Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Transkriptio

1 Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko Järvinen Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus

2 Sinilevistä aiheutuvat yleisimmät oireet ihmisillä Sinileväpitoisessa vedessä uimisesta aiheutuvat: - Iho- ja silmä-ärsytys (ihottuma, huulten ja silmien kirvely, ihon punoitus) Hengitettynä (esim. löylyvetenä käytettäessä, surffaus): - Flunssan kaltaiset oireet: nuha, päänsärky, yskä, kuume. Nieltynä: - Pahoinvointi, ripuli Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin kuluttua altistuksesta, oireiden ilmetessä suositellaan lääkärissäkäyntiä 2

3 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Sinilevämyrkyt Järvet Mikrokystiinit ja anatoksiini Dolichospermum (Anabaena) Mikrokystiinit Microcystis, Nostoc, Planktothrix (Oscillatoria) Anatoksiini-a Dolichospermum (Anabaena) ja Aphanizomenon sp. Saksitoksiini Dolichospermum (Anabaena) lemmermannii Itämeri Nodulariini-R Nodularia spumigena Mikrokystiini-LR Dolichospermum (Anabaena) Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE 3

4 Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE Sinilevien myrkyllisyys Myrkyllisyys Maksamyrkyt: LD50: 50 μg kg -1 Mikrokystiinit, nodulariini Hermomyrkyt: LD50: 3-10 μg kg -1 Anatoksiini-a, saksitoksiini Myrkyllisyys voidaan selvittää ainoastaan laboratoriotutkimuksissa kaikkiin sinileväesiintymiin tulee siis suhtautua varauksella HPLC, LC-MC, Elisa Ei velvoiteseurantaa MicMan-väliraportti

5 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

6 Kuvat: Johanna Issakainen, SYKE Kuva: Reija Jokipii, SYKE Kuvat: SYKE, kuvapankki 6

7 Leväkukinnan runsauden arviointi Havainto Selite Kuvaus 0 Ei havaittava Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys normaali. 1 Havaittava Levää on havaittavissa vedessä vihertävinä hiutaleita tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä haittaa näkösyvyyttä. 2 Runsas Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkausaumia. 3 Erittäin runsas Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. 7

8 Siitepölyä vedessä Kuva: Reija Jokipii Kuva: Kristiina Vuorio, 8

9 Sinilevänäytteenotto kukinnasta Suoraan puhtaaseen astiaan (esim. pulloon) runsaimmasta levämassasta 1 dl näytettä riittää Säilytetään viileässä (esim. jääkaapissa), valolta suojattuna Tutkitaan tai toimitetaan tutkittavaksi mahdollisimman pian Jos ei tutkita heti, säilötään happamalla Lugolin liuoksella Voidaan toimittaa muovipullossa, jos näyte tutkitaan heti Osa näytteestä hyvä säilöä, etenkin jos haluaa varmistaa tunnistuksen myöhemmin toisella asiantuntijalla Valokuvadokumentointi, jos mahdollista Jos näyte lähetettään eteenpäin tunnistettavaksi, näytteen dokumentointi tärkeää: Näytteenottaja, näytteenottoaika, näytteenottopaikka, runsausarvio, ympäristötyyppi, muuta huomionarvoista 9

10 Sinileväkukintoja muodostavat: Sisävesissä Suvut: Dolichospermum (Anabaena), Aphanizomenon ja Microcystis, Woronichinia ja Planktothrix Itämeressä Suvut: Anabaena, Aphanizomenon ja Nodularia Joidenkin lajien (taksonien) osuus levähaitoista 2002 Gonyostomum semen 2% Muut 13% Gloeothrichia echinulata 3% Microcystis spp. 10 % Muut sinilevät 15% Planktothrix spp. 2% Aphanizomenon spp. 6% Anabaena spp. 49% 10

11 Sinilevien tunnistaminen Sinilevät mahdollista tunnistaa suvulleen ja lajilleen vain mikroskooppisesti Eri suurennuksia ( kertainen) käyttäen voidaan nähdä: > 100-kertainen suurennus Solut sinivihreitä tai kaasuvakuolien takia ruskehtavia > 400-kertainen suurennus Solunsisältö silmiinpistävän homogeeninen Ei selvärajaisia värihiukkasia Ei selvärajaista kalvon ympäröimää tumaa Ei siimallisia muotoja Lisääntyminen kahtiajakautumalla Planktiset sinilevät eivät liiku aktiivisesti, mutta ryömivää liikettä esiintyy kestävöimättömissä näytteissä pohjamuodoilla Kulovesi, marraskuu

12 Dolichospermum (Anabaena) Helminauhamaisia rihmoja, joissa erilaissoluja: akineetteja (kestosoluja) ja heterokystejä (typensitojasoluja) Hyötyvät alhaisesta typpi-fosforisuhteesta Suomessa yleisimpiä sinileväkukintojen muodostamia sekä sisävesissä että Itämeressä Voivat tuottaa sekä hermo- että maksamyrkkyjä Kuvat: Reija Jokipii, SYKE 12

13 Aphanizomenon Solut tynnyrimäisempiä kuin Dolichospermumilla, solujen väli vähemmän kuroutunut Rihmoja, joissa akineetteja (kestosoluja) ja heterokystejä (typensitojasoluja) Muodostavat usein sukkulamaisia rihmakimppuja Hyötyvät alhaisesta typpifosforisuhteesta Sekä järvissä että Itämeressä Itämerestä ei löydetty myrkyllisiä kantoja Voivat tuottaa myrkkyä järvissä 13

14 Nodularia Solut litistyneitä, pituuttaan selvästi leveämpiä Rihmat suoria tai eri tavoin kierteisiä Rihmoissa heterokystejä säännöllisin välimatkoin, akineetteja harvoin Yleinen kukinnan muodostaja Itämerellä, muodostaa kellertäviä levälauttoja etenkin avomerellä Aina myrkyllinen Kuva: Seija Hällfors, SYKE 14

15 Gloeotrichia echinulata Ei kovin yleinen Muodostavat tupsumaisia yhdyskuntia Heterokystit ja akineetit rihman kärjessä yhdyskunnan sisällä Rihmojen kärjet kapenevat ulospäin mentäessä Kerääntyvät rannoille, harvoin pintakukintoja ulapalla Valetavat vesipatsaassa Varastoivat fosforia Myrkyllisyyttä ei tunneta Kuva: Kristiina Vuorio 15

16 Microcystis Solut pyöreitä Runsaasti kaasuvakuoleja Yhdyskunnat liman ympäröimiä Hyvin yleisiä kukinnan muodostajia rehevissä vesissä Voivat tuottaa maksamyrkkyä Kuvat: Reija Jokipii, SYKE 16

17 Woronichinia naegeliana Solut kananmunan muotoisia, putkimaisten rakenteiden sisällä yhdyskunnan ulkokehällä Woronichinia Runsaasti kaasuvakuoleja Ei kovin yleinen kukinnan muodostaja Kuvat: Reija Jokipii, SYKE Snowella Kuva: Reija Jokipii, SYKE Woronichinia Kuva. Reija Jokipii, SYKE 17

18 Gonyostomum semen limalevä Botryococcus Microcystis Kuva: Sanna Autio, LSVSY Microcystis Kuvat: Kuva: Reija Jokipii, SYKE Kuva: Sanna Autio, LSVSY Kuvat: Reija Jokipii, SYKE Kuvat: Reija Jokipii, SYKE Woronichinia Botryococcus Kuva. Reija Woronichinia Jokipii, SYKE Kuva: Reija Jokipii, SYKE 18

19 Planktothrix (Oscillatoria) Ei yleensä muodosta massaesiintymiä veden pinnalle Runsastuvat syvemmissä vesikerroksissa näkymättömissä Planktothrix-kukinnan seurauksena vesi on kauttaaltaan kasvillisuusvärityksen samentamaa Saattaa aiheuttaa ongelmia raakavesilähteiden veden käsittelyssä, jos raakavesi otetaan vesikerroksesta, jossa esiintyy Planktothrix-suvun sinilevää 19

20 KIITOS Kuva: Kristiina Vuorio 20