MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Ryhmän kokoonpano Sidosryhmävuorovaikutus Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa Yleistä Toiminnan organisointi ja toimintamalli Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Muuta Yhteenveto Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liitteet... 34

2 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmä on tehnyt valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Muut palvelut -työryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien teknisistä johtajista ja asiantuntijoista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. 2.1 Ryhmän kokoonpano Mikael Grannas Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Jouni Mattsson Hannu Seppälä Jukka Pietilä Jyrki Meronen Jussi Niemi Seija Vanhanen Aura Kostiainen Lisäksi paikoin Maija Nivala Sipoon kunta (puheenjohtaja) Sipoon kunta (varapuheenjohtaja) Nurmijärven kunta Hyvinkään kaupunki Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Sipoon kunta (sihteeri) Mäntsälän kunta (sihteeri) Työryhmä kokoontui kevään 2014 aikana yhteensä 7 kertaa. Lisäksi työryhmä muodosti keväällä kolme alatyöryhmää työnteon tehostamiseksi. Työryhmät jakautuivat seuraavasti: Työryhmä 1: Kiinteistöverkko Mikael Grannas Jyrki Meronen Jukka Pietilä Aura Kostiainen Sipoon kunta Järvenpään kaupunki Pornaisten kunta Sipoon kunta (sihteeri) Työryhmä käytti konsulttina Ville-Veikko Lallukkaa Granlund Oy:sta koostamaan ja käsittelemään kuntien kiinteistötietoja. Työryhmä 2: Organisaatio

3 Jouni Mattson Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Hyvinkään kaupunki Sipoon kunta Nurmijärven kunta Työryhmä 2: Toimintamalli Hannu Seppälä Jussi Niemi Seija Vanhanen Maija Nivala Mäntsälän kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Mäntsälän kunta (sihteeri) Ryhmä koosti sisällön olennaisilta osin yhteen Lahdessa järjestämässään seminaarissa Toisena päivänä jakauduttiin kolmeen alaryhmään, jotka koostivat prosesseja ja organisaatiota, palvelujen tuottamistapaa sekä kiinteistö- ja infrastruktuuriverkkoja. 2.2 Sidosryhmävuorovaikutus 16 Keski-Uudenmaan kuntien kanssa toimivalle teknisen alan organisaatiolle, eli vesihuolto-, energia-, jätehuolto- ja pelastustoimen organisaatioille lähetettiin luonnos loppuraportista kommentoitavaksi maanantaina 2.6. Kommenttien määräaika oli perjantaina 6.6. klo Kommentteja antoivat Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä, Mänstälän Sähkö Oy, Kiertokapula Oy ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES). Tuusulan seudun vesilaitos kommentoi, että raportissa esitetään vesihuollon osalta suuruuden ekonomiaan nojaten vailla pohjaa olevia lukuja säästöpotentiaaleista. Vaikka hyötynäkökohtia löytyy mm. päivystyskustannuksissa, häiriötilanteiden hallinnassa sekä jakeluverkon kehittämismahdollisuuksissa, niin riskitekijänä on joka tapauksessa suuren organisaation toiminnan tehokkuus. Byrokratia, asiakaspalvelun taso, suuret etäisyydet ja erilaisten alueiden tasapuolinen kohtelu (haja-asutus) tuovat haastetta toimintojen yhdistämiselle. Siirtymäkauden kustannukset ja sopeuttaminenkin tulisi muistaa. Lisäksi kommentissa huomautettiin, että aikaisemmissa vesihuoltotoimintojen yhdistämishankkeissa vesihuolto-omaisuuden arvottaminen ei ole aina onnistunut, mikä on estänyt hankkeiden toteutumisen. Mäntsälän Sähkö Oy:lla ei ollut erityistä kommentoitavaa. Kommentissa todettiin, että työ vaikuttaa hyvin tehdyltä ja loppuraportti hyvältä. Kiertokapula Oy kommentoi, että kuten loppuraporttiluonnoksessa sanotaan, nykyistä toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää edelleen nykyisten jätehuoltotoimijoiden kesken ja organisaatioiden yhdistämismahdollisuus on olemassa. Myös havainnot kilpailukyvystä, vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen, ympäristövaikutuksiin ja hallinnon tehokkuuteen ja paikallisen vaikuttamiseen ovat oikeansuuntaisia.

4 KUVES ei nähnyt erityistä kommentoitavaa. Kommentissa huomautettiin kuitenkin, että toteutuessaan yhdistymishanke vaatisi laajaa selvitystyötä liikelaitoskuntayhtymän toimintojen ja sopimusten uudelleenjärjestelyjen osalta. Lisäksi kommenteissa tehtiin asiasisällöllisiä ja teknisiä korjauksia loppuraporttiin. Nämä korjaukset on otettu huomioon lopullisessa raportissa. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Muut palvelut -ryhmän nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Työryhmän alaan kuuluvat palvelukokonaisuudet ovat seuraavat: Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus Käsittää mm. katu-, liikenne- satamatoiminnot. Sisältää teknisen toimen toteuttamiseen liittyvät koneet ja kalustot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet sekä liikunta- ja virkistysalueet Katuvihreä kuuluu katuihin. Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt. Vesihuolto. Erityiskysymyksenä on haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto Energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) Rajaukset Johtoryhmä on vahvistanut, että seuraavat palvelukokonaisuudet eivät kuulu Muut palvelut - ryhmän tehtäväkenttään tai että ne kuuluvat ryhmälle osittain. Ei kuulu Asunnot Rakennusvalvonta Rahoitusmallit Ympäristövalvonta Maataloushallinto sisältäen lomittajat Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut ym. kuntien tukipalvelut Isompien kalustoinvestointien hoitamisen ja omistussuhteiden pohtiminen.

5 Valmius- ja varautumisasiat, pelastustoimen saavutettavuus eri alueilla Liikuntatoimen linjaukset ja niiden liittyminen uuden kaupungin imagoon/priorisointeihin. Ruokahuolto ja siivous Kuuluu osittain Katu- ja vihersuunnittelu kuuluu MALY-ryhmälle, operointi Muut palvelut -ryhmälle. Energian (kaukolämpöverkko ja sähköverkko) arvonmäärittely kuuluu talousryhmälle, operointiin ja infran ylläpitoon liittyvät kysymykset kuuluvat Muut palvelut -ryhmälle. Suunnittelun osalta energia-asiat on siirretty MALY-ryhmälle.

6 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa 4.1 Yleistä Kunnan järjestämät palvelut voidaan jakaa palveluihin, joista kunnan on huolehdittava sekä vapaaehtoisiin palveluihin. Palvelut, joista kunnan on huolehdittava koostuvat viranomaistehtävistä ja palvelutehtävistä. Kunnan lakisääteiset tehtävät on myös mahdollista toteuttaa osin ulkoistettuna palveluna. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut on kuvattu teknisten palvelujen osalta kuvassa 1. Kuva 1. Kunnan yhdyskuntateknisten palvelujen lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Yhdyskuntateknisten palvelujen toteuttaminen on kuvattu elinkaariprosessina. Elinkaariprosessilla halutaan tuottaa ymmärrys siitä, miten teknisten palvelujen kokonaisuus niveltyy yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdyskuntateknisten järjestelmien verkostossa on eri vaiheessa olevia kokonaisuuksia, jotka ovat oman elinkaarensa eri vaiheessa. Jokaista elinkaaren osaa työstetään jatkuvasti. Elinkaari alkaa tutkimuksesta ja kehittämisestä, jonka perusteella tehdään yhdyskuntarakenteen ja investointien keskeiset ratkaisut. Maanhankinta ja kaavoitus sekä

7 kuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen ovat osa samaa prosessia ja keskeistä on, että ne ohjelmoidaan samassa kokonaisuudessa. Elinkaariprosessi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Infrastruktuuriomaisuuden hallinta elinkaarikustannusten mukaan Infrastruktuurin rakentamisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja ratkaisujen tulee olla kestäviä myös ylläpidon osalta. Investointipäätökset infrastruktuurihankkeista tulisi tehdä elinkaarikustannusten mukaan, eli investointikustannusten lisäksi tulisi ottaa huomioon myös ylläpitokustannukset. Kuntien tulee panostaa omistajaohjaukseen. Infrastruktuuriomaisuudesta on huolehdittava siten, että pääoma on tehokkaassa käytössä ja sitä ylläpidetään niin, ettei omaisuus menetä arvoaan. Korjausvelkaa ei saa syntyä lisää, vaan sitä on suunnitelmallisesti vähennettävä korjausinvestoinneilla ja laadukkaalla ylläpidolla. Jokaisella kunnalla tulee olla infrastruktuuristaan kuntoarvio, jonka ajantasaisuudesta huolehditaan ja jonka pohjalta laaditun investointiohjelman mukaisesti huolehditaan infrastruktuurin toimivuudesta pitkäjänteisesti. 1 Yhdyskuntarakenteen ohjauksessa kunnilta edellytetään strategista toimintaotetta, jonka avulla voidaan varautua erilaisiin tulevaisuuksiin. Kunnan vahva kehittämisote turvaa sekä kuntalaisten että kunnassa toimivien yritysten arjen tarpeiden tyydyttämisen. 2 1 Kuntaliiton hallitus , 106 : Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset, s Sama, s. 10.

8 Kehittämisessä tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaamman palvelun, palautteen ja työskentelyn mahdollistamiseksi. 4.2 Toiminnan organisointi ja toimintamalli Kunnan toiminnan eri tasot Kunnan tulee säilyttää omassa toiminnassaan sellainen taso, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kunta pystyy ohjaamaan oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Kuvassa 3 esitetyt toiminnan eri tasot on jaettu ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta tulee aina järjestää kunnan omana työnä. Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu. Mikäli toiminnan järjestämisessä päädytään ulkoistamiseen, Muut palvelut -ryhmä katsoo, että uuden organisaation tulisi pääsääntöisesti siirtyä omassa operatiivisessa toiminnassaan suoraan ulkoistamiseen ilman välivaiheita lukuun ottamatta perusteltuja erityistapauksia. Kuva 3. Kunnan toiminnan eri tasot Kuvassa 4 on eritelty erilaisia tapoja järjestää kunnan operatiivinen palveluntuotanto.

9 Kuva 4. Kuntien palveluiden tuottamisen tavat 3 Toiminnot moduuleina Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaalla tavalla laatu huomioiden. Toiminnan eri moduulit voidaan organisoida joko omana toimintana tai vaihtoehtoisesti ostopalveluna. Oman toiminnan ja ostopalvelujen väliversiota ei pidetä hyvänä vaihtoehtona. Toiminnan vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat oma organisaatio, taseyksikkö, liikelaitos (oma toiminta) ja osakeyhtiö (ulkoistettu toiminta). Kustannusanalyysin perusteella arvioidaan moduulin tuotantotapa (oma tuotanto / ostopalvelu). Moduuleja on mahdollisuus yhdistellä ja järjestellä tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Keskeisin moduuli, ohjelmointi ja tilaaminen, tulee säilyttää omana toimintana. Oheisessa kuvassa on esitetty teknisten palvelujen moduulit. 3 Örn 2007, Kuntaliitto 2007

10 Kuva 7. Teknisten palveluiden toiminnot moduuleina Teknisten palvelujen toimintamalli Teknisiä palveluita ohjaavat linjaukset tulevat kunnan taloudesta ja kunnan strategiasta. Nämä linjaukset määrittävät muun muassa kunnan ydinpalveluita, yhdyskuntarakennetta sekä maapolitiikkaa. Linjaukset tekee kaupungin johto ja viime kädessä kunnanvaltuusto. Linjausten pohjalta tehtävässä ohjelmoinnissa määritetään kehittämisen tärkeysjärjestys ja aikataulu alueiden käytön ja hankkeiden tavoitteiden pohjalta. Ohjelmoinnissa otetaan huomioon myös palveluverkon tarpeet etenkin sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Ohjelmoinnin jälkeen tehdään käytännön työnä ensin maankäytön ja hankkeiden suunnittelu uusien investointien toteuttamiseksi.

11 Kuva 5. Teknisten palvelujen toimintamalli Organisointi Keski-Uudenmaan kaupungin teknisten palvelujen organisaatio rakentuu prosessilähtöisesti. Kaiken lähtökohtana ovat kuntastrategia ja kunnan talous. Näistä kokonaisuuksista tulevat investointitarpeet ja esitykset tuodaan yhteiseen ohjelmointiin, jossa määritetään ja priorisoidaan investointikohteet kokonaisuutena maanhankinnasta ja kaavasta rakentamiseen. Myös tämän jälkeen tapahtuvassa investointikohteiden suunnittelussa ja kaavasuunnittelussa on tärkeää tehdä jatkuvaa yhteistyötä. Kaikkien teknisen toimialan palveluiden tulisi olla keskenään tiiviissä yhteistyössä ja samassa organisaatiossa synergiaetujen saavuttamiseksi. Esitys teknisen toimen organisaatiosta käsittää koko teknisen toimen tuottavan palvelun (toimitilat, katu- ja viheralueet, vesihuolto, maankäyttö, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) elinkaaren, ja se sisältää investoinnit ja ylläpidon.

12 Kuva 6. Organisaatiomalli Toimialajohtajan alapuolella oleva organisaatio on jaettu ns. ydinosaan, joka voidaan keskittää sekä operatiiviseen toimintaan, jonka omistus voi vaihdella kunnan omasta työstä ostopalveluun. Ydinosassa sijaitsevat palvelukokonaisuuksittain omaisuuden hallinta, toiminnan suunnittelu ja ohjaus, asiakaspalvelu ja rakentamisen tilaaminen. Kaikkien toimintojen hankkeiden ohjelmointi ja suunnittelu toteutetaan kaikille toiminnoille yhteisenä keskitettynä palveluna. Keskitetyssä ohjelmoinnissa ja suunnittelussa on saavutettavissa synergiaetuja. Operatiivista työtä ovat huolto ja ylläpito, korjaus, rakentaminen ja käytännön kaavasuunnittelu- sekä mittaustyö.

13 4.3 Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden järjestäminen Katu- ja viheralueet Lähtötilanne ja kehityssuunta Katuverkostoa on Keski-Uudenmaan alueella yhteensä noin 1145 kilometriä, jalkakäytäviä ja pyöräväyliä on n. 670 kilometriä. Ylläpitokulut ovat alueella vuodessa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Puistoja ja liikunta-alueita on Keski-Uudenmaan kunnassa hieman alle 600 hehtaaria. Niiden ylläpitoon käytetään vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Katu- ja viheromaisuuden kunto on enimmäkseen kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan useimmissa kunnissa tyydyttävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat katualueissa yhteensä n. 39 miljoonaa euroa vuodessa ja viher- sekä liikunta-alueissa hiukan yli 5 miljoonaa. Koko Keski-Uudenmaan infrastruktuuriverkko on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana. Kasvuennusteet näyttävät, että sama kasvu jatkuu alueella edelleen. Kuntatekniikka tuottaa alueilla tarvittavan infrastruktuurin. Hoitoalat kasvavat tulevaisuudessa lievästi, 0,5-1 % vuodessa. Kunta omistaa kadut ja yleiset alueet myös tulevaisuudessa. Yksityisteitä avustetaan maltillisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on myös turvata, että nykyinen katuverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Kaupungin olemassa olevasta omaisuudesta on pidettävä huolta ja sen hoitamiseen on varattava riittävät resurssit rapistumisen estämiseksi. Resurssit kasvavat tulevaisuudessa maltillisesti, mikäli valtio rahoittaa pääosan suurista väylähankkeista. Jos valtion rahoituspohja poistuu, kunnan maksettavaksi jäävät uudisrakennusinvestoinnit kasvattavat merkittävästi kunnalle tulevia kustannuksia. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot katu- ja viheralueissa käsittävät investoinnit, suunnittelun ohjauksen sekä omaisuuden hallinnan ja kehittämisen. Omistaja- ja tilaajatoiminnot strategisella tasolla ovat omaisuuden hallinta korjausvelan hallinta kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta

14 ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely alueiden hallinta asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Lisäksi operatiivisia tehtäviä ovat rakennuttamistehtävät, jotka voidaan toteuttaa osin ulkoisena toimintona. Omistajatoiminnot toteutetaan tällä hetkellä täysin omana työtä rakennuttamista lukuun ottamatta. Omaisuuden hallintaan käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä likimain seuraavat: henkilöresurssit 20 henkilöä uudisrakentamis- ja saneerausinvestoinnit 45 M /vuosi liikennealueiden hoito 17 M /vuosi viher- ja liikunta-alueiden hoito 9,8 M /vuosi Omistajatoiminnot ja rakennuttaminen ovat keskitettyjä palveluita. Omaisuuden hallinta on toiminnan keskeisintä ydinaluetta ja tehdään jatkossakin omana työnä. Tuottavuustavoitteet Investointien hallinta edellyttää erittäin osaavaa tilaajaorganisaatiota, joka johtaa investointiprojekteja kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisillä toimintaperiaatteilla. Tavoitteena on, että omaisuuden hallinnasta vastaava henkilöstö ei kasva volyymin kasvaessa, mutta henkilöstön on oltava nykyistä osaavampaa. Tämä edellyttää toiminnan uudelleen järjestämistä, parempia työskentelytapoja ja onnistuneita rekrytointeja. Toiminnan tehostamiseksi laaditaan koko organisaatiolle yhteinen toimintakäsikirja, johon sisältyvät katu- ja viheralueiden toimintaperiaatteet. Suunnittelu Kunnallistekniikan suunnitteluun käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit n. 25 henkilöä oma suunnittelu (arvio) 1,6 M /vuosi ostettu suunnittelu 2,5 M /vuosi Suunnittelutoimi sisältää kaiken suunnittelun mukaan lukien vesihuoltolaitosten verkostosuunnittelun, jota ei siis tehdä erikseen vesihuoltotoiminnossa. Toiminnallisena haasteena on liittää suunnittelutoiminta toisaalta maankäytön kehittämiseen ja toisaalta rakennuttamiseen. Taloudellisena lähtökohtana on, että työn veloitus kattaa toiminnan kulut. Tällä hetkellä tämä ei Keski-Uudenmaan kunnissa toteudu, vaan veloituksella katetaan noin 40 % toiminnan kuluista.

15 Tuottavuustavoitteet Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi investointihankkeiden kokonaiskustannuksiin, laatuun ja tuleviin ylläpitokustannuksiin. Suunnittelun henkilöstöresursseja yhdistämällä saavutetaan toiminnallisia hyötyjä, mutta ei merkittäviä kustannussäästöjä. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat ja tehokkaat ratkaisut löydetään sopivalla balanssilla oman työn ja ostopalveluiden välillä. Rakentaminen ja kunnossapito Rakentamisen ja kunnossapidon henkilöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit (rakentaminen) n. 45 henkilöä henkilöresurssit (kunnossapito) n. 155 henkilöä Operatiivinen toiminta jakautuu rakentamispalveluihin ja kunnossapitoon. Nämä ovat Keski- Uudenmaan kunnassa yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Kunnossapitotoiminta tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentaminen on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla. Tuottavuustavoitteet Palveluja voidaan jatkossa tuottaa itse tai ostaa sen mukaan, mikä on kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kustannussäästöjä ei ole saatavissa yksiköitä suurentamalla tai toimintoja yhdistelemällä, sillä yleisten alueiden hoito tapahtuu paikallisesti ja urakat ovat jo siihen nähden varsin suuria. Toiminta on tällä hetkellä jo varsin aliresursoitua ja laatutaso on painettu monessa kunnassa niin alas, että omaisuuden arvon säilyttäminen ei ole täysin mahdollista. Näitä työryhmän havaintoja vahvistaa KUVE Oy:n keväällä 2014 selvitysalueen kuntien tilauksesta tekemä selvitys katujen ylläpidon kustannuksista. Selvityksen mukaan Keski- Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ylläpidon kustannukset vastaavat verrokkikuntien (Tampere, Vantaa ja Oulu) ylläpidon kustannuksia: Katuihin käytettävien kustannusten määrä on verrokkeja suurempi ja viheralueisiin vastaavasti verrokkeja pienempi. Selvityksen mukaan kuntaliitoksen hyödyt tulevat luultavasti muualta kuin ylläpidon kustannuksista, pois lukien mahdolliset päällekkäisyydet organisaatiorakenteissa. Suuria muutoksia ylläpidon rahoitukseen ei ole liitoksen myötä nähtävissä, kun kuntien asukasta kohden käyttämät euromäärät ovat jo selvityksen mukaan melko hyvässä tasapainossa.

16 Toimitilat Lähtötilanne ja kehityssuunta Yhdistymisselvityksen kunnilla on toimitiloja noin 600 kpl, joissa on pinta-alaa noin 1 miljoona neliömetriä. Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Kerava, Pornainen ja Sipoo omistavat 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Toimitilojen ylläpitoon käytetään yhteensä noin 57 miljoonaa euroa vuodessa. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon (teknisen arvon) osuus jälleenhankinta-arvosta on suuressa osassa kuntia kohtuullisella tasolla, eli noin %. Kuitenkin alueella on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja, ja esimerkiksi Sipoossa tilojen kunto on jonkin verran polarisoitunut. Korjausvelkaa on yhteensä n. 81 miljoonaa euroa. Kiinteistöverkkoa kehitetään jatkossa uuden Keski-Uudenmaan kaupungin väestökasvutavoitteiden, kaupunkikehityksen suuntaviivojen (mm. uusien alueiden avaukset), käyttäjähallintokuntien tehostuvien toimintaprosessien ja palvelutilatarpeiden (uudet ja nykyiset tilat), korjausvelan hallintatarpeiden sekä tehokkaan tilankäytön periaatteiden mukaisesti. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen osana on laadittu Keski- Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys, joka sisältää sopeuttamisarvioinnin kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan osalta. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Lisäksi palveluverkkoselvitystyössä kerättiin kaikkien kuntien kiinteistöjen määrätiedot sekä ylläpitokustannukset. Täydentävänä selvityksenä arvioitiin karkealla tasolla koko kiinteistömassan vähentämismahdollisuudet ja ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoteen 2017 mennessä sekä vuoteen 2030 mennessä. Tehdyt selvitykset on kuvattu tämän raportin liitteenä (LIITE kiinteistöt, osat 1,2 ja 3). Kiinteistöverkon säästöpotentiaali Yhteenvetona koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaalista voidaan esittää tehtyjen selvityksen mukaisesti karkealla tasolla seuraavasti (ks. LIITE kiinteistöt, osat 1, 2 ja 3): ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2017 tilanteessa on noin 3,0 M ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2030 tilanteessa on noin 6,7 M palvelutarpeen (tilatarpeen) kasvua ei ole arvioinnissa otettu huomioon pääomavuokraa/kuluja ei ole arvioinnissa otettu huomioon mahdollisesti poistuvien tilojen myyntituloja ei ole arvioinnissa otettu huomioon

17 kiinteistöjen käyttäjien toimintaan liittyvää säästöpotentiaalia arvioidaan erikseen muiden ryhmien loppuraporteissa Lisäksi Sivistys-ryhmä on arvioinut palveluverkkoselvityksen ns. välimallin uudelleen (LIITE kiinteistöt, osa 2), ja tämän selvityksen mukaisesti ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on peruskoulujen osalta 9,6 M ja päiväkotien osalta 1,5 M. Tämän mukaisesti arvioiden koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on noin 14,2 M. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Selvityksen kolmessa eri mallissa säästöpotentiaali on toimintakustannuksissa 25 52M sekä ylläpitokustannuksissa 12 13M. Mallien mukaiset investointitarpeet ovat M, ja investointien takaisinmaksuajat ovat vuotta. Tämä tarkoittaa, että palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaisesti toimien mahdollistamat kokonaissäästöt alkavat kertyä vasta yli vuosikymmenen kuluttua. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot strategisella tasolla ovat kiinteistöjohto kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Ko. toiminnot ovat keskitettyjä palveluita. Omistajatoiminnot toteutetaan omana työtä. Resurssit ovat seuraavat: henkilöresurssit uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit kiinteistön hoito Tuottavuustavoitteet 30 henkilöä 48 M /vuosi 57 M /vuosi Nykyinen henkilömäärä riittää jatkossa hoitamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tilakeskustoimintaa. Pientä tehostamista (15 %) on mahdollista tehdä nykyisestä määrästä. Keski-Uudenmaan kunnassa työt on jaettu selkeästi eri kokonaisuuksien mukaan. Asiakastuki ja asiakkuuksien hallinta on keskitetty yhdelle taholle, ja myös kohdennettu asiakaspalvelu on mahdollista. Myös rakennuttamisen ja ylläpidon johtaminen on keskitetty, mikä mahdollistaa erikoistumisen esimerkiksi sisäilmakysymyksiin, toimitilaturvallisuuteen, korjausrakentamiseen tai hankesuunnitteluun. Nämä muutokset tuovat selvän parannuksen nykytilanteeseen.

18 Suunnittelu Organisaatiolla ei ole omaa suunnitteluresurssia. Sen sijaan suunnittelun ohjaus on tiukasti omassa hallinnassa (ks. edellinen kohta). Rakentaminen ja kiinteistönhoito Vesihuolto Työ jakautuu kiinteistöhoitoon ja rakentamispalveluihin. Rakentamisen ja hoidon henkilöstöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit Tuottavuustavoitteet 170 henkilöä Kiinteistönhoidon volyymin pieneneminen 24 % eri hallinnonalojen kiinteistöissä vähentää myös tarvittavan henkilökunnan määrää (erillinen analyysi kiinteistöverkon kehittymisestä jäljempänä). Volyymin pienenemisestä arvioidaan säästyvän henkilöstöä vastaavasti eli n. 24 %. Alkuvaiheessa palvelut ovat yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Toimintaa tehostamalla on mahdollista säästää n. 10 % henkilöstöstä ja toimintakustannuksista. Toiminnan tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentamispalvelut on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla, mikäli se resurssien yhteiskäytön ja toiminnan tehokkuuden kannalta on mahdollista. Toiminto on pidemmällä aikavälillä mahdollista ulkoistaa, sillä se ei ole ydintoimintaa. Lähtötilanne ja kehityssuunta Keski-Uudenmaan kuntien vesihuoltoverkoston pituus (käyttövesi, jätevesi ja hulevesi) on yhteensä noin 3400 kilometriä. Käyttövettä tuotetaan tai ostetaan yhteensä noin 14 miljoonaa kuutiometriä, jätevettä puhdistetaan tai johdetaan puhdistettavaksi noin 15,6 miljoonaa kuutiometriä. Yhteensä ylläpitoon käytetään Keski-Uudellamaalla noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Tuloja syntyy yhteensä noin 42 miljoonaa euroa vuosittain. Investointeihin ja perusparannukseen käytetään yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa. Noin puolet kunnista ostaa talousveden Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymältä (TSV), kun taas loput tuottavat talousveden osin tai kokonaan itse. Hieman suurempi osa johtaa myös jäteveden puhdistettavaksi muualle, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymälle (KUVES) tai Helsingin Vedelle. Mäntsälä ja Nurmijärvi hoitavat jäteveden puhdistuksen itse. Vesihuoltoverkosto laajenee Keski-Uudenmaan kaupungin yhdyskuntarakenteessa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on turvata, että nykyinen vesihuoltoverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan

19 keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Kuntalaisten peruspalveluihin kuuluvan vesihuollon kehittämiseen nykyisestä, useampaan eri organisaatioon ja omistuspohjiltaan erilaisiin ratkaisuihin perustuvasta rakenteesta tulee luoda selkeämmät ja virtaviivaisemmat toiminnat ja käytännöt sekä selkeät omistuksen periaatteet. Tavoite on turvata tasapuolinen ja kohtuullinen kustannusrakenne kuluttajalle myös haja-asutuksen tarpeet huomioiden. Vesihuollossa on tällä hetkellä useita vesilaitoksia erilaisilla toimintamalleilla (osa on yhtiöitä tai osuuskuntia, osa liikelaitoksia ja osa kunnan sisäisiä yksiköitä). Vesihuollon resurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöstöresurssit kunnossapito uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit? kpl 27 M / vuosi n. 20 M / vuosi Varikot ja kalusto Keski-Uudenmaan kaupungissa vesihuoltoverkoston suunnittelu tapahtuu kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Vesihuollossa ei ole omaa suunnitteluresurssia. Tuottavuustavoitteet Toiminnan tehostamisen myötä laaturiskien hallinta paranee ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Yllä- ja kunnossapitotoiminnasta on mahdollista säästää 5 %. Keski-Uudenmaan kunnissa on tällä hetkellä 10 varikkoa, joista yksi on hyvässä kunnossa, kaksi huonossa kunnossa ja loput tyydyttävässä kunnossa. Varikkojen pinta-ala on yhteensä noin brm2. Muut palvelut -ryhmä arvioi, että kaluston kokonaisarvo on Keski- Uudellamaalla noin 4 miljoonaa euroa. Kalustoon investoidaan vuosittain arviolta euroa. Kone- ja kuljetuspalvelut ovat oma kokonaisuutensa. Resurssien käytön ohjaus tulee varmistaa. Varikkojen määrä vähenee nykyisestä 10:stä noin 6 kappaleeseen, joista yksi on keskusvarikko ja loput huoltovarikoita. Varikkojen kokonaispinta-ala ei kuitenkaan juuri pienene, sillä uudet varikot ovat vanhoja suurempia. Kaluston osalta tuottavuustavoite on noin 12 % eli arviolta euroa vuodessa. Kalusto on suurimmaksi osaksi erikoiskalustoa, jota tarvitaan samanaikaisesti eri puolilla uutta kaupunkia (esimerkiksi harjauskalusto). Kalustotoiminnot on myöhemmin mahdollista ulkoistaa, mikä vähentää varikoiden tarvetta. Alueiden käytössä varikkojen sijoittuminen tulee tässäkin tapauksessa ottaa huomioon.

20 Vaikeasti markkinoilta saatavissa oleva kalusto on jatkossakin todennäköisesti omistettava itse Palveluiden sijoittuminen Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden sijoittumisen ja palvelulogistiikan hallinta on tärkeää Keski-Uudenmaan verkostomaisessa, alueeltaan laajassa kaupungissa. Palvelulogistiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi paitsi palveluiden laatuun, myös kustannuksiin. Keski-Uudenmaan kaupungissa omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita eli kaupunkipalveluita, joiden sijainti ei ole keskeistä. Tekniset kunnossapito- ja rakentamispalvelut ovat pääosin luonteeltaan sisäisiä asiakkaita palvelevia tukipalveluita. Korjaus- ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa cityalueen lähipalveluita, mutta itse varikoita ei tarvitse olla joka kylässä tai keskuksessa. Keski- Uudenmaan kaupungissa huoltovarikoita on n. 5 kpl, arviolta yksi kutakin suurempaa keskusta, cityä kohden. Tämän lisäksi tarvitaan keskusvarikko. Varikoiden sijoittamisessa on huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus. Toiminnassa hyödynnetään paikkatiedon ja logistiikan optimointia eli telematiikkaa. Periaatteena on, että liikkumistarve on minimoitu. Kun liikkuminen on välttämätöntä, se tehdään älykkäästi optimoimalla reitit, työajat, prosessit ja osaaminen. Toiminnanhallintajärjestelmässä on työntekijöiden, koneiden ja laitteiden sijainnista jatkuvasti ajantasainen tieto.

TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT

TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT Sisällysluettelo 1. Muut palvelut -työryhmä / väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman

Lisätiedot

Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu

Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu Jo päätetyt infrainvestoinnit (joka tapauksessa tehtävät tummennettu Kunta Investointi Aikataulu M /vuosi M hanke yht. Muuta Hyvinkää Kuntatekniikka (sis. vh) 2014-5 Lepola III 2014-2017 3,6 Ara 0,4 M

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Liite 6. ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia.

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia. TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu:Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Marja Kynsijärvi 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013 Tilausraportti

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Tekniset palvelut Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Uuden kunnan muodostaminen... 2 3 Yhteistyön syventäminen... 5 4 Yhteenveto ja johtopäätökset...

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Selvityskohteet ovat: hallinto- ja toimistotehtävät (toimenkuvien kartoitus ja mahdollinen tehtävien uudelleenorganisointi

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Tuulia Innala, erityisasiantuntija Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntamarkkinat 9.9.2015 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Projektiaika

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot