Sivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S
|
|
- Reijo Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S Sivuaine Elektroniikka S Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op)... 3 Sivuaine Sähkötekniikka S Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S Perustieteiden sivuaine... 5 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s Sivuaineet / EST-ohjelma... 7 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioniikan pääaineen opiskelijoille)... 7 Elektroniikan sivuainemoduuli, Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli S Sivuaine Mekatroniikka... 8 Perusmoduuli Mekatroniikka I K Jatkomoduuli Mekatroniikka II K Sivuaine Sähkötekniikan automaatio ETA Jatkomoduuli Sähkötekniikan automaatio AS Syventävä moduuli Sähkötekniikan automaatio AS Sivuaine Sähkömarkkinat ja energiatalous ETA Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli S Sivuaine Talotekniikka IA Talotekniikan perusmoduuli R Talotekniikan jatkomoduuli R Sivuaine Tietoliikennetekniikka S Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli S SIVUAINEET MUIDEN KORKEA-KOULUJEN JA OHJELMIEN OPISKELIJOILLE Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioinformaatioteknologian opiskelijat) Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli S Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S Sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio, AS Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli AS400-1 (20 op) Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -jatkomoduuli AS400-2 (20 op) Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -syventävä moduuli AS400-3 (20 op) Sivuaine Sähkötekniikka S Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli S Sivuaine Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ETA
2 Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S Sivuaineen opinnot / TLT Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine voi muodostua toisen ohjelman perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai oman ohjelman jatkomoduulista ja sen syventävästä tai erikoismoduulista. Toinen sivuaineen moduuleista voi olla suoritettu tekniikan kandidaatin tutkinnossa, mutta pää- ja sivuaineessa ei voi olla samoja moduuleja. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa sivuaine ei ole pakollinen. Katso sivuaineita myös luvusta 8. Sivuaineet muiden korkeakoulujen ja ohjelmien opiskelijoille. Tietoliikennetekniikan ohjelman opiskelijoille tarjotaan erityisesti seuraavia sivuaineita: Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA 3011 Antti Räisänen Sivuaine on suunniteltu mm. tietoliikenteen, teknillisen fysiikan ja kaukokartoituksen opiskelijoille. Jos opiskelija haluaa suorittaa kahden moduulin kokoisen sivuaineen, hän voi valita tämän moduulin pohjaksi Elektroniikan sivuaineen perusmoduulin tai ottaa tämän moduulin jatkoksi joko Radiotekniikan tai Avaruustekniikan erikoismoduulin. Esitiedoiksi suositellaan matematiikan peruskurssien lisäksi sähkömagneettisen kenttäteorian opintoja. Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2 S217-2 Avaruustekniikka ja radiotiede sivuainemoduuli Pakollinen kurssi: S Radiotekniikan perusteet (5 op) tai sisällöltään vastaava kurssi S Fundamentals of Radio Engineering Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Suurtaajuusmittaukset 2 S Research Seminar on Radio Science and Engineering L V 1 S RF and Microwave Engineering 5 S Radio Engineering, laboratory course 7 S Numerical Methods in Circuit Simulation L 5 S Radio Science for Space and Environmental Applications 2 S Spaceflight Instrumentation 6 S Remote Sensing 6 S Radio Astronomy 4 S Avaruustekniikan erikoistyö V 5 S Opiskelijasatelliittiprojekti V 3-6 S Sähkötekniikan historia L 3 S Sähkömagnetiikan simulaatiot 5 S Sähkömagnetiikan numeeriset menetelmät L V 5
3 Sivuaine Elektroniikka S3036 Prof. Jussi Ryynänen Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op) Tietoliikennetekniikan opiskelijoille Tietoliikennetekniikan opiskelijat eivät lue perusmoduulia sivuaineeseen vaan jatkomoduuli pohjautuu Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman P- O- ja A1 moduuleihin. Tietoliikennetekniikan opiskelijat voivat ottaa tämän moduulin ja sen jälkeen jonkin elektroniikan syventävän moduulin. Moduulissa on kaksi vaihtoehtoista kokonaisuutta; toinen radiotekniikan ja toinen laitteiston rakennukseen suuntautuneita varten. S210-2 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit S Elektroniikka II 5 S Elektroniset mittaukset 3 Valitse toinen kokonaisuuksista I tai II Kokonaisuus I S Staattinen kenttäteoria 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Suurtaajuusmittaukset 2 Kokonaisuus II S Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan
4 Sivuaine Sähkötekniikka S3034 Prof. Jorma Kyyrä Sähkötekniikan sivuaine on suunnattu erityisesti automaatio- ja systeemitekniikan, energiatekniikan, LVI-tekniikan sekä tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1 S213-1 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit: S Piirianalyysi 1 5 S Staattinen kenttäteoria* 5 Vapaasti valittavat kurssit, valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Piirianalyysi 2 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Sähkövoimatekniikka 4 AS Analoginen säätö 3 S Electrical Engineering Forum, (SähköForum) 1-2 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Voit valita vain toisen elektroniikka kokonaisuuden vapaavalintaisiin S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 tai S Elektroniikka II 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 * Jos olet suorittanut kurssin S , valitse tilalle jokin kurssi valinnaisten listalta
5 Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän perusopintomoduulin lukeneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa perustieteitä sivuaineena ja lukea perustieteiden perusmoduulin (B1). Suoritettuaan perustieteiden sivuaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa sen jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s952-1 Tietoliikennetekniikan opiskelijat Vastuutaho Matematiikan laitos
6 S952-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettä Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S S Kvanttifysiikka Molekyylien ja kiinteän aineen fysiikka 3 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 2 6 Becs Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s951-1 Elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijat Vastuutaho Matematiikan laitos S951-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan L 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 Becs Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS C++ -ohjelmointi 4
7 Sivuaineet / EST-ohjelma Elektroniikan ja sähkötekniikan ohjelman opiskelijoille tarjotaan erityisesti seuraavia sivuaineita: Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioniikan pääaineen opiskelijoille) Elektroniikan sivuainemoduuli, Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli S122-2 (suunnattu bioniikan pääaineen lukijoille) Markus Turunen Tästä moduulista voi jatkaa syventäviin moduuleihin, joihin pääsee elektroniikan jatkomoduulista. Osaamistavoitteet Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija mikroteknologian sovelluksiin kemian ja bioteknologian osa-alueilla sekä antaa kattavat perustiedot sähkösuureiden elektronisista mittausmenetelmistä ja mittalaitteiden toiminnasta, jotka tukevat bioniikan pääaineopintoja. Moduulin valinnaiset kurssit antavat valmiudet ja perehdyttävät opiskelijan elektroniikkalaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun, analogisen ja digitaalisen säätötekniikan perusteisiin, mikrosysteemien rakenteisiin ja valmistustekniikkaan sekä mikroteknologian valmistusprosessien analysointiin ja suunnitteluun. S122-2 Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli Pakolliset kurssit: S Microfluidics and BioMEMS 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 S Elektroniset mittaukset 3 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Microsystem Technology 5 S Microfabrication 5 S Elektroniikka II 5 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratiotyökurssi 3
8 Sivuaine Mekatroniikka Mekatroniikan sivuaine koostuu moduuleista K150-1 (Mekatroniikka I) ja K150-2 (Mekatroniikka II). Sivuaine soveltuu erityisesti seuraavien pääaineiden yhteyteen: AS 3001 (Automaatio- ja systeemitekniikka), K 3001 (Koneensuunnittelu) sekä S 3007 (Elektroniikka ja sovellukset). Tyypillisiä mekatronisia tuotteita ovat autot, metsäkoneet, robotit, hissit, kaivoskoneet ja paperikoneet. Lähes kaikissa koneissa on mekatronisia piirteitä. Koneala tarjoaakin mielenkiintoisia ja haastavia työtilaisuuksia myös elektroniikan ja automaation osaajille. Mekatroniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet diplomityön jälkeen vaativiin projekti- ja asiantuntijatehtäviin. Mekatroniikan osaamistaan voi täydentää moduulilla K113-C (Mekatroniikan erikoismoduuli), joka soveltuu myös jatkotutkinnon osaksi.
9 Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 Prof. (ma.) Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka II -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla takaisinkytketyn mekatronisen järjestelmän yleisrakenteen, ymmärtää häiriöiden kytkeytymismekanismit, osaa valita, mitoittaa ja liittää anturit ja toimilaitteet yksinkertaiseen mekatroniseen järjestelmään, osaa suorittaa yksinkertaista ohjelmointia, osaa käyttää Matlab/Simulink-työkalun perustoimintoja ja osaa mallintaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. K150-1 Mekatroniikka I Koodi Kurssin nimi op Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: AS Johdatus Matlab ohjelmiston käyttöön 1 AS Tietokonesimulointi 3 S Mittaustekniikan perusteet A 4 Kon Mechatronics Sensors and Actuators 4 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: AS C-ohjelmoinnin peruskurssi (Kon) 1) 4 AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 2) 2 AS Analoginen säätö 3) 3 AS Servotekniikka 3 AS Automaatio- ja säätötekniikka 3) 5 S Elektroniikan peruskurssi 5 Kon Mekanismiopin perusteet 4) 5 Kon Koneenrakennustekniikka B (ei Kon-koulutusohj.) 4 Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka 5 Kon Mechatronics Machine System Design 4 1) Vaihtoehtoisesti AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 op (moduulin sis. vain 4 op). 2) Suositellaan kurssien AS Analoginen säätö ja AS Servotekniikka esitiedoksi. 3) Kursseista AS ja AS valitaan toinen. 4) Esitietoina edellytetään perustiedot statiikasta ja dynamiikasta
10 Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 Prof. (ma.) Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on syventää opiskelijan perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka I -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa ryhmän jäsenenä määritellä, suunnitella, dokumentoida ja rakentaa mekatronisen järjestelmän. K150-2 Mekatroniikka II Koodi Kurssin nimi op Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: Kon Mekatroniikan harjoitustyö 2-6 Kon Mechatronics Project 8 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Elektroniikan perusteet 3 AS C/C++ ohjelmointi 1) 4 AS Digitaalinen säätö 2) 3 AS Tietokonemallintaminen 5 AS Verkotettu automaatio 3 Kon Monikappalesimulointi 3) 5 Kon Mobilehydrauliikka 4) 2 Kon Pumppaustekniikka 2 Kon Hydraulijärjestelmät 5 1) Esitietona vaaditaan AS C-ohjelmoinnin peruskurssi tai vastaava uusi kurssi. 2) Esitietona vaaditaan AS Analoginen säätö. 3) Esitietona vaaditaan Kon Mekanismiopin perusteet. 4) Esitietona vaaditaan Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka. Tarkista muidenkin kurssien esitietovaatimukset tapauskohtaisesti!
11 Mekatroniikka I ja II moduulien kurssien täydennykset ja korvaavuudet Moduulit on suunniteltu kokonaisuuksiksi, joiden kurssit tukevat moduulin oppimistavoitteita. Kurssit on pyritty linkittämään niin, että kukin kurssi rakentaa kokonaisuutta omasta näkökulmastaan menemättä päällekkäin toisen kurssin kanssa. Opiskelijoiden erilaisesta taustasta johtuen moduulien kursseja saattaa sisältyä opiskelijan muihin suorituksiin kuten koulutusohjelman pakollisiin moduuleihin. Mikäli joku moduulien kursseista on suoritettu toisessa yhteydessä, laaditaan korvaavuusanomus. Anomuksen perusteella opiskelijalle vahvistetaan henkilökohtainen moduuli. Henkilökohtaisen moduulin on oltava saman laajuinen (20 op) kuin alkuperäinen moduuli. Korvaavia kursseja voi valita seuraavasta listasta: AS Analoginen säätö 3 op AS Digitaalinen säätö 3 op Kon Koneenrakennustekniikka B 4 op Kon Koneenrakennustekniikka C 3 op (vaihtoehtoinen Kon :n kanssa) Kon Koneenrakennustekniikka E2 5 op (esitietoina Kon ) Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka 5 op Kul Lujuusoppi IB 5 op S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 op S Elektroniset mittaukset 3 op
12 Sivuaine Sähkötekniikan automaatio ETA3009 Elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille tarjottava sivuaine koostuu Sähkötekniikan automaation jatkomoduulista B2, jonka voi suorittaa EST:n A1-perusmodulin S110-1 antamien valmiuksien ja tietojen perusteella sekä Sähkötekniikan automaation syventävästä moduulista B3. Vastuuprofessorit Arto Visala, Jussi Suomela, Kari Koskinen ja Kai Zenger (koordinoija). Jatkomoduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-2 Jatkomoduuli sisältää elektroniikan ja sähkötekniikan insinööreille tarpeelliset tiedot säätötekniikasta, automaation signaalinkäsittelystä ja automaation tietotekniikasta. Säätötekniikan matemaattisia perusmenetelmiä käsitellään sekä aikajatkuvassa että tietokonetoteutuksen kannalta keskeisessä aikadiskreetissä esitysmuodossa. Merkittävä osa automaation laskennallisesta älykkyydestä on mittaustietojen mallipohjaista jatkojalostamista, minkä vuoksi automaation signaalikäsittelyssä tarkastellaan mittaus- ja aistintiedon kuten esimerkiksi konenäön prosessointiin liittyviä menetelmiä. Uudet automaatiototeutukset ovat käytännössä kaikki tietokonepohjaisia, ja tietotekniikan reaaliaikaiset perusmenetelmät ovat keskeisiä opiskeltavia asioita osana modernia automaatiota. Menetelmien käytännön kokeilua harjoitellaan laboratoriotöillä, joissa kaikki esitellyt automaation ja säädön osa-alueet ovat esillä. AS401-2 Sähkötekniikan automaatio Pakolliset kurssit AS Automaatio 1 5 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 2 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Syventävä moduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-3 Yhteensä Syventävän moduulin pakollinen osa koostuu seminaarista sekä projektitöistä, joiden aiheet opiskelija voi valita oman suuntautumisensa mukaisesti, ja vaihtoehtoisesti joko automaatiojärjestelmiä tai säätöteknisiä valmiuksia syventävästä kurssista. Moduuli täydennetään valitsemalla yhdestä listan 3. aihepiiristä (I, II tai III) kursseja siten että 20 op täyttyy. Aihepiiristä I Älykkäät tuotteet valitsemalla on mahdollista syventyä robotiikkaan, älykkäiden työkoneiden ohjauksen teoriaan ja suunnittelumenetelmiin sekä yleisemmin autonomisten laitteiden teknologiaan. Aistinsignaalien käsittely, paikannus ja navigointimenetelmät sekä älykkäiden käyttöliittymien menetelmät ovat merkittävästi kehittyneet viime vuosina ja niitä opetetaan kattavasti tässä moduulissa. Aihepiirin toinen painopiste on opettaa mikrosysteemitekniikkaan (MST) perustuvien järjestelmien ja laitteiden suunnitteluperiaatteita ja menetelmiä. Tällaisia laitteita ovat pienikokoiset analysaattorit (lab. on the chip), terveydenhoitoa, liikuntasuoritusta sekä ikäihmisten kotona selviytymistä tukevat henkilökohtaiset laitteet ja apuvälineet, pienikokoiset ympäristöä mittaavat laitteet, sensorialustat. Aihepiiri II Automaation tietotekniikka ja -järjestelmät syventää opiskelijoiden tietoja ja valmiuksia automaation tietotekniikassa. Tietotekniikka on automaation keskeinen toteutustekniikka ja sen suhteellinen merkitys tässä mielessä on kasvava. Moduulin kurssit käsittelevät tuotantoautomaation ja tuoteautomaation toteutuksessa tarvittavia reaaliaikaisia suunnittelu-, mallinnus- ja ohjelmointimenetelmiä sekä ohjelmistokomponentteja ja niistä koostettavia hajautettuja ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä. Lisäksi käsitellään yritystason tietojärjestelmiä ja perusautomaation vertikaalista integraatiota ylemmän tason tietojärjestelmiin. Tuotteisiin liittyvät tukipalvelut tarvitsevat myös omat tietotekniset ratkaisunsa, jotka mahdollistavat uudentyyppisiä palveluita tai parantavat palveluiden kustannustehokkuutta. 20 op
13 Aihepiiri III Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka sisältää menetelmävalmiuksia syventäviä kursseja. Säätöteknisiä valmiuksia voi syventää. Voi myös perehtyä signaalinkäsittelyn ja tiedonlouhinnan menetelmiin, jolla analysoidaan ja jalostetaan entistä laajemmin koneista, prosesseista ja muista monimutkaisista järjestelmistä automaatiossa kerättävää mittausdataa. Aihepiirin kursseissa annetaan valmiuksia ymmärtää ja soveltaa älykkäiden antureiden ja toimilaitteiden menetelmiä, kunnonvalvonta- ja vikadiagnoosimenetelmiä sekä konenäköä teollisuusautomaatioon. Jalostettu mittaustieto hyödynnetään kompleksisten järjestelmien automaattisessa säädössä. Kursseilla käydään läpi tärkeimmät nykyautomaation säätötekniikan teoreettiset menetelmät, joita sovelletaan teollisten prosessien, kokoonpanolinjojen, robottien ja koneiden sekä tietoliikennejärjestelmien säädöissä Toinen seuraavista kursseista 3-4 op: AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 Seminaari 3 op: AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä, vähintään 3 op; AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Valinnaiset kurssit; valitse listasta 3. siten että 20 op täyttyy. Lista 3. Valinnaiset kurssit Merkinnät: X suositeltava, x sopii asiayhteyteen. I Älykkäät tuotteet -aihepiiri II Automaation tietotekniikka ja -järjestelmät -aihepiiri III Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka -aihepiiri Kurssit Op I II III AS Servotekniikka 3 x x AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 X x AS Micro and Nanorobotics P 4 x x AS Robotiikka 3 x AS Koneaistit L 3 x x AS Paikannus- ja navigointimenetelmät L 3 x AS Robot Algorithms P 4 x AS Kenttä- ja palvelurobotiikka L 5 X AS Käyttäytymispohjainen robotiikka L 3 x AS Automaation käyttöliittymät L 3 x x AS Bioniikka 3 x x AS Verkotettu automaatio L 3 x x AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 x x AS Automaation sulautetut järjestelmät 3-6 x x AS Kappaletavaratuotannon automaatio 4 x x AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 X x AS Tapahtumapohjainen simulointi L 3 x x AS Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut L 5 X AS Automaatiojärjestelmien turvallisuus L 5 x AS Tuotteen elinkaarenaikainen hallinta 3 x x AS Systeemidynamiikka 4 x AS Dynaamiset järjestelmät 4 x
14 AS Tietokonemallintaminen L 5 x x AS Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekniikassa L 3 x x AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 x X AS Optimal, Adaptive and Robust Control P 5 x AS Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 x AS Rakennusautomaatio 3 x x AS Wireless Automation P 4 x x AS Automatic modeling of industrial plants using semantic specifications P 4 x x AS Monimuuttujaregression menetelmät L 4 x x AS Kybernetiikan alkeet L 3 x AS-84.31xx Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 4 x X AS Energiatekniikan automaatio 3 x AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 x
15 Sivuaine Sähkömarkkinat ja energiatalous ETA3004 prof. Matti Lehtonen Sähkömarkkinat ja energiatalous sivuaineen voi lukea lyhyenä suorittamalla moduulin S211-1 kandidaatin tutkinnossa tai lukea laajan sivuaineen, jolloin B1-moduuliksi soveltuu energiatekniikan tai tuotantotalouden kandidaatintutkinnon sivuaine ja sivuaineen toisen moduulin muodostaa moduuli S Toinen vaihtoehto on muodostaa tässä esitettävän moduulin kursseista henkilökohtainen B1- sivuaine ja laajentaa sitä Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden erikoismoduulilla. Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli S211-1 S211-1 Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli Valitse seuraavista kursseista siten, että ei synny päällekkäisyyksiä muiden opintojen kanssa Ene Energiatalous 3 Ene Energiamarkkinat 5 Ene Energiajärjestelmien mallit ja optimointi 5 Ene Yhdyskuntien energiajärjestelmät 5 Ene Kaukolämpötekniikka 5 Ene Teollisuuden energiatekniikan perusteet 5 Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Ene Energiateknisen ympäristönsuojelun peruskurssi 3 Ene Sähköntuotanto biomassasta I 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3-4 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Yrityksen rahoitus 3 TU Kansantaloustieteen perusteet 5 TU Markkinointi 3 Muita Ene-59, Ene-39 tai Ene-47-alkuisia kursseja enintään 10 op edestä.
16 Sivuaine Talotekniikka IA3023 Prof. Jouko Pakanen, Liisa Halonen Talotekniikan sivuaine esitetään kokonaisuudessaan Rakenne- ja rakennustekniikan laitoksen opintooppaassa. Talotekniikan perusmoduuli R104-1 Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Perusmoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli perehdyttää talotekniikan perusteisiin. Sisältö on suunniteltu ja ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. R104-1 Talotekniikan perusmoduuli Koodi Kurssin nimi op Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy. Rak Rakennusprosessit ja -järjestelmät 4 AS Rakennusautomaatio 3 Ene Sisäilmastotekniikka 3 Rak Paloturvallisuustekniikan perusteet 2 Maa Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 Rak Rakennusten tuotantotalous 4 Ene Livscykelanalyser och miljöauditering 3 AS Digitaalinen säätö 3 Talotekniikan jatkomoduuli R213-2 Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Jatkomoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli syventää talotekniikan tietoja. Sisältö on ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. R213-2 Talotekniikan jatkomoduuli Koodi Kurssin nimi op Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy. Ene Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene Vesihuoltotekniikka 2 Ene Talotekniikan elinkaaritalous 3 Maa Kiinteistötalous ja hallinto 5 Ene Lämmitystekniikka 5 Tfy Aurinkoenergiatekniikka 5 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö 2-8
17 Sivuaine Tietoliikennetekniikka S3035 Prof. Raimo Kantola Tämä sivuaine on suunnattu elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille. Se pohjautuu Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman P-, O- ja A1-moduuleihin. Opiskelijoita suositellaan valitsemaan O- moduulissa kurssi S Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli S216-2 S216-2 Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit S Telecommunication Systems 5 Linja 1 Verkot, valitse, että 20 pistettä tulee täyteen S Reititys tietoliikenneverkoissa 4 S Tietoverkkojen laboratoriotyöt A 1 S Introduction to Performance Analysis 5 S Security of Communication Protocols 4 S Communication Networks 5 Linja 2 - Järjestelmät ja palvelut, valitse, että 20 pistettä tulee täyteen S Laboratory Course in Communications Engineering S Transmission Methods in Telecommunication Systems 5 S Introduction to Performance Analysis 5 S Mobile Communication Systems and Services 4
18 SIVUAINEET MUIDEN KORKEA-KOULUJEN JA OHJELMIEN OPISKELIJOILLE Sähkötekniikan korkeakoulu tarjoaa erillisiä sivuainekokonaisuuksia, jotka on suunnattu muiden kuin vastaavan koulutusohjelman opiskelijoille. EST ja TLT ohjelmien toisilleen tarjoamat sivuaineet on esitelty koulutusohjelmien omissa luvuissa ja Sivuaineen opinnot. Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA3011 prof. Antti Räisänen Sivuaine on suunniteltu mm. tietoliikenteen, teknillisen fysiikan ja kaukokartoituksen opiskelijoille. Jos opiskelija haluaa suorittaa kahden moduulin kokoisen sivuaineen, hän voi valita tämän moduulin pohjaksi Elektroniikan sivuaineen perusmoduulin tai ottaa tämän moduulin jatkoksi joko Radiotekniikan tai Avaruustekniikan erikoismoduulin. Esitiedoiksi suositellaan matematiikan peruskurssien lisäksi sähkömagneettisen kenttäteorian opintoja. Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2 S217-2 Avaruustekniikka ja radiotiede sivuainemoduuli Pakollinen kurssi: S Radiotekniikan perusteet (5 op) tai sisällöltään vastaava kurssi S Fundamentals of Radio Engineering Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Suurtaajuusmittaukset 2 S Research Seminar on Radio Science and Engineering L V 1 S RF and Microwave Engineering 5 S Radio Engineering, laboratory course 7 S Numerical Methods in Circuit Simulation L 5 S Radio Science for Space and Environmental Applications 2 S Spaceflight Instrumentation 6 S Remote Sensing 6 S Radio Astronomy 4 S Avaruustekniikan erikoistyö V 5 S Opiskelijasatelliittiprojekti V 3-6 S Sähkötekniikan historia L 3 S Sähkömagnetiikan simulaatiot 5 S Sähkömagnetiikan numeeriset menetelmät L V 5
19 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioinformaatioteknologian opiskelijat) Prof. Jussi Ryynänen Sivuaineen voi suorittaa joko alemman tutkinnon sivuaineena (perusmoduuli) tai ylemmän tutkinnon sivuaineena (perus- ja jatkomoduulit). Tämä sivuaine soveltuu esimerkiksi bioinformaatioteknologian opiskelijoille. Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli S210-1 Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida tavallisimpia elektroniikan lohkoja, ymmärtää niiden suunnitteluperiaatteet ja toiminnan sekä hallitsee sähkösuureiden elektroniset mittaukset ja niissä tarvittavat mittalaitteet. Ensimmäisen valittavan kokonaisuuden jälkeen opiskelija ymmärtää suurtaajuus- ja mikroaaltotekniikan perusteet, osaa tärkeimmät suurtaajuusmittaukset ja ymmärtää sähkömagnetiikan ilmiöt. Toisen valittavan kokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle elektroniikan laitteistorakenteluun tarvittavat valmiudet. Opiskelija ymmärtää tietokoneen arkkitehtuurin ja sen toiminnan laitteistosuunnittelun näkökulmasta, osaa perusteet sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnittelusta sekä hallitsee elektronisten laitteiden suunnitteluprosessin. S210-1 Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikka I 5 S Elektroniikka II 5 S Elektroniikan perusteiden työt 2 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä Sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan. Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa lyhyitä ohjelmia C-ohjelmointikielellä, ymmärtää sähkön ja magnetiikan perusilmiöt, osaa käsitellä ja soveltaa sähkömagnetiikan peruslakeja teknisissä ongelmissa sekä luonnonilmiöissä. Lisäksi hän tuntee digitaalisten järjestelmien toiminnan ja suunnittelun perusperiaatteet. Vapaasti valittavat kurssit syventävät opiskelijan osaamista suurtaajuusja mikroaaltotekniikan perusteisiin, tärkeimpien suurtaajuusmittausten suorittamiseen, sähkösuureiden elektronisiin mittausmenetelmiin, elektronisten mittauslaitteiden toimintaan, elektroniikkalaitteiden suunnitteluun, tietokoneiden arkkitehtuuriin ja toimintaan sekä sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnitteluun.
20 S210-2 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit AS C-ohjelmoinnin perusteet 6 S Staattinen kenttäteoria 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse seuraavista 6 opintopistettä S Radiotekniikan perusteet 5 S Mikro- ja nanoeletkroniikan perusteet 5 S Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S Elektroniset mittaukset 3 S Suurtaajuusmittaukset 2 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, valitse valinnaisten listalta jotain muuta. Ota tarvittaessa yhteyttä sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan. Sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio, AS3003 (Automation i process- och energiteknik, Automation in process- and energy technology) Sivuaine on tarkoitettu erityisesti prosessitekniikan (PUU, KEM ja MTE) sekä energiatekniikan (ENE ja TFY) opiskelijoille. Sivuaine sisältää instrumentointiin, mallintamiseen ja simulointiin, säätötekniikkaan sekä automaatiojärjestelmiin perehdyttäviä kursseja. Sivuaineen yhteydessä voi myös opiskella tuotantoautomaation ja tuotannon tietojärjestelmiin painottuvia asioita. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman opiskelijat eivät voi valita sivuainetta. Vastuuprofessorit Kai Zenger (koordinoija), Jussi Suomela, Kari Koskinen ja Arto Visala. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli AS400-1 (20 op) Moduulin opintojen sisältö on seuraava: säätö- ja systeemitekniikan menetelmien opiskelussa tarvittava keskeinen matematiikka, säätötekniikan ja instrumentoinnin perusteet, prosessi- ja energiatekniikan järjestelmien ominaisuudet, mallintaminen, ja simulointi malliesimerkkien ja simuloinnin kautta, automaatiojärjestelmät sekä kappaletavara-automaation perusteet. AS400-1 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli Koodi Nimi Op AS Automaatio 1 5 AS Automaatio 2 5 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS Tietokonesimulointi 3 AS Dynaamiset järjestelmät 4 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -jatkomoduuli AS400-2 (20 op) Moduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeellisen perustiedot säädön ja automaation signaalinkäsittelyn menetelmistä. Käytännön sovellutuksiin tutustutaan laboratoriotöiden yhteydessä. Oman suuntautumisen mukaan opiskelija valitsee yhden kurssin energiatekniikan, prosessitekniikan tai tuotannon tietojärjestelmien alueilta. AS400-2 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio- jatkomoduuli Koodi Nimi Op
21 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 6 AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yksi seuraavista: AS Energiatekniikan automaatio 3 AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 Yhteensä op Perus- ja jatkomoduulit B1 ja B2 yhdessä antavat riittävät valmiudet opiskella myös AUTkoulutusohjelman omia automaatio- ja systeemitekniikan syventäviä A3-moduuleita. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -syventävä moduuli AS400-3 (20 op) Pakollisessa osuudessa perehdytään prosessiteollisuuden säätösovelluksiin ja niiden ongelmiin. Käytännön tuntuma saadaan liittämällä kaupallinen automaatiojärjestelmä todelliseen prosessiin ja verifioimalla järjestelmän toiminta. Seminaarien ja erikoistöiden avulla tutustutaan käytännön prosessija säätötekniikan keskeisiin kysymyksiin sekä tavataan alan asiantuntijoita. Moduuli sisältää laajan valinnaisen osuuden, jossa opiskelijat voivat kiinnostuksensa mukaan perehtyä haluamiinsa säätö- ja automaatiotekniikan kehittyneisiin menetelmiin. AS Prosessi- ja energiatekniikan automaatio syventävä moduuli Pakolliset kurssit: op AS Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä, vähintään 3 op: AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Valinnaiset opintojaksot, valitse listasta 2 siten, että 20 p täyttyy. Lista 2. Valinnaiset opintojaksot AS Systeemidynamiikka 4 AS Tietokonemallintaminen L 5 AS Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa L 3 AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 AS Rakennusautomaatio 3 AS Monimuuttajaregression menetelmät L 4 AS Kybernetiikan alkeet L 3 AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 4 AS Koneaistit L 3 AS Energiatekniikan automaatio 3 AS Bioniikka 3 AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS Verkotettu automaatio L 3 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 AS Tapahtumapohjainen simulointi L 3 AS Automaatiojärjestelmän turvallisuus L 5 AS Tuotteen elinkaarenaikainen hallinta 3 Yhteensä 20
22 Sivuaine Sähkötekniikka S3034 Prof. Jorma Kyyrä Sähkötekniikan sivuaine on suunnattu erityisesti automaatio- ja systeemitekniikan, energiatekniikan, LVI-tekniikan sekä tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1 vastuuhenkilö prof. Jorma Kyyrä S213-1 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit: S Piirianalyysi 1 5 S Staattinen kenttäteoria* 5 Vapaasti valittavat kurssit, valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Piirianalyysi 2 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Sähkövoimatekniikka 4 AS Analoginen säätö 3 S Electrical Engineering Forum, (SähköForum) 1-2 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Voit valita vain toisen elektroniikka kokonaisuuden vapaavalintaisiin S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 tai S Elektroniikka II 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 * Jos olet suorittanut kurssin S , valitse tilalle jokin kurssi valinnaisten listalta Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli S213-2 vastuuhenkilö prof. Jorma Kyyrä S213-2 Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli Sähkökäyttöihin painottuva polku Pakolliset kurssit: S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 S Tehoelektroniikka 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-81.3XXX, S-81.4XXX S-17.3XXX, S-17.4XXX Sähköjärjestelmiin painottuva polku Pakolliset kurssit: S Sähköverkot 4 S Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus 3 Sähköjärjestelmiin painottuva polku Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Suurjännitetekniikka 4 S Sähkön jakelu ja markkinat 6 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 S Valaistustekniikka I 4 S Valaistustekniikka II 4 S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 Rak Rakennusautomaatio 3
23 Yhteensä 20 op Sivuaine Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ETA3010 Tietoliikennetekniikan alemman tutkinnon sivuaine muiden kuin sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijoille. Prof. Jyri Hämäläinen Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka on täynnä mahdollisuuksia, jonka avulla voidaan lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta, edistää turvallisuutta sekä vastaanottaa ja lähettää informaatiota. Insinöörit ottavat laitteiden ja tekniikan suunnittelussa huomioon myös käyttäjän tarpeet ja pyrkivät siten kehittämään entistä helppokäyttöisempiä laitteita ja palveluita. Tietoliikennetekniikka onkin keskeisessä roolissa kehitettäessä tietoyhteiskunnan seuraavaa astetta ubiikkiyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka ovat läsnä kaikkialla. Tietoliikennetekniikan alemman tutkinnon sivuaineeseen sisältyy Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli B1. Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S218-1 Prof. Riku Jäntti Kuvaus Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan B1-moduuli esittelee keskeiset tietoliikennejärjestelmät sekä niiden suorituskykyanalyysiin tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Opiskelija voi painottaa mielenkiintonsa mukaan tiedonsiirtojärjestelmissä tarvittavia linkkitason tekniikoita, matkaviestinjärjestelmien tekniikkaa, tietoverkkotekniikkaa tai tietoliikennejärjestelmien suunnittelussa ja analyysissä tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Tavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tietoliikennejärjestelmistä sekä tietoliikennejärjestelmien analysoinnissa tarvittavaa menetelmällistä taustatietoa. Suoritettuaan moduulin opiskelija ymmärtää tiedonsiirron laatuun vaikuttavat tekijät tietoliikennejärjestelmän eri osissa ja osaa soveltaa yksinkertaisia matemaattisia menetelmiä laadun arvioimiseksi. Suositeltava esitieto S tai vastaavat tiedot. S218-1 Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S Telecommunication systems 5 S Introduction to Performance Analysis 5 Valitse seuraavista 10 op S Telecommunications forum 1-5 S Communication Networks 5 S Networking Technology, laboratory course A 1-3 S Routing in Communication Networks 4 S Signaalit ja järjestelmät *) 5 S Transmission Methods in Telecommunications *) 5 (* S Information Theory P 5 S Laboratory Course in Communications Engineering S Mobile Communication Systems and Services 4 *) S kurssin esitietona on kurssi S B1 -moduulista sivuainetta voi jatkaa ylemmässä tutkinnossa A2/A3 -tasolle edellyttäen, että moduulin esitietovaatimukset täyttyvät.
AS TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUOSI päiv as
AS TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUOSI 2012-2013 päiv. 14.8.2012 as Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko To 06.09.12 13:00-16:00 AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi AS1 T02 36 Ti 23.10.12 13:00-16:00
LisätiedotLisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto
IITE 7/1 isäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden 2005-2006 etusohjelmaan Osastoneuvosto 1..2005 OSASTON YHTEISET ISÄYKSET AS-0.1101 C ohjelmoinnin peruskurssi AS-0.1102 C/C++ ohjelmointi (luennoidaan
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 02.09.13 16:00-19:00 ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 4/S1 A102 T02 36 Mon 02.09.13 16:00-19:00 S-104.3310 Optoelectronics 4/S1 A102 T2 36
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
LisätiedotTilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op
MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ke 25.09.13 10:00-12:00 ELEC-A3110 Mekaniikka 1/B Y203a, 4/S4 A202 VK01 39 Ke 16.10.13 10:00-12:00 ELEC-A3110 Mekaniikka 1/A Y202a VK02 42 Ke 06.11.13
LisätiedotPäivätty S-alkuisten kurssien tentit Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ti 18.12.12 13:00-19:00 BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari S4 T3 51 Ma 20.05.13 13:00-19:00 BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari S4 T6 21 Ti 18.12.12
LisätiedotPvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ilm.aika 1.tenttijakso
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ilm.aika 1.tenttijakso Ma 27.08.12 09:00-12:00 S-118.2101 Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus S1 T1 35 28.06. - 20.08.2012 Mon 27.08.12 09:00-12:00
LisätiedotAUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1(4) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 26.3.2004 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti Tutkintorakennetyöryhmä on pyytänyt osastoilta 26.3.2004
LisätiedotTU901-O Ohjelman yhteiset opinnot
Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin
LisätiedotS-kurssit syksylle 2012 kronologisessa listassa Pdi* Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja
Pdi* Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja 1 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) L Ti 10:15-12:00 M Sami Kujala 37-42 1 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) L Ke 10:15-12:00 M
LisätiedotSähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op
Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat
LisätiedotOpinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:
kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet
LisätiedotTavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka
4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla
LisätiedotTFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet
TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka
LisätiedotGeomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne
Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.
LisätiedotTFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv
TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv 2006-2007 Diskreetti matematiikka Laskennallinen tiede ja tekniikka 18.7.2006/akh t vain sivuaineet F303-2 F500-2 Diskteetti matematiikka F400-2 LTT Xxxx-2 Perustieteiden
LisätiedotEnergia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011
Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 4. Tenttikausi ma 3.1.- la 15.1.2010 Lauantaitenttipäivät keväällä 2011 III Opetusperiodi ma 17.1.-
Lisätiedot10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN
80 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN Teknillisen korkeakoulun tutkinto-ohjelmat esittelevät tässä luvussa moduulit siltä osin, kuin ne ovat
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30
LisätiedotVie-98 VIESTINTÄ
iii 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT... 80 Lukuvuodeksi 2007-2008 vahvistettu Tieteen metodiikka -moduulin yhteinen osa... 81 Perusaineiden laaja oppimäärä... 81 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri
LisätiedotTeknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet
ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet
LisätiedotAdditions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit
s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030
LisätiedotTUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia
TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia (BIO)...74 Elektroniikka- ja sähkötekniikka (EST)...82 Energia-
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen
LisätiedotEnergia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011
Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011 1. tenttijakso ma 22.8 - la 3.9.2011 I opetusjakso ma 5.9 - pe 21.10.2011 2. tenttijakso la 22.10 - la
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla
LisätiedotTekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma
Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Tekniikan kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden alusta alkaen opiskelija oppii hyödyntämään tehokkaasti modernia tietotekniikkaa ja soveltamaan
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A7900 Telecommunications
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen
Lisätiedot4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma
Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.
LisätiedotKORVAAVA / KORVATTAVA KURSSI, MUUT KOMMENTIT
KORVAAVA / KORVATTAVA KURSSI, MUUT KOMMENTIT Elektroniikan laitos EL /S-113/T4020 S-113.2106 Materials & Microsystems Integration, 5-8 op, periodit I-II * kurssikuvaus liitteenä Teachers: Tomi Laurila
LisätiedotTfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka
7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin
LisätiedotAalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet
LisätiedotSähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma
AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...
LisätiedotAUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka
Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.3001
LisätiedotPerusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan
LisätiedotEI ole tarjolla JOOopiskelijoille. sisäisessä liikkuvuudessa MNT ELEC A3110 Mekaniikka 5 op
Kurssitarjonta lukuvuonna 2015 2016 sekä JOO tarjonnassa ja Aallon. MNT ELEC A3110 Mekaniikka 5 op ELEC C3210 Materiaalien ominaisuudet 5 op ELEC C3220 Kvantti ilmiöt 5 op ELEC C3230 Elektroniikka 1 5
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen
LisätiedotKemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014
Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi
LisätiedotF901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi
Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö
KORVAAVUUDET Vanha kurssi: Uusi kurssi (korvaava) op/ov: 811192 Johdatus ohjelmointiin C-kielellä + 521276P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä 521141P Ohjelmoinnin alkeet 521276P Ohjelmoinnin perusteet
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka 216 T01 35 Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat
LisätiedotLISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEN OPETUSOHJELMAAN Osastoneuvosto
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (5) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 28.5.2007 LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEN 2007 2008 OPETUSOHJELMAAN Osastoneuvosto 28.5.2007 Lisäykset AUT.kand Kandidaatintyö
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
LisätiedotTIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä
ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-26.002 Johdatus
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät
LisätiedotOpintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus
Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004
LisätiedotMatematiikka tai tilastotiede sivuaineena
Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset
LisätiedotTeknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011
Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010
LisätiedotELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT, LUKUVUOSI
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT, LUKUVUOSI 2012-2013 ALUSTAVA LISTAUS, KOMMENTOITAVAKSI 3.11.2011 MODUULIT, P-,O-TASO
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
LisätiedotVaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations
Käännökset (su-ru-eng) Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10/2018 Translations for School of Technology and Innovations (Finnish-Swedish-English) Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään
LisätiedotOulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of
1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. TkK Opintosuunnan hakeminen Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10.4.2018 /Elina Alho Opinto-oikeus WebOodi
Lisätiedot1 of :12
1 of 11 2.8.2016 13:12 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-2017 Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 11 2.8.2016 13:12 Pääaine (FM-opinnoissa):
LisätiedotELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT LUKUVUOSI
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT LUKUVUOSI 2011-2012 ALUSTAVA LISTAUS, KOMMENTOITAVAKSI 3.12.2010 MODUULIT, P-,O-TASO
LisätiedotOPINTO-OPAS
ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2006
LisätiedotKukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.
1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,
LisätiedotOPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI
OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 4.6.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät
Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA
Lisätiedot7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö
Contents 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin
LisätiedotAalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan pääaine apulaisprofessori Jarkko Niiranen KJR-pääaineen vastuuprofessori Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelma professori
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi
LisätiedotJATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE
JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön
LisätiedotKURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010
Kone- ja energiatekniikan tutkinto-ohjelmat Opintoneuvola KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010 OPISKELIJAN PAINOS http://engineering.tkk.fi/fi/opinnot/tutkinto-ohjelmat/konetekniikka/
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016
LisätiedotOPINTO-OPAS
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotInsinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa
Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien
Lisätiedot