OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS 2011-2012"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala ISSN X Multiprint Oy, Espoo 2011

2 2 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Postiosoite: PL 14100, Aalto Käyntiosoite: Otakaari 4 Puh. vaihde kanslia etunimi.sukunimi@aalto.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO... 3 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Aalto-yliopisto Korkeakoulu ja laitokset Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä Perustieteiden laaja oppimäärä Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin Moduulien ja pääaineen valinta Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) Äidinkielen ja viestinnän opinnot Muut kieliopinnot Opintokokonaisuus Kielitodistukset Vapauttavat kielikokeet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät, opintorekisteri ja osoitteenmuutos... 26

4 4 3.6 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Koulutusohjelman vaihto ja toisen vaiheen valinta Koulutusohjelman vaihto eli sisäinen siirtyminen Sisäisten siirtyjien kiintiöt ja koulutusohjelmakohtaiset kynnysehdot Toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakukelpoisuus toisen vaiheen opiskelijavalinnassa Vuoden 2005 tutkintorakenteeseen siirtyneet Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Into opiskelijan portaali Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Insinööritieteiden korkeakoulun OOP-palvelupiste Kanslia Kansainväliset opiskelijat palvelut Opinto- ja harjoitteluneuvojat Opintojen suunnittelijat Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiset palvelut Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu AYY:n opintososiaaliset palvelut Opinto- ja urapsykologi Muita palveluita Koneinsinöörikilta ry OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Oppimisen arviointimenetelmät ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opiskelijapalaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Harjoittelun tavoitteet... 46

5 5 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien harjoitteluohjeet Harjoittelun hyväksyminen Harjoitteluraportti Professuurikohtaiset harjoitteluohjeet Yleiset ohjeet Energia- ja LVI-tekniikka Konetekniikka OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Avoin yliopisto-opetus Kansainvälinen opiskelu OPINNÄYTETYÖT JA VALMISTUMINEN Kandidaatintyö Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Diplomityö Diplomityötä koskevia ohjeita Diplomityön arvostelu Kypsyysnäyte Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Urapalvelut Alumnitoiminta TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö... 66

6 6 9.7 Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID AALTO UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER Aalto-universitetet De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid högskolan för ingenjörsvetenskaper Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av utbildningsprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet Pääaine: K3001 KONEENSUUNNITTELU Pääaine: K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA Pääaine: K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA Pääaine: TU3006 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) Pääaine: K3005 MERITEKNIIKKA Pääaine: K3004 LENTOTEKNIIKKA Pääaine: K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet Pääaine: K3007 ENERGIATEKNIIKKA

7 7 Pääaine: K3008 LVI-TEKNIIKKA ERILLISET SIVUAINEET JA MAISTERIOHJELMAT Sivuaine: K3010 MEKATRONIIKKA Sivuaine: IA3033 TUOTEKEHITYS Sivuaine: IA3018 LAIVATEKNIIKKA Sivuaine: IA3019 LAIVATEORIA Sivuaine: ENG3037 HITSAUSTEKNIIKKA Sivuaine: K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK Sivuaine: IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS Sivuaine: IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA Sivuaine: IA3023 TALOTEKNIIKKA ERILLISET MAISTERIOHJELMAT IA3027 Master s programme in Mechanical Engineering TU3006 Framtidens Industriföretag (FIF) TU3007 International Design Business Management (IDBM) IA3025 Innovative and Sustainable Energy Engineering (ISEE) LIITTEET LIITE 1 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista LIITE 2 Tieteen metodiikka moduulin kurssitarjonta lv LIITE 3 Pakollisen vieraan kielen opintoihin kelpaavat kurssit lv LIITE 4 Konetekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset LIITE 5 Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset LIITE 6 Moduulikaaviot

8 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 8 Tämä opinto-opas on tärkeä informaationlähde tulevia valintoja varten ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti. Se on käsikirja Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opintoihin, tutkintojen rakenteeseen ja opintohallintoon. Opinto-oppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun (ENG) opetusohjelmaa, helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi tekniikan kandidaatiksi (TkK) ja diplomiinsinööriksi (DI). Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syyslukukauden alussa ja päivittää sitä joka lukukausi. Myös korkeakoulun opinto- ja opiskelupalveluiden Into-sivuihin ja kurssien kotisivuihin on hyödyllistä tutustua huolella - sieltä löytyvät vastaukset moniin kysymyksiin. Kurssien kotisivuilta näet Aalto-yliopiston opetustarjonnan, kurssikuvaukset ja niiden suorittamisen edellytyksenä mahdollisesti olevat esitietovaatimukset. Kaikkien kurssien kotisivut löydät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta noppa.aalto.fi. Tutkintovaatimukset määräytyvät pääasiassa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Tämä opas on suunnattu vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskelun aloittaville. Insinööritieteiden korkeakoulun uusi tutkintosääntö astuu voimaa Uusi tutkintosääntö ei tuo tullessaan merkittäviä muutoksia tutkintorakenteiden määrittelyihin. Mikäli tarvitset jostakin asiasta enemmän ja täsmällisempää tietoa kuin tässä opinto-oppaassa on, sinun kannattaa olla aktiivinen ja tarkistaa, onko etsimästäsi asiasta lisätietoa esim. korkeakoulun tai koulutusohjelman Into-sivuilla (into.aalto.fi). Mikäli Into-sivuilta ei löydy etsimääsi tietoa, kannattaa asiaa tiedustella esim. opintoneuvolasta, kansliasta tai opettajilta. Tutustu oppaan antiin huolella. Huomaat, että sieltä löytyy vastaus moniin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Tämä opas julkaistaan myös opiskelijaportaali Intossa. Oppaan löydät korkeakoulusi sivustolta osoitteesta into.aalto.fi/display/fimastereng/. Oppaan parannusehdotuksista sekä mahdollisista virheistä voit ilmoittaa kansliaan, opintoneuvolaan tai opintojen suunnittelijalle. Mikäli tunnet tarvitsevasi lisätietoa, älä epäröi kysyä. Opintoneuvojat auttavat sinua yksilöllisesti opintoihin ja tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Sinun kannattaa käydä myös opettajien vastaanotoilla, sillä ne järjestetään opiskelijoita varten. Muiden koulutusohjelmien opinto-oppaita on nähtävänä Into-sivuilla, opintoneuvojien luona sekä kanslioissa. Vastuu opintojen käynnistymisestä ja edistymisestä on opiskelijalla itsellään. Oma opintosuunnitelma auttaa hahmottamaan luettavat kurssit osana tavoitteena olevaa TkK- ja DI-tutkintoa. Opintojen suunnittelun tueksi Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat järjestävät informaatiotilaisuuksia opintojen alkuvaiheessa ja valintojen yhteydessä sekä tarjoavat opettaja- ja opiskelijatuutortoimintaa ja tarvittaessa myös yksilöllistä opinto-ohjausta. Vuosittain koottavassa opinto-oppaassa on kuvattu koulutusohjelmien opintovaatimukset kyseisenä lukuvuonna. Tutkinnon perusopinnot luetaan pääsääntöisesti sen vuoden oppaan mukaan, jolloin opintopolku on alkanut. Menestyksellistä opiskelua! Insinööritieteiden KON- ja ENE-ohjelmien opinto- ja opiskelijapalvelut

9 1 KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT Yleistä Konetekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu kone-, metalli- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu energiantuotantoon ja -käyttöön liittyville tekniikan aloille. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opetuksen järjestämisestä vastaa Insinööritieteiden korkeakoulu. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa oli syksyllä 2010 läsnä olevia perusopiskelijoita n (KON 1057, ENE 327) sekä lisäksi n. 240 läsnä olevaa jatkoopiskelijaa. Professoreita on 26. Vuonna 2010 suoritettiin 83 tekniikan kandidaatin tutkintoa, 254 diplomiinsinöörin tutkintoa ja 11 jatkotutkintoa, joista 9 oli tohtorin tutkintoja. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien asioista päättää Insinööritieteiden korkeakoulun ohjesäännön ( ) määräämällä tavalla dekaani, Insinööritieteiden akateeminen komitea, Insinööritieteiden koulutusneuvosto ja koulutusohjelman johtaja yhdessä pää- ja sivuaineista vastaavien professoreiden kanssa. Opiskelijoilla on edustus akateemisen komitean sekä koulutusneuvoston kokouksissa. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Juha Paavola, sihteerinä opintosihteeri Salme Pylkkänen ja opintohallinnon asioiden esittelijöinä suunnittelijat Pertti Jokela, Ville Kivimäki sekä opintosihteeri Salme Pylkkänen. Opintohallinnollisissa asioissa opiskelijaa palvelevat Konetekniikan kanslia, opintojen suunnittelijat sekä opintoneuvola. Kanslia on avoinna ma pe kello Yleisissä opintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa palvelee myös opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste ma-pe kello 9 11 ja Voit olla myös suoraan yhteydessä suunnittelijoihin ja opintoasioita käsitteleviin sihteereihin: suunnittelija Pertti Jokela (p ), suunnittelija Ville Kivimäki (p ), opintosihteeri Salme Pylkkänen (p ) ja opintosihteeri Erika Ruohonen (p ). 1.3 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopistossa yhdistyi alkuaan kolme korkeakoulua, mutta vuoden 2011 alusta Teknillinen korkeakoulu jakaantui neljäksi erilliseksi korkeakouluksi. Nämä ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu. Aalto-yliopiston muut korkeakoulut ovat Kauppakorkeakoulu sekä Taideteollinen korkeakoulu. Aalto-yliopiston korkeakoulut ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aaltoyliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen.

10 10 Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: aalto.fi, ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: aalto.fi/fi/studies/. 1.4 Korkeakoulu ja laitokset Aalto-yliopistossa on kuusi korkeakoulua. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat kuuluvat Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka dekaani on professori Petri Varsta ja varadekaani professori Juha Paavola. Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja insinööritieteiden akateeminen komitea. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat sijoittuvat kolmeen laitokseen: Energiatekniikan laitos johtaja, professori Kai Sirén Koneenrakennustekniikan laitos johtaja, professori Matti Juhala Sovelletun mekaniikan laitos johtaja, professori Olli Saarela Energiatekniikan laitokseen kuuluvat tutkimusryhmät Energiatalous ja voimalaitostekniikka, Energiatekniikka ja ympäristönsuojelu, LVI-tekniikka, Sovellettu termodynamiikka sekä Polttomoottoritekniikka. Useat niistä sijaitsevat Konetekniikka 4 -rakennuksessa. Polttomoottoritekniikka sijaitsee Konetekniikka 3:ssa. Energiatalous ja voimalaitostekniikan, LVI-tekniikan ja Sovelletun termodynamiikan tiloja on myös Konetekniikka 1:ssä. Koneenrakennustekniikan laitokseen kuuluva Koneensuunnittelu sijaitsee Konetekniikka 1:ssä ja 3:ssa; Tuotantotekniikka ja Koneenrakennuksen materiaalitekniikka sijaitsevat Konetekniikka 2:ssa ja Auto- ja työkonetekniikka sekä Valutuotetekniikka Konetekniikka 3:ssa. Sovelletun mekaniikan laitokseen sisältyvät Aerodynamiikka ja Virtausmekaniikka, jotka sijaitsevat Konetekniikka 4:ssä sekä Kevytrakennetekniikka ja Lujuusoppi, jotka sijaitsevat Konetekniikka 3:ssa. Meritekniikka sijaitsee Laivatekniikan talossa.

11 1.5 Kirjastot 11 Konetekniikka 1:ssä sijaitsee kirjasto, josta löytyy opinnäytetöitä lainattavaksi. Kysy diplomitöistä opintosihteeri Salme Pylkkäseltä (huone: K104a). Ammattikirjallisuus on koottu eri laitoksissa sijaitseviin käsikirjastoihin. Näistä saa tietoja myös assistenteilta. Konetekniikka 1:n kirjastot Energiatalous ja voimalaitostekniikka: huone K316, Otakaari 4 Koneensuunnitteluoppi: K1, huone 236a LVI-tekniikka: huone K303, Otakaari 4 Mekatroniikka: huone 236a, Otakaari 4 Konetekniikka 2:n kirjasto huone 216, Puumiehenkuja 3, puh (mat.) ja (tuo.) Koneenrakennuksen materiaalitekniikka, Tuotantotekniikka Konetekniikka 3:n kirjasto huone 130b, Puumiehenkuja 5 A, puh Auto- ja työkonetekniikka, Lentotekniikka, Lujuusoppi, Polttomoottoritekniikka, Valutuotetekniikka Konetekniikka 4:n kirjastot Sovellettu termodynamiikka: huone 404, Sähkömiehentie 4 J Energiatekniikka: huone 358, Sähkömiehentie 4 A Laivatekniikan talon kirjastot Meritekniikan kirjasto: Tietotie 1 a, huone 108c, 121 Laivatekniikan kirjasto: Tietotie 1 c, huone L 138 Design Factory Tuotekehitys: tutkijasiipi, Betonimiehenkuja 5 CAD/CAM/CAE & konepajakirjallisuus: Machine shop, Betonimiehenkuja 5 Lisätietoja: otalib.aalto.fi/fi/yhteystiedot/muut_kirjastot/ Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjaston henkilökunnalta saa neuvoja kirjastonkäyttöön liittyvissä asioissa. Lisätietoja löytyy kirjaston www-sivuilta otalib.aalto.fi/fi/ ja opinto-oppaan luvusta 3.10.

12 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Insinööritieteiden korkeakoulussa noudatetaan kaksiportaista tutkintorakennetta. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun voimaan tulleessa tutkintosäännössä (6, into.aalto.fi Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Insinööritieteiden korkeakoulu Opetuksen ja opiskelun säännöstä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai niiden lisäksi arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutuksen yhteydessä taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin osalta myös taiteelliseen toimintaan. Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

13 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta perusopintojen moduulista P (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa P-moduulin laajuus on tasan 80 op. ohjelman yhteisten opintojen moduulista O (15-25 op), Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa O-moduulin laajuus on tasan 20 op. P- ja O-moduulien tulee muodostaa yhteensä 100 opintopisteen kokonaisuus. kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (esimerkiksi op, tässä A1, A2 ja B1). Moduulien laajuus voi vaihdella op. kandidaattiseminaarista, siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä K ja kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitettavasta kypsyysnäytteestä (yhteensä 10 op). vapaasti valittavista opinnoista V (suositus 10 op) siten, että tutkinnon laajuus on 180 op aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

14 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö 14 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa opiskellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.1. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Tutkintosääntö 5 ): 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisenä viranomaisena, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä olevan momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa kieliopintojen suorittamisesta löydät osoitteesta: kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat_kieli-ja_viestintaopinnot/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta on lisää luvussa 6.

15 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun voimaan tulleessa tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito (riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä); sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Moduulien laajuus voi vaihdella op. Muutoin moduulit voivat olla opiskelijan Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opetustarjonnasta vapaasti valittavia perus-, jatko-, syventäviä tai erikoismoduuleita, esitietovaatimukset huomioon ottaen. diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavista opinnoista (suositus 20 op) aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

16 16 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: pääsääntöisesti alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine pääsääntöisesti perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla korkeakoulun suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Erikoismoduulin tarkoitus on tukea pää- tai sivuainetta. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli, 10 op) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille koulutusohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja/tai insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien tieteen metodiikan opintojen koulutusohjelmakohtaiseen osuuteen tulee valita joko kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A (5 op) tai kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op). Tämän lisäksi opiskelija valitsee vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot Tieteen metodiikka moduuliin soveltuvista kursseista (LIITE 2). Mahdollisista muista opinnoista sovitaan pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä.

17 Diplomityö 17 Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä on lisää luvussa 8.2. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta on lisää kappaleessa Jatkotutkinto Aalto-yliopistossa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto. Aalto-yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa.

18 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. 18 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala Täydentävän aihealueen opinnot T op S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3. Jatko-opintojen rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli T on laajuudeltaan op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan täydentävän aihealueen opinnot (moduuli S, laajuudeltaan op), joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja opinnäytetyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös tieteen käytännöt ja periaatteet (moduuli Y, 5-10 op). Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on korkeakoulukohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Korkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon suorittamisen yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Korkeakoulu hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

19 Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä Perustieteiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen koulutusohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Insinööritieteiden korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perustieteiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin koulutusohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu Opiskelijan valitessa laajan matematiikan opinnot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan P-moduulin matematiikat (K1+K2+K3b=25 op) korvataan laajoilla matematiikoilla (L1+L2+TnA=25 op) eikä P-moduuliin tarvitse tehdä muita muutoksia. B1-moduuliin voidaan sitten sijoittaa laajan oppimäärän muita kursseja eli esimerkiksi L3+L4=20 op. Perustieteiden laajan oppimäärän DI-tutkinnon sivuaineeksi täydentävän jatkomoduulin (B2) suorittaminen on myös mahdollista, sisältö on sovittava perustieteiden laajan oppimäärän vastaavan professorin kanssa. Koulutusohjelmakohtaisesta osuudesta ja oman opintosuunnitelman laatimisesta laajan matematiikan suorittamisen yhteydessä saa lisätietoa opintoneuvolasta. Mikäli opiskelija haluaa lopettaa laajan oppimäärän suorittamisen, tulee hänen ilmoittaa asiasta koulutusohjelman kansliaan ja jälki-ilmoittautua sopivalle K-matematiikan kurssille Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta ja se rakentuu valitun perusmoduulin A1 jatkoksi tarjottavien yhteensopivien jatko-, syventävien- ja erikoismoduulien avulla. Energiatekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat perusmoduulina A1 Energia- ja LVI-tekniikkaa. Konetekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat puolestaan perusmoduulina A1 joko Koneenrakennustekniikkaa tai Sovellettua mekaniikkaa Moduulien ja pääaineen valinta Pääainemoduulit valitaan omasta koulutusohjelmasta ja sen alalta tehdään pääsääntöisesti diplomityö. Moduuli- ja pääainevalinnat ja niiden vahvistaminen tehdään henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen ja vahvistamisen yhteydessä. DI-tutkinnon sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia Aalto-yliopiston tekniikan alalla hyväksyttävistä pääaineista. Korkeakoulut voivat suunnitella sivuaineiksi myös muita kahden moduulin kokonaisuuksia (ks. kappale 13). Sallittuja sivuaineita ovat oletusarvoisesti kaikki Aalto-yliopiston tekniikan alalla tuotettavista moduuleista koostuvat sivuaineet. Eli oli pääaineesi mikä tahansa, voit yhdistää siihen minkä tahansa tekniikan alan sivuaineen (ellei kyseisen pää- tai sivuaineen kuvauksen kohdalla toisin mainita). Sivuaineena voi olla myös korkeakoulun vahvistama toisessa korkeakoulussa suoritettava kokonaisuus, jonka sisältö on erikseen vahvistettava opintosuunnitelmaan, eli HOPSiin. Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta (Ene/Kon). Sivuaineen voi halutessaan valita myös toisesta koulutusohjelmasta (ks. kappale 13). Valinnat tehdään virallisella HOPS-lomakkeella, josta löydät lisätietoja kappaleesta 4.2. Keväisin järjestettävällä informaatioluennolla sekä muulla valintaa tukevalla opintoohjauksella pyritään auttamaan opiskelijaa oman pää- ja sivuaineen löytämisessä.

20 Kevään pää- ja sivuainevalinta 20 Opiskelijat valitsevat ja vahvistavat kandidaattivaiheen pää- ja sivuaineen moduuleineen pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä. Tällöin syksyllä 2011 opintonsa aloittavat opiskelijat tekevät valintansa keväällä Opetusresurssit ja diplomi-insinöörien kysyntä työelämässä asettavat rajoituksia tiettyihin pää- ja sivuaineeseen valittavien opiskelijoiden määriin. Lisätietoa kiintiöistä, mahdollisesta karsinnasta ja karsinnan toteutustavasta annetaan ennen kevään valintaprosessia järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Mahdollisessa karsintatilanteessa koulutusohjelman johtaja asettaa opiskelijat järjestykseen opiskelijoiden opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan ne suoritetut kurssit, jotka liittyvät tekniikan alan opetusohjelmaan. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisissa moduulivalinnoissa sovelletaan seuraavaa kaavaa: jossa X = opintopisteiden määrä, A = painotettu arvosanojen keskiarvo ja LOL = läsnäololukukausien määrä. Moduulikarsintakaavaa käytettäessä perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijat saavat kertoimen 1.25 laajan oppimäärän kursseista saamaansa opintopistemäärään. Kerroin koskee vain niitä opiskelijoita, jotka on hyväksytty perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijoiksi ja opiskelevat sitä edelleen valintojen ajankohtana. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet perustieteiden laajassa oppimäärässä, mutta jättäneet sen kesken, eivät saa kerrointa. Opiskelijan katsotaan luopuneen laajan oppimäärän opiskelusta, jos hän on suorittanut muita kuin laajan oppimäärän matematiikan peruskursseja. Opiskelijat, jotka omatoimisesti käyvät muita kuin K-peruskursseja, eivät saa kerrointa. Yhden kerran karsittu voi osallistua uudelleen samaan pääainevalintaan vain kerran. Karsittujen uuden valinnan yhteydessä huomioidaan opintosuoritusten määrä edellisen valinnan jälkeen. Mahdolliset valitukset valinnoista osoitetaan koulutusohjelman johtajalle. Erikoistapaukset Erikoistapaukset (poissaolevat, koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtajat, ym.) suorittavat valinnat oman opiskeluvaiheensa mukaisesti sen jälkeen, kun he ovat virallisesti siirtyneet Konetekniikan tai Energia- ja LVItekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiksi. Koulutusohjelmaa tai korkeakoulua vaihtaneiden opiskelijoiden suositellaan valitsevan ainakin perusmoduulin koulutusohjelmaan hyväksymistä seuraavan lukukauden alkuvaiheessa. 2.5 Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen koe (2 op) on pakollinen kaikille DI-tutkintoa suorittaville. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Vuoden 2005 tutkintorakenteen mukaisesti opintonsa aloittavat opiskelijat saavat merkinnän sekä kirjallisesta että suullisesta osiosta toisen kotimaisen kielen opintoja suorittaessaan. Merkinnät kirjataan opintosuoritusrekisteriin (Oodiin) seuraavasti: Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) kirjallinen osio 1 op

21 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) suullinen osio 1 op 21 Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa vaadittu kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä (suomi/ruotsi) tutkinnon toisena kotimaisena kielenä seuraavasti: 1) Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ). Kokeen voi suorittaa joko lauantaitenttinä tai kokeeseen valmistavan kurssin jälkeen (koskee vain kyseiselle kurssille osallistuneita). 2) Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 3) Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe 4) Suorittamalla integroidun ruotsinkielisen kurssin Aalto-yliopiston tekniikan alalla ( Kaikista eri tavoin suoritetuista toisen kotimaisen kielen kokeista annetaan samanlainen suoritusmerkintä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan korkeakoulun pakollinen toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen koetta. Ammattikorkeakoulussa suoritetut kielikokeet hyväksytään suoraan kielilainsäädännön perusteella Äidinkielen ja viestinnän opinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee osoittaa hyvää äidinkielen ja viestinnän taitoa. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. 1. Tieteellinen kirjoittaminen 2. Tieteellisen tekstin piirteitä 3. Tekstin viimeistely 4. Akateemiset viestintätaidot 1 5. Akateemiset viestintätaidot 2 6. Havainnollistaminen 7. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte & Palautteenanto ja opponointi Muut kieliopinnot Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa tutkinnon perusosan opintoihin kuuluu kaikille pakollisena kolmen opintopisteen edestä vieraan kielen opintoja, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Pakolliset kieliopinnot koostuvat suullisen ja kirjallisen kielen opinnoista, jotka suoritetaan yhdessä kielessä. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Toista kotimaista kieltä ei lueta vieraaksi kieleksi. Pakollisiksi vieraan kielen kursseiksi eivät kelpaa kielten helpot alkeis- ja peruskurssit. Tämän oppaan lopussa liitteessä 3 on luettelo hyväksyttävistä kursseista. Alempaan perustutkintoon sisältyy 10 opintopistettä ja ylempään 20 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joihin on mahdollista sisällyttää kieliopintoja. Suositeltavaa on jatkaa joko lukiossa opiskeltujen kielten kursseilla vaativammalla tasolla tai aloittaa uuden kielen opiskelu. Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa annetaan opetusta englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä. Ulkomaalaisille opiskelijoille järjestetään suomen kielen kursseja. Lisäksi kielikeskuksessa opetetaan puheviestintää ja tieteellistä kirjoittamista englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksen kirjastossa on myös mahdollisuus itseopiskeluun. Lisätietoja on kieltenopetuksen ilmoitustaululla sekä sähköisesti kielikeskuksen www-sivuilla (kielikeskus.tkk.fi) Opintokokonaisuus Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vieraan kielen ja puheviestinnän opintokokonaisuus, josta annetaan erillinen todistus. Kielen opintokokonaisuuteen sisältyy vähintään 20 opintopistettä kielikeskuksen määrittelemiä kyseisen kielen kursseja. Kursseihin ei voi sisällyttää alkeiskursseja. Kielen opintokokonaisuuden kurssien painotetun

22 22 keskiarvon on oltava vähintään 3. Lisäksi tarvitaan kolmen kuukauden harjoittelu tai opiskelu kohdekielisessä maassa. Siitä laaditaan noin nelisivuinen raportti, joka esitetään kielen koordinaattorille. Kun opiskelija haluaa todistuksen opintokokonaisuudesta, on koordinaattorille raportin lukemiseen varattava aikaa vähintään 14 päivää, japanin kielessä 30 päivää. Puheviestinnän opintokokonaisuus on yhteensä 15 opintopistettä. Kokonaisuuteen kuuluu kielikeskuksen määrittelemiä puheviestinnän kursseja. Lisäksi opiskelija tekee yksilöllisen viestintätyön, jonka hän raportoi ja esittää suullisesti viestinnän vastuulehtorille Kielitodistukset Vaihto-opiskelijaksi ulkomaille hakeva opiskelija voi suorittaa kielitestin ja saada tarvittavan kielitodistuksen kielikeskuksesta. Kielitestistä sovitaan kyseisen kielen opettajan kanssa Vapauttavat kielikokeet Vapauttavia kielikokeita järjestetään englannin kielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi tai suomi). Englannin kielen koe järjestetään kerran jokaisessa opetusjaksossa. Jos opiskelija läpäisee sekä kirjallisen (1 op) että suullisen (2 op) kokeen, hän saa 3 opintopistettä, mikä täyttää yliopiston pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Kokeeseen voi osallistua vain kerran. Englannin kielen tasokoetta koskeviin kysymyksiin vastaa englannin kielen koordinaattori Diane Pilkinton-Pihko. Toisen kotimaisen kielen kokeessa testataan opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito. Kokeessa on kirjallinen (1 op) ja suullinen (1 op) osio. Kirjallinen koe järjestetään yleisinä lauantaitenttipäivinä tai kokeeseen valmistavan kurssin jälkeen (koskee vain kyseiselle kurssille osallistuneita)..

23 3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: Syyslukukausi Tenttikausi ma la I Opetusperiodi ma pe Tenttikausi la la II Opetusperiodi ma pe Tenttikausi la to Syksyn 2011 lauantaitentit: 3.9., , , , , 3.12., ja Lukuvuoden avajaiset to klo 12 alkaen, jonka aikana ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Kevätlukukausi Tenttikausi ma la III Opetusperiodi ma pe Tenttikausi la la IV Opetusperiodi ma pe Tenttikausi la to Pääsiäisloma Kevään 2012 lauantaitentit: 14.1., 4.2., 3.3., 10.3., 14.4., 5.5., ja Luku- ja tenttijärjestykset Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan koulutusohjelmittain seuraavan lukukauden alkuun mennessä. Tenttijärjestys laaditaan koko lukuvuoden kattavaksi, lukujärjestys laaditaan lukukausittain. Opetus järjestetään neljän opetusperiodin aikana ja tenttejä tarjotaan kuudella tenttikaudella sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee, milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P- ja O-moduuleihin (P = perusopinnot, O = ohjelman yhteiset opinnot) kuuluvat kurssit. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Into-sivuilta (into.aalto.fi) Insinööritieteiden korkeakoulun luku- ja tenttijärjestykset kohdalta sekä opintoneuvolan ilmoitustaululta. Kursseittain tiedot löytyvät WebOodi-järjestelmästä (oodi.aalto.fi).tenttijärjestyksessä mainituista kursseista voidaan järjestää ylimääräinen tentti, mikäli näin sovitaan kyseisestä kurssista vastaavan opettajan kanssa. Muiden koulutusohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä vastaavalta kohdalta kyseisen korkeakoulun Into-sivuilla. Ajantasaisin tieto löytyy WebOodi-järjestelmästä. Luku- ja tenttijärjestyksiin

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 24.10.2016 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Ti 23.8. klo 9-11, Linna ls. Väinö

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot