen kokoluokan tuu li voima-aluei ta. Selvitysten perusteella kuntakaavoituksessa voidaan kuitenkin osoit taa alle maakunnallisen tason tuulivoimaa eli 1-9 voimalan ko ko naisuuk sia niille soveltuville alueille. Tämä edellyttää, että tuulivoima ei ole risti rii das sa maakuntakaavassa osoitetun muun alueidenkäytön kanssa. Luonnonsuojelualueet Kaavaehdotuksen luonnonsuojelualuevarauksista on valtaosa jo esitetty vah vis te tuis sa maakuntakaavoissa. Uusina suojelualueina esitetään val takun nal li sen suoinventoinnin Uuttamaata koskevasta aineistosta val ta kunnal li ses ti arvokkaiksi luokitellut, yli viiden hehtaarin suuruiset kohteet. Lisäk si suojelualueiden osalta on otettu huomioon osa kaavaluonnoksesta saa dus ta palautteesta, Uudenmaan liiton suorittamien maas totöi den tulokset, soidensuojelun täydennysohjelman kohteet sekä kun ta kaavoi tuk sen yhteydessä saatuja luontoinventointitietoja. Kaa va eh do tuk ses sa ei edelleenkään ole merkitty alle 5 ha kokoisia luon non suo je lu aluei ta, mutta ne on kuitenkin esitetty liitekartoissa Lohjan alueelle esitetään yhteensä 69 luonnonsuojelualuetta, joista 37 on esi tet ty myös voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Uusina esitettäviä

6 aluei ta on 32. Uusista alueista 27 on jo toteutettu luonnonsuojelulain mukai ses ti. Kaavatyöhön liittyvän luontoselvityksen (Faunatica Oy 2015) kautta mukaan tuli Lohjalta yksi uusi luonnonsuojelualuevaraus (SL -alue) Munkkaanojan-Kruo tinojan puronvarsilehdot. Valtakunnallisen suoinventointien pe rus teel la uusina suojelualuevarauksina (SL -alue) tuli Lohjalta Sam matis ta Lohnassuo, Karjalohjalta Kultsuo ja Pohjois-Lohjalta Ty ty lam pi-myl lykor pi-ka pu la sil lan kor pi. Kaavaratkaisussa kumotaan voimassa olevista maa kun ta kaa vois ta 18 luonnonsuojelualuetta, jotka ovat alle viiden heh taarin kokoisia. Näitä ovat mm Torholan luolan, Seppänsaaren luon non suo jelu alu eet. Ne on kuitenkin esitetty liitekartoilla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina eli Luo -aluei na osoitetaan lajiston, elinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien kannal ta merkittäviä,laaja-alaisia luontoalueita. Luo -alueen merkintä on tyy piltään ominaisuusmerkintä. Luo -alueet perustuvat kaavatyön pohjaksi laa ditun Zonation-analyysin tuloksiin. Menetelmää on tarkemmin selostettu kaava ma te ri aa leis sa. Zonation-analyysiin sisällytetyt luontoarvot liittyvät esimer kik si arvokkaisiin luontotyyppeihin, metsäpiirteisiin, geologisiin muo dostu miin, vesistöihin, uhanalaistietoihin ja muihin lajistotietoihin. Ominaisuusmerkintä ei määrittele alueen käyttötarkoitusta ja luo -alueella voi olla monenlaista alueidenkäyttöä. Merkintä edellyttää, että alueen suunnit te lus sa on selvitettävä tarkemmin ja otettava huomioon luonnon mo nimuo toi suu den kannalta tärkeät lajit, elinympäristöt ja ekologiset yh tey det. Alueiden käyttö on sopeutettava alueen erityisominaisuuksiin. Met sien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu metsälain säädöksiin. Met sänkäyt tö il moi tus ten käsittelymenettelyssä on metsäkeskusten otet ta va huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään sen toteuttamista. Merkin tään ei liity MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Merkinnälle ei myöskään ole annettu MRL 30 :n mahdollistamia suojelumääräyksiä. Suunnittelumääräys ei myöskään velvoita kuntaa tai muuta viranomaista ei kä maanomistajaa maakuntakaavaa toteuttavan suunnittelun aloit ta miseen. Määräys on ehdollinen niin, että se ohjaa suunnittelua vain siinä tapauk ses sa, että luo-alueella ryhdytään muuten suunnitteluun. Maa-ai nesten ottoedellytykset luo-alueella arvioidaan ja ratkaistaan maa-aineslain mu kai ses ti. Lohjan alueella on osoitettu 24 luo -aluetta, joista on laadittu erilliset koh dekor tit. Luo -alueet sijaitsevat pääsääntöisesti maa- ja met sä ta lous val tai sel la alueella. Kyläalueilla niitä on mm. Lohjansaaren ja Karstun alueella. Pohjavesialueet Kaavassa on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaat poh ja ve si alueet ja Lohjan alueella ne on tarkistettu käsittämään I ja II luokat. Vanhat III -luo kan pohjavesialueet on joko poistettu kokonaan tai nostettu II -luokkaan. Merkintänä käytetään Uudenmaan maakuntakaavassa aiemmin käytet tyä pohjavesialueen merkintätapaa.

7 Geologiset muodostumat Voimassa olevien maakuntakaavojen geologisia muodostumia täy den netään kaavaratkaisussa niiltä osin, kuin on saatu uutta tietoa vähintään maakun nal li ses ti arvokkaista kohteista. Uudenmaan maakuntakaavassa (2006) esitetyt arvokkaat geologiset muodostumat jäävät voimaan. Kaa va määräys tä on täydennetty maakunnallisesti arvokkaat mo ree ni muo dos tu mat sekä tuuli- ja rantakerrostumat. Perinnebiotoopit Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit on esi tet ty liitekartalla. Niillä ei ole oikeusvaikutuksia, joten niiden merkitys on vain infor ma tii vi nen. Perinnebiotooppikohteita on Lohjalla 56 kpl, joista noin puolet perinnebiotoopeista sijaitsee luonnonsuojelualueilla tai val ta kun nal li ses ti arvokkaissa kulttuuriympäristöissä. Näissä kohteissa pystytään pa rem min siis turvaaman myös perinnebiotooppikohteiden luontoarvot. Viheryhteystarve, ulkoilureitit, virkistysalueet ja laajat metsäalueet Viheryhteystarvemerkintä ja ulkoilureitit ovat ohjeellisia eikä niiden tarkkaa si jain tia ja kulkua ole määritelty. Ulkoilureittien pohjana ovat vanhat maakun ta kaa van reitistöt. Lohjan alueelle on osoitettu viisi uutta vi her yh teys tarve mer kin tää, joista neljä on E18 -moottoritielle toteutettuja tunneleita tai viher sil to ja. Yksi viheryhteystarvemerkintä on osoitettu kumotun vi her aluemer kin nän tilallle Paloniemen ranta-alueella. Kaavassa on osoitettu Pohjois-Loh jal le laajoja yhtenäisiä metsätalousvaltaisia alueita MLY -mer kin nällä. Ne ovat ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet ovat pääsääntöisesti kunnan, val tion tai Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistamilla alueilla. Lohjan alu eel le ei ole osoitettu uusia virkistysaluevarauksia, mutta sensijaan poistet tu kolme: Alhovuori, Paloniemen ranta (korvattu vi her yh teys tar ve mer kinnäl lä) ja Partioniemi. Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet Kulttuuriympäristöjen aluerajaukset ovat maakuntakaavatasolla yleis piir teisiä ja ne perustuvat laadittuihin selvityksiin ja inventointeihin. Ne esitetään pää osin alueellisilla ominaisuusmerkinnöillä. Muinaisjäännökset esitetään kui ten kin kokonaisuudessaan liiteaineistossa. Museovirasto on arvioinut inven toin tien kattavuuden ja se on esitetty liitekartassa. Arvioinnin mukaan Loh jan alueella esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointitilanne on huo no. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja mai se ma-alu eet) on kaavaan merkitty ominaisuusmerkinnällä val tio neu voston päätöksien mukaisin rajauksin. Ominaisuusmerkintöjä ei koske MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristöihin sisältyvät val ta kunnal li ses ti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), val ta kunnal li ses ti arvokkaat maisema-alueet ja maakunnallisesti mer kit tä vät kulttuuriympäristöt. Kulttuuriympäristön ominaisuusmerkinnän alla voi ol la

8 aluevarausmerkintöjä. Ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee ai na aluevarausmerkintä. Kulttuuriympäristön ominaisuusmerkinnän alueille ei synny tarvetta hakea maisematyölupaa. Ominaisuusmerkintöjä ei koske MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -selvityksessä (Ym pä ris tö minis te riö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992) on osoitettu Uu del lemaal le 11 maisemakokonaisuutta, joista yksi on Nummenjoen ja Pu su lanjoen viljelymaisemat. Ympäristöministeriön käynnistäneen val ta kun nal li sesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi valmistui vuonna 2013, mutta jonka kuuleminen järjestetään vuoden 2016 aikana. Pää tök sen kohteista ja niiden rajauksista tekee aikanaan valtioneuvosto. Koska asia on vielä kesken, niin tässä kaavassa ei siis esitetä uusia inventoinnin mukai sia aluerajauksia maisema-alueisiin, vaan kaavakartalla näkyvät vuo den 1995 valtioneuvoston päätöksen mukaiset alueet. Maakunnallisesti ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät kult tuu ri ym pä ris töt osoitetaan kaavassa Missä maat on mainiommat - Uuden maan kulttuuriympäristöt -selvityksen (2012) perusteella. (Risto Murto) 4. vaihemaakuntakaavan aineisto on tutustuttavissa Uudenmaan liiton netti si vuil la: Kaavaehdotuskartta: ntakaava/kaavaehdotus US_kaavakartta.pdf Liitekartat: US_liitekartat.pdf Luonnonsuojelualueet: dot.pdf Lohjan LUO-alueet: Esitys Yj Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Uudenmaan 4. vai he maakun ta kaa van ehdotuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena seuraa van lausunnon: Kuten lautakunnan luonnosvaiheen lausunnossa on todettu, 4. vai he maakun ta kaa va on ympäristöasioiden, etenkin juuri perinteellisen luon non suo-

9 je lun, virkistysarvojen ja ekologisten viheryhteyksien kannalta hyvin mer kittä vä. Kaavan valmisteluun on liittynyt kiitettävän paljon myös erilaisia sel vityk siä ja käyty vuorovaikutteista keskustelua eri intressiryhmien ja kuntien edus ta jien kanssa. Lautakunnan kaavaluonnoksesta antama lausunto on monilta osin otettu huo mi oon. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita ja voimassaolevia luonnonsuojelualueita tai niiden varauksia on lisätty. Arvokkaat perinnebiotoopit on mainittu kuitenkin vain liitekartoilla, jolloin niil lä ei ole kaavan tuottamia oikeusvaikutuksia. Se on edelleen selvä puute. Lautakunta muistuttaa, että Suomen uhanalaisista eliölajeista noin 23 % elää perinnebiotoopeilla, siksi ne olisivat tärkeitä merkitä kaavakarttaan. Alle 5 ha kokoiset luonnonsuojelualueet (SL -merkintä) on esitetty lii te kartoil la, mikä on selvä parannus. Lautakunta uudistaa kantansa, että vas taavas ti myös kaikki alle 5 ha:n kokoiset valtakunnallisesti ja maa kun nal li ses ti arvokkaat luontokohteet, mm. erittäin arvokkaat kalkkikalliot, esitettäisiin myös vähintään liitekartoilla, mutta lautakunnan aiemmin esittämä koh demer kin tä itse kaavakarttaan olisi kuitenkin kaikkein selkein ja parempi ratkai su. Lautakunta pitää hyvänä, että luo -alueista on tehty yksityiskohtaiset kohde kor tit, joissa on selitetty luo -alueiden rajauksien perusteita, niiden luonto ar vo ja. Lautakunta pitää tärkeänä, että luo -alueet säilyvät kaa va kar tassa, mutta olisi aiemman lausuntonsa mukaan toivonut, että niiden luon to arvo ja olisi tarkistettu maastoselvityksin, mikä olisi ollut maanomistajan oikeus tur van kannalta parempi ratkaisu. Tällöin luo -alueiden rajaukset tarken tui si vat koskemaan vain arvokkaita luontokohteita. Nyt niiden rajausten si sään jää mm. asutusta ja peltoja. Lautakunta myös uudistaa esityksensä, että luo -merkintöjä tulee rajata myös virkistysalueille, jos niissä on merkintään yltäviä luontoarvoja. Lisäksi kaa va kart taan tulee merkitä uusi virkistysalue Tämäkohtujärven ja An ti aisen väliselle kannakselle, joka on myyty Uudenmaan vir kis tys alue yh dis tyksel le yleiseksi virkistysalueeksi. Samaisella järvialueella on suosittuja melon ta reit te jä. Niihin liittyy maa-alueilla järveltä toiselle kulkevia kul ku yh teyksiä, jotka tulee myös merkitä ulkoilureittimerkinnöin maa kun ta kaa va karttaan. On hyvä, että maakuntakaavatyössä on tehty luontoselvitys, mutta sen laajuus oli varsin suppea, mm. luo -kohteet olisivat vaatineet maas to tar kis tuksia. Nyt niiden selvittäminen jää alempiasteisten kaavatöiden yhteyteen eli käytännössä kunnalle. Lautakunta esittää, että luontoselvityksiä täy den nettäi siin vielä tulevan maastokauden aikana. Muutosesitys Jäsen Sakari Kataja esitti seuraavan muutosesityksen: Lausunnosta poistetaan lause: Lautakunta uudistaa kantansa, että vastaavasti myös kaikki alle 5 ha:n kokoi set valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet, mm. erittäin arvokkaat kalkkikalliot, esitettäisiin myös vähintään lii te kar toil la,

10 Esittelijän muutettu päätösesitys mutta lautakunnan aiemmin esittämä kohdemerkintä itse kaavakarttaan olisi kuitenkin kaikkein selkein ja parempi ratkaisu. Muutosesitys raukesi, koska se ei saanut kannatusta. Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Uudenmaan 4. vai he maakun ta kaa van ehdotuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena seuraa van lausunnon: Kuten lautakunnan luonnosvaiheen lausunnossa on todettu, 4. vai he maakun ta kaa va on ympäristöasioiden, etenkin juuri perinteellisen luon non suoje lun, virkistysarvojen ja ekologisten viheryhteyksien kannalta hyvin mer kittä vä. Kaavan valmisteluun on liittynyt kiitettävän paljon myös erilaisia sel vityk siä ja käyty vuorovaikutteista keskustelua eri intressiryhmien ja kuntien edus ta jien kanssa. Lautakunnan kaavaluonnoksesta antama lausunto on monilta osin otettu huo mi oon. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita ja voimassaolevia luonnonsuojelualueita tai niiden varauksia on lisätty. Arvokkaat perinnebiotoopit on mainittu kuitenkin vain liitekartoilla, jolloin niil lä ei ole kaavan tuottamia oikeusvaikutuksia. Se on edelleen selvä puute. Lautakunta muistuttaa, että Suomen uhanalaisista eliölajeista noin 23 % elää perinnebiotoopeilla, siksi ne olisivat tärkeitä merkitä kaavakarttaan. Alle 5 ha kokoiset luonnonsuojelualueet (SL -merkintä) on esitetty lii te kartoil la, mikä on selvä parannus. Lautakunta uudistaa kantansa, että vas taavas ti myös kaikki alle 5 ha:n kokoiset valtakunnallisesti ja maa kun nal li ses ti arvokkaat luontokohteet, mm. erittäin arvokkaat kalkkikalliot, esitettäisiin myös vähintään liitekartoilla, mutta lautakunnan aiemmin esittämä koh demer kin tä itse kaavakarttaan olisi kuitenkin kaikkein selkein ja parempi ratkai su. Lautakunta pitää hyvänä, että luo -alueista on tehty yksityiskohtaiset kohde kor tit, joissa on selitetty luo -alueiden rajauksien perusteita, niiden luonto ar vo ja. Lautakunta pitää tärkeänä, että luo -alueet säilyvät kaa va kar tassa, mutta aiemman lausuntonsa mukaan esittää, että niiden luontoarvoja on tarkistettava maastoselvityksin, mikä olisi maanomistajan oikeusturvan kan nal ta parempi ratkaisu. Tällöin luo -alueiden rajaukset tarkentuisivat kos ke maan vain arvokkaita luontokohteita. Nyt niiden rajausten sisään jää mm. asutusta ja peltoja. Lautakunta myös uudistaa esityksensä, että luo -merkintöjä tulee rajata myös virkistysalueille, jos niissä on merkintään yltäviä luontoarvoja. Lisäksi kaa va kart taan tulee merkitä uusi virkistysalue Tämäkohtujärven ja An ti aisen väliselle kannakselle, joka on myyty Uudenmaan vir kis tys alue yh dis tyksel le yleiseksi virkistysalueeksi. Samaisella järvialueella on suosittuja melon ta reit te jä. Niihin liittyy maa-alueilla järveltä toiselle kulkevia kul ku yh teyksiä, jotka tulee myös merkitä ulkoilureittimerkinnöin maa kun ta kaa va karttaan.

11 Päätös Hyväksyttiin On hyvä, että maakuntakaavatyössä on tehty luontoselvitys, mutta sen laajuus oli varsin suppea, mm. luo -kohteet olisivat vaatineet maas to tar kis tuksia. Nyt niiden selvittäminen jää alempiasteisten kaavatöiden yhteyteen eli käytännössä kunnalle. Lautakunta esittää, että luontoselvityksiä täy den nettäi siin vielä tulevan maastokauden aikana.