MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Ryhmän kokoonpano Sidosryhmävuorovaikutus Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa Yleistä Toiminnan organisointi ja toimintamalli Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Muuta Yhteenveto Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liitteet... 34

2 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmä on tehnyt valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Muut palvelut -työryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien teknisistä johtajista ja asiantuntijoista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. 2.1 Ryhmän kokoonpano Mikael Grannas Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Jouni Mattsson Hannu Seppälä Jukka Pietilä Jyrki Meronen Jussi Niemi Seija Vanhanen Aura Kostiainen Lisäksi paikoin Maija Nivala Sipoon kunta (puheenjohtaja) Sipoon kunta (varapuheenjohtaja) Nurmijärven kunta Hyvinkään kaupunki Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Sipoon kunta (sihteeri) Mäntsälän kunta (sihteeri) Työryhmä kokoontui kevään 2014 aikana yhteensä 7 kertaa. Lisäksi työryhmä muodosti keväällä kolme alatyöryhmää työnteon tehostamiseksi. Työryhmät jakautuivat seuraavasti: Työryhmä 1: Kiinteistöverkko Mikael Grannas Jyrki Meronen Jukka Pietilä Aura Kostiainen Sipoon kunta Järvenpään kaupunki Pornaisten kunta Sipoon kunta (sihteeri) Työryhmä käytti konsulttina Ville-Veikko Lallukkaa Granlund Oy:sta koostamaan ja käsittelemään kuntien kiinteistötietoja. Työryhmä 2: Organisaatio

3 Jouni Mattson Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Hyvinkään kaupunki Sipoon kunta Nurmijärven kunta Työryhmä 2: Toimintamalli Hannu Seppälä Jussi Niemi Seija Vanhanen Maija Nivala Mäntsälän kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Mäntsälän kunta (sihteeri) Ryhmä koosti sisällön olennaisilta osin yhteen Lahdessa järjestämässään seminaarissa Toisena päivänä jakauduttiin kolmeen alaryhmään, jotka koostivat prosesseja ja organisaatiota, palvelujen tuottamistapaa sekä kiinteistö- ja infrastruktuuriverkkoja. 2.2 Sidosryhmävuorovaikutus 16 Keski-Uudenmaan kuntien kanssa toimivalle teknisen alan organisaatiolle, eli vesihuolto-, energia-, jätehuolto- ja pelastustoimen organisaatioille lähetettiin luonnos loppuraportista kommentoitavaksi maanantaina 2.6. Kommenttien määräaika oli perjantaina 6.6. klo Kommentteja antoivat Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä, Mänstälän Sähkö Oy, Kiertokapula Oy ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES). Tuusulan seudun vesilaitos kommentoi, että raportissa esitetään vesihuollon osalta suuruuden ekonomiaan nojaten vailla pohjaa olevia lukuja säästöpotentiaaleista. Vaikka hyötynäkökohtia löytyy mm. päivystyskustannuksissa, häiriötilanteiden hallinnassa sekä jakeluverkon kehittämismahdollisuuksissa, niin riskitekijänä on joka tapauksessa suuren organisaation toiminnan tehokkuus. Byrokratia, asiakaspalvelun taso, suuret etäisyydet ja erilaisten alueiden tasapuolinen kohtelu (haja-asutus) tuovat haastetta toimintojen yhdistämiselle. Siirtymäkauden kustannukset ja sopeuttaminenkin tulisi muistaa. Lisäksi kommentissa huomautettiin, että aikaisemmissa vesihuoltotoimintojen yhdistämishankkeissa vesihuolto-omaisuuden arvottaminen ei ole aina onnistunut, mikä on estänyt hankkeiden toteutumisen. Mäntsälän Sähkö Oy:lla ei ollut erityistä kommentoitavaa. Kommentissa todettiin, että työ vaikuttaa hyvin tehdyltä ja loppuraportti hyvältä. Kiertokapula Oy kommentoi, että kuten loppuraporttiluonnoksessa sanotaan, nykyistä toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää edelleen nykyisten jätehuoltotoimijoiden kesken ja organisaatioiden yhdistämismahdollisuus on olemassa. Myös havainnot kilpailukyvystä, vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen, ympäristövaikutuksiin ja hallinnon tehokkuuteen ja paikallisen vaikuttamiseen ovat oikeansuuntaisia.

4 KUVES ei nähnyt erityistä kommentoitavaa. Kommentissa huomautettiin kuitenkin, että toteutuessaan yhdistymishanke vaatisi laajaa selvitystyötä liikelaitoskuntayhtymän toimintojen ja sopimusten uudelleenjärjestelyjen osalta. Lisäksi kommenteissa tehtiin asiasisällöllisiä ja teknisiä korjauksia loppuraporttiin. Nämä korjaukset on otettu huomioon lopullisessa raportissa. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Muut palvelut -ryhmän nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Työryhmän alaan kuuluvat palvelukokonaisuudet ovat seuraavat: Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus Käsittää mm. katu-, liikenne- satamatoiminnot. Sisältää teknisen toimen toteuttamiseen liittyvät koneet ja kalustot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet sekä liikunta- ja virkistysalueet Katuvihreä kuuluu katuihin. Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt. Vesihuolto. Erityiskysymyksenä on haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto Energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) Rajaukset Johtoryhmä on vahvistanut, että seuraavat palvelukokonaisuudet eivät kuulu Muut palvelut - ryhmän tehtäväkenttään tai että ne kuuluvat ryhmälle osittain. Ei kuulu Asunnot Rakennusvalvonta Rahoitusmallit Ympäristövalvonta Maataloushallinto sisältäen lomittajat Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut ym. kuntien tukipalvelut Isompien kalustoinvestointien hoitamisen ja omistussuhteiden pohtiminen.

5 Valmius- ja varautumisasiat, pelastustoimen saavutettavuus eri alueilla Liikuntatoimen linjaukset ja niiden liittyminen uuden kaupungin imagoon/priorisointeihin. Ruokahuolto ja siivous Kuuluu osittain Katu- ja vihersuunnittelu kuuluu MALY-ryhmälle, operointi Muut palvelut -ryhmälle. Energian (kaukolämpöverkko ja sähköverkko) arvonmäärittely kuuluu talousryhmälle, operointiin ja infran ylläpitoon liittyvät kysymykset kuuluvat Muut palvelut -ryhmälle. Suunnittelun osalta energia-asiat on siirretty MALY-ryhmälle.

6 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa 4.1 Yleistä Kunnan järjestämät palvelut voidaan jakaa palveluihin, joista kunnan on huolehdittava sekä vapaaehtoisiin palveluihin. Palvelut, joista kunnan on huolehdittava koostuvat viranomaistehtävistä ja palvelutehtävistä. Kunnan lakisääteiset tehtävät on myös mahdollista toteuttaa osin ulkoistettuna palveluna. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut on kuvattu teknisten palvelujen osalta kuvassa 1. Kuva 1. Kunnan yhdyskuntateknisten palvelujen lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Yhdyskuntateknisten palvelujen toteuttaminen on kuvattu elinkaariprosessina. Elinkaariprosessilla halutaan tuottaa ymmärrys siitä, miten teknisten palvelujen kokonaisuus niveltyy yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdyskuntateknisten järjestelmien verkostossa on eri vaiheessa olevia kokonaisuuksia, jotka ovat oman elinkaarensa eri vaiheessa. Jokaista elinkaaren osaa työstetään jatkuvasti. Elinkaari alkaa tutkimuksesta ja kehittämisestä, jonka perusteella tehdään yhdyskuntarakenteen ja investointien keskeiset ratkaisut. Maanhankinta ja kaavoitus sekä

7 kuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen ovat osa samaa prosessia ja keskeistä on, että ne ohjelmoidaan samassa kokonaisuudessa. Elinkaariprosessi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Infrastruktuuriomaisuuden hallinta elinkaarikustannusten mukaan Infrastruktuurin rakentamisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja ratkaisujen tulee olla kestäviä myös ylläpidon osalta. Investointipäätökset infrastruktuurihankkeista tulisi tehdä elinkaarikustannusten mukaan, eli investointikustannusten lisäksi tulisi ottaa huomioon myös ylläpitokustannukset. Kuntien tulee panostaa omistajaohjaukseen. Infrastruktuuriomaisuudesta on huolehdittava siten, että pääoma on tehokkaassa käytössä ja sitä ylläpidetään niin, ettei omaisuus menetä arvoaan. Korjausvelkaa ei saa syntyä lisää, vaan sitä on suunnitelmallisesti vähennettävä korjausinvestoinneilla ja laadukkaalla ylläpidolla. Jokaisella kunnalla tulee olla infrastruktuuristaan kuntoarvio, jonka ajantasaisuudesta huolehditaan ja jonka pohjalta laaditun investointiohjelman mukaisesti huolehditaan infrastruktuurin toimivuudesta pitkäjänteisesti. 1 Yhdyskuntarakenteen ohjauksessa kunnilta edellytetään strategista toimintaotetta, jonka avulla voidaan varautua erilaisiin tulevaisuuksiin. Kunnan vahva kehittämisote turvaa sekä kuntalaisten että kunnassa toimivien yritysten arjen tarpeiden tyydyttämisen. 2 1 Kuntaliiton hallitus , 106 : Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset, s Sama, s. 10.

8 Kehittämisessä tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaamman palvelun, palautteen ja työskentelyn mahdollistamiseksi. 4.2 Toiminnan organisointi ja toimintamalli Kunnan toiminnan eri tasot Kunnan tulee säilyttää omassa toiminnassaan sellainen taso, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kunta pystyy ohjaamaan oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Kuvassa 3 esitetyt toiminnan eri tasot on jaettu ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta tulee aina järjestää kunnan omana työnä. Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu. Mikäli toiminnan järjestämisessä päädytään ulkoistamiseen, Muut palvelut -ryhmä katsoo, että uuden organisaation tulisi pääsääntöisesti siirtyä omassa operatiivisessa toiminnassaan suoraan ulkoistamiseen ilman välivaiheita lukuun ottamatta perusteltuja erityistapauksia. Kuva 3. Kunnan toiminnan eri tasot Kuvassa 4 on eritelty erilaisia tapoja järjestää kunnan operatiivinen palveluntuotanto.

9 Kuva 4. Kuntien palveluiden tuottamisen tavat 3 Toiminnot moduuleina Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaalla tavalla laatu huomioiden. Toiminnan eri moduulit voidaan organisoida joko omana toimintana tai vaihtoehtoisesti ostopalveluna. Oman toiminnan ja ostopalvelujen väliversiota ei pidetä hyvänä vaihtoehtona. Toiminnan vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat oma organisaatio, taseyksikkö, liikelaitos (oma toiminta) ja osakeyhtiö (ulkoistettu toiminta). Kustannusanalyysin perusteella arvioidaan moduulin tuotantotapa (oma tuotanto / ostopalvelu). Moduuleja on mahdollisuus yhdistellä ja järjestellä tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Keskeisin moduuli, ohjelmointi ja tilaaminen, tulee säilyttää omana toimintana. Oheisessa kuvassa on esitetty teknisten palvelujen moduulit. 3 Örn 2007, Kuntaliitto 2007

10 Kuva 7. Teknisten palveluiden toiminnot moduuleina Teknisten palvelujen toimintamalli Teknisiä palveluita ohjaavat linjaukset tulevat kunnan taloudesta ja kunnan strategiasta. Nämä linjaukset määrittävät muun muassa kunnan ydinpalveluita, yhdyskuntarakennetta sekä maapolitiikkaa. Linjaukset tekee kaupungin johto ja viime kädessä kunnanvaltuusto. Linjausten pohjalta tehtävässä ohjelmoinnissa määritetään kehittämisen tärkeysjärjestys ja aikataulu alueiden käytön ja hankkeiden tavoitteiden pohjalta. Ohjelmoinnissa otetaan huomioon myös palveluverkon tarpeet etenkin sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Ohjelmoinnin jälkeen tehdään käytännön työnä ensin maankäytön ja hankkeiden suunnittelu uusien investointien toteuttamiseksi.

11 Kuva 5. Teknisten palvelujen toimintamalli Organisointi Keski-Uudenmaan kaupungin teknisten palvelujen organisaatio rakentuu prosessilähtöisesti. Kaiken lähtökohtana ovat kuntastrategia ja kunnan talous. Näistä kokonaisuuksista tulevat investointitarpeet ja esitykset tuodaan yhteiseen ohjelmointiin, jossa määritetään ja priorisoidaan investointikohteet kokonaisuutena maanhankinnasta ja kaavasta rakentamiseen. Myös tämän jälkeen tapahtuvassa investointikohteiden suunnittelussa ja kaavasuunnittelussa on tärkeää tehdä jatkuvaa yhteistyötä. Kaikkien teknisen toimialan palveluiden tulisi olla keskenään tiiviissä yhteistyössä ja samassa organisaatiossa synergiaetujen saavuttamiseksi. Esitys teknisen toimen organisaatiosta käsittää koko teknisen toimen tuottavan palvelun (toimitilat, katu- ja viheralueet, vesihuolto, maankäyttö, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) elinkaaren, ja se sisältää investoinnit ja ylläpidon.

12 Kuva 6. Organisaatiomalli Toimialajohtajan alapuolella oleva organisaatio on jaettu ns. ydinosaan, joka voidaan keskittää sekä operatiiviseen toimintaan, jonka omistus voi vaihdella kunnan omasta työstä ostopalveluun. Ydinosassa sijaitsevat palvelukokonaisuuksittain omaisuuden hallinta, toiminnan suunnittelu ja ohjaus, asiakaspalvelu ja rakentamisen tilaaminen. Kaikkien toimintojen hankkeiden ohjelmointi ja suunnittelu toteutetaan kaikille toiminnoille yhteisenä keskitettynä palveluna. Keskitetyssä ohjelmoinnissa ja suunnittelussa on saavutettavissa synergiaetuja. Operatiivista työtä ovat huolto ja ylläpito, korjaus, rakentaminen ja käytännön kaavasuunnittelu- sekä mittaustyö.

13 4.3 Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden järjestäminen Katu- ja viheralueet Lähtötilanne ja kehityssuunta Katuverkostoa on Keski-Uudenmaan alueella yhteensä noin 1145 kilometriä, jalkakäytäviä ja pyöräväyliä on n. 670 kilometriä. Ylläpitokulut ovat alueella vuodessa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Puistoja ja liikunta-alueita on Keski-Uudenmaan kunnassa hieman alle 600 hehtaaria. Niiden ylläpitoon käytetään vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Katu- ja viheromaisuuden kunto on enimmäkseen kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan useimmissa kunnissa tyydyttävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat katualueissa yhteensä n. 39 miljoonaa euroa vuodessa ja viher- sekä liikunta-alueissa hiukan yli 5 miljoonaa. Koko Keski-Uudenmaan infrastruktuuriverkko on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana. Kasvuennusteet näyttävät, että sama kasvu jatkuu alueella edelleen. Kuntatekniikka tuottaa alueilla tarvittavan infrastruktuurin. Hoitoalat kasvavat tulevaisuudessa lievästi, 0,5-1 % vuodessa. Kunta omistaa kadut ja yleiset alueet myös tulevaisuudessa. Yksityisteitä avustetaan maltillisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on myös turvata, että nykyinen katuverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Kaupungin olemassa olevasta omaisuudesta on pidettävä huolta ja sen hoitamiseen on varattava riittävät resurssit rapistumisen estämiseksi. Resurssit kasvavat tulevaisuudessa maltillisesti, mikäli valtio rahoittaa pääosan suurista väylähankkeista. Jos valtion rahoituspohja poistuu, kunnan maksettavaksi jäävät uudisrakennusinvestoinnit kasvattavat merkittävästi kunnalle tulevia kustannuksia. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot katu- ja viheralueissa käsittävät investoinnit, suunnittelun ohjauksen sekä omaisuuden hallinnan ja kehittämisen. Omistaja- ja tilaajatoiminnot strategisella tasolla ovat omaisuuden hallinta korjausvelan hallinta kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta

14 ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely alueiden hallinta asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Lisäksi operatiivisia tehtäviä ovat rakennuttamistehtävät, jotka voidaan toteuttaa osin ulkoisena toimintona. Omistajatoiminnot toteutetaan tällä hetkellä täysin omana työtä rakennuttamista lukuun ottamatta. Omaisuuden hallintaan käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä likimain seuraavat: henkilöresurssit 20 henkilöä uudisrakentamis- ja saneerausinvestoinnit 45 M /vuosi liikennealueiden hoito 17 M /vuosi viher- ja liikunta-alueiden hoito 9,8 M /vuosi Omistajatoiminnot ja rakennuttaminen ovat keskitettyjä palveluita. Omaisuuden hallinta on toiminnan keskeisintä ydinaluetta ja tehdään jatkossakin omana työnä. Tuottavuustavoitteet Investointien hallinta edellyttää erittäin osaavaa tilaajaorganisaatiota, joka johtaa investointiprojekteja kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisillä toimintaperiaatteilla. Tavoitteena on, että omaisuuden hallinnasta vastaava henkilöstö ei kasva volyymin kasvaessa, mutta henkilöstön on oltava nykyistä osaavampaa. Tämä edellyttää toiminnan uudelleen järjestämistä, parempia työskentelytapoja ja onnistuneita rekrytointeja. Toiminnan tehostamiseksi laaditaan koko organisaatiolle yhteinen toimintakäsikirja, johon sisältyvät katu- ja viheralueiden toimintaperiaatteet. Suunnittelu Kunnallistekniikan suunnitteluun käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit n. 25 henkilöä oma suunnittelu (arvio) 1,6 M /vuosi ostettu suunnittelu 2,5 M /vuosi Suunnittelutoimi sisältää kaiken suunnittelun mukaan lukien vesihuoltolaitosten verkostosuunnittelun, jota ei siis tehdä erikseen vesihuoltotoiminnossa. Toiminnallisena haasteena on liittää suunnittelutoiminta toisaalta maankäytön kehittämiseen ja toisaalta rakennuttamiseen. Taloudellisena lähtökohtana on, että työn veloitus kattaa toiminnan kulut. Tällä hetkellä tämä ei Keski-Uudenmaan kunnissa toteudu, vaan veloituksella katetaan noin 40 % toiminnan kuluista.

15 Tuottavuustavoitteet Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi investointihankkeiden kokonaiskustannuksiin, laatuun ja tuleviin ylläpitokustannuksiin. Suunnittelun henkilöstöresursseja yhdistämällä saavutetaan toiminnallisia hyötyjä, mutta ei merkittäviä kustannussäästöjä. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat ja tehokkaat ratkaisut löydetään sopivalla balanssilla oman työn ja ostopalveluiden välillä. Rakentaminen ja kunnossapito Rakentamisen ja kunnossapidon henkilöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit (rakentaminen) n. 45 henkilöä henkilöresurssit (kunnossapito) n. 155 henkilöä Operatiivinen toiminta jakautuu rakentamispalveluihin ja kunnossapitoon. Nämä ovat Keski- Uudenmaan kunnassa yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Kunnossapitotoiminta tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentaminen on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla. Tuottavuustavoitteet Palveluja voidaan jatkossa tuottaa itse tai ostaa sen mukaan, mikä on kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kustannussäästöjä ei ole saatavissa yksiköitä suurentamalla tai toimintoja yhdistelemällä, sillä yleisten alueiden hoito tapahtuu paikallisesti ja urakat ovat jo siihen nähden varsin suuria. Toiminta on tällä hetkellä jo varsin aliresursoitua ja laatutaso on painettu monessa kunnassa niin alas, että omaisuuden arvon säilyttäminen ei ole täysin mahdollista. Näitä työryhmän havaintoja vahvistaa KUVE Oy:n keväällä 2014 selvitysalueen kuntien tilauksesta tekemä selvitys katujen ylläpidon kustannuksista. Selvityksen mukaan Keski- Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ylläpidon kustannukset vastaavat verrokkikuntien (Tampere, Vantaa ja Oulu) ylläpidon kustannuksia: Katuihin käytettävien kustannusten määrä on verrokkeja suurempi ja viheralueisiin vastaavasti verrokkeja pienempi. Selvityksen mukaan kuntaliitoksen hyödyt tulevat luultavasti muualta kuin ylläpidon kustannuksista, pois lukien mahdolliset päällekkäisyydet organisaatiorakenteissa. Suuria muutoksia ylläpidon rahoitukseen ei ole liitoksen myötä nähtävissä, kun kuntien asukasta kohden käyttämät euromäärät ovat jo selvityksen mukaan melko hyvässä tasapainossa.

16 Toimitilat Lähtötilanne ja kehityssuunta Yhdistymisselvityksen kunnilla on toimitiloja noin 600 kpl, joissa on pinta-alaa noin 1 miljoona neliömetriä. Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Kerava, Pornainen ja Sipoo omistavat 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Toimitilojen ylläpitoon käytetään yhteensä noin 57 miljoonaa euroa vuodessa. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon (teknisen arvon) osuus jälleenhankinta-arvosta on suuressa osassa kuntia kohtuullisella tasolla, eli noin %. Kuitenkin alueella on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja, ja esimerkiksi Sipoossa tilojen kunto on jonkin verran polarisoitunut. Korjausvelkaa on yhteensä n. 81 miljoonaa euroa. Kiinteistöverkkoa kehitetään jatkossa uuden Keski-Uudenmaan kaupungin väestökasvutavoitteiden, kaupunkikehityksen suuntaviivojen (mm. uusien alueiden avaukset), käyttäjähallintokuntien tehostuvien toimintaprosessien ja palvelutilatarpeiden (uudet ja nykyiset tilat), korjausvelan hallintatarpeiden sekä tehokkaan tilankäytön periaatteiden mukaisesti. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen osana on laadittu Keski- Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys, joka sisältää sopeuttamisarvioinnin kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan osalta. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Lisäksi palveluverkkoselvitystyössä kerättiin kaikkien kuntien kiinteistöjen määrätiedot sekä ylläpitokustannukset. Täydentävänä selvityksenä arvioitiin karkealla tasolla koko kiinteistömassan vähentämismahdollisuudet ja ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoteen 2017 mennessä sekä vuoteen 2030 mennessä. Tehdyt selvitykset on kuvattu tämän raportin liitteenä (LIITE kiinteistöt, osat 1,2 ja 3). Kiinteistöverkon säästöpotentiaali Yhteenvetona koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaalista voidaan esittää tehtyjen selvityksen mukaisesti karkealla tasolla seuraavasti (ks. LIITE kiinteistöt, osat 1, 2 ja 3): ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2017 tilanteessa on noin 3,0 M ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2030 tilanteessa on noin 6,7 M palvelutarpeen (tilatarpeen) kasvua ei ole arvioinnissa otettu huomioon pääomavuokraa/kuluja ei ole arvioinnissa otettu huomioon mahdollisesti poistuvien tilojen myyntituloja ei ole arvioinnissa otettu huomioon

17 kiinteistöjen käyttäjien toimintaan liittyvää säästöpotentiaalia arvioidaan erikseen muiden ryhmien loppuraporteissa Lisäksi Sivistys-ryhmä on arvioinut palveluverkkoselvityksen ns. välimallin uudelleen (LIITE kiinteistöt, osa 2), ja tämän selvityksen mukaisesti ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on peruskoulujen osalta 9,6 M ja päiväkotien osalta 1,5 M. Tämän mukaisesti arvioiden koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on noin 14,2 M. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Selvityksen kolmessa eri mallissa säästöpotentiaali on toimintakustannuksissa 25 52M sekä ylläpitokustannuksissa 12 13M. Mallien mukaiset investointitarpeet ovat M, ja investointien takaisinmaksuajat ovat vuotta. Tämä tarkoittaa, että palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaisesti toimien mahdollistamat kokonaissäästöt alkavat kertyä vasta yli vuosikymmenen kuluttua. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot strategisella tasolla ovat kiinteistöjohto kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Ko. toiminnot ovat keskitettyjä palveluita. Omistajatoiminnot toteutetaan omana työtä. Resurssit ovat seuraavat: henkilöresurssit uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit kiinteistön hoito Tuottavuustavoitteet 30 henkilöä 48 M /vuosi 57 M /vuosi Nykyinen henkilömäärä riittää jatkossa hoitamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tilakeskustoimintaa. Pientä tehostamista (15 %) on mahdollista tehdä nykyisestä määrästä. Keski-Uudenmaan kunnassa työt on jaettu selkeästi eri kokonaisuuksien mukaan. Asiakastuki ja asiakkuuksien hallinta on keskitetty yhdelle taholle, ja myös kohdennettu asiakaspalvelu on mahdollista. Myös rakennuttamisen ja ylläpidon johtaminen on keskitetty, mikä mahdollistaa erikoistumisen esimerkiksi sisäilmakysymyksiin, toimitilaturvallisuuteen, korjausrakentamiseen tai hankesuunnitteluun. Nämä muutokset tuovat selvän parannuksen nykytilanteeseen.

18 Suunnittelu Organisaatiolla ei ole omaa suunnitteluresurssia. Sen sijaan suunnittelun ohjaus on tiukasti omassa hallinnassa (ks. edellinen kohta). Rakentaminen ja kiinteistönhoito Vesihuolto Työ jakautuu kiinteistöhoitoon ja rakentamispalveluihin. Rakentamisen ja hoidon henkilöstöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit Tuottavuustavoitteet 170 henkilöä Kiinteistönhoidon volyymin pieneneminen 24 % eri hallinnonalojen kiinteistöissä vähentää myös tarvittavan henkilökunnan määrää (erillinen analyysi kiinteistöverkon kehittymisestä jäljempänä). Volyymin pienenemisestä arvioidaan säästyvän henkilöstöä vastaavasti eli n. 24 %. Alkuvaiheessa palvelut ovat yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Toimintaa tehostamalla on mahdollista säästää n. 10 % henkilöstöstä ja toimintakustannuksista. Toiminnan tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentamispalvelut on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla, mikäli se resurssien yhteiskäytön ja toiminnan tehokkuuden kannalta on mahdollista. Toiminto on pidemmällä aikavälillä mahdollista ulkoistaa, sillä se ei ole ydintoimintaa. Lähtötilanne ja kehityssuunta Keski-Uudenmaan kuntien vesihuoltoverkoston pituus (käyttövesi, jätevesi ja hulevesi) on yhteensä noin 3400 kilometriä. Käyttövettä tuotetaan tai ostetaan yhteensä noin 14 miljoonaa kuutiometriä, jätevettä puhdistetaan tai johdetaan puhdistettavaksi noin 15,6 miljoonaa kuutiometriä. Yhteensä ylläpitoon käytetään Keski-Uudellamaalla noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Tuloja syntyy yhteensä noin 42 miljoonaa euroa vuosittain. Investointeihin ja perusparannukseen käytetään yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa. Noin puolet kunnista ostaa talousveden Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymältä (TSV), kun taas loput tuottavat talousveden osin tai kokonaan itse. Hieman suurempi osa johtaa myös jäteveden puhdistettavaksi muualle, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymälle (KUVES) tai Helsingin Vedelle. Mäntsälä ja Nurmijärvi hoitavat jäteveden puhdistuksen itse. Vesihuoltoverkosto laajenee Keski-Uudenmaan kaupungin yhdyskuntarakenteessa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on turvata, että nykyinen vesihuoltoverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan

19 keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Kuntalaisten peruspalveluihin kuuluvan vesihuollon kehittämiseen nykyisestä, useampaan eri organisaatioon ja omistuspohjiltaan erilaisiin ratkaisuihin perustuvasta rakenteesta tulee luoda selkeämmät ja virtaviivaisemmat toiminnat ja käytännöt sekä selkeät omistuksen periaatteet. Tavoite on turvata tasapuolinen ja kohtuullinen kustannusrakenne kuluttajalle myös haja-asutuksen tarpeet huomioiden. Vesihuollossa on tällä hetkellä useita vesilaitoksia erilaisilla toimintamalleilla (osa on yhtiöitä tai osuuskuntia, osa liikelaitoksia ja osa kunnan sisäisiä yksiköitä). Vesihuollon resurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöstöresurssit kunnossapito uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit? kpl 27 M / vuosi n. 20 M / vuosi Varikot ja kalusto Keski-Uudenmaan kaupungissa vesihuoltoverkoston suunnittelu tapahtuu kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Vesihuollossa ei ole omaa suunnitteluresurssia. Tuottavuustavoitteet Toiminnan tehostamisen myötä laaturiskien hallinta paranee ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Yllä- ja kunnossapitotoiminnasta on mahdollista säästää 5 %. Keski-Uudenmaan kunnissa on tällä hetkellä 10 varikkoa, joista yksi on hyvässä kunnossa, kaksi huonossa kunnossa ja loput tyydyttävässä kunnossa. Varikkojen pinta-ala on yhteensä noin brm2. Muut palvelut -ryhmä arvioi, että kaluston kokonaisarvo on Keski- Uudellamaalla noin 4 miljoonaa euroa. Kalustoon investoidaan vuosittain arviolta euroa. Kone- ja kuljetuspalvelut ovat oma kokonaisuutensa. Resurssien käytön ohjaus tulee varmistaa. Varikkojen määrä vähenee nykyisestä 10:stä noin 6 kappaleeseen, joista yksi on keskusvarikko ja loput huoltovarikoita. Varikkojen kokonaispinta-ala ei kuitenkaan juuri pienene, sillä uudet varikot ovat vanhoja suurempia. Kaluston osalta tuottavuustavoite on noin 12 % eli arviolta euroa vuodessa. Kalusto on suurimmaksi osaksi erikoiskalustoa, jota tarvitaan samanaikaisesti eri puolilla uutta kaupunkia (esimerkiksi harjauskalusto). Kalustotoiminnot on myöhemmin mahdollista ulkoistaa, mikä vähentää varikoiden tarvetta. Alueiden käytössä varikkojen sijoittuminen tulee tässäkin tapauksessa ottaa huomioon.

20 Vaikeasti markkinoilta saatavissa oleva kalusto on jatkossakin todennäköisesti omistettava itse Palveluiden sijoittuminen Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden sijoittumisen ja palvelulogistiikan hallinta on tärkeää Keski-Uudenmaan verkostomaisessa, alueeltaan laajassa kaupungissa. Palvelulogistiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi paitsi palveluiden laatuun, myös kustannuksiin. Keski-Uudenmaan kaupungissa omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita eli kaupunkipalveluita, joiden sijainti ei ole keskeistä. Tekniset kunnossapito- ja rakentamispalvelut ovat pääosin luonteeltaan sisäisiä asiakkaita palvelevia tukipalveluita. Korjaus- ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa cityalueen lähipalveluita, mutta itse varikoita ei tarvitse olla joka kylässä tai keskuksessa. Keski- Uudenmaan kaupungissa huoltovarikoita on n. 5 kpl, arviolta yksi kutakin suurempaa keskusta, cityä kohden. Tämän lisäksi tarvitaan keskusvarikko. Varikoiden sijoittamisessa on huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus. Toiminnassa hyödynnetään paikkatiedon ja logistiikan optimointia eli telematiikkaa. Periaatteena on, että liikkumistarve on minimoitu. Kun liikkuminen on välttämätöntä, se tehdään älykkäästi optimoimalla reitit, työajat, prosessit ja osaaminen. Toiminnanhallintajärjestelmässä on työntekijöiden, koneiden ja laitteiden sijainnista jatkuvasti ajantasainen tieto.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle 29.11.2012 Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos Kaupungin sisäinen liikelaitos joka toimii uuden Oulun

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015 121 Valmistelija Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Hanna Tainio varatoimitusjohtaja 10.5.2016 Luonnos tulevaisuuden kunnan rooliulottuvuuksista 6. Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakuntaja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos

Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Otsikoita arjessa 20.5.2013 2 Perstuntumaa??? 3 Omaisuuden tila ROTI rakennetun omaisuuden tila arvioita

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1. Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaa, maakuntajohtaja 10.1.2017 P-P liitto POPELY PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI 1 SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI 30.4.2008 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI PALVELUALUE/TULOSALUE: TEKNISET PALVELUT PALAUTEINFORMAATIOJÄRJESTELMÄ: väliraportoinnit

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI

KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja, Keski-Uudenmaan kuntien sotehanke 26.4.2016 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään,

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Esitys Etelä-Pohjanmaan maakunnan SOTEMAKU-seminaarissa 18.11.2016 Esitys perustuu hallituksen 29.6.2016 antamiin Sote- ja maakuntalakiehdotuksiin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot