RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019"

Transkriptio

1 RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE YHTEYSHENKILÖT: Kansallinen koordinaatio: SYKE/ Merikeskus: Pirkko Kauppila, puh SYKE / Merikeskus: Kari Kallio kari.y.kallio@ymparisto.fi (kaukokartoitus) Alueellinen koordinaatio: Lapin Ely-keskus: Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ely-keskus.fi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus: Mirja Heikkinen mirja.heikkinen@ely-keskus.fi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus: Hans-Göran Lax hans-goran.lax@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen Ely-keskus: Janne Suomela janne.suomela@ely-keskus.fi Uudenmaan Ely-keskus: Mikaela Ahlman mikaela.ahlman@ely-keskus.fi Kaakkois-Suomen Ely-keskus:Jouni Törrönen jouni.torronen@ely-keskus.fi 1. Tausta Rannikkovesien vedenlaadun seuranta käynnistyi alun perin Vesihallituksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyönä noin 30 havaintoasemalla vuonna Rannikkovesien kansallista seurantaa on perinteisesti toteutettu ympäristöhallinnon alaisuudessa: harvan näytteenoton havaintoasemilla1979 lähtien ja intensiivisen näytteenoton havaintoasemilla vuodesta 1983 lähtien. Rannikon vedenlaadun seuranta on nykyisin osa merenhoidon kokonaisvaltaista suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu sekä meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY) että vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa vesipuitedirektiivin mukaista strategiaa kutsutaan vesienhoitosuunnitelmaksi ja meristrategian mukaista strategiaa merenhoitosuunnitelmaksi. Rannikkovedet kuuluvat molempien direktiivien toimeenpanon piiriin. Suomen rannikkovesien ja avomeren seurannat on koottu yhdennetyksi meriseurantaohjelmaksi, joka esitellään yleisemmin Suomen merenhoidon seurantakäsikirjassa ( FI/Meri/Itameren_tilan_seuranta). Rannikkovesien vedenlaadun seuranta jakautuu siinä kolmeen osaan: (i) vesipatsaan fysikaaliseen seurantaan, (ii) vesipatsaan kemialliseen seurantaan ja (iii) kasviplanktonin pigmenttien seurantaan. Fysikaalinen seuranta on osa vesipatsaan monimuotoisuuden seurantaa. Vesipatsaan kemiallinen seuranta ja kasviplanktonin pigmenttien seuranta liittyvät puolestaan rehevöitymiseen. Rannikkovesien vedenlaatua seurataan kaikkiaan 214 havaintoasemalta, jotka voidaan seurannan intensiivisyyden perusteella jakaa intensiiviasemiin ja kartoitusluonteisiin asemiin. Intensiiviasemilla näytteitä otetaan (7) kertaa vuodessa, kun taas kartoitusluonteisilla asemilla käydään 1-4 kertaa vuodessa. Seurannan intensiivisyys vaikuttaa mm. näytteenoton ajankohtaan ja tiheyteen, vertikaalisten näytteiden määrään, näytesyvyyksiin ja siihen, mitä määrityksiä erityyppisiltä havaintoasemilta tehdään. Osa asemista palvelee kaukokartoitustarpeita siten, että näytteiden tuloksia käytetään kaukokartoitustulkintojen validointiin. Tämä ohjeistus keskittyy vedenlaadun näytteenoton yksityiskohtiin, jotka koskevat rannikkovesien fysikaalista, kemiallista ja kasviplanktonin pigmenttien seurantaa. Ohjeistus annetaan erikseen in- 1

2 tensiiviasemille ja kartoitusluonteisille asemille. Lisäksi kaukokartoitukseen liittyvät määritykset käsitellään erikseen. Vedenlaadun seurantatulokset tallennetaan ympäristöhallinnon HERTTArekisteriin. 2. Intensiiviasemat Havaintoasemat ja näytteenottosyvyydet Pitkäaikaismuutosten intensiiviseurantaan kuuluu kaikkiaan19 havaintoasemaa, joita seurataan (7) kertaa vuodessa (Taulukko 1). Kolme näistä havaintoasemista on ns. puoli-intensiiviasemia, joilla näytteenottotiheys on 7 kertaa vuodessa. Havaintoasemat syvyys- ja sijaintitietoineen on lueteltu liitetaulukossa Rannikon_vedenlaatuasemat.xls. Intensiiviasemilla otetaan vertikaalinäytteet fysikaalisia ja kemiallisia määrityksiä varten. Näytteenottosyvyydet on lueteltu havaintopaikkataulukossa. Erityisesti tulee huomata, että näytteenottokerran kokonaissyvyys on joka kerta kirjattava muistiin, koska tietoa tarvitaan analyysituloksia tulkittaessa. Kaukokartoitustyön kannalta on tärkeää kirjata näytteenottopäivämäärän yhteydessä lisäksi kellonaika ja huolehdittava, että se tallennetaan myös rekisteriin. Kasviplanktonin a-klorofylli määritetään kokoomanäytteestä. Kokoomanäytteen syvyys on kaksi kertaa näkösyvyys. Näyte kootaan 4-6 nostosta mahdollisimman tasaisin välein ja niin, ettei vettä oteta alarajan alapuolelta. Yleisohje on että näyte kootaan seuraavasti: Jos näkösyvyys (m) Väh. 4,1 3,1 4,0 0, 2, 4, 6 ja 8 m 2,1 3,0 0, 2, 4 ja 6 m 1,1 2,0 0, 1, 2, 3, ja 4 m Alle 1,0 0, 0.5, 1, 1.5 ja 2 m Näyte kootaan seuraavista osanäytteistä 0, 2, 4, 6, 8 ja 10 m Osanäytteiden kokoamissyvyys määräytyy näkösyvyyden mukaan jokaisella näytteenottokerralla erikseen Näytteenottoaikataulu Taulukoon 1 on koottu yhdennetyn meriseurantaohjelman mukaiset näytemäärät ja ajankohdat, jotka on tarkoitus päivittää tähän ohjeeseen kesän 2015 aikana sen jälkeen, kun seurannan karsimisista on sovittu. Intensiiviasemien näytteenoton ajankohdat on sovitettu ottamalla huomioon aseman sijainti ja sen vaikutus vedenlaadun muuttujien kausivaihteluun. Biologiset määritykset (a-klorofylli) tehdään yleensä avovesikaudella (taulukossa sinisellä), mutta biologisten näytteiden frekvenssi tulee kuitenkin suunnitella niin, että tuotannon nollatilanne voidaan todeta sekä keväällä että syksyllä. ahden ja Saaristomeren alueella biologiset näytteet otetaan myös talvella, ellei meri ole pysyvästi jäässä. Kaikki näytteet tulee näytteenoton jälkeen säilyttää kannellisessa kylmälaukussa, jonka lämpötila pidetään n. + 4 C. Näytemäärät / kk Vastuu- I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yht Huom. ELY PERÄMERI LAP

3 LAV4 Hailuodon PPO ed int.asema Kokkolan EPO edusta K-B Vavy-19 EPO Storbådan Vav-11 V-4 EPO Kylmäpihl lä VAR * 435 (L25) Brändö 100 VAR intensiivias Nau 2361 Seili intens VAR Turun yliop. Korp 200 VAR A Utö intens UUS-23 Längden Norra Sådö 43 UUS-10A Länsi-Tonttu UYK-3 Sipoonselkä UUS-15 Porvoo 55 Ängsön Kyvy-1 Vehkaluoto 355 Tammio 356 Haapas Kyvy-11 Huovari Kyvy-8a UUS Tvärminnen eläintiet. asema, A UUS UUS M, Helsingin kaup. UUS M UUS M KAS M KAS M KAS M KAS M, A KAS M Taulukko 1. Näytteidenottoajankohdat ja näytemäärät rannikon intensiiviasemilla ja puoli-intensiiviasemilla. ahdella osa kesän 2015 näytteenotosta tehdään Muikun tutkimusmatkan yhteydessä (M). Osa näytteenotosta tehdään yhteistyönä konsulttien tai yliopiston kanssa (mm, Helsingin kaupunki, Turun yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema). Lisäksi Aranda vierailee COMBINE -ohjelmansa mukaisesti tietyillä asemilla tai lähiasemilla (A). Sinisellä koskevat ajankohdat koskevat fysikaalis-kemiallisten näytteiden lisäksi myös kokoomanäytteitä, joista määritetään a-klorofylli. Avovesikaudella otetaan biologiset näytteet a-klorofyllianalyysejä varten. Biologisten muuttujien analysointi aloitetaan keväällä ennen tuotantokauden alkua ja lopetetaan syksyllä aikaisintaan marraskuussa. Poikkeuksena ovat itäisen ahden kaksi "puoli-intensiiviasemaa", joilla näytteenottoa on harvennettu Määritykset 3

4 Näytteenotto pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään siten, että ph, epäorgaaniset ravinteet ja a-klorofyllin suodatus tehdään laboratorioissa samana päivänä kuin näytteenotto. Ryhmä CW-A (Vertikaalinäytteet, liite Rannikon_vedenlaatu_analyysiryhmat.xls) näkösyvyys -- lämpötila TEMP;; suolaisuus SAL;;CN happipitoisuus O2D;;TI hapen kyllästysaste O2S;;TI sameus TURB;;TUA ph PH;;EL väriluku CNR;;CM kokonaistyppi NTOT;D12;SP NO2-N + NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP kokonaisfosfori PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP SIO2 SIO2;;SP Ryhmä CW-B (pinnasta ja pohjan läheltä) Fe FE;D11;SP Ryhmä CW-C (vain 1 ja 10 m syvyydestä) TOC TOC;;IR Ryhmä CW-D (kokoomanäyte) a-klorofylli CP;E12;SP Ryhmä CW-E (kaukokartoitus) absortiokerroin 400 nm absortiokerroin 750 nm kiintoaine (k-a) ABSCA;F4;SP SS;F4;GVS 3. Kartoitusasemat Havaintoasemat ja näytteenottosyvyydet Yhteensä 117 rannikon kartoitusasemalla vedenlaatua seurataan 1-4 kertaa vuodessa. Havaintoasemat syvyys- ja sijaintitietoineen on lueteltu liitetaulukossa Rannikon vedenlaadun havaintoasemat.xls Näytteenottoaikataulu Näytteitä otetaan vähintään kahdesti vuodessa, talvella ja keskikesällä, mutta osalla asemista on useampi havainto avovesikauden aikana (Rannikon vedenlaadun havaintoasemat.xls). 4

5 Kartoitusasemalla näytteitä otetaan kahdesta syvyydestä: pinnalta (1 m) ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (1 m pohjan yläpuolelta). Hydrografiset muuttujat mitataan perinteisiltä välisyvyyksiltä, jotta kerrostuneisuus voidaan selvittää (katso luku 2.1.3, ryhmä CW-A). Erityisesti tulee huomata, että näytteenottokerran kokonaissyvyys on joka kerta kirjattava muistiin, koska tietoa tarvitaan analyysituloksia tulkittaessa. Klorofylli määritetään kokoomanäytteestä, jonka syvyys on kaksi kertaa näkösyvyys. Näyte kootaan 4-6 nostosta kuten selostettu intensiiviasemien yhteydessä (katso luku 2.1.1). Kesänäytteet otetaan elokuun ensimmäisellä viikolla. KASin, UUSin ja LOSin alueella osa näytteistä otetaan vielä kesällä 2015 tutkimusalus Muikulta, jossa myös osa näytteistä analysoidaan (mm. ravinnefraktiot). Muikun tutkimusmatkojen toteutuminen vuoden 2015 jälkeen on toistaiseksi vielä auki. Talvinäytteet pyritään ottamaan ja välisenä aikana. Näytteet otetaan jääpeitteen aikana, mutta mikäli tämä ei ole jääolosuhteiden takia mahdollista (esim. Saaristomeri), niin talvinäytteet otetaan heti tammikuussa veneellä, kun meri on vielä avoin. Talvinäytteet ovat erittäin tärkeitä myös mallinnukselle, joten tulee varmistaa, että myös talvinäytteet saadaan, vaikka suositusajan ulkopuolelta. Klorofyllinäyte otetaan vain kesän näytteenottokerralla Määritykset Pääsääntöisesti analyysit tehdään alla olevan ryhmittelyn mukaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Seurannan tarkoituksesta riippuen analyysivalikoima ja näytteenottosyvyydet voivat jossain määrin vaihdella. Esimerkkeinä ovat pohjan läheisen veden happitilanteen kartoitukset ahdella ja ravinnetilanteen kartoitus Saaristomerellä, sekä rehevyystilan kartoitukset matalilla lahtialueilla ja saaristossa. Happiolosuhteita ja ravinnetilannetta kartoitettaessa on ollut tarpeen lisätä alempien vesikerrosten havaintosyvyyksiä. Rehevyystilan kartoituksen alueellista kattavuutta on lisätty kohdentamalla seuranta vain tiettyihin muuttujiin, esim. pinnan a-klorofylliin tai pohjaläheisen vesikerroksen fosfaattifosforiin. Sisemmillä rannikkoalueilla suolaisuus voidaan korvata johtokykymittauksilla. Ryhmä CW-A (Vertikaalinäytteet) näkösyvyys -- lämpötila TEMP;; suolaisuus SAL;;CN (vaihtoehtoisesti johtokyky) happipitoisuus O2D;;TI hapen kyllästysaste O2S;;TI sameus TURB;;TUA Ryhmä CW-B (pinnasta ja pohjan läheltä) ph väriluku kokonaistyppi NO2-N + NO3-N NH4-N kokonaisfosfori PO4-P SIO2 PH;;EL CNR;;CM NTOT;D12;SP NO23N;;SP NH4N;;SP PTOT;D11;SP PO4P;;SP SIO2;;SP 5

6 Ryhmä CW-C (vain 1 ja 10 m syvyydestä) TOC TOC;;IR Ryhmä CW-D (kokoomanäyte) a-klorofylli CP;E12;SP Ryhmä CW-E (kaukokartoitus yhdeltä kartoitusasemalta, katso luku 4.1) absortiokerroin 400 nm absortiokerroin 750 nm kiintoaine (k-a) ABSCA;F4;SP SS;F4;GVS 4. Yleisiä ohjeita vedenlaadunseurantaan Kasviplanktonin a-klorofylli määritetään SFS-standardin mukaisesti. TOC vain syvyyksiltä 1 ja 10 m, näytteet lähetetään laboratorioon pakastekuljetuksena. Kokonaisrauta mitataan kaikilla intensiiviasemilla 1 metrin syvyydeltä ja lisäksi pohjan yläpuolelta huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kokonaisfosforimäärityksessä on saatu absorptiokerroin aina korjattava sameuden ja värin aiheuttamalla absorptiokertoimella. Myös muita fosforijakeita määritettäessä korjaus on hyvin suositeltavaa. 5. Kaukokartoitukseen liittyvät ohjeet SYKEn kaukokartoitusprojektissa kehitetään satelliittien hyödyntämistä vesiseurannoissa. Satelliiteista saatuja mittaustietoja verrataan analyysituloksiin seuranta-asemilla. Tärkeimmät määritykset ovat absortiokerroin (400 ja 750 nm) suodatetusta vedestä sekä kiintoaine - kaikki nämä 1 metrin syvyydestä. Mittaukset tehdään kaikilta intensiiviasemilta jäiden lähdöstä 4 5 kertaa avovesikauden aikana alkaen (aikaisintaan) huhtikuusta elokuuhun. Absorptiokerroin suodatetusta vesinäytteestä - aallonpituudella 400 ja 750 nm (tai koko spektrin skannaus nm) - suodatinkalvo: GF/F - määritys spektrofotometrillä, mielellään käyttäen 50 mm:n kvartsikyvettiä - tulokset muutetaan absorptiokertoimiksi kaavalla abs(λ) = (a (λ))/ l * jossa abs(λ) = absortiokerroin aallonpituudella λ (1/m) a(λ) = spektrofotometrillä mitattu absortiolukema aallonpituudella λ l = käytetyn kyvetin pituus metreinä (esim. 50 mm on 0.05 m) 6

7 Kiintoaine (SS;F4;SP) - suodatinkalvo: GF/F - merinäytteissä kalvo on suolojen poistamiseksi huuhdeltava riittävällä määrällä puhdistettua vettä. Lisätietoja ja kommentteja: kari.y.kallio@ymparisto.fi (SYKE) 7

Tausta. RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön

Tausta. RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön 21.11.2018 / SYKE Merikeskus / Pirkko Kauppila pirkko.kauppila@ymparisto.fi (rannikon vedenlaatu) ja Kari Kallio kari.k.kallio@ymparisto.fi

Lisätiedot

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien

Lisätiedot

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST) YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma YMPÄRISTÖN YHDENNETTY SEURANTA (YYS) (XL2041) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma

Lisätiedot

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Palvelukuvauksen liite 1.1 Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Ympäristöhallinnon vesiseurannat kostuvat useista eri osaohjelmista, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat eri osissa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen 24.11.2011 Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen 24.11.2011 Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Huittinen 24.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Heli Perttula 24.11.211 1 Satakunnan päävesistöt

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Kasviplanktonin a-klorofylli

Kasviplanktonin a-klorofylli Kasviplanktonin a-klorofylli Meren tilan indikaattori Yhteyshenkilöt: Vivi Fleming-Lehtinen (SYKE), Mika Raateoja (SYKE), Hermanni Kaartokallio (SYKE) (avomeri), Pirkko Kauppila (rannikkovedet) (SYKE)

Lisätiedot

Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet

Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet Meren tilan indikaattori Yhteyshenkilöt: Vivi Fleming-Lehtinen (SYKE), Mika Raateoja (SYKE) ja Hermanni Kaartokallio (SYKE) (avomeri), Pirkko Kauppila (SYKE) (rannikkovedet)

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 2009 Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009 Petri Horppila (toim.) Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2009 Ympäristön tilan seurantaohjelma

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu 4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 23.11.2017 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

TW- LTE REITITIN: GRE- OHJEISTUS

TW- LTE REITITIN: GRE- OHJEISTUS TW- LTE REITITIN: GRE- OHJEISTUS GRE- yhteys kahden laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet (esimerkiksi Soneran opengate-

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS

Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011 UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja

Kouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja Kouvolan kaupunki VENNA Uimavesiprofiili Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja 10.6.2015 UIMAVESIPROFIILI - VENNA 2 Sisällys 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Ympäristön tilan seurannan kehittäminen ympäristöhallinnossa

Ympäristön tilan seurannan kehittäminen ympäristöhallinnossa Ympäristön tilan seurannan kehittäminen ympäristöhallinnossa Petri Liljaniemi, Ympäristöministeriö 5.4.2018 Ympäristöhallinnon seurannan strategia 2020 Tavoitteet: Ymp. tilan seurannan optimointi Uusien

Lisätiedot

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT YLE Uutiset Syyskuu 2018 (10.09.2018-02.10.2018) Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.9.-2.10.2018 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, maaliskuu 2012 (5.3. 29.3.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 17.6.2016 L 160/23 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/959, annettu 17 päivänä toukokuuta 2016, tiedon ilmaisevien markkinaosapuolten käyttöön tarkoitettuja järjestelmiä ja ilmoitusmalleja sekä kirjattavien

Lisätiedot

TW- EAV510/TW- EAV510AC: GRE- OHJEISTUS

TW- EAV510/TW- EAV510AC: GRE- OHJEISTUS TW- EAV510/TW- EAV510AC: GRE- OHJEISTUS GRE- yhteys kahden laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet (esimerkiksi Soneran

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Maaliskuu 2018 ( ) YLE Uutiset

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Maaliskuu 2018 ( ) YLE Uutiset YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Maaliskuu 2018 (01.03.2018-27.03.2018) 1 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 01.03.2018-27.03.2018 Kohde

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kevätkukintojen määrä ja laajuus

Kevätkukintojen määrä ja laajuus Kevätkukintojen määrä ja laajuus Meren tilan indikaattori Yhteyshenkilöt: Jenni Attila (SYKE), Sofia Junttila (SYKE) ja Vivi Fleming-Lehtinen (SYKE) Tiivistelmä Kevätleväindikaattori kuvaa kevätajan leväpitoisuuksien

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston direktiiviksi. valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (uudelleenlaadittu)

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston direktiiviksi. valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (uudelleenlaadittu) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.5.2018 COM(2018) 346 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus neuvoston direktiiviksi valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (uudelleenlaadittu) {SEC(2018)

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI 22.2.2011 KENNONNOKAN UIMARANTA, NOKIA

UIMAVESIPROFIILI 22.2.2011 KENNONNOKAN UIMARANTA, NOKIA Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Määritelmät, 2 Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 5) uimavesiprofiililla kuvausta uimaveden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turun kaupunki, Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4 20720 Turku p. 02 330 000 (vaihde) 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Liikuntapalvelukeskus,

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) huhtikuu 2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50

Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50 Sisulisä-Cup 2015 tulokset : Sisulisä-cup I 19.5.2015 P-7 1000m kuula 1. Sebastian Rosling 1,50 P-9 1000m kuula 1. Renè-Peter Vuorio 4.30,0 1. Henri Aava 5,35 2. Valtteri Sankala 5.03,0 2. Renè-Peter Vuorio

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Nunnalahti

Uimavesiprofiili Nunnalahti Uimavesiprofiili Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011 Terveystarkastaja Kirsi Puola Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA... 4 1. YHTEYSTIEDOT... 6 1.1

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot