Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö

Transkriptio

1 Palvelukuvauksen liite 1.1 Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Ympäristöhallinnon vesiseurannat kostuvat useista eri osaohjelmista, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat eri osissa maata. Yhteisten seurantaohjelmien tavoitteista ja periaatteiden laadinnasta vastaa Suomen ympäristökeskus. ELY-keskukset toteuttavat seurantoja käytännössä sisävesissä ja rannikkoalueella. Yhteisten seurantaohjelmien lisäksi ELY-keskukset tilaavat näytteenottoja ja vesianalyysejä alueellisten tarpeiden, kuten luvanvaraisten laitosten valvonnan, ympäristövahinkojen vaikutusten arvioimisen, kunnostusten suunnittelun ja muiden vesien tilan selvitysten lähtökohdista. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ympäristöhallinnon yhteisen seurannan osaohjelmat, joiden toteutukseen käsillä oleva kilpailutus liittyy sekä linkit ohjelmien tarkempiin sisällöllisiin ohjeistuksiin. Kunkin ohjelman näytteenotot ja analytiikka tullaan tilaamaan erillisillä hankekoodeilla (esitetyt hankekoodit voivat muuttua ja täydentyvät lopullisten tilausten yhteydessä). Tilaaja (kukin ELY-keskus) tekee aina ohjelmiin perustuen tarkemmat tilaukset (havaintopaikat, syvyydet, analyysivalikoima) vuosittaisen palvelunseurantakokouksen yhteydessä, mutta ohjelmissa esitettyjä periaatteita näytteenotto- ja analyysimenetelmistä sekä tiheyksistä tullaan noudattamaan tilauksissa. Kunkin ohjelman kohdalla on mainittu, mitä hankinta-alueita ohjelman toteutus tulee koskettamaan. HUOM! Ohjelmien kuvauksia ei ole havaintopaikkojen ja/tai ajankohtien osalta kaikilta osiin päivitetty vastaamaan vuonna 2016 toteutettavaa karsittua seurantaohjelmaa eli havaintopaikkalistaukset eivät kaikilta osin ole ajan tasalla (päivitykset seurantaohjelmaan tehdään syksyllä 2015). Kunkin ohjelman kohdalla on mainittu, onko ohjelma jo päivitetty vastaamaan vuonna 2016 toteutettavaa seurantaa vai ei. Osa ohjelmien kuvauksista on päivitetty vuonna 2013, ennen vuonna 2014 alkanutta nykyistä seurantaohjelmakautta ja ne on laadittu vastaamaan nykyistä käytäntöä, jossa ELY-keskuksilla ja Suomen ympäristökeskuksella on toteuttava rooli. Jatkossa ohjeita sovelletaan uuteen toteutustapaan soveltuvin osin ja ohjelmia tullaan päivittämään. ELY-keskusten ArcGIS-Online palvelussa on julkaistu pintavesien vedenlaatunäytteenoton havaintopaikat vuonna 2014:

2 SISÄLTÖ 1 SISÄVEDET Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102) Veden laadun seuranta Suomen rajavesistöissä (XN3104) Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (XN3403) Jokien ja järvien biologinen seuranta (XN3103) Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko Ympäristön yhdennetty seuranta (XL2041) Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (XL2042) 9 2 HYDROLOGIA Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus Hydrogeologinen seuranta 11 3 ITÄMERI Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seuranta (XM1001) Rannikon vedenlaatu- ja kasviplanktonseuranta Rannikon pehmeiden pohjien eläinyhteisöt (XM01004) Eläinplanktonin koostumus ja määrä 16

3 1 SISÄVEDET 1.1 Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee: kaikki Ohjelman ajantasaisuus: periaatteiltaan ajan tasalla, mutta havaintopaikkojen karsintaa ei ole tehty Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY), nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Biologinen seuranta esitetään omana hankkeenaan (XN03103), mutta seurantaverkko on sama. Seurantaverkko on laadittu yhdistämällä valtakunnalliset ja alueelliset seurannat. Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoitteena on: 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (2-12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Rotaatiokohteissa näytteitä otetaan tyypillisesti 2-4 kertaa vuodessa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Osalla kohteista velvoitetarkkailua täydennetään ympäristöhallinnon seurantaohjelmilla. Seurantakohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura alueelta, jotta saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seurantaa. Kalavesidirektiivin vuoksi seurattavat kohteet ovat osin samoja kuin VPD:n perusseurantaverkon kohteet. Osaa kohteista seurataan pääosin vesistöjen velvoitetarkkailussa. Seurattavaa muuttujaluetteloa on karsittu ja ko. direktiivi pyritään kattamaan samalla seurannalla kuin mitä VPD vaatii. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallennetaan kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus ja ohjeet löytyvät ailuolojen_ja_pitkäaikaismuutosten_seuranta.pdf Seurantaohjelman havaintopaikat eivät ilmene suoraan ohjelman kuvauksesta, koska paikkoja on paljon ja ne ovat pääosin eripituisissa rotaatioissa. Havaintopaikat on tallennettu ns. VHS-seurantajärjestelmään ympäristötietojärjestelmä Herttaan.

4 1.2 Veden laadun seuranta Suomen rajavesistöissä (XN3104) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): hankinta-alueet 1 (POK) ja 5 (LAP). (Lisäksi kohteita KAS ELYn alueella) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet a) Tiedon hankkiminen Suomen ja Venäjän välisten rajavesistöjen veden laadusta ja virtaamista rajavesikomission käyttöön. Perustuu Suomen ja Venäjän väliseen rajavesisopimukseen sekä UN/ECE rajavesistösopimukseen. b) Tenojoen tilan seuranta yhteistyössä norjalaisten vesiviranomaisten kanssa. Perustuu Suomen ja Norjan väliseen rajavesisopimukseen. c) Tornionjoen tilan seuranta yhteistyössä ruotsalaisten vesiviranomaisten kanssa. Suomen puolella analysoitujen vesinäytteiden tulokset tallennetaan SYKEn ylläpitämään HERTTA- tietojärjestelmään ja tarkemmin sen pintavesien laatua koskevaan osioon. Venäjä-yhteistyössä (Kaakkois-Suomi) tulokset lähetetään mahdollisimman pian niiden valmistuttua sähköpostilla Venäjän osapuolelle. Venäläisen osapuolen tulokset saadaan sähköpostilla ja ne tallennetaan Excel-tietokantaan (SYKE) Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus löytyy a.pdf

5 1.3 Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (XN3403) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee: kaikki Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Maa- ja metsätalouden hajakuormitus on laaja-alaisimmin Suomen vesien tilaa heikentävä tekijä. Maa- ja metsätalouden kuormittamien vesien tilaa seurataan valtakunnallisessa MaaMet-seurantaohjelmassa, joka on osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla säädetyn vesienhoitoasetuksen toimeenpanoa. Lainsäädännön mukaan hajakuormituksen vaikutuksia tulee seurata kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien tavoitetilan eli hyvän ekologisen tilan heikkenemiselle. Maa- ja metsätalouden aiheuttama rehevöityminen, liettymishaitat ja haitallisten aineiden kohonneet pitoisuudet uhkaavat hyvän ekologisen tilan saavuttamista erityisesti pienemmissä järvi- ja jokivesissä sekä rannikon hajakuormitetuilla alueilla. Pohjavesissä voi hyvän kemiallisen tilan tavoite vaarantua maa- ja metsätalouden toimenpiteiden seurauksena. MaaMet-seuranta tuottaa valtakunnallisesti kattavaa tietoa maa- ja metsätalouden vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan. MaaMet-seurantaverkkoon on valittu koko maan alueelta 63 joki-, 51 järvivesimuodostumaa ja 31 rannikkokohdetta, joissa seurataan vesien ekologista ja fysikaalis-kemiallista tilaa. Pohjavesien kemialliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty yhteensä jo lähes 200 pohjavesialueella, joista noin 100 aluetta on mukana pitkäaikaisseurannassa. Lisäksi kahdelle karjatalousvaltaiselle valuma-alueella on automaattiset mittausasemat, joilla selvitetään erityisesti intensiivisen lietelannan levityksen vesistövaikutuksia Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Yleistä tietoa ohjelmasta löytyy internetsivulta: Ohjelman tarkemmat toteutusohjeet (joita sovelletaan osin vuodesta 2016 alkaen toteutustavan muutokset huomioiden) sekä listaus paikoista löytyy yo. linkitetyn internetsivun kohdasta Ohjeet.

6 1.4 Jokien ja järvien biologinen seuranta (XN3103) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee: kaikki Ohjelman ajantasaisuus: periaatteiltaan ajan tasalla, mutta havaintopaikkojen karsintaa ei ole tehty Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) täytäntöönpano edellyttää ekologisen tilan luokittelua varten vesimuodostumien biologisten tekijöiden sekä niitä tukevien fysikaalis-kemiallisten ja hydrologismorfologisten tekijöiden seurantaa. Ympäristöhallinnon jokien ja järvien biologinen seuranta (XN3003) aloitettiin vuonna 2006 ja se on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Vedenlaadun seuranta esitetään omina hankkeina (XN3101 ja XN3002), mutta biologinen seurantaverkko on havaintopaikkojen suhteen pääosin sama. Seuranta käyttää lisäksi myös osan metsätalouden kuormituksen ja vaikutusten seurannan (XA03081) seurantapaikkoja. Järvissä seurattavia biologisia laatutekijöitä ovat: kasviplankton, vesien makrofyytit ja syvänteiden ja litoraalin pohjaeläimistö sekä piilevästö. Joissa seurataan piileviä ja koskien pohjaeläimistöä. Lisäksi hankkeessa tuetaan suvantojen vesimakrofyyttien seurannan kehittämistä. Kalaston seuranta vastaavilla kohteilla tehdään RKTL:n toimesta. Ennen seurannan aloittamista vuonna 2006 tiedot biologisista tekijöistä ovat olleet hajanaisia ja vaihdelleet alueittain ja vesimuodostumatyypeittäin. Vuoden 2009 täydennysten jälkeen tilanne on parantunut mutta edelleen tietoa vertailuolojen osalta on joidenkin vesimuodostumatyyppien osalta puutteellinen. Jokien ja järvien biologisen seurannan tavoitteena on saada riittävä ja luotettava kuva järvien ja jokien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta sekä tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Lisäksi tuotetaan tietoa sisävesien biodiversiteetistä myös muita kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia varten. Keskeisenä perusseurannan kehittäneen työryhmän (Meissner ym. 2013) tavoitteena seurantajaksolla on vesimuodostumatyyppien vertailuolojen tiedon tarkentaminen ja seurannan alueellisen kattavuuden kasvattaminen hyödyntämällä seurantakohteiden rotaatiota ja ryhmittelyä. Seurannan tiedot tallennetaan kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Yleistä tietoa seurantaohjelmasta löytyy internetsivulta: FI/Tutkimus kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/hankkeet/jokien_ja_jarvien_biologinen_seu ranta. Ohjelman tarkemmat toteutusohjeet (koskien erityisesti biologista näytteenottoa ja näytteiden käsittelyä) löytyvät sivulta FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet Seurantaohjelman havaintopaikat eivät ilmene suoraan ohjelman kuvauksesta, koska paikkoja on paljon ja ne ovat pääosin eripituisissa rotaatioissa. Havaintopaikat on tallennettu ns. VHS-seurantajärjestelmään ympäristötietojärjestelmä Herttaan.

7 1.5 Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja):hankinta-alueet 1 (POS, POK), 2 (UUD, KES), 3 (EPO, PIR), 4 (KAI) ja 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan on perustettu luonnontilaisista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavaluma-alueista koostuva seurantaverkko. Luonnontilaiset alueet luovat vertailupohjan ihmistoiminnan aiheuttamalle kuormitukselle. Seurantaverkon avulla metsätalouden harjoittajat saavat tietoa toimintansa vaikutuksista vesien laatuun ja voivat käyttää tuloksia vesiensuojelun kehittämisessä. Lisäksi voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen pitkäaikaisia vaikutuksia vesistökuormitukseen Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Yleistä tieto ohjelmasta: ja tarkempi kuvaus seurannasta: Ohjelma on Luonnonvarakeskuksen koordinoima eikä kuulu varsinaisesti ympäristöhallinnon seurantaohjelmaan, mutta sitä toteutetaan osittain Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten yhteistyönä siten, että ELY-keskukset vastaavat näytteenotosta osalla seurantaverkoston havaintopaikoista. Näillä havaintopaikoilla näytteenoton toteuttaa jatkossa valittu palveluntuottaja. Hanke liittyy seurantahankkeisiin Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä sekä Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus (paikat samoja kuin ko. hankkeissa, mutta analyysivalikoima ja näytteenottotiheys voivat poiketa). Seurantaverkon näytteenotto on intensiivistä (n. 22 kertaa vuodessa). Huomattava on, että ympäristöhallinnon toteutusvastuulla olevat seurantaverkon paikat kuuluvat myös joko seurantahankkeeseen 1.3 eli Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä tai seurantahankkeeseen 2.1 eli Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus.

8 1.6 Ympäristön yhdennetty seuranta (XL2041) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): Hankinta-alueet 1 (POK), 2 (HAM) ja 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) ohjelma on YK:n Euroopan talouskomission ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (1979) alainen seurantaohjelma (International Cooperative Programme on Integrated Monitoring of Air Pollution Effects on Ecosystems, UNECE/ICP IM). Hankkeessa on mukana noin 50 tutkimusaluetta 17 maasta. Hanke on yksi ECE:n alaisista ns. vaikutusohjelmista, joiden avulla pyritään tuottamaan poliittisen päätöksenteon tueksi tietoa kansainvälisten päästörajoitusten vaikutuksista ja riittävyydestä. Hankkeen yleistavoitteena on seurata ja ennustaa erityisesti kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden, kuten typpi- ja rikkiyhdisteiden, mutta myös esim. raskasmetallien ja otsonin, sekä muiden ympäristömuutosten (esim. ilmastonmuutoksen) pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. YYS -alueilta tuotettujen aineistojen avulla kehitetään ekosysteemimallinnusta ja mm. testataan kriittisen kuormituksen mallilaskelmia. Suomi on osapuolena ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevassa yleissopimuksessa, jonka vastuutahona Suomessa on ympäristöministeriö. Ohjelman kansainvälinen tieto- ja arviointikeskus sijaitsee Suomen ympäristökeskuksessa. Tieto- ja arviointikeskus koordinoi kansainvälistä hanketta, ylläpitää kansainvälistä seurantatietokantaa sekä raportoi tuloksia. Suomessa on toteutettu ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmaa ympäristöhallinnon, useiden valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. YYS-ohjelma edustaa ns. observatorio-toimintaa, missä rajatulle alueelle on kohdennettu runsaasti tutkimus- ja seurantatoimintaa ympäristöön kohdistuvista paineista (ilmasto ja ilman laatu) sekä ympäristön tilan muutoksista maa- ja vesiekosysteemien eri osaalueilla, kuten pintavedessä (vesikemia, hydrobiologia ja hydrologia) ja metsäympäristössä. Ohjelmaa toteutetaan Suomessa kolmella seuranta-alueella: Valkea-Kotinen (Evo), Hietajärvi (Lieksa) ja Pallasjärvi (Muonio). Ympäristöhallinnon tehtävänä on toteuttaa pintaveden laatuun, hydrologiaan ja osin vesibiologiaan liittyviä osaohjelmia. Lisäksi SYKE vastaa ohjelman kansainvälisen tieto- ja arviointikeskuksen toiminnasta. Suomen YYS-ohjelmaa toteuttavat laitokset ovat solmineet tutkimusyhteistyösopimuksen vuosille , ja pyrkivät ohjaamaan alueille viitekehykseen sopivien tutkimus- ja seurantahankkeiden toimintaa Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus löytyy Ohjelmasta lisätietoja löytyy myös: FI/Tutkimus kehittaminen/ekosysteemipalveluiden_ja_luonnon_monimuotoisuuden_turvaaminen/seura nnat/ympariston_yhdennetty_seuranta

9 1.7 Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (XL2042) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): Hankinta-alueet 1 (POK), 2 (UUS, HAM), 3 (PIR, EPO), 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja-alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeutuvien ilman-saasteiden (happamoittavat yhdisteet, raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä niiden pitkän aikavälin muutoksista järvivesistöissä. Seurantajärvet ovat vesistöalueiden ylimpänä sijaitsevia latvajärviä tai suljettuja järviä eikä niihin kohdistu merkittävää suoraa ihmistoiminnan vaikutusta, joten ne ovat edustavia ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimukseen. Järvillä tehdään vedenlaadun intensiivistä fysikaaliskemiallista vuodenaikaisseurantaa jolla selvitetään ilman epäpuhtauslaskeuman muutoksen vaikutuksia pintaveden tilaan ja mahdollisia vaikutuksia eliöstöön, vedenlaadun vuodenaikaisten vaihteluiden esiintymistä, sekä valuma-alueilla tapahtuvien eri prosessien muutoksien sekä ilmaston vaihtelun heijastumista pienjärvien tilaan. Osalla järvistä tehdään myös biologista seurantaa. Seurantaverkko koostuu eri ohjelmista integroituna 22 järvikohteesta kattaen maantieteellisesti koko maan. Ilmansaasteiden vaikutusten pitkäjänteinen ja intensiivinen seuranta on tärkeää arvioitaessa suurien ja kalliiden päästövähennysinvestointien vaikutuksia ja riittävyyttä, sekä tuotettaessa tietoa ilmansuojelupolitiikan jatkotoimenpiteiden ohjaamiseksi. Ilmastonmuutoksen on jo todettu aiheuttaneen muutoksia lämpötilaolosuhteisiin, hydrologisiin prosesseihin sekä eri aineiden kuten hiilen ja typen kiertoon ekosysteemeissä. Tämä aiheuttaa vaikutuksia vesikemiaan ja vesieliöstöön. llmaston muuttumisen indikaatioiden etsintä tarvitsee tiheää vuodenaikaistietoa järvien pitkän aikavälin fysikaalis-kemiallisista vaihteluista ja muutoksista. Seurantaverkko tuottaa tietoa YK:n Euroopan talouskomission ilmansuojelusopimuksen ilman epäpuhtauksien vaikutusohjelmaan (UNECE/ CLTRAP), jossa vesistöjen osalta painopisteenä ovat trenditarkastelut ja eliöiden annos/vaste-suhteet. Osa seurantaverkon järvistä kuuluu virallisesti ECE:n ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi- ja seurantaohjelmaan (UNECE ICP Waters). Hankkeessa verkkoa täydentää myös Ympäristön Yhdennetyn Seurannan (UNECE/ICP IM, YYS, XL2041) tutkimusjärvet. Osa järvistä kuuluu myös SYKEn pintavesien VPD-seurantaverkkoon (XN3102). Seurantatuloksia hyödynnetään myös Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostossa (FinLTSER) sekä arktisten alueiden seurantaja arviointiohjelmassa (AMAP). Seurantaverkkoa tullaan mahdollisesti hyödyntämään myös EU:n päästökattodirektiivin (NEC) ilmansaasteiden vaikutusten seurantavelvoitteessa (valmisteilla) Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus ja havaintopaikat löytyvät

10 2 HYDROLOGIA 2.1 Pienten hydrologisten alueiden seuranta ja tutkimus Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee: kaikki Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on päivittämättä Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Isolla osalla alueista seurataan myös veden laatua hajakuormituksen selvittämiseksi. Vuoden 2012 lopussa toiminnassa oli 35 valuma-aluetta, joiden koko, maaperä, kasvillisuus ja topografia vaihtelevat. Pinta-alat vaihtelevat 0,1-122 km 2 välillä ja alueet ovat järvettömiä, jotta valunnan vaihtelut ilmenisivät selvemmin. Alueilta purkautuva virtaama määritetään mittapadolla ja tallennetaan hydrologiseen rekisteriin valumana (l/skm2). Osalla valuma-alueita mitataan myös sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyyttä. Pinnankorkeusmittaukset on pääosin automatisoitu. Myös vedenlaadun automaattiantureita on muutamalla alueella. Pienten valuma-alueiden havaintoja käytetään lähtötietoina erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käytännön selvityksille. Hydrologisia havaintoja käytetään myös vesistömallien kehittelyssä, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien määrityksissä, valuma-alueprosessien tutkimuksissa sekä vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Ravinnemittauksiin yhdistettynä hydrologisia tietoja käytetään hajakuormituslaskennoissa ja - mallinnuksissa sekä monissa kansallisissa ja kansainvälisissä raportoinneissa. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa 25 nykyverkostoon kuuluvalta alueelta. Neljältä alueelta on olemassa liki katkeamattomat sarjat 1930-luvulta alkaen. Seurantojen hoito tehdään ympäristöhallinnossa tiiviissä yhteistyössä SYKEn ja alueellisten ELY-keskusten kesken. SYKEn vastuulla on erityisesti tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Alueelliset ELY-keskukset vastaavat puolestaan havaintoasemien ylläpidosta sekä havaitsijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Ohjelman tarkempi kuvaus löytyy sivulta: Käsillä olevaan tarjouskilpailuun liittyy seurantahankkeessa tehtävä vesinäytteenotto- ja analytiikka seurantaohjelman havaintopaikoilta. Huom. ohjelman havaintopaikat ovat osittain samoja kuin ohjelmissa 1.3 ( Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä ) ja 1.5 ( Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko )

11 2.2 Hydrogeologinen seuranta Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee: kaikki Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko tuottaa sekä geohydrologista perustietoa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumisesta luonnontilaisilta alueilta, jotka edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja sekä lisäksi tietoa geologisten ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Lisäksi valtakunnallisilla seuranta-asemilla seurataan maankosteutta, roudan syvyyttä, lumipeitteen paksuutta ja suotautuvan veden määrää. Pohjaveden laatua seurataan pääsääntöisesti 2-4 kertaa vuodessa otettavin näyttein lähteistä, kaivoista ja havaintoputkista. Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan hydrogeologiseen seurantaan kuuluvista kohteista kullekin asemalle sijoitetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuussa. Osa pohjaveden pinnankorkeusmittauksista on automatisoitu. Muista seurantakohteista mitataan pohjaveden pinnankorkeus näytteenoton yhteydessä. Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisissa maaperäolosuhteissa. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Tarkempi kuvaus seurantapaikoista ja niiden havaintotuloksia löytyy ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). A) Kyseessä on jatkuvaluonteinen seuranta, jolla seurataan hydrogeologisia taustapitoisuuksia sisältäen myös vesienhoidon perusseurannan parametrit. Tarkoituksena on seurata erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologisissa olosuhteissa luonnontilaista pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua, sekä seurata suotautuvien vesien määrää ja laatua sekä maankosteuden muutoksia. Lisäksi seurataan roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Havaintotiedoilla tuotetaan ajantasaista pohjaveden pinnankorkeustietoa ja routatietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Seurannan avulla tuotetaan myös pidempiaikaisia aikasarjoja pohjaveden pinnankorkeustilanteesta ja tietoa laadusta, roudan paksuuden vaihtelusta ja niissä tapahtuvista muutoksista eri puolilla maata. Valtakunnallisen hydrogeologisen seurannan tulokset tallennetaan POVETtietojärjestelmään. B) Jatkuvaluonteinen osittain rotaatioperiaatteella toimiva seuranta, joka pitää sisällään vesienhoitoon liittyvän toiminnallisen seurannan (velvoitetarkkailut). Sisältää vanhat ja väliaikaiset seurantahankkeet: MaaMet-pohjavedet (XPN2909), Vaarallisten ja haitallisten aineiden seuranta, liukkauden torjunnan vaikutusten seuranta (ELY-keskusten toteuttama seuranta, ei projektikoodia). Seurantojen hoito tehdään ympäristöhallinnossa tiiviissä yhteistyössä SYKEn ja alueellisten ELY-keskusten kesken. SYKEn vastuulla on erityisesti tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Alueelliset ELY-keskukset vastaavat puolestaan havaintoasemien ylläpidosta sekä havaitsijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Käsillä olevaan tarjouskilpailuun liittyy seurantahankkeessa tehtävä vesinäytteenotto- ja analytiikka pohjavesialueilta. Pohjavesiasemilta haetaan näytteitä erillisen eritellyn taulukon mukaisesti, koska seuranta-asemien näytteenotto-ohjelma vaihtelee. Näytteitä haetaan 2 4 kertaa vuodessa pääsääntöisesti seuraavan ohjelman mukaisesti:

12 Pohjavesi: Näytteenottojen ajankohta määräytyy pohjaveden pinnankorkeuden vuodenaikaisvaihtelun mukaisesti, joka eroaa alueellisesti ja osittain myös hydrologisen vuosittaisen vaihtelun mukaan. Tavoitteena on vähintään saada yksi näyte kun pohjaveden pinnat ovat alimmillaan ja yksi kun pinnat ovat ylimmillään. Ehdotettu näytteenottohaarukka kun neljä kertaa vuodessa on tammi helmikuu, huhti toukokuu, elo syyskuu sekä loka marraskuu; kaksi kertaa vuodessa: huhti toukokuu ja elo syyskuu. Poikkeuksellinen kolme kertaa vuodessa ehdotetaan tammi helmikuu, huhti toukokuu ja elo syyskuu. 2 4 kertaa vuodessa Vakio-sarja: Ravinteet (ammonium, kokonaistyppi, nitraatti, fosfaatti, kokonaisfosfori, sulfaatti), alkaliniteetti, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, TOC, T, sekä näiden lisäksi OES3: Al, Ba, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S, Sr, Ti, Zn Kahden vuoden välisellä rotaatiolla 2 4 kertaa MS1: As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Se, U, V, Zn Kerran vuodessa: Hg, F, SiO2, nitriitti Luminäyte, joka otetaan lopputalvesta valikoiduilta asemilta: Vakio: Ravinteet (ammonium, kokonaistyppi, nitraatti, fosfaatti, kokonaisfosfori, sulfaatti), alkaliniteetti, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, TOC, lämpötila OES3: Al, Ba, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S, Sr, Ti, Zn MS1: As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Se, U, V, Zn Lysimetriastiaan kerääntynyt vesi haetaan 2 4 kertaa valikoiduilta asemilta: Vakio: Ravinteet (ammonium, kokonaistyppi, nitraatti, fosfaatti, kokonaisfosfori, sulfaatti), alkaliniteetti, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, TOC, lämpötila OES3: Al, Ba, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S, Sr, Ti, Zn Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta Tapauskohtaisesti ja osittain rotaatioperusteella analysoidaan ravinteet (nitraatti / nitraattityppi, nitriitti / nitriittityppi, ammonium / ammoniumtyppi, fosfaattifosfori ja/tai kokonaisfosfori) ja muut yleiset muuttujat sekä torjunta-aineet (yleisesti LC/GC +Glyf +AMPA) Liukkaudentorjunnan seuranta Sisältää valtakunnallisen kloridiseurannan (CL-seuranta) ja pohjaveden kloridipitoisuuden erityisseurannan (CL-erityis) Vaarallisten ja haitallisten aineiden seuranta Jatkuvaluonteisia ja osittain rotaatioperusteella valittavia muuttujia seurataan tapauskohtaisesti.

13 3 ITÄMERI Yleistä tietoa Itämeren seurannasta löytyy Suomen merenhoidon käsikirjasta, joka löytyy sivustolta: Alla luetellut hankkeet ovat osa merenhoidon seurantaohjelmaa. 3.1 Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seuranta (XM1001) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): 2 (UUD), 3 (VAR, EPO), 4 (POP), 5 (LAP). Lisäksi KAS Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on ajan tasalla Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seurantaohjelma aloitettiin vuonna Sen tarkoitus on seurata kattavasti Suomesta Itämereen jokien mukana kulkeutuvia ainemääriä. Seuranta toteutetaan yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten (KAS, UUS, VAR, EPO, POP, LAP), SYKE:n laboratorion ja tutkimusosaston välillä. Koska joet kuljettavat valtaosan Suomesta Itämereen päätyvästä ulkoisesta kuormituksesta, on hanke keskeisessä asemassa Itämeren kuormitustarkkailussa (HELCOM PLC). Hankkeessa on mukana 30 jokea, ja määritettävien muuttujia on yhteensä 37. Päähuomio on ravinteiden, orgaanisen aineen ja raskasmetallien virtaamissa. Hankkeen tulokset raportoidaan vuosittain Itämeren suojelukomissiolle (HELCOM) ja Tilastokeskukselle. Jokien ainevirtaamien valtakunnallisesta arvioinnista vastaa SYKE Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus löytyy Seurantaohjelman havaintopaikat ja näytteenotot ilmenevät yo. ohjelman kuvauksesta.

14 3.2 Rannikon vedenlaatu- ja kasviplanktonseuranta Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): 2 (UUD), 3 (VAR, EPO), 4 (POP), 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on päivittämättä. Ohjelman karsinta tehdään näytteenottokertoja vähentämällä, paikat pysyvät pääosin entisinä (joitakin paikkojakin voidaan karsia) Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Rannikkovesien vedenlaadun seuranta käynnistyi alun perin Vesihallituksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyönä noin 30 havaintoasemalla vuonna Rannikkovesien kansallista seurantaa on perinteisesti toteutettu ympäristöhallinnon alaisuudessa: harvan näytteenoton havaintoasemilla 1979 lähtien ja intensiivisen näytteenoton havaintoasemilla vuodesta 1983 lähtien. Rannikon vedenlaadun seuranta on nykyisin osa merenhoidon kokonaisvaltaista suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu sekä meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY) että vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa vesipuitedirektiivin mukaista strategiaa kutsutaan vesienhoitosuunnitelmaksi ja meristrategian mukaista strategiaa merenhoitosuunnitelmaksi. Rannikkovedet kuuluvat molempien direktiivien toimeenpanon piiriin. Suomen rannikkovesien ja avomeren seurannat on koottu yhdennetyksi meriseurantaohjelmaksi, joka esitellään yleisemmin Suomen merenhoidon seurantakäsikirjassa ( FI/Meri/Itameren_tilan_seuranta). Rannikkovesien vedenlaadun seuranta jakautuu siinä kolmeen osaan: (i) vesipatsaan fysikaaliseen seurantaan, (ii) vesipatsaan kemialliseen seurantaan ja (iii) kasviplanktonin pigmenttien seurantaan. Fysikaalinen seuranta on osa vesipatsaan monimuotoisuuden seurantaa. Vesipatsaan kemiallinen seuranta ja kasviplanktonin pigmenttien seuranta liittyvät puolestaan rehevöitymiseen. Rannikkovesien vedenlaatua seurataan kaikkiaan 214 havaintoasemalta, jotka voidaan seurannan intensiivisyyden perusteella jakaa intensiiviasemiin ja kartoitusluonteisiin asemiin. Intensiiviasemilla näytteitä otetaan (7) kertaa vuodessa, kun taas kartoitusluonteisilla asemilla käydään 1-4 kertaa vuodessa. Seurannan intensiivisyys vaikuttaa mm. näytteenoton ajankohtaan ja tiheyteen, vertikaalisten näytteiden määrään, näytesyvyyksiin ja siihen, mitä määrityksiä erityyppisiltä havaintoasemilta tehdään. Osa asemista palvelee kaukokartoitustarpeita siten, että näytteiden tuloksia käytetään kaukokartoitustulkintojen validointiin Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Seurantaohjelman tarkempi kuvaus löytyy

15 3.3 Rannikon pehmeiden pohjien eläinyhteisöt (XM01004) Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): 2 (UUD), 3 (VAR, EPO), 4 (POP), 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on päivittämättä Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Pohjien seurantaohjelma kattaa merialueiden pohjaeläinyhteisöt ja lajit. Näin ollen tämä seurantaohjelma kattaa merenhoidon kuvaajat 1 (luonnon monimuotoisuus), 2 (Vieraslajit), 4 (Ravintoverkot) ja 6 (Pohjan koskemattomuus). Rannikon makroskooppisia pohjaeläinyhteisöjä on seurattu vuodesta 1964 lähtien ja vuodesta 2009 lähtien ohjelma kattaa kaikki 11 rannikon vesityyppiä. Noin 10 vesimuodostumaa seurataan vuosittaisella näytteenotolla ja lisäksi noin 40 vesimuodostumaa kolmen tai kuuden vuoden välein. Velvoitetarkkailuohjelmat tukevat pitkäaikaisseurantaa monissa vesimuodostumissa. Suomen pitkäaikaisimpiin biologiin seurantoihin kuuluvat Tvärminnen, Loviisan ja VAR ELY:n alueen pitkäaikaisseurannat muodostavat pitkiä aikasarjoja. Seurantaa täydentää osaltaan MMM:n rahoittama hajakuormituksen vaikutusten seurantaohjelma. Pohjaeläimistön esiintyminen on voimakkaasti sidoksissa syvyyteen ja suolaisuuteen. Kultakin seurattavalta vesimuodostumalta toteutetaan näytteenotto siten että vesimuodostuman profundaalialueiden eri syvyys- ja suolaisuusvyöhykkeet tulevat edustetuiksi. Tämä tarkoittaa vesimuodostumasta riippuen 5-15 havaintopaikkaa / vesimuodostuma. Kaiken kaikkiaan pohjaeläinnäytteitä tullaan ottamaan vuosittain keskimäärin paikalta. Yhdessä velvoitetarkkailujen kautta saatavien pohjaeläinaineistojen kanssa seurannalla saadaan kattava kuva makroskooppisen pehmeiden pohjien eläimistön tilasta rannikkoalueillamme. Ohjelma kattaa vain välttävästi hiekkapohjia ja ei lainkaan kovia pohjia. Tulokset tallennetaan Hertan pohjaeläintietojärjestelmään (POHJE) ja raportoidaan EEA:lle ja HELCOM:lle Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Tarkempi kuvaus löytyy merenhoidon seurantakäsikirjasta ( D7EA3A09664B%7D/103978) sivulta 54 (hankenimellä Rannikon pehmeiden pohjien eläinyhteisöt (BALFI- D01,04,06ben-2 ).

16 3.4 Eläinplanktonin koostumus ja määrä Hankinta-alueet, joita seurantaohjelma koskee (suluissa ELY-keskukset, joiden alueilla on hankkeen havaintopaikkoja): 2 (UUD), 3 (VAR, EPO), 4 (POP), 5 (LAP) Ohjelman ajantasaisuus: Ohjelma on päivittämättä Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Ohjelmassa tuotetaan tietoa eläinplanktonlajistosta, joka kertoo sekundaarituotannon tilasta meressä. Planktonyhteisöt muodostavat perustan ulapan ravintoverkkojen toiminnalle. Syyt muutoksiin ylemmillä ravintoverkon tasoilla selittyvät usein näkyvillä muutoksilla planktonyhteisöissä, erityisesti eläinplanktonlajistossa. Eläinplanktonlajiston seurannalla saadaan ravintoverkon toiminnan lisäksi oleellista tietoa planktonyhteisöjen monimuotoisuudesta, joka ylläpitää tervettä ravintoverkkoa. Alaohjelmassa tuotetaan tietoa eläinplanktonlajistosta, lajien ja niiden kehitysvaiheiden yksilömääristä ja biomassoista haavinäytteenoton ja kvantitatiivisen mikroskooppianalyysin avulla. Kevään ja loppukesän näytteenotolla ja tarkoilla lajistoanalyyseillä saadaan tarvittava tieto eläinplanktonyhteisöihin kuuluvien vieraslajien määrän ja runsauden muutosten seurantaan. Eläinplanktonseuranta tuottaa tietoa merenhoidon kuvaajiin 1 Luonnon monimuotoisuus (MSD-kriteerit 1.4, 1.5, 1.6 ja 1.7), 2 Vieraslajit (MSD-kriteerit 2.1, 2.2) ja 4 Ravintoverkko (MSD-kriteeri 4.3). Eläinplanktonin runsautta ja lajistoa seurataan tässä seurantaohjelmassa avomerellä 17 asemalla ja rannikolla 14 asemalla. Seurantaohjelmaa tukee lisäksi kolme rannikon intensiiviseurantapistettä, joita ylläpitävät Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema Seurantaohjelmaan liittyvät tarkemmat kuvaukset ja ohjeet Mitattavat ominaisuudet ja menetelmät: Kasvukauden aikainen eläinplanktonlajisto ja -biomassa Eläinplanktonnäytteet otetaan rannikkovesissä pohjasta pintaan planktonhaavilla (silmäkoko 100 μm). Eläinplanktonlajiston lajimäärityksissä noudatetaan HELCOMin antamia suosituksia (Manual for Marine Monitoring in the COMBINE Programme of HELCOM, Kvantitatiivisissa eläinplanktonin määrityksissä käytetään käänteismikroskooppia. Laskentaohjelma sisältää eläinplanktonlajit ja -kehitysvaiheet, yksilöiden lukumäärän sekä niiden biomassan. Tarkempi kuvaus löytyy merenhoidon seurantakäsikirjasta ( D7EA3A09664B%7D/103978) sivulta64 (hankenimellä Eläinplanktonin koostumus ja määrä (BALFI- D01,04,06pel-1 )