Biologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin

Transkriptio

1 Biologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät

2 Sisältö Tausta Vesienhoidon tarpeet Tarkkailuaineistoa vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja vesienhoidonsuunnitteluun Eri eliöryhmät Elyjen kokemuksia Muun aineiston käyttö tarkkailussa (Iisalmen reitti case) SATU MAARIA KARJALAINEN, SYKE

3 Tausta Seuranta (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 2. luku 9 ( /1593) Vesienhoitoalueella pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laatimat vesien seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella ja liitetään vesienhoitosuunnitelmaan. Seurantaohjelmaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon toiminnan harjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu. SATU MAARIA KARJALAINEN, SYKE

4 Vesienhoidon tarpeet Säästöpaineet ympäristöhallinnossa >> vesistötarkkailujen hyödyntäminen vesienhoidon seurantaohjelmassa on kasvanut SATU MAARIA KARJALAINEN, SYKE

5 VPD:n edellyttämä tilan arviointi -EU:n prioriteettiaineet Hydrologismorfologiset laatutekijät Ekologinen tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Makrofyytit ja fytobentos -Pohjaeläimistö -Kalasto Pintaveden tila Fysikaaliskemialliset laatutekijät -Yleiset olosuhteet -Pilaavat aineet Kemiallinen tila

6 Tarkkailuaineistoa vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja vesienhoidon suunnitteluun 6

7 Vesistöjen tila luokitellaan kuuden vuoden välein Viimeisin luokittelu v Suurin osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomainen tai hyvä (järvistä 85 %, jokivesistä 65 %) Uudet ekologisen tilan luokitukset tulossa v

8 Pintavesien ekologisen tilan luokittelu Vesipuitedirektiivi v Tavoitteena vesien hyvä tila Määräytyy ensisijaisesti vesien ekologisten laatutekijöiden perusteella Biologiset laatutekijät Planktonlevät, pohjan piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat Fysikaalis-kemialliset tekijät Kokonaisravinteet, hydro-morfologia Riku Lumiaro/YHA Kuvapankki Reija Jokipii/YHA Kuvapankki Satu Maaria Karjalainen Satu Maaria Karjalainen 8

9 Mitkä vesistöt on luokiteltu? 9

10 Mitä tietoa vesikartasta löytyy? 10

11 Vesikartasta löytyy Vesikartan aihealueet: Pintavesien tila ja seuranta Pohjavedet Vesien ominaispiirteet ja erityisalueet Tilaa heikentävä toiminta Kunnostus Luokittelu Ekologiset tilat Pintavesityypit Kemialliset tilat Ekologisen tavoitetilan saavuttaminen 11

12 12

13 SYKEn avoin tieto - palvelu 13

14 SYKEn avoin tieto -palvelu YH:n tietojärjestelmissä tietoa Vesivaroista Pintavesien tilasta Pohjaeläimet Kasviplankton Pohjavesistä Eliölajeista Ympäristön kuormituksesta Alueiden käytöstä Ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja PUUTTUVAT REKISTERIT Vesikasvit Pohjan piilevät Herttatietojärjestelmässä vesienhoidon 2. suunnittelukauden aineisto vesistöjen ekologisesta tilasta 14

15 SYKEn avoin tieto -palvelu Palvelusta voi hakea mm. Yksittäisen järven tarkempia luokittelutietoja laatutekijä- ja muuttujakohtaisesti 2. suunnittelukauden luokittelutiedot 3. kauden luokittelutiedot tulevat järjestelmään vuoden 2019 aikana 15

16 Satu Maaria Karjalainen Biologisen seurannan ohjeistukset FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten _seurantamenetelmien_ohjeet. Käyttö velvoitetarkkailussakin toivottavaa, jos mahdollista Tällöin tuloksia voidaan käyttää ekologisen tilan luokittelussakin 16

17 Kasviplankton (1/7) Pohjoismaissa ei käytetä kasviplanktonia jokien tilanarvioinnissa > perusteltu myös komissiolle. Järvissä kvantitatiiviset kasviplanktonin määritystulokset ovat käytettävissä rekisteristä, kun tallennettu sinne suoraan laskentaohjelmasta tai viety myöhemmin Perusedellytys tiedon tallentamiselle Hertan kasviplanktonrekisteriin: analyysi tehty SYKEn edellyttämällä nk. laajalla laskentamenetelmällä, joka noudattaa CEN-standardia Rannikon kasviplanktontuloksissa laskennassa on lisäksi huomioitava Helcomilta tulevat lisävaatimukset, mm. merilajien laji- ja kokoluokkien 17 osalta (nk. Helcom-PEG (=Phytoplankton Expert Group) lista)

18 Kasviplankton (2/7) Lisäedellytys tulosten käytölle on myös se, että laskija on osoittanut pätevyytensä kasviplanktonanalyysiin lajimäärityksen pätevyyskokeilla. Rekisterissä olevat kasviplanktontulokset ovat mukana VHStyössä esim. SYKEn Ekolas-hankkeen indeksilaskennassa 3. luokittelukierroksen indeksiarvoja varten. Jos kvantitatiivinen laskentatulos ei päädy rekisteriin, se ei välttämättä päädy ELYjen tietoon ja käytettäväksi tilanarvioinnissa. Jos näyte on laskettu muulla tavalla (esim. "kevyemmällä" menetelmällä), tulos ei päädy rekisteriin eikä sitä voi käyttää indeksilaskennassa. 18

19 Kasviplankton (3/7) VPD edellyttää, että kasviplanktonin laatutekijä huomioi kasviplanktonin kokonaismäärän, yhteisökoostumuksen sekä sinileväkukintojen intensiteetin ja esiintymistiheyden. Suomessa järvien kasviplanktonin laatutekijällä on neljä muuttujaa, jotka kaikki ovat herkkiä rehevöitymispaineelle. Muuttujat ovat kasviplanktonin kokonaisbiomassaa kuvaavat a-klorofylli kasviplanktonin kokonaisbiomassa (kvantitatiivisesta mikroskopoinnista), Sinilevärunsautta kuvaavat haitallisten sinilevien %-osuus kokonaisbiomassasta (mikroskopoinnista), kasviplanktonin yhteisömuuttuja TPI-indeksi (mikroskopoinnista; alun perin ruotsalainen indeksi, joissa avainlajeilla on annettu tot-p:n suhteen indikaatioarvo; eli karuus-rehevyys akseli). 19

20 Kasviplankton (4/7) Edellä mainituista neljästä muuttujasta lasketaan järvien kasviplanktonluokittelutekijälle mediaaniarvo luokittelua varten Syy mediaanin laskennalle on mm. haitallisten sinilevien %-osuuden ELS voi olla suuri (hyvää tilaa osoittava) rehevässäkin järvessä, jos sinilevää ei järvessä esiinny. käytössä on kaksi muuttujaa kokonaisbiomassalle, koska sinilevä- tai piilevärunsaassa tilanteessa klorofylli ei aina kuvaa kokonaisbiomassan määrää klorofylliä ja kokonaisbiomassaa kasvattaa monissa humusjärvissä limalevä (Gonyostomum semen), joka ei vaikuta TPI-indeksin tulokseen Kaikki järvestä saatava kasviplanktondata kannattaa hyödyntää painottamatta mitään tiettyä muuttujaa 20

21 Kasviplankton (5/7) Luokittelussa asiantuntija-arvion rooli lisääntyy tilanteissa, joissa esim. ELYn luokittelijalla on lisätietona esim. kesän levätiedotuksen kautta sinileväkukinnoista. 3. luokittelukierrosta varten käyttöön tulevat, aiempaa selvästi kattavammat kaukokartoituksen (satelliittidata) klorofyllitiedot rannikolta ja järvistä (luokittelijoiden käytössä TARKKA ja STATUS palvelujen kautta) Näitä ei vielä huomioida Vemu-järjestelmässä laskennallisen tilan laskennassa, mutta ELYt voivat hyödyntää asiantuntija-arviona. a-klorofylli järvi-vesimuodostumista, joiden keskisyvyys > 3m, pinta-ala > 50 ha ja digitaalinen syvyysaineisto olemassa (katetaan 46 %, pinta-alana 87 %) Luokittelua tukevina näkösyvyys, sameus, humus Vain pienet ja matalat järvet jäämässä pois. Tarkoittaa isoa parannusta alueelliselle kattavuudelle 21

22 Kasviplankton (6/7) Järvien kasviplanktonmuuttujat eivät ole herkkiä happamuudelle Esim. kaivosvesissä voi luokittelija kuitenkin halutessaan arvioida tiettyjen happamuudelle sietokykyisten kasviplanktonindikaattorilajien esiintymistä Happamoitumisaspekti tulee todennäköisesti paremmin ilmi pohjan piilevien avulla. Satu Maaria Karjalainen 22

23 Kasviplankton (7/7) Ely-keskukset linkittävät edustavat kasviplanktonhavaintopaikat vesimuodostuman seurantapaikkaan, jolle lasketaan luokitteluindeksit Luokittelussa velvoitetarkkailutulosten hyödyntämisen edellytys on laadukas analyysi ja raportointi raportointipuolella on ollut suurta vaihtelua mm. kasviplanktonin osalta Lisätietoja Marko Järvinen/SYKE 23

24 Pohjaeläimet POHJE-rekisteristä viedään kaikki vesimuodostumiin liittyvät pohjaeläintulokset luokitteluun, mikäli näytteet järven syvännepaikasta järven kivikkolitoraalista joen koskipaikasta Elyjen luokittelijat linkittävät edellytykset täyttävät havaintopaikat vesimuodostuman seurantapaikkaan Välisyvyydestä otetut syvännenäytteet eivät mukana luokittelussa SYKEn vertailukokeet! Kirsti Leinonen, 24

25 Kalat tunnettava kalastettava alue jos nousueste sähkökalastuspaikan alapuolella, on turha kalastaa sen yläpuolella paikalliset monesti tietävät, jos johonkin ojaan ei nouse kalaa esim. happamuuden takia (alunamaa-alueet) 25 Kirsti Leinonen

26 Vesikasvit (1/2) Järville ohjeistukset ja laskentalomakkeet saatavilla YH:n verkkosivulta Kartoitusaineistoa saa lähettää tallennettavaksi YH:n aineistoihin tilaajan toiveen mukaisesti, jos tehty päävyöhykelinja-menetelmällä Minna Kuoppala/SYKE Jokivesikasvilaskenta on olemassa, mutta ekologisen tilan laskenta puuttuu tällä hetkellä Eri järviltä vesikasvillisuuden ilmakuvatulkintoja ohjeistuksineen tulossa (Antti Kanninen ym., julkaistaan loppuvuonna 2018), tulossa avoimena datana > pystyy seuraamaan kasvittumisastetta 26

27 Vesikasvit (2/2) Tulee miettiä vesikasvillisuuden herkkyyttä kuormitukselle pitkien kuormitustrendien seurannassa parhaimmillaan ei sovi lyhytaikaisten kuormitusten seurannassa (esim. kaivosvesissä) 27 Satu Maaria Karjalainen

28 Pohjan piilevät (1/3) Vain kivillä kasvavia piileviä voidaan käyttää ekologisen tilan luokituksessa Satu Maaria Karjalainen

29 Kuva Antti Haapala Kuva Satu Maaria Karjalainen Pohjan piilevät (2/3) Luonnonalustojen puuttuessa kivikorit tms. Vietävä avovesikauden alussa kohteille, vähintään 6 viikon altistus Kelluvan korin teko-ohje:

30 Pohjan piilevät (3/3) Pohjan piilevien julkisen rekisterin puuttuessa Ympäristöhallinnossa tarkkailujen ja seurantojen piilevätulokset tallennetaan Omnidiatietokantaan SYKE/Oulussa Maastolomakkeet ja tulokset voi toimittaa prn-muodossa Satu Maaria Karjalaiselle/SYKE Voi pyytää tuloksia paikoittain/alueittain NorBAF-vertailukokeet lajistomäärityksessä!

31 Haasteita tarkkailuaineistojen käytössä luokittelua(kin) varten Ely-keskusten huomioita biologisiin näytteisiin liittyen (1/3) Näytteiden lähettäminen näytteiden oikea osoite biologisten näytteiden lähetystiedot ovat puutteelliset (näyte/tilaustiedot) näytepullot pakattava pysty-asentoon > vaaka-asennosta näyte lähetyslaatikon pohjalle näytteet lähetettävä samalla kun ilmoitus lähtevästä tavarasta 31

32 Haasteita tarkkailuaineistojen käytössä luokittelua(kin) varten Ely-keskusten huomioita biologisiin näytteisiin liittyen (2/3) Näytteenottojen ja niiden taustietojen tallennus rekisteriin saman tien Maastolomakkeiden huolellinen täyttö >> tietoa tarvitaan asiantuntija-arviossa mm. luokittelussa Piilevänäytteiltä puuttuu maastohavaintolomakkeita tai tiedot lähetetään pohjaeläinmaastolomakkeella, joka ei sisällä kaikkea piilevänäytepaikasta kaivattua tietoa >> lomakkeiden yhdistäminen SYKEssä 32

33 Haasteita tarkkailuaineistojen käytössä luokittelua(kin) varten Ely-keskusten huomioita biologisiin näytteisiin liittyen (3/3) Huolellisuus rekistereihin vienneissä edistää velvoitetarkkailutulosten hyödyntämistä mm. luokittelussa Tulosten vienti sovitusti rekistereihin >> edellytyksenä luokittelukäytössä, osaltaan lisää hyvää laatua ja laadun varmennusta. Tulosten tallennus oikeisiin kohtiin Esim. tallennettu POHJE-rekisterissä väärälle joenpohjalle vs. maastolomaketiedot 33

34 Muun aineiston käyttö tarkkailussa (Iisalmen reitti case) 34

35 Muun aineiston käyttö vesistötarkkailun raportoinnissa Vesistöjen velvoitetarkkailujen kehittämishankkeessa (OHKE) tarkasteltiin aiemmassa tutkimuksessa esille tulleita tarkkailuohjelmien ja tarkkailun toteutuksen kehittämistarpeita Iisalmen reitin alue: maatalousvaltainen ja siten haasteellinen esimerkkialue pistekuormituksen vaikutusten tunnistamiselle ja sen erottamiselle taustakuormituksesta. SATU MAARIA KARJALAINEN, SYKE

36 Muun aineiston käyttö vesistötarkkailun raportoinnissa: Iisalmen reitti case Asiaa lähestyttiin kolmesta näkökulmasta: 1. Hajakuormituksen määrän ja ajallisen vaihtelun tarkentaminen Vemala-malliin tilastollinen työkalu, jonka avulla voidaan suunnata vesinäytteenottoa niille paikoille ja niihin ajankohtiin, jotka yhdessä VEMALA-mallinnuksen kanssa antavat mahdollisimman kustannustehokkaasti nykyistä tarkemman kuvan veden laadun vaihtelusta ja kehityksestä sekä eri kuormituslähteiden vaikutuksesta siihen. Tehtiin arvio havaintopaikkojen tärkeydestä vedenlaadun mallintamisen kannalta SATU MAARIA KARJALAINEN, SYKE

37 Muun aineiston käyttö vesistötarkkailun raportoinnissa: Iisalmen reitti case Asiaa lähestyttiin kolmesta näkökulmasta: 2. Tarkkailun ja seurannan yhteisraportointi Iisalmen reitin keskusjärvien lähialueella. Alue on maa- ja metsätalouden vaikutusseurannan (MaaMet-seuranta) painopistealueita Pohjois-Savossa, joten testaus painottui hajakuormituksen vaikutusten huomioonottoon velvoitetarkkailun raportoinnissa. Tarkastelu tuki sekä tarkkailuvelvollisten toimijoiden vesistövaikutusten arviointia että yleistä vesien tilan arviointia Tarkasteluun voidaan liittää tarkastelualueen koko aineisto (velvoitetarkkailu, kuntien seuranta, MaaMet-seuranta, muu hallinnon seuranta). Näytteenottorotaation synkronointi samoihin vuosiin edelleen lisäisi yhteisraportoinnin vaikuttavuutta

38 Muun aineiston käyttö vesistötarkkailun raportoinnissa: Iisalmen reitti case Asiaa lähestyttiin kolmesta näkökulmasta: 3. Asiakaskysely hajakuormitussektorin kokemuksista Iisalmen reitin tilasta, odotuksista vesien tilan seurannasta ja siitä tiedottamisesta sekä maksuhalukkuudesta seurannan taloudellisen tukemisen osalta. Kyselyn tuloksena maa- ja metsätalousyrittäjien valmius osallistua vesistöseurantojen toteutukseen ja kustannuksiin oli rohkaisevaa, sillä 55 % vastanneista oli valmis pieneen tai hieman tuntuvampaan maksuun vesien tilan seurannan lisäämiseksi. Vastaajien määrä oli vain viitisen prosenttia kyselyn kohdekunnissa sijaitsevien maa- ja metsätilojen määrästä. 38 Kyselyyn vastanneet saattoivat olla keskimääräistä kiinnostuneempia vesistöasioista

39 Raportin yhteenveto Punnitaan yhteisen raportoinnin etuja ja haittoja suhteessa yhteistarkkailuun Laajennetaan raportoinnin kohdealueen tulosaineiston kattavuutta Pidetään yllä tarkkailuja seurantaohjelmien tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta Lisätään tarkkailujen joustavuutta ja mahdollisuuksia uusille menetelmille Osoitetaan tarkkailujen laatu Kehitetään raportointia sekä tulosten saatavuutta ja hyötykäyttömahdollisuuksia edelleen Hajakuormitussektorin kustantama osio Iisalmen reitin seurantaan/tarkkailuun joukkorahoituskokeilu 39

40 Yhteistyöllä kohti vesistöjen parempaan tilaan! Kiitos mielenkiinnostanne! 40