SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV

Transkriptio

1 SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV Sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia Aalto-yliopiston tekniikan alan pääaineista. Tarjolla on myös muita, varta vasten suunniteltuja kahden moduulin sivuainepaketteja. Sallittuja sivuaineita ovat kaikki kahdesta tekniikan alan moduulista muodostuvat sivuaineet (ellei pääaineen yhteydessä erikseen mainita rajoituksista). Sivuaineeksi voi myös ottaa Konetekniikan tai Energia ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien toisessa korkeakoulussa vahvistaman sivuainekokonaisuuden. Erilaisia sivuainemahdollisuuksia on tutkinto-ohjelmissa useita. Sivuainekokonaisuuden voi muodostaa alla olevan taulukon mukaan. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan opintoneuvolasta ja suunnittelijoilta voi kysyä lisätietoja myös muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista sivuaineopinnoista. Opintoneuvola ja suunnittelijat sijaitsevat Konetekniikka 1 talossa (Otakaari 4). B1-moduuli B2-moduuli 1 Jatkomoduuli, joka perustuu samaan perusmoduuliin (A1) kuin oma pääaine. + Jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli. 2 Perusmoduuli, joka on eri kuin oman pääaineen. + Perusmoduuliin jatkomoduuli. perustuva 3 Korkeakoulun tutkinto-ohjelman tarjoama erillinen sivuaine, jossa on valmiiksi määritelty B1- ja B2-moduuli. 4 Sivuaine toisesta yliopistosta kotimaasta (Aalto-liikkuvuus, JOO) tai ulkomailta. Tämä opas esittelee yllä olevasta kuvasta 2. ja 3. tason sivuainemahdollisuudet muiden kuin Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien pääaineopiskelijoille. Kappaleen lopusta löytyy tietoa maisterivaiheen IDBM-ohjelmasta, johon on erillinen haku, mutta jonka voi valita myös sivuaineeksi.

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN... 1 JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV SIVUAINE KONETEKNIIKAN TAI ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PÄÄAINEISTA (A1+A2)... 3 PERUSMODUULIVAIHTOEHDOT KANDIDAATIN TUTKINNON SIVUAINEEKSI... 3 K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op)... 3 K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op)... 3 K300-1 Energia- ja LVI-tekniikan perusmoduuli (20 op)... 4 KONEENRAKENNUKSEN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT YLEMMÄN TUTKINNON SIVUAINEEKSI... 4 K3001 KONEENSUUNNITTELU... 4 K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA... K130-2 Tuotantotekniikan jatkomoduuli (20 op)... K132-2 Valutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op)... K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA... 6 SOVELLETUN MEKANIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT:... 6 K3004 LENTOTEKNIIKKA... 6 K300 MERITEKNIIKKA... 6 K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA... 7 ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT:... 7 K3007 ENERGIATEKNIIKKA... 7 K3008 LVI-TEKNIIKKA... 9 ERILLISET SIVUAINEET (B1 + B2) K3010 MEKATRONIIKKA IA3033 TUOTEKEHITYS IA3018 LAIVATEKNIIKKA IA3019 LAIVATEORIA K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA TU3007 International Design Business Management (IDBM) (ERILLINEN HAKU!)

3 SIVUAINE KONETEKNIIKAN TAI ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PÄÄAINEISTA (A1+A2) PERUSMODUULIVAIHTOEHDOT KANDIDAATIN TUTKINNON SIVUAINEEKSI K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: KONEENSUUNNITTELU, KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA, TUOTANTOTEKNIIKKA, VALUTUOTETEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Kalevi Ekman Moduuliin sisältyy peruskursseja koneenosien suunnittelusta ja materiaaliopista sekä tuotantotoiminnan ja tuotantotekniikan perusteista. Moduulin osaamistavoitteina on antaa perustiedot koneenosien toiminnasta sekä näiden valinnan ja mitoituslaskennan perusteista, perehdyttää opiskelija keskeisiin valmistusmenetelmiin sekä antaa valmiudet koneenrakennuksen tyypillisiin materiaalin valintatehtäviin. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yleisimmät koneenosat ja niiden mitoitus- ja suunnittelukriteerit sekä osaa suorittaa koneenosien valinta- ja mitoitustehtäviä. Hän tuntee myös konstruktiotekniikan yleisimpien materiaalien käyttäytymisen ja tämän taustalla olevan teorian sekä osaa tämän pohjalta tehdä toimivia ratkaisuja materiaalien valintatehtävissä. Edelleen opiskelija tuntee yleisimmät koneenrakennuksen valmistusmenetelmät, niiden käyttökriteerit ja mahdollisuudet sekä osaa valita sopivan valmistusmenetelmän tyypillisille koneenrakennusteknisille komponenteille ja tuotteille. Opiskelija ymmärtää suunnitteluratkaisujen, materiaalinvalinnan ja käytettävän valmistusmenetelmän yhteydet ja niiden muodostaman kokonaisuuden. Kon Koneenosien suunnittelu 1) 8 Kon Valaminen valmistusmenetelmänä 2 Kon Tuotantojärjestelmät 1 Kon Työstökoneet ja oheislaitteet 3 Kon Konstruktiotekniikan materiaalioppi 6 1) Sivuaineeseen sisältyvää moduulia suorittavilla riittää Kon :n sijasta esitietoina Kon /2011-suoritus. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: MERITEKNIIKKA, LENTOTEKNIIKKA, TEKNILLINEN MEKANIIKKA Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. 3

4 Kul Dynamiikka II 4 Kul Lujuusoppi II Kul Virtausmekaniikan perusteet Kul Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K300-1 Energia- ja LVI-tekniikan perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: ENERGIATEKNIIKKA, LVI-TEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Moduuli sisältää energiatekniikan teoreettiset perusteet ja energia-alan yleisiä perustietoja. Moduulin keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat termodynamiikka ja virtausmekaniikka sekä näiden varaan rakentuvat lämpövoimaprosessit ja lämmönsiirto-oppi. Moduulin kurssit: Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto Ene Ene Lämpövoimaprosessit Lämmönsiirto-oppi Kul Virtausmekaniikan perusteet Ene-xx.xxxx Valinnaisia Energia- ja LVI-tekniikan kursseja 1) 3 1) Valinnainen ja/tai myöhemmin määriteltävä Energia- ja LVI-tekniikan kurssi. 3 4 KONEENRAKENNUKSEN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT YLEMMÄN TUTKINNON SIVUAINEEKSI K3001 KONEENSUUNNITTELU K110-2 Koneensuunnittelun jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Matti Pietola Moduulin tavoitteena on vahvistaa koneensuunnittelun, tuotekehityksen ja mekatroniikan perustietämystä ja -osaamista lujuusopin, hydraulitekniikan, pneumatiikan ja tribologian sekä tietokoneavusteisen suunnittelun aihealueilla. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää siihen sisältyvien eri aineiden perussisällön ja osaa soveltaa kursseilla hankkimiaan tietoja koneiden suunnittelussa. Lisäksi opiskelija osaa arvioida eri ratkaisuvaihtoehtojen oikeellisuuden. 4

5 Kon Tietokoneavusteisen suunnittelun peruskurssi Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka Kon Tribologia Kon Koneensuunnittelun menetelmät Moduulin suorittaville suositellaan kurssin Kul Lujuusoppi II sisällyttämistä valinnaisiin opintoihin. K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA K130-2 Tuotantotekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaavat opettajat: prof. Kalevi Aaltonen, prof. Esko Niemi Tuotantotekniikan jatkomoduuli laajentaa tuotantotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista painottaen laadunohjausta, levytöitä, muottien tai jonoleikkainten suunnittelua ja antaa valmiuden valukappaleiden suunnitteluun ja valmistusprosessin hallintaan. Moduulin suorittanut opiskelija osaa auttavasti käyttää yleisimpiä konepajan työstökoneita, ohjelmoida NC-koneita ja teollisuusrobottia, käyttää CAD/CAM- järjestelmää ja suorittaa konepajan perusmittauksia ja tuntee yleisimmät levytyömenetelmät. Opiskelija tutustuu ja tekee pienimuotoista kokeellista tutkimusta sekä osaa suunnitella ohjatusti työvälineen (esim. painevalumuotin). Kon Laatujohtaminen ja mittaustekniikka Kon Työvälinetekniikka ja suunnitteluharjoitus 3 Kon Levytyöt 2 Kon Työstökoneiden käyttö 3 Kon Tuotantotekniikan tutkimus 7 K132-2 Valutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Juhani Orkas Valutuotetekniikan jatkomoduuli laajentaa suunnittelu- ja tuotantotoiminnassa tarvittavaa valuteknistä tietoa ja osaamista painottaen tietokoneavusteiseen konstruktiosuunnitteluun, valutuotteen laadun määrittämiseen ja hankintaan. Opiskelija tutustuu erilaisiin valuteknisiin prosesseihin ja tekee pienimuotoista kokeellista tutkimusta sekä suunnittelua erilaisia valunsimulointi- sekä CAD/CAMjärjestelmiä apuna käyttäen. Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee soveltamaan valutuotteen suunnittelun, valmistusprosessin ja hankinnan perusperiaatteita. Opiskelija kykenee suunnittelemaan valutuotteen tai sen valmistusprosessin ottaen huomioon valmistustekniset mahdollisuudet ja rajoitukset. Lisäksi opiskelija osaa auttavasti hyödyntää valunsimulointi- sekä CAD-järjestelmiä suunnittelussa. Kon Tietokoneavusteisen suunnittelun peruskurssi Kon Valutuotteen valmistustekniikka Kon Valutuotteen konstruktiosuunnittelu Kon Valutuotetekniikan vaihtuvasisältöinen opintojakso

6 K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA K120-2 Koneenrakennuksen materiaalitekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Hannu Hänninen Koneenrakennuksen materiaalitekniikan jatkomoduulissa perehdytään konstruktiomateriaalien käyttäytymiseen mekaanisten ja termisten kuormitusten alaisena sekä erilaisissa käyttöympäristöissä. Opiskelija saa perustiedot materiaalien ja rakenteiden tarkastamisesta NDT-menetelmien avulla. Lisäksi syvennetään opiskelijan tietämystä fysikaalisen metallurgian ja polymeeriteknologian osalta. Moduulin suorittanut opiskelija tuntee materiaalien vaurioitusmekanismit mekaanisen kuormituksen ja ympäristön kuormituksen alaisena, tuntee tärkeimpien metallisten materiaalien ja polymeerien valmistus- ja käyttötavat sekä tuntee ko. materiaalien mekaaniset ominaisuudet. Moduulin suorittanut opiskelija kykenee suorittamaan perustason materiaalin valintatehtäviä ja omaa riittävät tiedot toimimiseen materiaalitekniikan asiantuntijan kanssa. Kon Rikkomattomat tarkastusmenetelmät Kon Teräkset 4 Kon Rakenneaineet jännitysten ja ympäristön vaikutusten alaisina Kon Kevyt- ja värimetallit 3 KE Polymeeriteknologian perusteet 3 SOVELLETUN MEKANIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT: K3004 LENTOTEKNIIKKA K220-2 Lentotekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Olli Saarela Jatkomoduuli tarjoaa perustiedot lentomekaniikasta, aerodynamiikasta ja rakennetekniikasta. Lisäksi kuvataan lentokoneprojektin sisältö ja lentokoneiden järjestelmät. Moduulin suorittanut opiskelija ymmärtää perusteet lentomekaniikasta, aerodynamiikasta, lentokonerakenteista, lentokoneiden järjestelmistä sekä lentokoneprojektin sisällöstä. Kul Lentokoneen suoritusarvot 4 Kul Lentokoneen aerodynamiikka 4 Kul Lentokonerakenteet 4 Kul Lentokoneen järjestelmät 4 Kul Lentokoneprojekti 4 K300 MERITEKNIIKKA K210-2 Meritekniikan jatkomoduuli (20 op) 6

7 Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Meritekniikan jatkomoduuli tarjoaa perustan laivatekniikan keskeisiin osa-alueisiin kuten laivan yleissuunnitteluun, hydrodynamiikkaan ja -statiikkaan, talvimerenkulkuun sekä koneistoihin. Moduulin jälkeen opiskelija osaa määritellä laivasuunnittelun eri osa-alueet sekä soveltaa niissä käytettäviä laskenta- ja kokeellisia menetelmiä. Moduulin pakolliset kurssit Kul Laivahydrodynamiikan perusteet Kul Laivan konseptisuunnittelu Kul Laivan vakavuus Seuraavista kahdesta kurssista on valittava toinen: Kul Laivan konejärjestelmät Kul Talvimerenkulku K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA K230-2 Teknillisen mekaniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri Moduuli sisältää lujuusopin ja virtausmekaniikan kursseja. Tämän moduulin kurssit ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Pakollinen kurssi: Kon Kokeelliset menetelmät Seuraavista kahdesta kurssista tulee valita toinen tai molemmat: Kul Elementtimenetelmä I Kul Koneiden ja rakenteiden värähtelyt Valinnainen osa (opiskelija valitsee seuraavista vähintään op:n verran): Kul Komposiittirakenteet Ene Kitkallinen virtaus Kul Kaasudynamiikka 2 Kul Potential Flow Theory for Lifting Surfaces 3 Kul Potential Flow Theory for Lifting Surfaces, extended course P ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT: K3007 ENERGIATEKNIIKKA K320-2 Energiatekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi 7

8 Moduulissa annetaan perustiedot energiatekniikkaan sisältyvistä virtauskoneista sekä kemiallisesta termodynamiikasta. Tämän lisäksi moduuli sisältää runsaasti valinnaisuutta, mikä antaa mahdollisuuden joko edelleen syventää teoreettista osaamispohjaa tai suunnata opintoja johonkin kiinnostavaan energiatekniikan osa-alueeseen. Moduulin kurssit: Ene Kemiallinen termodynamiikka 6 Ene Virtauskoneet Valitse lisäksi seuraavista kursseista niin, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Ene Termodynamiikan harjoitustyöt 2 Ene Teknillinen termodynamiikka 3 Ene Uudet energiantuottoprosessit Ene Sovelletun termodynamiikan teoriatyö Ene Lämmönsiirtimien mitoitus 6 Ene Aineensiirto-oppi Ene Kitkallinen virtaus Ene Lämpötekniikan erikoistyö, lyhyt Ene Maakaasutekniikka Ene Specialarbete i ny energiteknologi Ene Combustion and Gasification Technology I P 3 Ene Combustion and Gasification Technology II P 3 Ene Livscykelanalyser och miljöauditering 3 Ene Vindenergi Ene Sisäilmastotekniikka 3 Ene Talotekniikan elinkaaritalous 3 Ene Lämmitystekniikka Ene Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene Vesihuoltotekniikka 2 Ene LVI-suunnittelu 1 3 Ene Teollisuuden energiatekniikan perusteet Ene Energiamarkkinat Ene Ene Kul Energy Systems for Communities Kaukolämpötekniikka Internal Combustion Engine Technology Kul Transport Biofuels, Combustion and Emission Control A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 AS Analoginen säätö 1) 3 KE Prosessiautomaation perusteet 1) 3 S Sähköverkot 4 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 Tfy Ydinreaktoritekniikan perusteet Tfy Uudet energiatekniikat L Tfy Aurinkoenergiatekniikka L 1) Vaihtoehtoiset kurssit. 8

9 K3008 LVI-TEKNIIKKA K310-2 LVI-tekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Kai Sirén Moduuli perehdyttää LVI-tekniikan perusteisiin. Sisältönä on lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtotekniikka, vesihuoltotekniikka sekä sisäilmatekniikka. Myös LVI-järjestelmien mittaukset sekä taloteknisten järjestelmien elinkaareen liittyvät tekniset ja taloudelliset näkökohdat tulevat esille. Moduulin kurssit: Ene Sisäilmastotekniikka 3 Ene Talotekniikan elinkaaritalous 3 Ene Lämmitystekniikka Ene Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene Vesihuoltotekniikka 2 Ene LVI-suunnittelu 1 3 9

10 ERILLISET SIVUAINEET (B1 + B2) K3010 MEKATRONIIKKA K10-1 Mekatroniikka I, perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: ma. prof. Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka II - moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla takaisinkytketyn mekatronisen järjestelmän yleisrakenteen, ymmärtää häiriöiden kytkeytymismekanismit, osaa valita, mitoittaa ja liittää anturit ja toimilaitteet yksinkertaiseen mekatroniseen järjestelmään, osaa suorittaa yksinkertaista ohjelmointia, osaa käyttää Matlab/Simulink-työkalun perustoimintoja ja osaa mallintaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: AS Johdatus Matlab ohjelmiston käyttöön 1 AS Tietokonesimulointi 3 S Mittaustekniikan perusteet A 4 Kon Mekatroniikan anturit ja toimilaitteet 4 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: AS C-ohjelmoinnin peruskurssi (Kon) 1) 4 AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 2) 2 AS Analoginen säätö 3) 3 AS Servotekniikka 3 AS Automaatio- ja säätötekniikka 3) S Elektroniikan peruskurssi Kon Mekanismiopin perusteet 4) Kon Koneenrakennustekniikka B (ei Kon-tutkinto-ohj.) 4 Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka Kon Mekatronisen konejärjestelmän suunnittelu 4 1) Vaihtoehtoisesti AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 op (moduulin sis. vain 4 op). 2) Suositellaan kurssien AS Analoginen säätö ja AS Servotekniikka esitiedoksi. 3) Kursseista AS ja AS valitaan toinen. 4) Esitietoina edellytetään perustiedot statiikasta ja dynamiikasta. 10

11 K10-2 Mekatroniikka II, jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: ma. prof. Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on syventää opiskelijan perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka I -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa ryhmän jäsenenä määritellä, suunnitella, dokumentoida ja rakentaa mekatronisen järjestelmän. Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: Kon Mekatroniikan harjoitustyö 2-6 Kon Mekatroniikan projektityö 8 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Elektroniikan perusteet 3 AS C++ -ohjelmointi 1) 4 AS Digitaalinen säätö 2) 3 AS Tietokonemallintaminen AS Verkotettu automaatio 3 Kon Monikappalesimulointi 3) Kon Mobilehydrauliikka 4) 2 Kon Pumppaustekniikka 2 Kon Hydraulijärjestelmät 1) Esitietona vaaditaan AS C-ohjelmoinnin peruskurssi tai vastaava uusi kurssi. 2) Esitietona vaaditaan AS Analoginen säätö. 3) Esitietona vaaditaan Kon Mekanismiopin perusteet. 4) Esitietona vaaditaan Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka. Tarkista muidenkin kurssien esitietovaatimukset tapauskohtaisesti! IA3033 TUOTEKEHITYS Vastaava opettaja: prof. Kalevi Ekman Sivuaine soveltuu periaatteessa minkä tahansa pääaineen rinnalla suoritettavaksi, mutta on erityisesti tarkoitettu täydentämään teknispainotteisia pääaineita yli tiedekuntarajojen yleisemmän tuotekehitysmetodiikan ja tuotekehityksen integroitujen ja verkottuneiden työskentelymenetelmien osalta. Opiskelussa painotetaan poikkitieteellistä projektityöskentelyä. Sivuaineessa suoritetaan aina K112-3 Tuotekehityksen syventävä moduuli (20 op), joka sisältää kurssit (moduulissa/kursseissa ei ole esitietovaatimuksia): 11

12 Kon Tuotekehitys Kon Tuotekehitysprojekti 10 Kon Interdisciplinary Product Development Toisena moduulina voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti: a) Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan sopiva, jonkin muun kuin oman pääaineen perusmoduuli. Jos muita preferenssejä ei ole, suositellaan suoritettavaksi K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op), joka sisältää kurssit (mahdolliset esitietotarpeet suositellaan tarkistettaviksi aina ao. kurssien vastuullisten opettajien kanssa tapauskohtaisesti): Kon Koneenosien suunnittelu 8 Kon Valaminen valmistusmenetelmänä 2 Kon Tuotantojärjestelmät 1 Kon Työstökoneet ja oheislaitteet 3 Kon Konstruktiotekniikan materiaalioppi 6 b) K12-C Tuotekehityksen erikoismoduuli (20 op) yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssa tuotettavalla sisällöllä. Huom! Tässä suoritustavassa on rajoitettu osallistujamäärä, osallistujat valitaan toteutuskierroskohtaisessa erillisessä haussa, josta tiedotetaan erikseen. c) K12-C Tuotekehityksen erikoismoduuli (20 op) henkilökohtaisella, moduulista vastaavan professorin kanssa erikseen sovittavalla opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tukevalla sisällöllä. IA3018 LAIVATEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Laivatekniikka on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin nopeasti. Tämän seurauksena nykyaikaisten laivojen suunnittelu, tuotanto sekä operointi edellyttävät alan toimijoilta laajoja valmiuksia eri tekniikan aloilta. Toisaalta, eri alojen tekniikka ei useissa tapauksissa ole sovellettavissa sellaisenaan laivatekniikkaan, johon liittyy omat laivojen toiminta- ja tuotantoympäristön luomat reunaehdot. Laiva-alan teollisuuteen on syntynyt suuri tarve eri aloilta (esim. automaatio- ja säätötekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous) tuleville osaajille, joilla on kyky käyttää oman erikoisalansa osaamista laivateknisissä sovelluksissa. Laivatekniikka-jatkomoduuli soveltuu yhdessä Sovelletun mekaniikan perusmoduulin kanssa sivuaineeksi sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelman että muiden tutkinto-ohjelmien pääaineissa. Sivuaineen tavoitteena on tarjota muiden alojen opiskelijoille perustiedot laivatekniikkaan liittyvästä mekaniikasta, suunnitteluprosessista, suunnittelumenetelmistä, tuotantotekniikasta sekä varustamoliiketoiminnasta. Sivuaine koostuu moduulista K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli ja moduulista K214-2 Laivatekniikan jatkomoduuli. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri 12

13 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. Kul Dynamiikka II 4 Kul Lujuusoppi II Kul Virtausmekaniikan perusteet Kul Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K214-2 Laivatekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Moduuli sisältää seuraavat kaikille pakolliset kurssit: Kul Laivan konseptisuunnittelu Kul Laivaprojekti A 1) Kul Laivan tuotantotekniikka Seuraavista valittava vähintään op: Kul Kauppamerenkulku ja varustamotoiminta 3 Kul CAD laivan konseptisuunnittelussa 3 Kul Matkustajalaivojen arkkitehtuuri 1) Suositellaan suoritettavaksi myös Kul CAD laivan konseptisuunnittelussa. IA3019 LAIVATEORIA Vastaava opettaja: prof. Jerzy Matusiak Viimeisten vuosien aikana mm. laivojen turvallisuuteen, energiatehokkuuteen, valmistuskustannuksiin ja matkustusmukavuuteen liittyvät vaatimukset ovat kiristyneet jatkuvasti. Tämä on johtanut yhä haastavampiin laivatekniikan tutkimusongelmiin, joissa vaaditaan syvällistä ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevasta fysiikasta. Tutkimusongelmat liittyvät pääsääntöisesti laivan rakenteisiin sekä laivahydrodynamiikkaan. Tämän myötä alalle on syntynyt tarve kasvattaa uusia osaajia, joilla on riittävät teoreettiset valmiudet toimia vaativissa tutkimustehtävissä. Laivateoria-jatkomoduuli soveltuu yhdessä Sovelletun mekaniikan perusmoduulin kanssa sivu-aineeksi sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelman että muiden tutkinto-ohjelmien pääaineissa. Sivuaineen tavoitteena on tarjota muiden alojen teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille perus-tiedot laivatekniikkaan liittyvästä mekaniikasta ja laivasuunnittelusta sekä näiden lisäksi laivahydrodynamiikasta tai laivan rakenteista ja tuotantotekniikasta. Sivuaine koostuu moduulista K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli ja moduulista K21-2 Laivateorian jatkomoduuli. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri 13

14 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. Kul Dynamiikka II 4 Kul Lujuusoppi II Kul Virtausmekaniikan perusteet Kul Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K21-2 Laivateorian jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jerzy Matusiak Moduuli sisältää seuraavan kaikille pakollisen kurssin: Kul Laivan konseptisuunnittelu Virtausmekaniikkapainotteisessa sivuaineessa pakolliset kurssit (1 op): Kul Laivahydrodynamiikan perusteet Kul Laivan vakavuus Kul Laivadynamiikka Virtausmekaniikkapainotteisessa sivuaineessa pakolliset kurssit (1 op): Kul Laivaprojekti A 1) Kul Ship Structural Design P Kul Laivan tuotantotekniikka 1) Suositellaan suoritettavaksi myös Kul CAD laivan konseptisuunnittelussa. K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK K3009 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖNSUOJELUTEKNIIKKA K3009 PROCESS AND ENVIRONMENTAL TECHNOLOGY Vastaava opettaja: prof. Carl-Johan Fogelholm Sivuaine voidaan sisällyttää joko alempaan tai ylempään perustutkintoon. Esitiedot: Ene Teknillinen termodynamiikka 3 Sivuaineen tarkoitus on tarjota ruotsinkielisille opiskelijoille mahdollisuus opiskella äidinkielellään, sekä suomenkielisille opiskelijoille tilaisuus kartuttaa ruotsinkielen taitojaan kielikylpytyyliin. Energiatekniikka on kasvava ala, jonka merkitys tulee lisääntymään tulevaisuudessa ja useimmissa Pohjoismaiden suurimmista energia-alan yrityksistä käytetään ruotsin kieltä. Syventävästä moduulista K326-3 Bioenergi och miljöteknik ja erikoismoduulista K326-C För-nybara energiformer och miljöteknik sekä yhteistyöyliopistoissa tarjottavista moduuleista muodostetaan erillinen sivuaine Processindustrin och dess miljöteknik. 14

15 K326-3 Bioenergi och miljöteknik -fördjupande modul (20 sp) K326-3 Bioenergia ja ympäristötekniikka -syventävä moduuli (20 op) Ansvarig professor: prof. Carl-Johan Fogelholm Målet med studierna är att studenten skall få en insikt i kraftverkskoncept och processberäkningar med en speciell betoning på nya och förnybara, miljövänligare energiproduktionsprocesser. Man behandlar de olika teknologiernas vetenskapliga grunder och praktiska tillämpningar, deras för- och nackdelar såsom miljökonsekvenser, produktionskostnader, energieffektivitet samt utsläpp och föroreningar. Kurserna har speciell vikt på framtiden och teknologins utveckling. Det är möjligt att utvidga dessa studier genom att avlägga vissa studiepaket vid Svenska social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och vid Chalmers tekniska högskola i Sverige. Studierna görs då inom ämnet Processindustri och miljöteknik. Mer information hittar du på webbplatsen Undervisningsspråken är svenska och engelska. Moduuli käsittelee voimalaitoskonseptia ja prosessilaskelmia korostaen erityisesti uusia ja uusiutuvia, ympäristöystävällisempiä energiantuotantoprosesseja. Käsitellään eri teknologioiden tieteelliset perusteet ja käytännölliset sovellukset, niiden hyödyt ja haitat, esim. ympäristövaikutukset, tuotantokustannukset ja energiatehokkuudet. Kurssit panostavat erityisesti tulevaisuuteen ja teknologian kehitykseen. Näitä opintoja voidaan laajentaa valitsemalla tiettyjä opintopaketteja Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolanissa ja Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa. Opinnot suoritetaan tällöin "Processindustri och miljöteknik" -aineen puitteissa. Lisätietoja löydät osoitteesta Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Av nedanstående kurser väljs så att minst 20 sp uppnås: Ene Kraftproduktion/Elproduktion från biomassa I 1) 3 Ene Kraftproduktion/Elproduktion från biomassa II a 1) 3 Ene Electricity Production from Biomass II b 1) 3 Ene Driftsmätningar på kraftverk 3 Ene Waste to energy 3 Ene Specialarbete i miljövänliga energiprocesser 1) Ene Combustion and Gasification Technology I P 3 Ene Combustion and Gasification Technology II P 3 Ene Pollutant Formation and Control in Combustion 3 Ene Process Integration, Simulation and Optimization P 3 1) Obligatoriska kursser. K326-C Förnybara energiformer och miljöteknik -specialmodul (20 sp) K326-C Uusiutuvat energiamuodot ja ympäristötekniikka -erikoismoduuli (20 op) Ansvariga professorer: prof. Carl-Johan Fogelholm (prof. Markku Hurme) (prof. Olli Dahl) 1

16 Målet med studierna är att studenten skall få en insikt i nya och förnybara, miljövänligare energiproduktionsprocesser. Man behandlar de olika teknologiernas vetenskapliga grunder och praktiska tillämpningar, deras för- och nackdelar såsom miljökonsekvenser, produktionskostnader och energieffektivitet. Kurserna har speciell vikt på framtiden och teknologins utveckling. Dessutom ger studierna en insikt i miljövårens mest centrala områden så som miljöbelastningar, energiekonomi och livscykelanalys. Undervisningsspråken är svenska och engelska. Det är möjligt att utvidga dessa studier genom att avlägga vissa studiepaket vid Svenska social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och vid Chalmers tekniska högskola i Sverige. Studierna görs då inom ämnet Processindustri och miljöteknik. Mer information hittar du på webbplatsen Moduuli käsittelee uusia ja uusiutuvia, ympäristöystävällisempiä energiantuotantoprosesseja. Käsitellään eri teknologioiden tieteelliset perusteet ja käytännölliset sovellukset, niiden hyödyt ja haitat, esim. ympäristövaikutukset, tuotantokustannukset ja energiatehokkuudet. Kurssit panostavat erityisesti tulevaisuuteen ja teknologian kehitykseen. Opinnot antavat ymmärrystä ympäristönsuojelun keskeisistä käsitteistä kuten ympäristökuormituksista ja energiataloudesta. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Näitä opintoja voidaan laajentaa valitsemalla tiettyjä opintopaketteja Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolanissa ja Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa. Opinnot suoritetaan tällöin "Processindustri och miljöteknik" -aineen puitteissa. Lisätietoja löydät osoitteesta Av nedanstående kurser väljs så att minst 20 sp uppnås: Ene Nya energiproduktionsprocesser Ene Ene Ene Ene Specialarbete i ny energiteknologi 1) Combustion and Gasification Technology I P Combustion and Gasification Technology II P Livscykelanalyser och miljöauditering Ene Vindenergi Tfy Solenergi 1) Obligatoriska kursser. TKK:n omien kurssien lisäksi Processindustri och miljöteknik- sivuaineeseen voidaan valita toinen tai molemmat yhteistyöyliopistoissa suoritettavista moduuleista. Social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto (voidaan sisällyttää vain kandidaattitason tutkintoon) Miljöadministration (20) sp: Ympäristön hallinta (20) op: sp Planering, miljöresursförvaltning, hållbar utveckling Miljöpolitik Miljörätt Miljöforvaltning och planering Chalmers: (voidaan sisällyttää vain maisteritason tutkintoon) 16

17 Analytisk Miljöteknik (20 sp): Analyyttinen ympäristötekniikka (20 op): sp Miljösystemanalys 7, Miljömanagement 7, Livscykelanalys 7, Bärkraftig resursanvändning 7, IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Sivuaine koostuu moduulista K328-3 Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - syventävä moduuli ja moduulista K328-C Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - erikoismoduuli. K328-3 Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous -syventävä moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Moduulissa syvennytään energiatekniikan ja -talouden ratkaisuihin erityisesti yhdyskuntien energiaratkaisujen sekä energiamarkkinoiden näkökulmista vahvistaen myös näihin alueisiin liittyviä metodologisia valmiuksia. Moduulin kurssit: Ene Ene Models and Optimization of Energy Systems Kaukolämpötekniikka Ene Energiamarkkinat Ene Energy Systems for Communities K328-C Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - erikoismoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Moduuli tarjoaa yhdyskuntien energiatekniikkaan ja energiatalouteen painottuneita syventyviä opintoja. Opinnoissa voidaan painottaa metodologisia opintoja talouden ja sovelletun matematiikan aloilta tai yhdyskuntien energiaratkaisujen suunnittelua ja energiantuotantoteknologioiden laajaa tuntemusta tukevia opintoja. Moduuliin valitaan yksi kursseista: Ene Energiatalouden harjoitustyö 10 Ene Yhdyskuntien energiatekniikan harjoitustyö 10 Moduuliin kuuluvien valinnaisten kurssien lista on seuraavalla sivulla. 17

18 Lisäksi valitaan vapaasti yhdistellen vähintään 10 op soveltuvia opintoja, kuten esimerkiksi: Ene Ene Ene Ene Combustion and Gasification Technology I P Combustion and Gasification Technology II P Teollisuuden energiatekniikan perusteet Energiatalouden erikoiskurssi L 3 3 Ene Yhdyskuntien energiatekniikan erikoiskurssi L Ene-9.00 Individual Studies in Energy P 1-10 Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Investointiteoria L Mat Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu L Mat Lineaarinen ohjelmointi L Mat Dynaaminen optimointi L Tfy Ydinreaktoritekniikan perusteet Tfy Uudet energiatekniikat L Tfy Aurinkoenergiatekniikka L Tfy Kehittynyt tuulivoimateknologia L S Sähköverkot 4 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Sivuaine koostuu moduulista K334-1 Liikenteen energiatekniikka I ja moduulista K334-2 Liikenteen energiatekniikka II. Sivuaineen moduulien esitietovaatimuksina ovat seuraavat kurssit tai vastaavat tiedot: Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto KE Kemian perusteet; K, TU, AS K334-1 Liikenteen energiatekniikka I -moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Liikenteen energiatekniikan I moduuli tarjoaa opetusta vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä ja nykytekniikan kehitysmahdollisuuksista. Moduulin oppimistavoitteet: suoritettuaan moduulin opiskelija osaa nimetä, kuvailla ja vertailla toisiinsa liikennemoottorien prosesseja ja tekniikoita tunnistaa, arvioida ja vertailla toisiinsa erityisesti moderneja polttoaineita liikenteen eri käyttötarkoituksissa nimetä, kuvailla ja arvioida liikenteen järjestelmiä ja tekniikoita ja niiden vaikutuksia. 18

19 Moduulin pakolliset kurssit: Kul Internal Combustion Engine Technology Kul Transport Biofuels, Combustion and Emission Control Valitse seuraavista kursseista siten, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Suositeltavat valinnaiset kurssit em. moduuliin: Kul Simulation of Internal Combustion Engines P Kul Kul Kul Kon Exercises in Internal Combustion Engine Technology Laivan konejärjestelmät Virtausmekaniikan perusteet Ajoneuvotekniikan perusteet Ene Teknillinen termodynamiikka 3 Ene Kitkallinen virtaus L Ene Virtaussimulointi L 6 KE Introduction to Biofuels Yhd Yhd Liikennejärjestelmän suunnittelu Liikenteen ympäristökysymykset L AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS Verkotettu automaatio L 3 S Sähkövoimatekniikka 4 Muita suositeltavia kursseja, mikäli esitiedot ovat riittävät: Ene Uudet energiatuottoprosessit L Tfy Uudet energiatekniikat L Tfy Polttokennot ja vetyteknologia L AS Automaatio ja säätötekniikka S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt K334-2 Liikenteen energiatekniikka II -moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Liikenteen energiatekniikan II moduuli tarjoaa perusopetusta energiatekniikasta sekä vaihtoehtoisista voimantuotto- ja siirtotavoista sekä energiamarkkinoista. Moduulin oppimistavoitteet: suoritettuaan moduulin opiskelija osaa kuvailla energiamarkkinoita ja niiden toimintaa. ratkaista ja laskea liikenteen energiantuotantoon ja siirtoon liittyviä kysymyksiä ja laskuja. kuvata, arvioida ja vertailla eri vaihtoehtoisia voimantuotto- ja siirtotapoja sekä niiden vaikutuksia. Moduulin pakolliset kurssit: Ene Kemiallinen termodynamiikka L 6 Ene Energiamarkkinat Valitse seuraavista kursseista siten, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Suositeltavat valinnaiset kurssit em. moduuliin: 19

20 Kul Kul Kul Simulation of Internal Combustion Engines P Exercises in Internal Combustion Engine Technology Laivan konejärjestelmät Kul Virtausmekaniikan perusteet Ene Teknillinen termodynamiikka 3 Ene Kitkallinen virtaus L Ene Virtaussimulointi L 6 Kon Ajoneuvotekniikan perusteet 4 KE Introduction to Biofuels Yhd Yhd Liikennejärjestelmän suunnittelu Liikenteen ympäristökysymykset L 6 3 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS Verkotettu automaatio L 3 S Sähkövoimatekniikka 4 Muita suositeltavia kursseja, mikäli esitiedot ovat riittävät: Ene Uudet energiatuottoprosessit L Tfy Uudet energiatekniikat L Tfy Polttokennot ja vetyteknologia L AS Automaatio ja säätötekniikka S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 TU3007 International Design Business Management (IDBM) (ERILLINEN HAKU!) Minor studies (40 credits) Modules TU110-2 Intermediate Module in International Design Business Management A2 (20 cr) Code Course Credits 26E04200 Theories in IDBM 26E01300 IDBM Project TU IDBM Project id0003 IDBM Project TU110-C Special Module in International Design Business Management (20 cr) Code Course Credits id0002 Design Thinking in Business Kon Interdisciplinary Product Development 26E04400 International Design Business Management Elective course 20