KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011"

Transkriptio

1 1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa (ks. kuva 1). Vuosi sitten päivystystilanteita oli 246, joten tapahtumamäärä on kasvanut 30 % viime vuoden alkuun verrattuna. Tammikuussa tilastoitiin jopa 129 päivystystapahtumaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhdessä kuussa. Edellinen ennätys oli viime vuoden maaliskuulta, jolloin tilastoitiin 117 tapahtumaa. Päivystystilanteiden määrä on kuitenkin laskenut tammikuun huippulukemista sekä helmi- että maaliskuussa. Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain (kpl) Maakunnan sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista lähes 90 % (278 tapahtumaa) tuli kriisikeskus Mobileen. Mobile-kuntien takapäivystäjillä tapahtumia on ollut ajanjakson aikana 179, joista 32 on tullut päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia tammi maaliskuussa on ollut viisi ja Saarikassa kuusi. Tilannemäärän kasvu keskittyy kokonaan Mobile-kuntien alueelle. Pohjoisen Keski-Suomen päivystyksissä tapahtumia on ollut viime vuoden alkua vähemmän. Tyypillisimmin yhteyttä sosiaalipäivystykseen ottavat edelleen viranomaiset: hätäkeskus ja poliisi sekä lastensuojelulaitokset. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitokselta tulevien yhteydenottojen määrä on jatkunut hyvin vähäisenä. 65 % sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja 55 % kello väliseen aikaan.

2 2 (10) Tammi maaliskuussa sosiaalipäivystystä eniten käyttäneet kunnat löytyivät Mobile-kuntien joukosta. Niitä olivat Jyväskylä 57 % (1 3/2010: 66 %), Äänekoski 10 % (3 %), Laukaa 6,5 % (4 %), Hankasalmi 4 % (0 %), Jämsä 4 % (4 %) ja Muurame 3 % (3 %). Keskisuomalaisia asiakkaista oli 93 % (1 3/2010: 95 %). Alle 18-vuotiaiden osuus oli 67 % (1 3/2010: 63 %). Sosiaalitoimen asiakkuus on ollut lähes neljällä viidestä asiakkaista. Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät edelleen useimmissa tilanteissa nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan. Karkaamistapaukset olivat taustalla 37 % päivystystapahtumia. Päihteiden käyttö puolestaan oli ensi- tai toissijaisena syynä reilussa viidesosassa sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneista tapahtumista. Väkivalta tai sen uhka taustoitti 16 % tilanteista. Karkaamisiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyneiden yhteydenottojen osuus on vähentynyt. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin vuoden alussa 64 % kaikista päivystykseen tulleista yhteydenotoista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitiin vain 41 % päivystystilanteista. Taulukkoon 1 on koottu maakunnan sosiaalipäivystäjien tammi maaliskuussa tekemät toimenpiteet vuosina Tammi maaliskuussa 2011 maakunnan sosiaalipäivystyksistä on tehty 112 lastensuojeluilmoitusta. Kiireellisiä sijoituksia on tehty 27 ja avohuollon sijoituksia seitsemän. Tilapäismajoitusta on järjestetty 10 tilanteessa. Päivystyksissä tehtiin 27 koti- ja 20 laitoskäyntiä sekä 5 muuhun kuin edellä mainittuihin paikkoihin kohdistunutta käyntiä. Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet alkuvuoden aikana 8 kertaa. Viime vuoden alkuun verrattuna avohuollon sijoitusten, tilapäismajoitusten ja kuulusteluun osallistumisten määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Koti- ja laitoskäyntejä on puolestaan tehty viime vuotta vähemmän. Kiireellisten sijoitusten ja lastensuojeluilmoitusten määrät ovat huomattavasti kasvaneet vuoden 2010 alkuun verrattuna. Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja tammi maaliskuussa (kpl) 1 3/ / / /2011 Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Kotikäynnit* Laitoskäynnit* Tilapäismajoitukset* Kuulusteluun osallistuminen Lastensuojeluilmoitukset *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008

3 3 (10) Sosiaalipäivystyksen tilastointiin tehtiin vuoden 2011 alussa muutamia muutoksia. Suurin muutos tapahtui kriisikeskus Mobilessa, jossa siirryttiin kriisityön ja sosiaalipäivystyksen yhteiseen tapahtumalomakkeeseen. Aikaisemmin kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumat tilastoitiin erilliselle lomakkeelle ja kriisityön tilanteet omalleen. Muutoksessa ei häviä sosiaalipäivystykseen liittyvää tietoa, vaan etupäivystyksen uusi tilastointilomake on monin paikoin yksityiskohtaisempi kuin aiempi sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake. Saarikan, Viitaseudun ja Mobile-kuntien takapäivystäjien tapahtumat tilastoidaan kriisikeskus Mobilesta erilliseen, yhteiseen lomakkeeseen. Myös tämän lomakkeen täytettävyyttä ja sisältöä on parannettu ja uudistettu sosiaalipäivystäjiltä saadun palautteen ja koordinaattorin tekemien havaintojen perusteella. Vertailtavuuden vuoksi, lomakkeen vastaavuus aiempien vuosien tilastointeihin on kuitenkin pyritty säilyttämään mahdollisimman korkeana. Mobile-kuntien etupäivystys: kriisikeskus Mobile Kriisikeskus Mobile vastaa viidentoista ns. Mobile-kunnan sosiaalipäivystyksen etupäivystyksestä. Mobile-kuntia ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Tammi-maaliskuun välisenä aikana kriisikeskus Mobileen tuli 278 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2), joka on 44 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain välillä. Tammikuun 112 tilannetta on uusi ennätys kuukausittaisten yhteydenottojen määrässä etupäivystyksessä. Edellinen ennätys, maaliskuussa 2010 tullut 97 yhteydenottoa, rikkoutui siten 15 tilanteella. Keskimäärin viikossa on tullut noin 21 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 15 viikossa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä vaihteli välillä kun taas alkuvuonna 2010 vaihtelu oli 8 26 välillä. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa tammi-maaliskuussa (kpl) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 55 % tuli klo välillä. Viikonloppuun sijoittui 64 % tilanteista. Viime vuoden alkuun verrattuna osuudet ovat pysyneet samoina. Reilu kolmannes yhteydenotoista tuli suoraan asiakkailta (1 3/ %). Viranomaisista lastensuojeluyksiköt ottivat viime vuoden tapaan useimmin yhteyttä etupäivystykseen. Lastensuojeluyksiköistä tuli 26 % kaikista yhteydenotoista. Poliisi oli yhteydenottajana 13 % ja hätäkeskus 9 % tilanteista. Alkuvuoteen 2010 verrattuna, lastensuojeluyksiköt ovat olleet yhteydenottajana hieman useammin, hätäkeskuksen ja poliisin osuudet ovat jon-

4 4 (10) kin verran laskeneet. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitoksesta tehdyt virka-ajan ulkopuoliset sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat edelleen vähäisiä. Alkuvuonna terveydenhuollosta tehtiin viisi ja pelastuslaitoksesta neljä yhteydenottoa. Sosiaalipäivystystä käytti Mobile-kunnista eniten Jyväskylä, josta tuli 60 % päivystysasiakkaista (1 3/2010 noin 70 %). Muita, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneitä kuntia olivat Äänekoski 10 % (4 %), Laukaa 7 % (5 %), Jämsä 4 % (4,5 %), Muurame 3,5 % (3 %) ja Hankasalmi 3,5 % (0 %). Mobilekuntien asiakkaita etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 94 %, jossa ei ole muutosta viime vuoden alkuun verrattuna. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteiden määrä on kasvanut kymmenessä kunnassa ja vähentynyt kahdessa. Kolmessa kunnassa muutosta ei ole tapahtunut. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä Suurin osa, 67 %, sosiaalipäivystystilanteissa mukana olleista asiakkaista oli alle 18-vuotiaita. Vuosi sitten samaan aikaan alaikäisten osuus oli hieman yli 60 %. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi arvioitiin jopa 65 % tapahtumista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitujen tilanteiden osuus oli vain noin 43 %. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla 37 % tapahtumista. Päihteiden käyttö oli syynä puolestaan 21 % tilanteita ja väkivalta tai sen uhka 17 % tapahtumia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna karkaamissyiden osuus on noussut kun taas sekä päihde- että väkivaltasyiden osuudet ovat laskeneet.

5 5 (10) Noin 55 % Mobileen tulleista sosiaalipäivystysyhteydenotoista vaati takapäivystäjän arviota. Osuus on huomattavasti matalampi kuin vuosi sitten, jolloin se oli noin 70 %. Etupäivystykseen tulleista tilanteista 44 kappaletta, eli 16 %, ei vaatinut yhteydenottoja tai toimenpiteitä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli noin 10 %. Mobilen etupäivystäjät tekivät tammi maaliskuun aikana 12 kotikäyntiä ja 10 laitoskäyntiä, joista osa tehtiin yhdessä takapäivystäjän kanssa. Sosiaalipäivystyksen kautta esiin tulleista tilanteista tehtiin alkuvuonna 13 lastensuojeluilmoitusta ja lähetettiin kuntiin yhtä monta tiedonsiirtolomaketta. Mobilen etupäivystäjillä kului enintään tunti työaikaa yli 90 % päivystystapahtumissa. Alle puoli tuntia työaikaa vaatineiden tilanteiden osuus oli 75 % tapahtumista. Päivystystilanteiden koettu kuormittavuus oli keskimäärin 3,9 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Alkuvuonna 2010 keskimääräinen tapauskohtainen kuormittavuus oli hieman matalampi ollen tasan 3. Mobile-kuntien takapäivystys Mobile-kuntien etupäivystyksen tapaan myös takapäivystäjien alkuvuosi on ollut kiireistä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tammi maaliskuun aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät ovat tilastoineet 179 sosiaalipäivystysyhteydenottoa. Vuoden 2010 alkuun verrattuna tapahtumien määrä lisääntyi 39 %. Etupäivystyksestä välitettyjä tilanteita oli 147 ja loput 32 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta. Kuvasta 3 käy ilmi, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut tammi maaliskuussa tilanteen välillä ollen keskimäärin 60 tapahtumaa kuussa. Keskimäärin viikossa on tullut 14 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 10 viikossa. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli 6 27 välillä (alkuvuonna välillä). Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä tammi maaliskuussa (kpl)

6 6 (10) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 57 % tuli klo välillä ja 65 % viikonloppuisin. Vuosi sitten kaksi kolmesta yhteydenotosta tuli edellä mainittuina ajankohtina. Takapäivystäjät arvioivat 52 % tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi, kun viime vuonna samaan aikaan osuus oli 45 %. Takapäivystäjien asiakkaista 50 % oli jyväskyläläisiä (1 3/ %). Äänekoskelaisia oli 13 % (5 %) ja laukaalaisia oli 7 % (6 %). Hankasalmelta on tullut alkuvuonna peräti 6 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä ei ollut lainkaan. Jämsäläisten asiakkaiden osuus oli 6 % (3 %), muuramelaisten osuus 4 % (3 %) ja keuruulaisten 4 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaita oli kaikkiaan 92 %, kuten vuosi sitten. Takapäivystäjien asiakkaista 71 % oli alle 18-vuotiaita. Sosiaalitoimen asiakkuus oli neljällä viidestä asiakkaasta. Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä Karkaaminen, päihteiden käyttö ja väkivalta aiheuttivat myös takapäivystyksessä eniten sosiaalipäivystyksen tarvetta. Karkaaminen oli taustalla 44 % ja päihteiden käyttö puolestaan 30 % takapäivystäjille tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka tilastoitiin taustasyyksi noin viidesosassa tapahtumia. Karkaamissyiden osuus on kasvanut viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihdesyiden osuus on laskenut. Väkivaltasyiden osuus on pysynyt samana vuoden 2010 alkuun verrattuna. Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmiten yhteyttä suoraan asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otettiin hyvin usein myös poliisiin, lastensuojeluyksiköihin ja Mobileen. Tilannemäärän kasvu näkyi myös tehdyissä toimenpiteissä, joita on tilastoitu enemmän kuin vuosi sitten

7 7 (10) samaan aikaan. Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Takapäivystäjät tekivät alkuvuoden aikana 17 kotikäyntiä ja 18 laitoskäyntiä. Kuulusteluihin osallistuttiin 8 kertaa ja tilapäismajoitusta järjestettiin yhdeksässä tilanteessa 11 henkilölle. Avohuollon sijoituksia tehtiin 7 ja kiireellisiä sijoituksia 26, joista 15 jyväskyläläisille lapsille. Takapäivystäjät ovat tehneet alkuvuoden aikana 97 lastensuojeluilmoitusta. Tiedonsiirtolomakkeita lähetettiin kuntiin 29 kappaletta. Vain 11 % tilanteista ei vaatinut takapäivystäjältä lainkaan päivystysaikaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja, kun vuosi sitten näiden tilanteiden osuus oli 23 %. Vuoden 2011 alusta ryhdyttiin tilastoimaan päivystäjien työssään kokemia uhkatilanteita. Takapäivystäjä on raportoinut viidessä tapauksessa uhkaavaksi kokemansa tilanteen. Nämä ovat liittyneet aggressiivisesti käyttäytyvään lapseen (2 krt), uhkaavasti käyttäytyneeseen äitiin (2 krt) sekä kotikäynnillä tulleeseen epäselvään tilanteeseen.. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin viidessä tilanteessa. Näistä kaksi liittyi lastensuojeluun (nuorisokodilla ei ollut tietoa sijoituspäätöksen muutoksesta, yhteistyökumppanin epätietoisuus takapäivystäjälle kuuluvista tehtävistä), kaksi poliisin toimintaan (soitto-/virka-apupyyntöön vastattiin hitaasti) ja yksi asiakkaan haluttomuuteen tehdä päivystäjän kanssa yhteistyötä. Virka-aikaisena yhteistyön pulmana tuotiin esiin sosiaalityöntekijän tavoittamattomuus. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita raportoitiin 12 tilanteessa. Näistä yhdeksän koski lastensuojelua: neljä liittyi lastensuojelulaitoksen tekemiin sosiaalipäivystysyhteydenottoihin, kaksi lastensuojelun kuntaohjeistuksen puutteisiin, perheväkivaltatyön puutteeseen sekä aiemmin tehdyn lastensuojelutyön puutteelliseen kirjaamiseen. Lisäksi mainittiin hätätilanteissa tarvittavien tavaroiden, kuten ruuan ja vaatteiden, puute sekä puutteet huolto- ja tapaamisasioiden (virka-aikaisessa) käsittelyssä. Takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut alkuvuonna 10 36,5 tunnin välillä. Viime vuoden alussa tuntimäärä vaihteli 4,5 27,5 tunnin välillä. Työmäärän kasvusta saa viitteitä työajan vaihtelusta, mutta selvemmin se ilmenee tarkasteltaessa keskimääräistä päivystysaikana tehtyä aktiivityön viikkotuntiaikaa, joka on ollut tammi maaliskuussa 22 h 3 minuuttia. Viime vuoden alussa se oli keskimäärin 14 h 14 minuuttia, joten aktiivityötä on tehty viikoittain lähes 8 tuntia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lähes 60 % tapahtumista vei enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa. Enintään 2 tuntia vaatineita tapahtumia oli kaikkiaan melkein 80 % tilanteista. 92 % virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineesta tilanteesta vei enintään puoli tuntia. Työmäärän kasvu ja vaativimpien tilanteiden ohjaaminen etupäivystyksestä takapäivystäjille heijastunee myös päivystäjien arvioihin tilanteiden koetussa kuormittavuudessa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4,3, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli 3,2. Sama ilmiö vaikuttanee myös koettuun viikon kokonaiskuormittavuuteen, joka vaihteli päivystäjien arvioissa 1 9 välillä ollen keskimäärin 6,0, kun vuosi takaperin se oli 5,6. Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystys toimii viiden kunnan, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven alueella. Saarikan päivystäjillä on ollut alkuvuoden aikana 6 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Tammi maaliskuun päivystystilanteiden määrä on pysynyt tilastointivuosien aikana varsin samana vaihdellen vuosittain 6 8 tapahtumaan. Kuluvana vuonna tapahtumia on ollut 0 3 viikoittain.

8 8 (10) Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa tammi-maaliskuussa (kpl) Kaikki sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat tapahtuneet klo välillä. Tilanteista neljä sijoittui klo väliseen aikaan. Tapahtumista kaksi kolmasosaa on tullut viikonloppuna. Vuosi sitten tilanteet olivat jakautuneet tasaisemmin koko viikolle.. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 4 tapahtumaa. Yhteydenottajina ovat olleet hätäkeskus (3 kertaa), sosiaalityö (1 kerta), koulu (1 kerta) ja asiakas (1 kerta). Yhtä tilannetta lukuun ottamatta, päivystysasiakkaat ovat olleet kotoisin Saarikan kunnista. Kahdessa päivystystilanteessa asiakkaat olivat karstulalaisia. Kivijärveltä, Kyyjärveltä ja Saarijärveltä on tullut kaikista yksi asiakastilanne. Kannonkoskelaisia ei ole alkuvuonna ollut sosiaalipäivystyksen asiakkaina lainkaan. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli 56 %. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu viidessä tilanteessa. Ensi- tai toissijaisina sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneina syinä ovat olleet väkivalta tai sen uhka (3 tilannetta), huoltajan mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat (molemmissa 2 tilannetta) sekä karkaaminen, huolto- ja tapaamisasiat, kriisiytynyt perhetilanne ja elämän kriisi (1 kertaa). Väkivalta- ja päihdesyyt esiintyivät alkuvuonna useammin kuin vuosi sitten samaan aikaan. Päivystäjät ovat ottaneet yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin, omaisiin ja muihin asianosaisiin. Lisäksi yhteyttä on otettu hätäkeskukseen, lastensuojeluyksikköön, poliisiin, terveydenhuoltoon sekä ensi- ja turvakotiin. Päivystysaikaan on tehty 1 kiireellinen sijoitus, tilapäismajoitettu yhdessä tilanteessa kaksi henkilöä sekä tehty 2 koti- ja 2 laitoskäyntiä. Kaikki tilanteet ovat vaatineet päivystäjältä jonkinlaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Päivystysaikainen työaika on vaihdellut suuresti tapahtumittain. Kolme tilannetta on hoitunut alle tunnissa kun taas loput kolme tilannetta ovat olleet huomattavasti pidempikestoisia tapahtumia. Virkaaikaista työaikaa tiedotukseen on sitä vaatineissa tilanteissa mennyt enintään ½ tuntia. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 2 kappaletta ja tiedonsiirtoja puhelimitse tehty kahdessa tilanteessa. Lopuissa tilanteissa ei ollut tarvetta tiedotukseen. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin kahdessa tilanteessa. Näistä toinen liittyi hätäkeskusyhteistyöhön ja toinen poliisiin. Molemmissa tilanteissa sosiaalipäivystykseen ei ollut otettu

9 9 (10) yhteyttä ajoissa. Tilanteet olivat tulleet sosiaalityön tietoon myöhemmin virkatyön kautta. Virkaaikaisina yhteistyön pulmina tuotiin esiin virka-avun saaminen poliisilta sekä yhteistyökumppanin tiedonpuute alueen virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen toiminnasta. Palvelurakenteen ongelmana tuotiin esiin alueella tehty linjaus, jossa sosiaalipäivystäjä ei saa kyyditä asiakkaita omalla autollaan. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus oli alkuvuonna Saarikassa 3,3 asteikolla Viime vuoden alkuun verrattuna päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana, sillä tammi maaliskuussa 2010 kuormittavuuden keskiarvo oli 5,7. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudulla eli Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella on ollut alkuvuoden aikana viisi sosiaalipäivystystapahtumaa, lähes 70 % vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (ks. kuva 5). Tammikuussa tilanteita oli vain yksi, kun vuosi takaperin niitä oli kahdeksan. Helmi- ja maaliskuussa tapahtumia oli puolestaan 2 kuussa, puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut 0 1 per viikko, kun vuosi sitten vaihtelua oli 0 6. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla tammi-maaliskuussa (kpl) Kaksi tilannetta on tapahtunut klo välillä ja kaikki viikonloppuisin. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi tilanteista arvioitiin neljä. Yhteydenottajana on ollut neljässä tilanteessa hätäkeskus ja yhdessä asiakas. Yhtä lukuun ottamatta, sosiaalipäivystysasiakkaat ovat olleet Viitaseudun kuntien asukkaita. Viitasaarelaisia on ollut kahdessa tilanteessa, samoin kuin pihtiputaalaisia. Kinnulalaisia oli yhdessä tilanteessa. Alle 18-vuotiaita oli vain 25 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä oli reilu kolmannes asiakkaista. Sosiaalitoimen aikaisempi asiakkuus tunnistettiin neljässä tilanteessa. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheuttaneina ensi- tai toissijaisina syinä Viitaseudulla ovat alkuvuonna olleet lapsen mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus, huolto- ja tapaamisasiat, lastensuojelullinen neuvonnan tarve sekä aikuisten elämän kriisi ja henkirikoksen aiheuttama traumaattinen kriisi. Viime vuo-

10 10 (10) den alussa painottuivat päihteiden käyttö, kriisiytyneet perhetilanteet, mielenterveysongelmat ja väkivalta tai sen uhka. Päivystäjät ovat ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen (6 kertaa). Lisäksi päivystysaikana on otettu yhteyttä hätäkeskukseen, terveydenhuoltoon, pelastuslaitokseen, lastensuojeluyksikköön, sosiaalityöhön sekä kriisityöhön. Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä on tehty alkuvuoden aikana ainoastaan yksi kotikäynti. Yhteistyön ongelmia tai palvelurakenteen puutteita ei tilastoissa tuotu esiin, ei myöskään päivystäjään kohdistunutta uhkaa. Neljä päivystystilannetta on vaatinut korkeintaan yhden tunnin päivystäjän työaikaa. Viides tilanne oli pitkäkestoisempi vieden 3 4 tuntia. Vain yksi tilanne vaati jatkotiedotusta kotikuntaan ja tämä hoitui alle 15 minuutissa puhelimitse. Lastensuojeluilmoituksia ei ole alkuvuonna tehty sosiaalipäivystyksestä lainkaan, joka johtunee sekä tapahtumien että alaikäisten asiakkaiden vähyydestä. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus on ollut 3,0 asteikolla Myös Viitaseudulla päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana verrattuna viime vuoden alkuun, jolloin kuormittavuuden keskiarvo oli 4,7.

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011 1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011 Vuoden 2011 aikana Keski-Suomen sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 1467 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva 1). Määrä kasvoi edellisvuodesta 475

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 Tammi-maaliskuun 2012 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 384 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 Sosiaalipäivystystilanteiden määrä Keski-Suomessa jatkaa kasvuaan. Jo tässä vaiheessa vuotta päivystystilanteita on ollut 10 % enemmän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011 1 (12) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011 Tammi kesäkuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 708 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010 RAPORTTEJA 29 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 29 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011 RAPORTTEJA 33 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 33 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009 RAPORTTEJA 27 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 27 Käyntiosoite Matarankatu 4, 1. kerros, Jyväskylä Postiosoite

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008 RAPORTTEJA 19 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008 TUIJA HAUVALA SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 19 Käyntiosoite Matarankatu

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 1. Sopimuksen osapuolet Keski-Suomen maakunnan viisitoista (15) Kriisikeskus Mobilen palveluiden

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi Hyvis nyt ja tulevaisuudessa Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi Hyvis nyt: 1,2 milj. kansalaista Hyvis Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Tällä

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät raportti Keski-Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 15.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015 1. Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n) Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 1 5.6.2017 Tuija Koivisto Yleisesti myöntämisperusteista voi todeta Keski-Suomessa on kaikkiaan 17 ohjekirjaa omaishoidon tuen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

kaupungit <- read.table("http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt", header=true)

kaupungit <- read.table(http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt, header=true) TILP260 8. demot kevät 2012 Tehtävä 6. PISA-tutkimuksen monivaiheinen otanta Ositettu otanta Ositteina Ahvenanmaa, Uusimaa, Etelä-, Väli-, Itä- ja Pohjois-Suomi. Ositetun otannan avulla varmistetaan, että

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE 2010-2012 Keksi-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012/PL Vaikeavammaisten maakunnallisia tukipalveluja pohtivan työryhmäkehitysvammaisten erityispalvelujen rakenne maakunnassamme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014. SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014. SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014 SOTE uudistus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot