KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011
|
|
- Katariina Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa (ks. kuva 1). Vuosi sitten päivystystilanteita oli 246, joten tapahtumamäärä on kasvanut 30 % viime vuoden alkuun verrattuna. Tammikuussa tilastoitiin jopa 129 päivystystapahtumaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhdessä kuussa. Edellinen ennätys oli viime vuoden maaliskuulta, jolloin tilastoitiin 117 tapahtumaa. Päivystystilanteiden määrä on kuitenkin laskenut tammikuun huippulukemista sekä helmi- että maaliskuussa. Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain (kpl) Maakunnan sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista lähes 90 % (278 tapahtumaa) tuli kriisikeskus Mobileen. Mobile-kuntien takapäivystäjillä tapahtumia on ollut ajanjakson aikana 179, joista 32 on tullut päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia tammi maaliskuussa on ollut viisi ja Saarikassa kuusi. Tilannemäärän kasvu keskittyy kokonaan Mobile-kuntien alueelle. Pohjoisen Keski-Suomen päivystyksissä tapahtumia on ollut viime vuoden alkua vähemmän. Tyypillisimmin yhteyttä sosiaalipäivystykseen ottavat edelleen viranomaiset: hätäkeskus ja poliisi sekä lastensuojelulaitokset. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitokselta tulevien yhteydenottojen määrä on jatkunut hyvin vähäisenä. 65 % sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja 55 % kello väliseen aikaan.
2 2 (10) Tammi maaliskuussa sosiaalipäivystystä eniten käyttäneet kunnat löytyivät Mobile-kuntien joukosta. Niitä olivat Jyväskylä 57 % (1 3/2010: 66 %), Äänekoski 10 % (3 %), Laukaa 6,5 % (4 %), Hankasalmi 4 % (0 %), Jämsä 4 % (4 %) ja Muurame 3 % (3 %). Keskisuomalaisia asiakkaista oli 93 % (1 3/2010: 95 %). Alle 18-vuotiaiden osuus oli 67 % (1 3/2010: 63 %). Sosiaalitoimen asiakkuus on ollut lähes neljällä viidestä asiakkaista. Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät edelleen useimmissa tilanteissa nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan. Karkaamistapaukset olivat taustalla 37 % päivystystapahtumia. Päihteiden käyttö puolestaan oli ensi- tai toissijaisena syynä reilussa viidesosassa sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneista tapahtumista. Väkivalta tai sen uhka taustoitti 16 % tilanteista. Karkaamisiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyneiden yhteydenottojen osuus on vähentynyt. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin vuoden alussa 64 % kaikista päivystykseen tulleista yhteydenotoista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitiin vain 41 % päivystystilanteista. Taulukkoon 1 on koottu maakunnan sosiaalipäivystäjien tammi maaliskuussa tekemät toimenpiteet vuosina Tammi maaliskuussa 2011 maakunnan sosiaalipäivystyksistä on tehty 112 lastensuojeluilmoitusta. Kiireellisiä sijoituksia on tehty 27 ja avohuollon sijoituksia seitsemän. Tilapäismajoitusta on järjestetty 10 tilanteessa. Päivystyksissä tehtiin 27 koti- ja 20 laitoskäyntiä sekä 5 muuhun kuin edellä mainittuihin paikkoihin kohdistunutta käyntiä. Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet alkuvuoden aikana 8 kertaa. Viime vuoden alkuun verrattuna avohuollon sijoitusten, tilapäismajoitusten ja kuulusteluun osallistumisten määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Koti- ja laitoskäyntejä on puolestaan tehty viime vuotta vähemmän. Kiireellisten sijoitusten ja lastensuojeluilmoitusten määrät ovat huomattavasti kasvaneet vuoden 2010 alkuun verrattuna. Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja tammi maaliskuussa (kpl) 1 3/ / / /2011 Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Kotikäynnit* Laitoskäynnit* Tilapäismajoitukset* Kuulusteluun osallistuminen Lastensuojeluilmoitukset *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008
3 3 (10) Sosiaalipäivystyksen tilastointiin tehtiin vuoden 2011 alussa muutamia muutoksia. Suurin muutos tapahtui kriisikeskus Mobilessa, jossa siirryttiin kriisityön ja sosiaalipäivystyksen yhteiseen tapahtumalomakkeeseen. Aikaisemmin kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumat tilastoitiin erilliselle lomakkeelle ja kriisityön tilanteet omalleen. Muutoksessa ei häviä sosiaalipäivystykseen liittyvää tietoa, vaan etupäivystyksen uusi tilastointilomake on monin paikoin yksityiskohtaisempi kuin aiempi sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake. Saarikan, Viitaseudun ja Mobile-kuntien takapäivystäjien tapahtumat tilastoidaan kriisikeskus Mobilesta erilliseen, yhteiseen lomakkeeseen. Myös tämän lomakkeen täytettävyyttä ja sisältöä on parannettu ja uudistettu sosiaalipäivystäjiltä saadun palautteen ja koordinaattorin tekemien havaintojen perusteella. Vertailtavuuden vuoksi, lomakkeen vastaavuus aiempien vuosien tilastointeihin on kuitenkin pyritty säilyttämään mahdollisimman korkeana. Mobile-kuntien etupäivystys: kriisikeskus Mobile Kriisikeskus Mobile vastaa viidentoista ns. Mobile-kunnan sosiaalipäivystyksen etupäivystyksestä. Mobile-kuntia ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Tammi-maaliskuun välisenä aikana kriisikeskus Mobileen tuli 278 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2), joka on 44 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain välillä. Tammikuun 112 tilannetta on uusi ennätys kuukausittaisten yhteydenottojen määrässä etupäivystyksessä. Edellinen ennätys, maaliskuussa 2010 tullut 97 yhteydenottoa, rikkoutui siten 15 tilanteella. Keskimäärin viikossa on tullut noin 21 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 15 viikossa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä vaihteli välillä kun taas alkuvuonna 2010 vaihtelu oli 8 26 välillä. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa tammi-maaliskuussa (kpl) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 55 % tuli klo välillä. Viikonloppuun sijoittui 64 % tilanteista. Viime vuoden alkuun verrattuna osuudet ovat pysyneet samoina. Reilu kolmannes yhteydenotoista tuli suoraan asiakkailta (1 3/ %). Viranomaisista lastensuojeluyksiköt ottivat viime vuoden tapaan useimmin yhteyttä etupäivystykseen. Lastensuojeluyksiköistä tuli 26 % kaikista yhteydenotoista. Poliisi oli yhteydenottajana 13 % ja hätäkeskus 9 % tilanteista. Alkuvuoteen 2010 verrattuna, lastensuojeluyksiköt ovat olleet yhteydenottajana hieman useammin, hätäkeskuksen ja poliisin osuudet ovat jon-
4 4 (10) kin verran laskeneet. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitoksesta tehdyt virka-ajan ulkopuoliset sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat edelleen vähäisiä. Alkuvuonna terveydenhuollosta tehtiin viisi ja pelastuslaitoksesta neljä yhteydenottoa. Sosiaalipäivystystä käytti Mobile-kunnista eniten Jyväskylä, josta tuli 60 % päivystysasiakkaista (1 3/2010 noin 70 %). Muita, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneitä kuntia olivat Äänekoski 10 % (4 %), Laukaa 7 % (5 %), Jämsä 4 % (4,5 %), Muurame 3,5 % (3 %) ja Hankasalmi 3,5 % (0 %). Mobilekuntien asiakkaita etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 94 %, jossa ei ole muutosta viime vuoden alkuun verrattuna. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteiden määrä on kasvanut kymmenessä kunnassa ja vähentynyt kahdessa. Kolmessa kunnassa muutosta ei ole tapahtunut. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä Suurin osa, 67 %, sosiaalipäivystystilanteissa mukana olleista asiakkaista oli alle 18-vuotiaita. Vuosi sitten samaan aikaan alaikäisten osuus oli hieman yli 60 %. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi arvioitiin jopa 65 % tapahtumista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitujen tilanteiden osuus oli vain noin 43 %. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla 37 % tapahtumista. Päihteiden käyttö oli syynä puolestaan 21 % tilanteita ja väkivalta tai sen uhka 17 % tapahtumia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna karkaamissyiden osuus on noussut kun taas sekä päihde- että väkivaltasyiden osuudet ovat laskeneet.
5 5 (10) Noin 55 % Mobileen tulleista sosiaalipäivystysyhteydenotoista vaati takapäivystäjän arviota. Osuus on huomattavasti matalampi kuin vuosi sitten, jolloin se oli noin 70 %. Etupäivystykseen tulleista tilanteista 44 kappaletta, eli 16 %, ei vaatinut yhteydenottoja tai toimenpiteitä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli noin 10 %. Mobilen etupäivystäjät tekivät tammi maaliskuun aikana 12 kotikäyntiä ja 10 laitoskäyntiä, joista osa tehtiin yhdessä takapäivystäjän kanssa. Sosiaalipäivystyksen kautta esiin tulleista tilanteista tehtiin alkuvuonna 13 lastensuojeluilmoitusta ja lähetettiin kuntiin yhtä monta tiedonsiirtolomaketta. Mobilen etupäivystäjillä kului enintään tunti työaikaa yli 90 % päivystystapahtumissa. Alle puoli tuntia työaikaa vaatineiden tilanteiden osuus oli 75 % tapahtumista. Päivystystilanteiden koettu kuormittavuus oli keskimäärin 3,9 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Alkuvuonna 2010 keskimääräinen tapauskohtainen kuormittavuus oli hieman matalampi ollen tasan 3. Mobile-kuntien takapäivystys Mobile-kuntien etupäivystyksen tapaan myös takapäivystäjien alkuvuosi on ollut kiireistä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tammi maaliskuun aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät ovat tilastoineet 179 sosiaalipäivystysyhteydenottoa. Vuoden 2010 alkuun verrattuna tapahtumien määrä lisääntyi 39 %. Etupäivystyksestä välitettyjä tilanteita oli 147 ja loput 32 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta. Kuvasta 3 käy ilmi, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut tammi maaliskuussa tilanteen välillä ollen keskimäärin 60 tapahtumaa kuussa. Keskimäärin viikossa on tullut 14 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 10 viikossa. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli 6 27 välillä (alkuvuonna välillä). Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä tammi maaliskuussa (kpl)
6 6 (10) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 57 % tuli klo välillä ja 65 % viikonloppuisin. Vuosi sitten kaksi kolmesta yhteydenotosta tuli edellä mainittuina ajankohtina. Takapäivystäjät arvioivat 52 % tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi, kun viime vuonna samaan aikaan osuus oli 45 %. Takapäivystäjien asiakkaista 50 % oli jyväskyläläisiä (1 3/ %). Äänekoskelaisia oli 13 % (5 %) ja laukaalaisia oli 7 % (6 %). Hankasalmelta on tullut alkuvuonna peräti 6 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä ei ollut lainkaan. Jämsäläisten asiakkaiden osuus oli 6 % (3 %), muuramelaisten osuus 4 % (3 %) ja keuruulaisten 4 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaita oli kaikkiaan 92 %, kuten vuosi sitten. Takapäivystäjien asiakkaista 71 % oli alle 18-vuotiaita. Sosiaalitoimen asiakkuus oli neljällä viidestä asiakkaasta. Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä Karkaaminen, päihteiden käyttö ja väkivalta aiheuttivat myös takapäivystyksessä eniten sosiaalipäivystyksen tarvetta. Karkaaminen oli taustalla 44 % ja päihteiden käyttö puolestaan 30 % takapäivystäjille tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka tilastoitiin taustasyyksi noin viidesosassa tapahtumia. Karkaamissyiden osuus on kasvanut viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihdesyiden osuus on laskenut. Väkivaltasyiden osuus on pysynyt samana vuoden 2010 alkuun verrattuna. Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmiten yhteyttä suoraan asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otettiin hyvin usein myös poliisiin, lastensuojeluyksiköihin ja Mobileen. Tilannemäärän kasvu näkyi myös tehdyissä toimenpiteissä, joita on tilastoitu enemmän kuin vuosi sitten
7 7 (10) samaan aikaan. Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Takapäivystäjät tekivät alkuvuoden aikana 17 kotikäyntiä ja 18 laitoskäyntiä. Kuulusteluihin osallistuttiin 8 kertaa ja tilapäismajoitusta järjestettiin yhdeksässä tilanteessa 11 henkilölle. Avohuollon sijoituksia tehtiin 7 ja kiireellisiä sijoituksia 26, joista 15 jyväskyläläisille lapsille. Takapäivystäjät ovat tehneet alkuvuoden aikana 97 lastensuojeluilmoitusta. Tiedonsiirtolomakkeita lähetettiin kuntiin 29 kappaletta. Vain 11 % tilanteista ei vaatinut takapäivystäjältä lainkaan päivystysaikaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja, kun vuosi sitten näiden tilanteiden osuus oli 23 %. Vuoden 2011 alusta ryhdyttiin tilastoimaan päivystäjien työssään kokemia uhkatilanteita. Takapäivystäjä on raportoinut viidessä tapauksessa uhkaavaksi kokemansa tilanteen. Nämä ovat liittyneet aggressiivisesti käyttäytyvään lapseen (2 krt), uhkaavasti käyttäytyneeseen äitiin (2 krt) sekä kotikäynnillä tulleeseen epäselvään tilanteeseen.. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin viidessä tilanteessa. Näistä kaksi liittyi lastensuojeluun (nuorisokodilla ei ollut tietoa sijoituspäätöksen muutoksesta, yhteistyökumppanin epätietoisuus takapäivystäjälle kuuluvista tehtävistä), kaksi poliisin toimintaan (soitto-/virka-apupyyntöön vastattiin hitaasti) ja yksi asiakkaan haluttomuuteen tehdä päivystäjän kanssa yhteistyötä. Virka-aikaisena yhteistyön pulmana tuotiin esiin sosiaalityöntekijän tavoittamattomuus. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita raportoitiin 12 tilanteessa. Näistä yhdeksän koski lastensuojelua: neljä liittyi lastensuojelulaitoksen tekemiin sosiaalipäivystysyhteydenottoihin, kaksi lastensuojelun kuntaohjeistuksen puutteisiin, perheväkivaltatyön puutteeseen sekä aiemmin tehdyn lastensuojelutyön puutteelliseen kirjaamiseen. Lisäksi mainittiin hätätilanteissa tarvittavien tavaroiden, kuten ruuan ja vaatteiden, puute sekä puutteet huolto- ja tapaamisasioiden (virka-aikaisessa) käsittelyssä. Takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut alkuvuonna 10 36,5 tunnin välillä. Viime vuoden alussa tuntimäärä vaihteli 4,5 27,5 tunnin välillä. Työmäärän kasvusta saa viitteitä työajan vaihtelusta, mutta selvemmin se ilmenee tarkasteltaessa keskimääräistä päivystysaikana tehtyä aktiivityön viikkotuntiaikaa, joka on ollut tammi maaliskuussa 22 h 3 minuuttia. Viime vuoden alussa se oli keskimäärin 14 h 14 minuuttia, joten aktiivityötä on tehty viikoittain lähes 8 tuntia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lähes 60 % tapahtumista vei enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa. Enintään 2 tuntia vaatineita tapahtumia oli kaikkiaan melkein 80 % tilanteista. 92 % virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineesta tilanteesta vei enintään puoli tuntia. Työmäärän kasvu ja vaativimpien tilanteiden ohjaaminen etupäivystyksestä takapäivystäjille heijastunee myös päivystäjien arvioihin tilanteiden koetussa kuormittavuudessa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4,3, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli 3,2. Sama ilmiö vaikuttanee myös koettuun viikon kokonaiskuormittavuuteen, joka vaihteli päivystäjien arvioissa 1 9 välillä ollen keskimäärin 6,0, kun vuosi takaperin se oli 5,6. Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystys toimii viiden kunnan, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven alueella. Saarikan päivystäjillä on ollut alkuvuoden aikana 6 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Tammi maaliskuun päivystystilanteiden määrä on pysynyt tilastointivuosien aikana varsin samana vaihdellen vuosittain 6 8 tapahtumaan. Kuluvana vuonna tapahtumia on ollut 0 3 viikoittain.
8 8 (10) Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa tammi-maaliskuussa (kpl) Kaikki sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat tapahtuneet klo välillä. Tilanteista neljä sijoittui klo väliseen aikaan. Tapahtumista kaksi kolmasosaa on tullut viikonloppuna. Vuosi sitten tilanteet olivat jakautuneet tasaisemmin koko viikolle.. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 4 tapahtumaa. Yhteydenottajina ovat olleet hätäkeskus (3 kertaa), sosiaalityö (1 kerta), koulu (1 kerta) ja asiakas (1 kerta). Yhtä tilannetta lukuun ottamatta, päivystysasiakkaat ovat olleet kotoisin Saarikan kunnista. Kahdessa päivystystilanteessa asiakkaat olivat karstulalaisia. Kivijärveltä, Kyyjärveltä ja Saarijärveltä on tullut kaikista yksi asiakastilanne. Kannonkoskelaisia ei ole alkuvuonna ollut sosiaalipäivystyksen asiakkaina lainkaan. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli 56 %. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu viidessä tilanteessa. Ensi- tai toissijaisina sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneina syinä ovat olleet väkivalta tai sen uhka (3 tilannetta), huoltajan mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat (molemmissa 2 tilannetta) sekä karkaaminen, huolto- ja tapaamisasiat, kriisiytynyt perhetilanne ja elämän kriisi (1 kertaa). Väkivalta- ja päihdesyyt esiintyivät alkuvuonna useammin kuin vuosi sitten samaan aikaan. Päivystäjät ovat ottaneet yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin, omaisiin ja muihin asianosaisiin. Lisäksi yhteyttä on otettu hätäkeskukseen, lastensuojeluyksikköön, poliisiin, terveydenhuoltoon sekä ensi- ja turvakotiin. Päivystysaikaan on tehty 1 kiireellinen sijoitus, tilapäismajoitettu yhdessä tilanteessa kaksi henkilöä sekä tehty 2 koti- ja 2 laitoskäyntiä. Kaikki tilanteet ovat vaatineet päivystäjältä jonkinlaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Päivystysaikainen työaika on vaihdellut suuresti tapahtumittain. Kolme tilannetta on hoitunut alle tunnissa kun taas loput kolme tilannetta ovat olleet huomattavasti pidempikestoisia tapahtumia. Virkaaikaista työaikaa tiedotukseen on sitä vaatineissa tilanteissa mennyt enintään ½ tuntia. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 2 kappaletta ja tiedonsiirtoja puhelimitse tehty kahdessa tilanteessa. Lopuissa tilanteissa ei ollut tarvetta tiedotukseen. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin kahdessa tilanteessa. Näistä toinen liittyi hätäkeskusyhteistyöhön ja toinen poliisiin. Molemmissa tilanteissa sosiaalipäivystykseen ei ollut otettu
9 9 (10) yhteyttä ajoissa. Tilanteet olivat tulleet sosiaalityön tietoon myöhemmin virkatyön kautta. Virkaaikaisina yhteistyön pulmina tuotiin esiin virka-avun saaminen poliisilta sekä yhteistyökumppanin tiedonpuute alueen virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen toiminnasta. Palvelurakenteen ongelmana tuotiin esiin alueella tehty linjaus, jossa sosiaalipäivystäjä ei saa kyyditä asiakkaita omalla autollaan. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus oli alkuvuonna Saarikassa 3,3 asteikolla Viime vuoden alkuun verrattuna päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana, sillä tammi maaliskuussa 2010 kuormittavuuden keskiarvo oli 5,7. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudulla eli Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella on ollut alkuvuoden aikana viisi sosiaalipäivystystapahtumaa, lähes 70 % vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (ks. kuva 5). Tammikuussa tilanteita oli vain yksi, kun vuosi takaperin niitä oli kahdeksan. Helmi- ja maaliskuussa tapahtumia oli puolestaan 2 kuussa, puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut 0 1 per viikko, kun vuosi sitten vaihtelua oli 0 6. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla tammi-maaliskuussa (kpl) Kaksi tilannetta on tapahtunut klo välillä ja kaikki viikonloppuisin. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi tilanteista arvioitiin neljä. Yhteydenottajana on ollut neljässä tilanteessa hätäkeskus ja yhdessä asiakas. Yhtä lukuun ottamatta, sosiaalipäivystysasiakkaat ovat olleet Viitaseudun kuntien asukkaita. Viitasaarelaisia on ollut kahdessa tilanteessa, samoin kuin pihtiputaalaisia. Kinnulalaisia oli yhdessä tilanteessa. Alle 18-vuotiaita oli vain 25 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä oli reilu kolmannes asiakkaista. Sosiaalitoimen aikaisempi asiakkuus tunnistettiin neljässä tilanteessa. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheuttaneina ensi- tai toissijaisina syinä Viitaseudulla ovat alkuvuonna olleet lapsen mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus, huolto- ja tapaamisasiat, lastensuojelullinen neuvonnan tarve sekä aikuisten elämän kriisi ja henkirikoksen aiheuttama traumaattinen kriisi. Viime vuo-
10 10 (10) den alussa painottuivat päihteiden käyttö, kriisiytyneet perhetilanteet, mielenterveysongelmat ja väkivalta tai sen uhka. Päivystäjät ovat ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen (6 kertaa). Lisäksi päivystysaikana on otettu yhteyttä hätäkeskukseen, terveydenhuoltoon, pelastuslaitokseen, lastensuojeluyksikköön, sosiaalityöhön sekä kriisityöhön. Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä on tehty alkuvuoden aikana ainoastaan yksi kotikäynti. Yhteistyön ongelmia tai palvelurakenteen puutteita ei tilastoissa tuotu esiin, ei myöskään päivystäjään kohdistunutta uhkaa. Neljä päivystystilannetta on vaatinut korkeintaan yhden tunnin päivystäjän työaikaa. Viides tilanne oli pitkäkestoisempi vieden 3 4 tuntia. Vain yksi tilanne vaati jatkotiedotusta kotikuntaan ja tämä hoitui alle 15 minuutissa puhelimitse. Lastensuojeluilmoituksia ei ole alkuvuonna tehty sosiaalipäivystyksestä lainkaan, joka johtunee sekä tapahtumien että alaikäisten asiakkaiden vähyydestä. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus on ollut 3,0 asteikolla Myös Viitaseudulla päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana verrattuna viime vuoden alkuun, jolloin kuormittavuuden keskiarvo oli 4,7.
TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT
1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011
1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011 Vuoden 2011 aikana Keski-Suomen sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 1467 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva 1). Määrä kasvoi edellisvuodesta 475
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012
1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 Tammi-maaliskuun 2012 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 384 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011
1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 Sosiaalipäivystystilanteiden määrä Keski-Suomessa jatkaa kasvuaan. Jo tässä vaiheessa vuotta päivystystilanteita on ollut 10 % enemmän
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011
1 (12) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011 Tammi kesäkuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 708 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010
RAPORTTEJA 29 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 29 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011
RAPORTTEJA 33 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 33 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009
RAPORTTEJA 27 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 27 Käyntiosoite Matarankatu 4, 1. kerros, Jyväskylä Postiosoite
LisätiedotKeski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)
Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008
RAPORTTEJA 19 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008 TUIJA HAUVALA SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 19 Käyntiosoite Matarankatu
LisätiedotMENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto
942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuustilanteeseen
Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08
Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi
LisätiedotSOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012
SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 1. Sopimuksen osapuolet Keski-Suomen maakunnan viisitoista (15) Kriisikeskus Mobilen palveluiden
LisätiedotKeski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa
LisätiedotYhteenveto kuntien arvioiduista menoista
Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa
LisätiedotKeski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016
Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotKeski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston
LisätiedotHANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009
HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
Lisätiedot:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
Lisätiedot:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto
Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.
LisätiedotKriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA
ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotVammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013
Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet
LisätiedotSosiaalipäivystyksen tapahtumalomake
Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
Lisätiedotkeski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013
RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:
SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotKeski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
Lisätiedotankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs
Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,
LisätiedotEnnuste kunnittain palvelujen laskutuksesta
Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous
Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016
LisätiedotKatsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015
Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko
LisätiedotKeski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?
Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotKeski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015
Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa
LisätiedotKeskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5
Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä
LisätiedotEnnuste kunnittain palvelujen laskutuksesta
Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:
LisätiedotPaikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa
Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotVäestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen
Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma
LisätiedotIkääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa
Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotTaidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu
Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema
LisätiedotTILASTOJA KESKI-SUOMESTA
27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa
LisätiedotHyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi
Hyvis nyt ja tulevaisuudessa Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi Hyvis nyt: 1,2 milj. kansalaista Hyvis Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Tällä
LisätiedotKarstula. Kuntaraportti
Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3
Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotTIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )
Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879
LisätiedotMaatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi
Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT
PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotTerveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski
Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotAluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Keski-Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotSaarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020
KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 15.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015 1. Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos
LisätiedotEnsimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)
Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien
LisätiedotKeski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen
LisätiedotAsiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät
Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-
LisätiedotTie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos
Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli
LisätiedotTyöttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
LisätiedotHanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna
Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka
LisätiedotKeski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus
Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotPalvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012
Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat
LisätiedotKuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.
Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä
Lisätiedotmaatilojen suorat tuet
TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotLÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA
LisätiedotOmaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 1 5.6.2017 Tuija Koivisto Yleisesti myöntämisperusteista voi todeta Keski-Suomessa on kaikkiaan 17 ohjekirjaa omaishoidon tuen
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Lisätiedotkaupungit <- read.table("http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt", header=true)
TILP260 8. demot kevät 2012 Tehtävä 6. PISA-tutkimuksen monivaiheinen otanta Ositettu otanta Ositteina Ahvenanmaa, Uusimaa, Etelä-, Väli-, Itä- ja Pohjois-Suomi. Ositetun otannan avulla varmistetaan, että
LisätiedotVAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL
VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE 2010-2012 Keksi-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012/PL Vaikeavammaisten maakunnallisia tukipalveluja pohtivan työryhmäkehitysvammaisten erityispalvelujen rakenne maakunnassamme
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa
LisätiedotVanhusneuvostoseminaari 22.9.2014. SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
Vanhusneuvostoseminaari 22.9.2014 SOTE uudistus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2015
Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.
Lisätiedot