MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 MUUT PALVELUT -TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Ryhmän kokoonpano Sidosryhmävuorovaikutus Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa Yleistä Toiminnan organisointi ja toimintamalli Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Muuta Yhteenveto Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liitteet... 34

2 1. Muut palvelut / loppuraportti Työryhmä on tehnyt valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Muut palvelut -työryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien teknisistä johtajista ja asiantuntijoista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. 2.1 Ryhmän kokoonpano Mikael Grannas Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Jouni Mattsson Hannu Seppälä Jukka Pietilä Jyrki Meronen Jussi Niemi Seija Vanhanen Aura Kostiainen Lisäksi paikoin Maija Nivala Sipoon kunta (puheenjohtaja) Sipoon kunta (varapuheenjohtaja) Nurmijärven kunta Hyvinkään kaupunki Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Sipoon kunta (sihteeri) Mäntsälän kunta (sihteeri) Työryhmä kokoontui kevään 2014 aikana yhteensä 7 kertaa. Lisäksi työryhmä muodosti keväällä kolme alatyöryhmää työnteon tehostamiseksi. Työryhmät jakautuivat seuraavasti: Työryhmä 1: Kiinteistöverkko Mikael Grannas Jyrki Meronen Jukka Pietilä Aura Kostiainen Sipoon kunta Järvenpään kaupunki Pornaisten kunta Sipoon kunta (sihteeri) Työryhmä käytti konsulttina Ville-Veikko Lallukkaa Granlund Oy:sta koostamaan ja käsittelemään kuntien kiinteistötietoja. Työryhmä 2: Organisaatio

3 Jouni Mattson Ilari Myllyvirta Ilkka Ruutu Hyvinkään kaupunki Sipoon kunta Nurmijärven kunta Työryhmä 2: Toimintamalli Hannu Seppälä Jussi Niemi Seija Vanhanen Maija Nivala Mäntsälän kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Mäntsälän kunta (sihteeri) Ryhmä koosti sisällön olennaisilta osin yhteen Lahdessa järjestämässään seminaarissa Toisena päivänä jakauduttiin kolmeen alaryhmään, jotka koostivat prosesseja ja organisaatiota, palvelujen tuottamistapaa sekä kiinteistö- ja infrastruktuuriverkkoja. 2.2 Sidosryhmävuorovaikutus 16 Keski-Uudenmaan kuntien kanssa toimivalle teknisen alan organisaatiolle, eli vesihuolto-, energia-, jätehuolto- ja pelastustoimen organisaatioille lähetettiin luonnos loppuraportista kommentoitavaksi maanantaina 2.6. Kommenttien määräaika oli perjantaina 6.6. klo Kommentteja antoivat Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä, Mänstälän Sähkö Oy, Kiertokapula Oy ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES). Tuusulan seudun vesilaitos kommentoi, että raportissa esitetään vesihuollon osalta suuruuden ekonomiaan nojaten vailla pohjaa olevia lukuja säästöpotentiaaleista. Vaikka hyötynäkökohtia löytyy mm. päivystyskustannuksissa, häiriötilanteiden hallinnassa sekä jakeluverkon kehittämismahdollisuuksissa, niin riskitekijänä on joka tapauksessa suuren organisaation toiminnan tehokkuus. Byrokratia, asiakaspalvelun taso, suuret etäisyydet ja erilaisten alueiden tasapuolinen kohtelu (haja-asutus) tuovat haastetta toimintojen yhdistämiselle. Siirtymäkauden kustannukset ja sopeuttaminenkin tulisi muistaa. Lisäksi kommentissa huomautettiin, että aikaisemmissa vesihuoltotoimintojen yhdistämishankkeissa vesihuolto-omaisuuden arvottaminen ei ole aina onnistunut, mikä on estänyt hankkeiden toteutumisen. Mäntsälän Sähkö Oy:lla ei ollut erityistä kommentoitavaa. Kommentissa todettiin, että työ vaikuttaa hyvin tehdyltä ja loppuraportti hyvältä. Kiertokapula Oy kommentoi, että kuten loppuraporttiluonnoksessa sanotaan, nykyistä toimivaa yhteistyötä voidaan kehittää edelleen nykyisten jätehuoltotoimijoiden kesken ja organisaatioiden yhdistämismahdollisuus on olemassa. Myös havainnot kilpailukyvystä, vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen, ympäristövaikutuksiin ja hallinnon tehokkuuteen ja paikallisen vaikuttamiseen ovat oikeansuuntaisia.

4 KUVES ei nähnyt erityistä kommentoitavaa. Kommentissa huomautettiin kuitenkin, että toteutuessaan yhdistymishanke vaatisi laajaa selvitystyötä liikelaitoskuntayhtymän toimintojen ja sopimusten uudelleenjärjestelyjen osalta. Lisäksi kommenteissa tehtiin asiasisällöllisiä ja teknisiä korjauksia loppuraporttiin. Nämä korjaukset on otettu huomioon lopullisessa raportissa. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Muut palvelut -ryhmän nykytila-analyysi toteutettiin palvelukokonaisuuksittain. Työryhmän alaan kuuluvat palvelukokonaisuudet ovat seuraavat: Kadut, muu liikenteeseen liittyvä omaisuus Käsittää mm. katu-, liikenne- satamatoiminnot. Sisältää teknisen toimen toteuttamiseen liittyvät koneet ja kalustot. Erikoiskohteita ovat mm. yksityistiet, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeet ja tonttien esirakentaminen. Puistot ja viheralueet sekä liikunta- ja virkistysalueet Katuvihreä kuuluu katuihin. Toimitilat Käsittää kaikki kunnan kiinteistöt. Vesihuolto. Erityiskysymyksenä on haja-asutuksen vesihuolto Jätehuolto Energia (sis. sähkön ja kaukolämmön) Rajaukset Johtoryhmä on vahvistanut, että seuraavat palvelukokonaisuudet eivät kuulu Muut palvelut - ryhmän tehtäväkenttään tai että ne kuuluvat ryhmälle osittain. Ei kuulu Asunnot Rakennusvalvonta Rahoitusmallit Ympäristövalvonta Maataloushallinto sisältäen lomittajat Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut ym. kuntien tukipalvelut Isompien kalustoinvestointien hoitamisen ja omistussuhteiden pohtiminen.

5 Valmius- ja varautumisasiat, pelastustoimen saavutettavuus eri alueilla Liikuntatoimen linjaukset ja niiden liittyminen uuden kaupungin imagoon/priorisointeihin. Ruokahuolto ja siivous Kuuluu osittain Katu- ja vihersuunnittelu kuuluu MALY-ryhmälle, operointi Muut palvelut -ryhmälle. Energian (kaukolämpöverkko ja sähköverkko) arvonmäärittely kuuluu talousryhmälle, operointiin ja infran ylläpitoon liittyvät kysymykset kuuluvat Muut palvelut -ryhmälle. Suunnittelun osalta energia-asiat on siirretty MALY-ryhmälle.

6 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa 4.1 Yleistä Kunnan järjestämät palvelut voidaan jakaa palveluihin, joista kunnan on huolehdittava sekä vapaaehtoisiin palveluihin. Palvelut, joista kunnan on huolehdittava koostuvat viranomaistehtävistä ja palvelutehtävistä. Kunnan lakisääteiset tehtävät on myös mahdollista toteuttaa osin ulkoistettuna palveluna. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut on kuvattu teknisten palvelujen osalta kuvassa 1. Kuva 1. Kunnan yhdyskuntateknisten palvelujen lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Yhdyskuntateknisten palvelujen toteuttaminen on kuvattu elinkaariprosessina. Elinkaariprosessilla halutaan tuottaa ymmärrys siitä, miten teknisten palvelujen kokonaisuus niveltyy yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdyskuntateknisten järjestelmien verkostossa on eri vaiheessa olevia kokonaisuuksia, jotka ovat oman elinkaarensa eri vaiheessa. Jokaista elinkaaren osaa työstetään jatkuvasti. Elinkaari alkaa tutkimuksesta ja kehittämisestä, jonka perusteella tehdään yhdyskuntarakenteen ja investointien keskeiset ratkaisut. Maanhankinta ja kaavoitus sekä

7 kuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen ovat osa samaa prosessia ja keskeistä on, että ne ohjelmoidaan samassa kokonaisuudessa. Elinkaariprosessi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Yhdyskuntateknisten palvelujen elinkaariprosessi Infrastruktuuriomaisuuden hallinta elinkaarikustannusten mukaan Infrastruktuurin rakentamisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja ratkaisujen tulee olla kestäviä myös ylläpidon osalta. Investointipäätökset infrastruktuurihankkeista tulisi tehdä elinkaarikustannusten mukaan, eli investointikustannusten lisäksi tulisi ottaa huomioon myös ylläpitokustannukset. Kuntien tulee panostaa omistajaohjaukseen. Infrastruktuuriomaisuudesta on huolehdittava siten, että pääoma on tehokkaassa käytössä ja sitä ylläpidetään niin, ettei omaisuus menetä arvoaan. Korjausvelkaa ei saa syntyä lisää, vaan sitä on suunnitelmallisesti vähennettävä korjausinvestoinneilla ja laadukkaalla ylläpidolla. Jokaisella kunnalla tulee olla infrastruktuuristaan kuntoarvio, jonka ajantasaisuudesta huolehditaan ja jonka pohjalta laaditun investointiohjelman mukaisesti huolehditaan infrastruktuurin toimivuudesta pitkäjänteisesti. 1 Yhdyskuntarakenteen ohjauksessa kunnilta edellytetään strategista toimintaotetta, jonka avulla voidaan varautua erilaisiin tulevaisuuksiin. Kunnan vahva kehittämisote turvaa sekä kuntalaisten että kunnassa toimivien yritysten arjen tarpeiden tyydyttämisen. 2 1 Kuntaliiton hallitus , 106 : Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset, s Sama, s. 10.

8 Kehittämisessä tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaamman palvelun, palautteen ja työskentelyn mahdollistamiseksi. 4.2 Toiminnan organisointi ja toimintamalli Kunnan toiminnan eri tasot Kunnan tulee säilyttää omassa toiminnassaan sellainen taso, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kunta pystyy ohjaamaan oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Kuvassa 3 esitetyt toiminnan eri tasot on jaettu ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta tulee aina järjestää kunnan omana työnä. Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu. Mikäli toiminnan järjestämisessä päädytään ulkoistamiseen, Muut palvelut -ryhmä katsoo, että uuden organisaation tulisi pääsääntöisesti siirtyä omassa operatiivisessa toiminnassaan suoraan ulkoistamiseen ilman välivaiheita lukuun ottamatta perusteltuja erityistapauksia. Kuva 3. Kunnan toiminnan eri tasot Kuvassa 4 on eritelty erilaisia tapoja järjestää kunnan operatiivinen palveluntuotanto.

9 Kuva 4. Kuntien palveluiden tuottamisen tavat 3 Toiminnot moduuleina Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaalla tavalla laatu huomioiden. Toiminnan eri moduulit voidaan organisoida joko omana toimintana tai vaihtoehtoisesti ostopalveluna. Oman toiminnan ja ostopalvelujen väliversiota ei pidetä hyvänä vaihtoehtona. Toiminnan vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat oma organisaatio, taseyksikkö, liikelaitos (oma toiminta) ja osakeyhtiö (ulkoistettu toiminta). Kustannusanalyysin perusteella arvioidaan moduulin tuotantotapa (oma tuotanto / ostopalvelu). Moduuleja on mahdollisuus yhdistellä ja järjestellä tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Keskeisin moduuli, ohjelmointi ja tilaaminen, tulee säilyttää omana toimintana. Oheisessa kuvassa on esitetty teknisten palvelujen moduulit. 3 Örn 2007, Kuntaliitto 2007

10 Kuva 7. Teknisten palveluiden toiminnot moduuleina Teknisten palvelujen toimintamalli Teknisiä palveluita ohjaavat linjaukset tulevat kunnan taloudesta ja kunnan strategiasta. Nämä linjaukset määrittävät muun muassa kunnan ydinpalveluita, yhdyskuntarakennetta sekä maapolitiikkaa. Linjaukset tekee kaupungin johto ja viime kädessä kunnanvaltuusto. Linjausten pohjalta tehtävässä ohjelmoinnissa määritetään kehittämisen tärkeysjärjestys ja aikataulu alueiden käytön ja hankkeiden tavoitteiden pohjalta. Ohjelmoinnissa otetaan huomioon myös palveluverkon tarpeet etenkin sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Ohjelmoinnin jälkeen tehdään käytännön työnä ensin maankäytön ja hankkeiden suunnittelu uusien investointien toteuttamiseksi.

11 Kuva 5. Teknisten palvelujen toimintamalli Organisointi Keski-Uudenmaan kaupungin teknisten palvelujen organisaatio rakentuu prosessilähtöisesti. Kaiken lähtökohtana ovat kuntastrategia ja kunnan talous. Näistä kokonaisuuksista tulevat investointitarpeet ja esitykset tuodaan yhteiseen ohjelmointiin, jossa määritetään ja priorisoidaan investointikohteet kokonaisuutena maanhankinnasta ja kaavasta rakentamiseen. Myös tämän jälkeen tapahtuvassa investointikohteiden suunnittelussa ja kaavasuunnittelussa on tärkeää tehdä jatkuvaa yhteistyötä. Kaikkien teknisen toimialan palveluiden tulisi olla keskenään tiiviissä yhteistyössä ja samassa organisaatiossa synergiaetujen saavuttamiseksi. Esitys teknisen toimen organisaatiosta käsittää koko teknisen toimen tuottavan palvelun (toimitilat, katu- ja viheralueet, vesihuolto, maankäyttö, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu) elinkaaren, ja se sisältää investoinnit ja ylläpidon.

12 Kuva 6. Organisaatiomalli Toimialajohtajan alapuolella oleva organisaatio on jaettu ns. ydinosaan, joka voidaan keskittää sekä operatiiviseen toimintaan, jonka omistus voi vaihdella kunnan omasta työstä ostopalveluun. Ydinosassa sijaitsevat palvelukokonaisuuksittain omaisuuden hallinta, toiminnan suunnittelu ja ohjaus, asiakaspalvelu ja rakentamisen tilaaminen. Kaikkien toimintojen hankkeiden ohjelmointi ja suunnittelu toteutetaan kaikille toiminnoille yhteisenä keskitettynä palveluna. Keskitetyssä ohjelmoinnissa ja suunnittelussa on saavutettavissa synergiaetuja. Operatiivista työtä ovat huolto ja ylläpito, korjaus, rakentaminen ja käytännön kaavasuunnittelu- sekä mittaustyö.

13 4.3 Ehdotus palveluiden järjestämiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden järjestäminen Katu- ja viheralueet Lähtötilanne ja kehityssuunta Katuverkostoa on Keski-Uudenmaan alueella yhteensä noin 1145 kilometriä, jalkakäytäviä ja pyöräväyliä on n. 670 kilometriä. Ylläpitokulut ovat alueella vuodessa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Puistoja ja liikunta-alueita on Keski-Uudenmaan kunnassa hieman alle 600 hehtaaria. Niiden ylläpitoon käytetään vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Katu- ja viheromaisuuden kunto on enimmäkseen kohtuullinen ja perusparantamiseen panostetaan useimmissa kunnissa tyydyttävästi. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat katualueissa yhteensä n. 39 miljoonaa euroa vuodessa ja viher- sekä liikunta-alueissa hiukan yli 5 miljoonaa. Koko Keski-Uudenmaan infrastruktuuriverkko on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana. Kasvuennusteet näyttävät, että sama kasvu jatkuu alueella edelleen. Kuntatekniikka tuottaa alueilla tarvittavan infrastruktuurin. Hoitoalat kasvavat tulevaisuudessa lievästi, 0,5-1 % vuodessa. Kunta omistaa kadut ja yleiset alueet myös tulevaisuudessa. Yksityisteitä avustetaan maltillisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on myös turvata, että nykyinen katuverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Kaupungin olemassa olevasta omaisuudesta on pidettävä huolta ja sen hoitamiseen on varattava riittävät resurssit rapistumisen estämiseksi. Resurssit kasvavat tulevaisuudessa maltillisesti, mikäli valtio rahoittaa pääosan suurista väylähankkeista. Jos valtion rahoituspohja poistuu, kunnan maksettavaksi jäävät uudisrakennusinvestoinnit kasvattavat merkittävästi kunnalle tulevia kustannuksia. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot katu- ja viheralueissa käsittävät investoinnit, suunnittelun ohjauksen sekä omaisuuden hallinnan ja kehittämisen. Omistaja- ja tilaajatoiminnot strategisella tasolla ovat omaisuuden hallinta korjausvelan hallinta kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta

14 ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely alueiden hallinta asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Lisäksi operatiivisia tehtäviä ovat rakennuttamistehtävät, jotka voidaan toteuttaa osin ulkoisena toimintona. Omistajatoiminnot toteutetaan tällä hetkellä täysin omana työtä rakennuttamista lukuun ottamatta. Omaisuuden hallintaan käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä likimain seuraavat: henkilöresurssit 20 henkilöä uudisrakentamis- ja saneerausinvestoinnit 45 M /vuosi liikennealueiden hoito 17 M /vuosi viher- ja liikunta-alueiden hoito 9,8 M /vuosi Omistajatoiminnot ja rakennuttaminen ovat keskitettyjä palveluita. Omaisuuden hallinta on toiminnan keskeisintä ydinaluetta ja tehdään jatkossakin omana työnä. Tuottavuustavoitteet Investointien hallinta edellyttää erittäin osaavaa tilaajaorganisaatiota, joka johtaa investointiprojekteja kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisillä toimintaperiaatteilla. Tavoitteena on, että omaisuuden hallinnasta vastaava henkilöstö ei kasva volyymin kasvaessa, mutta henkilöstön on oltava nykyistä osaavampaa. Tämä edellyttää toiminnan uudelleen järjestämistä, parempia työskentelytapoja ja onnistuneita rekrytointeja. Toiminnan tehostamiseksi laaditaan koko organisaatiolle yhteinen toimintakäsikirja, johon sisältyvät katu- ja viheralueiden toimintaperiaatteet. Suunnittelu Kunnallistekniikan suunnitteluun käytettävät resurssit ovat alueella tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit n. 25 henkilöä oma suunnittelu (arvio) 1,6 M /vuosi ostettu suunnittelu 2,5 M /vuosi Suunnittelutoimi sisältää kaiken suunnittelun mukaan lukien vesihuoltolaitosten verkostosuunnittelun, jota ei siis tehdä erikseen vesihuoltotoiminnossa. Toiminnallisena haasteena on liittää suunnittelutoiminta toisaalta maankäytön kehittämiseen ja toisaalta rakennuttamiseen. Taloudellisena lähtökohtana on, että työn veloitus kattaa toiminnan kulut. Tällä hetkellä tämä ei Keski-Uudenmaan kunnissa toteudu, vaan veloituksella katetaan noin 40 % toiminnan kuluista.

15 Tuottavuustavoitteet Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi investointihankkeiden kokonaiskustannuksiin, laatuun ja tuleviin ylläpitokustannuksiin. Suunnittelun henkilöstöresursseja yhdistämällä saavutetaan toiminnallisia hyötyjä, mutta ei merkittäviä kustannussäästöjä. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat ja tehokkaat ratkaisut löydetään sopivalla balanssilla oman työn ja ostopalveluiden välillä. Rakentaminen ja kunnossapito Rakentamisen ja kunnossapidon henkilöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit (rakentaminen) n. 45 henkilöä henkilöresurssit (kunnossapito) n. 155 henkilöä Operatiivinen toiminta jakautuu rakentamispalveluihin ja kunnossapitoon. Nämä ovat Keski- Uudenmaan kunnassa yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Kunnossapitotoiminta tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentaminen on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla. Tuottavuustavoitteet Palveluja voidaan jatkossa tuottaa itse tai ostaa sen mukaan, mikä on kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kustannussäästöjä ei ole saatavissa yksiköitä suurentamalla tai toimintoja yhdistelemällä, sillä yleisten alueiden hoito tapahtuu paikallisesti ja urakat ovat jo siihen nähden varsin suuria. Toiminta on tällä hetkellä jo varsin aliresursoitua ja laatutaso on painettu monessa kunnassa niin alas, että omaisuuden arvon säilyttäminen ei ole täysin mahdollista. Näitä työryhmän havaintoja vahvistaa KUVE Oy:n keväällä 2014 selvitysalueen kuntien tilauksesta tekemä selvitys katujen ylläpidon kustannuksista. Selvityksen mukaan Keski- Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ylläpidon kustannukset vastaavat verrokkikuntien (Tampere, Vantaa ja Oulu) ylläpidon kustannuksia: Katuihin käytettävien kustannusten määrä on verrokkeja suurempi ja viheralueisiin vastaavasti verrokkeja pienempi. Selvityksen mukaan kuntaliitoksen hyödyt tulevat luultavasti muualta kuin ylläpidon kustannuksista, pois lukien mahdolliset päällekkäisyydet organisaatiorakenteissa. Suuria muutoksia ylläpidon rahoitukseen ei ole liitoksen myötä nähtävissä, kun kuntien asukasta kohden käyttämät euromäärät ovat jo selvityksen mukaan melko hyvässä tasapainossa.

16 Toimitilat Lähtötilanne ja kehityssuunta Yhdistymisselvityksen kunnilla on toimitiloja noin 600 kpl, joissa on pinta-alaa noin 1 miljoona neliömetriä. Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Kerava, Pornainen ja Sipoo omistavat 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Toimitilojen ylläpitoon käytetään yhteensä noin 57 miljoonaa euroa vuodessa. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon (teknisen arvon) osuus jälleenhankinta-arvosta on suuressa osassa kuntia kohtuullisella tasolla, eli noin %. Kuitenkin alueella on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja, ja esimerkiksi Sipoossa tilojen kunto on jonkin verran polarisoitunut. Korjausvelkaa on yhteensä n. 81 miljoonaa euroa. Kiinteistöverkkoa kehitetään jatkossa uuden Keski-Uudenmaan kaupungin väestökasvutavoitteiden, kaupunkikehityksen suuntaviivojen (mm. uusien alueiden avaukset), käyttäjähallintokuntien tehostuvien toimintaprosessien ja palvelutilatarpeiden (uudet ja nykyiset tilat), korjausvelan hallintatarpeiden sekä tehokkaan tilankäytön periaatteiden mukaisesti. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen osana on laadittu Keski- Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys, joka sisältää sopeuttamisarvioinnin kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan osalta. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Lisäksi palveluverkkoselvitystyössä kerättiin kaikkien kuntien kiinteistöjen määrätiedot sekä ylläpitokustannukset. Täydentävänä selvityksenä arvioitiin karkealla tasolla koko kiinteistömassan vähentämismahdollisuudet ja ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoteen 2017 mennessä sekä vuoteen 2030 mennessä. Tehdyt selvitykset on kuvattu tämän raportin liitteenä (LIITE kiinteistöt, osat 1,2 ja 3). Kiinteistöverkon säästöpotentiaali Yhteenvetona koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaalista voidaan esittää tehtyjen selvityksen mukaisesti karkealla tasolla seuraavasti (ks. LIITE kiinteistöt, osat 1, 2 ja 3): ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2017 tilanteessa on noin 3,0 M ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2030 tilanteessa on noin 6,7 M palvelutarpeen (tilatarpeen) kasvua ei ole arvioinnissa otettu huomioon pääomavuokraa/kuluja ei ole arvioinnissa otettu huomioon mahdollisesti poistuvien tilojen myyntituloja ei ole arvioinnissa otettu huomioon

17 kiinteistöjen käyttäjien toimintaan liittyvää säästöpotentiaalia arvioidaan erikseen muiden ryhmien loppuraporteissa Lisäksi Sivistys-ryhmä on arvioinut palveluverkkoselvityksen ns. välimallin uudelleen (LIITE kiinteistöt, osa 2), ja tämän selvityksen mukaisesti ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on peruskoulujen osalta 9,6 M ja päiväkotien osalta 1,5 M. Tämän mukaisesti arvioiden koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on noin 14,2 M. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Selvityksen kolmessa eri mallissa säästöpotentiaali on toimintakustannuksissa 25 52M sekä ylläpitokustannuksissa 12 13M. Mallien mukaiset investointitarpeet ovat M, ja investointien takaisinmaksuajat ovat vuotta. Tämä tarkoittaa, että palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaisesti toimien mahdollistamat kokonaissäästöt alkavat kertyä vasta yli vuosikymmenen kuluttua. Ydintoiminnot eli omistaja- ja tilaajatoiminnot Ydintoiminnot strategisella tasolla ovat kiinteistöjohto kehittämisen ohjelmointi ja investointien hallinta ylläpidon ohjaus ja hoitotöiden laatutasomäärittely asiakas- ja sidosryhmäpalvelu. rakentamisen tilaaminen Ko. toiminnot ovat keskitettyjä palveluita. Omistajatoiminnot toteutetaan omana työtä. Resurssit ovat seuraavat: henkilöresurssit uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit kiinteistön hoito Tuottavuustavoitteet 30 henkilöä 48 M /vuosi 57 M /vuosi Nykyinen henkilömäärä riittää jatkossa hoitamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tilakeskustoimintaa. Pientä tehostamista (15 %) on mahdollista tehdä nykyisestä määrästä. Keski-Uudenmaan kunnassa työt on jaettu selkeästi eri kokonaisuuksien mukaan. Asiakastuki ja asiakkuuksien hallinta on keskitetty yhdelle taholle, ja myös kohdennettu asiakaspalvelu on mahdollista. Myös rakennuttamisen ja ylläpidon johtaminen on keskitetty, mikä mahdollistaa erikoistumisen esimerkiksi sisäilmakysymyksiin, toimitilaturvallisuuteen, korjausrakentamiseen tai hankesuunnitteluun. Nämä muutokset tuovat selvän parannuksen nykytilanteeseen.

18 Suunnittelu Organisaatiolla ei ole omaa suunnitteluresurssia. Sen sijaan suunnittelun ohjaus on tiukasti omassa hallinnassa (ks. edellinen kohta). Rakentaminen ja kiinteistönhoito Vesihuolto Työ jakautuu kiinteistöhoitoon ja rakentamispalveluihin. Rakentamisen ja hoidon henkilöstöresurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöresurssit Tuottavuustavoitteet 170 henkilöä Kiinteistönhoidon volyymin pieneneminen 24 % eri hallinnonalojen kiinteistöissä vähentää myös tarvittavan henkilökunnan määrää (erillinen analyysi kiinteistöverkon kehittymisestä jäljempänä). Volyymin pienenemisestä arvioidaan säästyvän henkilöstöä vastaavasti eli n. 24 %. Alkuvaiheessa palvelut ovat yhteisessä organisaatiossa resurssien käytön optimoimiseksi. Toimintaa tehostamalla on mahdollista säästää n. 10 % henkilöstöstä ja toimintakustannuksista. Toiminnan tulee olla alueellista kohtuullisten etäisyyksien varmistamiseksi. Rakentamispalvelut on mahdollista järjestää edellistä laajemmalla aluejaolla, mikäli se resurssien yhteiskäytön ja toiminnan tehokkuuden kannalta on mahdollista. Toiminto on pidemmällä aikavälillä mahdollista ulkoistaa, sillä se ei ole ydintoimintaa. Lähtötilanne ja kehityssuunta Keski-Uudenmaan kuntien vesihuoltoverkoston pituus (käyttövesi, jätevesi ja hulevesi) on yhteensä noin 3400 kilometriä. Käyttövettä tuotetaan tai ostetaan yhteensä noin 14 miljoonaa kuutiometriä, jätevettä puhdistetaan tai johdetaan puhdistettavaksi noin 15,6 miljoonaa kuutiometriä. Yhteensä ylläpitoon käytetään Keski-Uudellamaalla noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Tuloja syntyy yhteensä noin 42 miljoonaa euroa vuosittain. Investointeihin ja perusparannukseen käytetään yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa. Noin puolet kunnista ostaa talousveden Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymältä (TSV), kun taas loput tuottavat talousveden osin tai kokonaan itse. Hieman suurempi osa johtaa myös jäteveden puhdistettavaksi muualle, kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymälle (KUVES) tai Helsingin Vedelle. Mäntsälä ja Nurmijärvi hoitavat jäteveden puhdistuksen itse. Vesihuoltoverkosto laajenee Keski-Uudenmaan kaupungin yhdyskuntarakenteessa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uuden kaupungin tehtävänä on turvata, että nykyinen vesihuoltoverkosto pidetään kunnossa riittävällä rahoituksella eli turvataan ns. korjausvelan rahoituksen riittävyys. Uuden kaupungin perustamisen siirtymäaikana luodaan toiminnan

19 keskittämisellä ja yhteneväisillä toimintatavoilla edellytykset selkeisiin toiminnallisiin säästöihin. Kuntalaisten peruspalveluihin kuuluvan vesihuollon kehittämiseen nykyisestä, useampaan eri organisaatioon ja omistuspohjiltaan erilaisiin ratkaisuihin perustuvasta rakenteesta tulee luoda selkeämmät ja virtaviivaisemmat toiminnat ja käytännöt sekä selkeät omistuksen periaatteet. Tavoite on turvata tasapuolinen ja kohtuullinen kustannusrakenne kuluttajalle myös haja-asutuksen tarpeet huomioiden. Vesihuollossa on tällä hetkellä useita vesilaitoksia erilaisilla toimintamalleilla (osa on yhtiöitä tai osuuskuntia, osa liikelaitoksia ja osa kunnan sisäisiä yksiköitä). Vesihuollon resurssit ovat tällä hetkellä seuraavat: henkilöstöresurssit kunnossapito uudisrakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit? kpl 27 M / vuosi n. 20 M / vuosi Varikot ja kalusto Keski-Uudenmaan kaupungissa vesihuoltoverkoston suunnittelu tapahtuu kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Vesihuollossa ei ole omaa suunnitteluresurssia. Tuottavuustavoitteet Toiminnan tehostamisen myötä laaturiskien hallinta paranee ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Yllä- ja kunnossapitotoiminnasta on mahdollista säästää 5 %. Keski-Uudenmaan kunnissa on tällä hetkellä 10 varikkoa, joista yksi on hyvässä kunnossa, kaksi huonossa kunnossa ja loput tyydyttävässä kunnossa. Varikkojen pinta-ala on yhteensä noin brm2. Muut palvelut -ryhmä arvioi, että kaluston kokonaisarvo on Keski- Uudellamaalla noin 4 miljoonaa euroa. Kalustoon investoidaan vuosittain arviolta euroa. Kone- ja kuljetuspalvelut ovat oma kokonaisuutensa. Resurssien käytön ohjaus tulee varmistaa. Varikkojen määrä vähenee nykyisestä 10:stä noin 6 kappaleeseen, joista yksi on keskusvarikko ja loput huoltovarikoita. Varikkojen kokonaispinta-ala ei kuitenkaan juuri pienene, sillä uudet varikot ovat vanhoja suurempia. Kaluston osalta tuottavuustavoite on noin 12 % eli arviolta euroa vuodessa. Kalusto on suurimmaksi osaksi erikoiskalustoa, jota tarvitaan samanaikaisesti eri puolilla uutta kaupunkia (esimerkiksi harjauskalusto). Kalustotoiminnot on myöhemmin mahdollista ulkoistaa, mikä vähentää varikoiden tarvetta. Alueiden käytössä varikkojen sijoittuminen tulee tässäkin tapauksessa ottaa huomioon.

20 Vaikeasti markkinoilta saatavissa oleva kalusto on jatkossakin todennäköisesti omistettava itse Palveluiden sijoittuminen Keski-Uudenmaan kaupungissa Palveluiden sijoittumisen ja palvelulogistiikan hallinta on tärkeää Keski-Uudenmaan verkostomaisessa, alueeltaan laajassa kaupungissa. Palvelulogistiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi paitsi palveluiden laatuun, myös kustannuksiin. Keski-Uudenmaan kaupungissa omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita eli kaupunkipalveluita, joiden sijainti ei ole keskeistä. Tekniset kunnossapito- ja rakentamispalvelut ovat pääosin luonteeltaan sisäisiä asiakkaita palvelevia tukipalveluita. Korjaus- ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa cityalueen lähipalveluita, mutta itse varikoita ei tarvitse olla joka kylässä tai keskuksessa. Keski- Uudenmaan kaupungissa huoltovarikoita on n. 5 kpl, arviolta yksi kutakin suurempaa keskusta, cityä kohden. Tämän lisäksi tarvitaan keskusvarikko. Varikoiden sijoittamisessa on huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus. Toiminnassa hyödynnetään paikkatiedon ja logistiikan optimointia eli telematiikkaa. Periaatteena on, että liikkumistarve on minimoitu. Kun liikkuminen on välttämätöntä, se tehdään älykkäästi optimoimalla reitit, työajat, prosessit ja osaaminen. Toiminnanhallintajärjestelmässä on työntekijöiden, koneiden ja laitteiden sijainnista jatkuvasti ajantasainen tieto.