KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011"

Transkriptio

1 1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011 Vuoden 2011 aikana Keski-Suomen sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 1467 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva 1). Määrä kasvoi edellisvuodesta 475 tapahtumalla, eli lähes 50 %. Kuukausittainen tapahtumamäärä on vaihdellut välillä (v. 2010: välillä). Keskimäärin päivystystilanteita on ollut 122 kuukaudessa (2010: 83/kk) ja 4 päivässä (2010: 2,7/pv). Viikoittain tilanteita on ollut keskimäärin 28 ja määrä on vaihdellut välillä (2010: 19 ja 8 35 välillä). Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain (kpl) Tapahtumat keskittyivät 15 Mobile-kunnan alueelle, jossa tapahtui 94 % maakunnan päivystystilanteista. Sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista suurin osa (1155 tapahtumaa) tuli kriisikeskus Mobileen. Mobilekuntien takapäivystäjät tilastoivat vuoden aikana 822 tapahtumaa, joista jopa 224 tuli päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia tilastoitiin 44, samoin kuin Saarikan sosiaalipäivystyksessä. Viitaseutua lukuun ottamatta päivystyksissä oli tilanteita enemmän kuin vuonna Mobile-kuntien etu- ja takapäivystyksessä tilannemäärä kasvoi lähes 40 % ja Saarikassakin 22 %. Viitaseudulla päivystystilanteiden määrä väheni kuudella prosentilla viime vuodesta. Tyypillisimmin yhteyttä sosiaalipäivystykseen ottavat viranomaiset, joista useimmin lastensuojeluyksiköt, hätäkeskus ja poliisi. Mobile-kuntien etupäivystyksessä suorien asiakasyhteydenottojen määrä korostuu päivystysjärjestelmästä johtuen muihin päivystysalueisiin verrattuna. 65 % sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja 60 % kello väliseen aikaan. Näihin ajankohtiin liittyvät osuudet näyttävät pysyvän maakunnassa varsin samoina tarkastelujaksosta toiseen, eikä eroa osuuksissa juuri ole vuoteen 2010 verrattuna. Viikonloput ja ilta-ajat luonnollisesti painottuvat, koska tilastoidaan virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä.

2 2 (13) Suurimmat kunnat korostuivat jälleen sosiaalipäivystystilanteissa. Jyväskyläläisiä oli osallisena 57 prosentissa tilanteista. Osuus on vähän viime vuotta pienempi, jolloin se oli 62 %. Lukumääräisesti tarkasteltuna jyväskyläläisiä koskevien tilanteiden määrä (855 tilannetta) on kasvanut 35 % vuodesta 2010, jolloin niitä oli 632. Muissa, useimmin sosiaalipäivystystä käyttäneissä kunnissa asiakkaiden osuudet ja tilannemäärät olivat seuraavat: Äänekoski 7 %, 104 kpl (v. 2010: 7 %, 69 kpl), Jämsä 7 %, 99 kpl (4 %, 44), Laukaa 6 %, 96 (4 %, 39) Muurame 4 %, 62 kpl (4 %, 39), Hankasalmi 2 %, 26 kpl (1 %, 12), Viitasaari 2 %, 25 kpl (3 %, 34 kpl) ja Saarijärvi 2 %, 24 kpl (2 %, 18). Keskisuomalaisten kuntien asiakastilanteita oli kaikkiaan 93 %, kun vuonna 2010 samainen osuus oli 96 %. Alle 18-vuotiaiden osuus asiakkaista oli 67 % (v. 2010: 66 %). Sosiaalitoimen asiakkuus on ollut 75 % asiakkaista (v. 2010: 68 %). Asiakkaita sosiaalipäivystyksessä oli kaikkiaan noin 2650 vuoden aikana. Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät useimmin lasten ja nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan samat syyt ovat olleet toistuvasti aiheuttamassa sosiaalipäivystyksen tarvetta myös aiempina vuosina Keski-Suomessa. Vuonna 2011 lapsen tai nuoren karkaaminen oli ensi- tai toissijaisena syynä kolmasosassa sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneista tapahtumista. Päihteiden käyttö oli taustalla lähes yhtä usein, 28 % tilanteista. Väkivalta tai sen uhka taustoitti 17:ää prosenttia tilanteista. Karkaamisiin ja päihteiden käyttöön liittyneiden yhteydenottojen osuus on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna kun taas väkivaltaan tai sen uhkaan liittyneiden yhteydenottojen osuus on laskenut viime vuodesta. Tilannemääriä tarkasteltaessa ilmenee, että kaikkia edellä mainittuihin syihin liittyviä yhteydenottoja on ollut viime vuotta enemmän. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia ja toimenpiteitä vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin 64 % tapahtumista, kun vuonna 2010 kiireellisiksi arvioitiin ainoastaan 49 % tilanteista. Voidaankin todeta, että sosiaalipäivystykseen päätyy oikeita, sosiaalialan ammattilaisten asiantuntemusta vaativia tilanteita. Taulukkoon 1 on koottu maakunnan sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet vuosina Tilastoista ilmenee, että toimenpiteiden määrä on lisääntynyt viime vuodesta kotikäyntejä lukuun ottamatta. Vuonna 2011 maakunnan sosiaalipäivystyksissä tehtiin kiireellisiä sijoituksia 98 ja avohuollon sijoituksia 22. Päivystyksissä on tehty yhteensä 116 koti- ja 120 laitoskäyntiä sekä 16 muuta käyntiä. Tilapäismajoitusta on järjestetty 57 tilanteessa. Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet vuoden aikana 39 kertaa. Sosiaalipäivystystilanteista lähetettiin 522 lastensuojeluilmoitusta kuntiin. Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja vuosina (kpl, muutos % ) Muutos % Kiireelliset sijoitukset % Avohuollon sijoitukset % Kotikäynnit* % Laitoskäynnit* % Muu käynti Tilapäismajoitukset* % Kuulusteluun osallistuminen % Lastensuojeluilmoitukset % *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008

3 3 (13) Mobile-kuntien etupäivystys: Kriisikeskus Mobile Vuoden 2011 aikana kriisikeskus Mobileen tuli 1155 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2), joka on 37 % enemmän kuin vuonna Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain välillä ja pysynyt tasaisempana viime vuoteen verrattuna, jolloin tilanteita oli kuukaudessa. Päivystystapahtumia on ollut keskimäärin 96/kk, kun vuonna 2010 niitä oli keskimäärin 70 kuussa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä on vaihdellut 9 38 välillä (v tilanteita 5 26 /viikko). Viikossa sosiaalipäivystykseen tehtiin keskimäärin 22 yhteydenottoa, kun edellisvuonna niitä oli 16. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa (kpl/kk) Kriisikeskukseen tulleista sosiaalipäivystysyhteydenotoista 60 prosenttia (vuonna %) tapahtui klo välillä. Viikonloppuun sijoittui 63 prosenttia (v noin 64 %) päivystystapahtumista. Yhteydenotoista 37 prosenttia tuli suoraan asiakkailta samoin kuin vuosi sitten. Lastensuojeluyksiköistä tulleiden yhteydenottojen osuus oli noin neljännes kuten vuonna Poliisi ja hätäkeskus olivat yhteydenottajana kumpikin reilussa 10 prosentissa tilanteista. Nämäkin osuudet ovat pysyneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna lähes ennallaan. Yhteyttä otettiin myös mm. sosiaalityöstä, terveydenhuollosta, pelastuslaitokselta ja muista sosiaalipäivystyksistä. Mobile-kuntien etupäivystyksen asiakastilanteista 62 % tuli Jyväskylästä. Jyväskyläläisten osuus on laskenut viime vuodesta, jolloin se oli 68 %. Toisaalta, lukumääräinen tarkastelu paljastaa asiakastilanteiden määrän kasvaneen vuodesta 2010 (ks. taulukko 2). Muiden, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneiden kuntien osuudet olivat Äänekoski 8 % (v. 2010: 8 %), Jämsä 7 % (5 %), Laukaa 7 % (4 %), Muurame 4 % (4 %), ja Keuruu 2 % (2 %) ja Hankasalmi 2 % (1 %). Mobile-kuntien asiakkaita etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 93 %. Vuoteen 2010 verrattuna päivystysalueen asukkaiden osuus laski kolme prosenttiyksikköä. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa vuosina 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) ja prosentteina (%) vuodesta 2010 vuoteen Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteita on ollut viime vuotta enemmän kymmenessä kunnassa ja vähemmän kahdessa kunnassa. Kolmessa kunnassa muutosta ei ole tapahtunut.

4 4 (13) Myös päivystysalueen ulkopuolisten asiakkaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa vuosina ja muutos (lkm, %) Muutos lkm Muutos % Hankasalmi ,8 % Joutsa ,3 % Jyväskylä ,3 % Jämsä ,6 % Keuruu ,8 % Konnevesi ,0 % Kuhmoinen ,0 % Laukaa ,0 % Luhanka ,0 % Multia ,0 % Muurame ,2 % Petäjävesi ,0 % Toivakka ,0 % Uurainen ,0 % Äänekoski ,3 % Muu kunta ,4 % Yhteensä ,7 % Kaksi kolmesta sosiaalipäivystystilanteessa mukana olleesta asiakkaasta oli alle 18-vuotiaita. Alaikäisten asiakkaiden osuus pysyi vuoden 2010 tasolla. Sosiaalipäivystysasiakkaita oli yhteensä vuoden aikana reilu Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi Mobile-kuntien etupäivystäjät arvioivat 83 % tilanteista kun vuosi sitten samaan aikaan näiden tilanteiden osuus oli 49 %. Kiireellisten tilanteiden osuudessa ja myös lukumäärässä on siten tapahtunut vuoden aikana erittäin huomattava kasvu. Sosiaalipäivystyksen tarvetta Mobile-kunnissa aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla noin kolmasosassa tapahtumia. Päihteiden käyttö oli puolestaan syynä 24 % tilanteista. Väkivalta tai sen uhka oli yhteydenottoon johtaneena syynä 15 % sosiaalipäivystystapahtumia. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen päihde- ja väkivaltasyiden osuus on jonkin verran vähentynyt, kun taas karkaamistapausten osuus on pysynyt samana. Lukumääräisesti kaikkia edellä mainittuja tilanteita on ollut viime vuotta enemmän. Noin 60 % Mobileen tulleista sosiaalipäivystyksen yhteydenotosta päävastuu tilanteen hoitamisesta siirtyi Mobile-kuntien takapäivystäjälle. Takapäivystäjälle tehdyt puhelut korostuvat siksi Mobilen tekemissä yhteydenotoissa. Mobilesta otettiin yhteyttä myös asiakkaisiin, omaisiin tai muihin asianosaisiin sekä useisiin eri viranomaistahoihin. Noin 18 % sosiaalipäivystystilanteista ei vaatinut etupäivystäjältä lainkaan yhteydenottoja tai jatkotoimenpiteitä. Mobilen etupäivystäjät kävivät vuoden aikana sosiaalipäivystysasioissa 54 kotikäynnillä ja 48 laitoskäynnillä, joista osa tehtiin yhdessä takapäivystäjän kanssa. Lisäksi etu-

5 5 (13) päivystäjät tekivät neljä käyntiä muihin paikkoihin. Lastensuojeluilmoituksia sosiaalipäivystystilanteiden johdosta tehtiin 80 ja tiedonsiirtolomakkeita asiakkaan kotikuntaan lähetettiin 59:stä tapahtumasta. Sosiaalipäivystyksen asiakastilanteisiin ei ole tilastointien perusteella liittynyt uhkaa. Yhteistyön sujumisen ongelmia raportoitiin vuoden aikana viidessä tilanteessa. Terveydenhuollon kanssa yhteistyön ongelmia oli ollut kahdessa tilanteessa, joissa sovittu yhteydenotto jäi saamatta. Kahdessa tilanteessa takapäivystäjää ei ollut heti tavoitettu, koska takapäivystäjä ei ollut kuullut puhelimen pirinää. Virka-aikana yhteistyön sujumisen ongelmaa oli aiheuttanut puutteellinen tiedonkulku sosiaalitoimessa. Palvelurakenteen puutteita tuli esiin kahdeksassa tapauksessa. Tilanteista kuusi liittyi lastensuojeluun, joista viidessä oli kyse virkaaikaisen sosiaalityön puutteellisista resursseista ja yhdessä aluetyöntekijän tavoittamattomuudesta. Yksi tilanne liittyi hätäkeskuksen tiedonpuutteeseen ja toinen terveydenhuollon toimintakäytäntöihin itsetuhoisen alaikäisen tilanteessa. Sosiaalipäivystystilanteista noin 75 % vei Mobilen etupäivystäjiltä aikaa alle puoli tuntia, kun vuosi sitten osuus oli 62 %. Vaikka yhä suurempi osa päivystystilanteista hoitui vuoden takaista vähemmässä ajassa, tehtävät koettiin aiempaa kuormittavampana. Päivystystilanteiden koettu kuormittavuus oli keskimäärin 4,8 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Vuonna 2010 sosiaalipäivystystilanteet koettiin jonkin verran kuormittavampina keskimääräisen tapauskohtaisen kuormittavuuden ollessa tuolloin 2,7. Kuormittavuutta onkin osaltaan voinut lisätä huomattavasti kasvanut tilannemäärä. Mobile-kuntien takapäivystys Vuoden 2011 aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät tilastoivat 822 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 3). Vuoteen 2010 verrattuna tapahtumien määrä lisääntyi 38 % etupäivystyksen tavoin. Tilastojen perusteella etupäivystyksestä välitettiin 598 tapahtumaa ja loput 224 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta. Muun kuin etupäivystyksen kautta tulleiden tilanteiden määrä kasvoikin huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin niitä oli 64 kappaletta. Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä (kpl/kk)

6 6 (13) Kuvasta 3 ilmenee, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain välillä. Vuonna 2010 kuukausittainen vaihtelu oli tilannetta kuussa. Keskimäärin päivystystilanteita on ollut noin 69 kuukaudessa, kun vuonna 2010 niitä oli keskimäärin 50 kuussa. Viikossa oli keskimäärin 16 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun edellisvuonna tilanteita oli keskimäärin 11/viikko. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli tilastoissa 1 33 välillä, kun vuonna 2010 vaihtelua oli 1 23 tapahtumaan. Sosiaalipäivystysyhteydenotosta 63 % tuli klo välillä ja 65 % viikonloppuisin. Takapäivystäjät arvioivat 48 % tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi samoin kuin vuosi sitten. Noin 90 % tilanteista vaati jossain määrin päivystysaikaisia toimia takapäivystäjältä. Suurin osa, 57 %, takapäivystäjien asiakkaista oli jyväskyläläisiä (v osuus oli 59 %). Äänekoskelaisia oli 8 % (9 %), laukaalaisia 8 % (6 %), jämsäläisiä 8 % (6 %), muuramelaisia 5 % (6 %), hankasalmelaisia 2 % (1 %) ja keuruulaisia 2 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaita oli kaikkiaan 93 % (v. 2010: 94 %). Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakastilanteet kunnittain Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa vuosina 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä ja prosentuaalisesti vuodesta 2010 vuoteen Yhdeksässä kunnassa asiakastilanteita on ollut enemmän kuin vuosi sitten. Myös päivystysalueen ulkopuolisten asiakastilanteiden määrä on kasvanut. Neljässä kunnassa tilanteet ovat puolestaan vähentyneet. Konneveden ja Luhangan kunnista asiakastilanteita ei tullut tänäkään vuonna päivystykseen. Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa vuosina ja muutos lukumäärässä ja prosentteina Muutos lkm Muutos % Hankasalmi ,4 % Joutsa ,0 % Jyväskylä ,8 % Jämsä ,3 % Keuruu ,0 % Konnevesi ,0 % Kuhmoinen ,0 % Laukaa ,7 % Luhanka ,0 % Multia ,0 % Muurame ,6 % Petäjävesi ,6 % Toivakka ,0 % Uurainen ,5 % Äänekoski ,6 % Muu kunta ,8 % Yhteensä ,5 % Takapäivystäjillä oli vuoden aikana yli 1500 sosiaalipäivystysasiakasta, joista kaksi kolmasosaa oli alle 18- vuotiaita. Alaikäisten osuus pysyi samana vuoden takaiseen verrattuna. Sosiaalitoimen aiempi asiakkuus 1 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

7 7 (13) oli kolmella neljästä asiakkaasta. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna sosiaalitoimen asiakkaiden osuus on säilynyt lähes samana. Karkaaminen, päihteiden käyttö ja väkivalta korostuvat etupäivystyksen tapaan myös takapäivystyksen tilanteissa. Karkaaminen oli taustalla 36 % ja päihteiden käyttö puolestaan 35 % takapäivystykseen tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka puolestaan tilastoitiin taustasyyksi lähes neljäsosassa tapahtumia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna päihde- ja karkaamissyiden osuudet ovat pysyneet samalla tasolla, mutta väkivallan osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä. Tähän on syynä etenkin nuorten väkivaltaisesta käytökseen sekä perheväkivaltaan tai sen uhkaan liittyneiden yhteydenottojen lisääntyminen. Lukumääräisesti tarkasteltuna kaikkia tyypillisimpiin syihin liittyneitä tilanteita on ollut viime vuotta enemmän. Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmin yhteyttä asiakkaaseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otetaan myös moniin eri viranomaistahoihin, tyypillisesti poliisiin ja lastensuojeluyksiköihin tai muihin sijaishuoltopaikkoihin. Takapäivystäjät ovat tehneet vuoden aikana 68 kotikäyntiä ja 88 laitoskäyntiä sekä 9 muuhun paikkaan kohdistunutta käyntiä. Kuulusteluihin he osallistuivat 37 kertaa ja järjestivät tilapäismajoitusta 49 tilanteessa 66 henkilölle. Avohuollon sijoituksia takapäivystäjät tekivät 22 ja kiireellisiä sijoituksia 92, joista 65 % jyväskyläläisille. Takapäivystäjät tekivät sosiaalipäivystystilanteiden yhteydessä 419 lastensuojeluilmoitusta. Tiedonsiirtolomakkeita lähetettiin takapäivystyksestä kuntiin 154 kappaletta. Tilannemäärän kasvu kasvatti siten myös tehtyjen toimenpiteiden määrää. Taulukko 4. Mobile-kuntien takapäivystäjien tekemät toimenpiteet vuosina (lkm) Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Kotikäynnit Laitoskäynnit Muu käynti - 9 Tilapäismajoitukset Kuulusteluun osallistuminen Lastensuojeluilmoitukset Tiedonsiirtolomakkeet Vuoden aikana raportoitiin kymmenen sosiaalipäivystäjään kohdistunutta uhkatilannetta. Kolmessa tilanteessa uhan aiheuttajana oli aggressiivinen lapsi tai nuori, kahdessa äiti ja kahdessa isä. Loppuja kolmea uhkaavaksi koettua tilannetta ei tarkemmin kuvattu. Yhteistyön sujumisen ongelmia on kuluvana vuonna raportoitu yhteensä 27 tilanteessa, joista päivystysaikaiseen yhteistyöhön liittyviä oli 17 ja virka-aikaisia kymmenen. Virka-aikaisen yhteistyön pulmat liittyivät sosiaalityöntekijöiden tavoittamattomuuteen. Päivystysaikaisista yhteistyön ongelmista kahdeksan liittyi lastensuojeluun. Näistä viisi liittyi yhteistyöhön nuorisokotien kanssa. Muissa yhteistyötä hankaloittavaksi koetuissa tilanteissa oli kyse hallinnollisesta kiistasta lapsen kotikunnan osalta, sosiaalipäivystyksen puuttumisesta toiselta paikkakunnalta ja yhteistyöstä kriisiperheen kanssa. Poliisin kanssa yhteistyön

8 8 (13) ongelmia oli ollut kolmessa tilanteessa, joista kaksi liittyi pitkään odotusaikaan ja yksi virka-avun antamiseen. Hätäkeskusyhteistyössä oli ollut ongelmia parissa tilanteessa, jotka liittyivät tiedon välittämiseen. Lisäksi kahdessa tilanteessa yhteistyö oli kangerrellut Mobilen kanssa. Asiakasyhteistyöhön liittyviä hankaluuksia oli samoin ollut kahdessa tilanteessa. Lisäksi asiakastietojärjestelmän puute oli hankaloittanut päivystäjän työtä yhdessä tapauksessa. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita on vuoden aikana raportoitu 36 tilanteessa, joista suurin osa (17) liittyi lastensuojeluun. Näitä olivat lastensuojelulaitoksen virka-apupyyntökäytännöt (5), nuorten kriisipaikkojen puute (4), kuntakohtaisten ohjeiden puutteellisuus (3), perheväkivaltatyön tarve (1), aiempien asiakaskirjausten puuttuminen (1), sosiaalipäivystysten välinen yhteistyö (1), virka-aikaisen sosiaalityön tehtävien siirto sosiaalipäivystykseen (1) sekä yksi tarkemmin määrittelemätön ongelma. Mielenterveyspalveluja koskevia palvelurakenteen puutteita tuotiin esiin kuudessa tapauksessa, joista kaikki liittyivät lasten/nuorten psykiatriseen hoitoon pääsyn vaikeuteen. Päihdehuollon osalta tuotiin kahdessa tilanteessa esiin ensisuojan tms. selviämisyksikön puute. Vanhustenhuoltoon liittyen mainittiin kaksi puutetta: kriisiavun saannin vaikeus ja päivystyksen kaukainen sijainti. Muita päivystäjien havaitsemia palvelurakenteen ongelmia tai puutteita olivat huolto- ja tapaamisasioiden selvittely (2), hätätilanteisiin liittyvien tavaroiden tarve (1), toisen sosiaalipäivystysalueen päivystäjän hidas tavoittaminen (1), rahattomien avustamistarve (1), pitkä matka tapahtumapaikalle (1), sosiaalipäivystysalueiden keskinäinen työnjako (1), kiireen vuoksi poliisi ei voinut antaa virka-apua (1) sekä ohjeistus romanikerjäläisten kanssa toimimiseen puuttuu (1). Mobile-kuntien takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut vuoden aikana 10 40,6 tunnin välillä. Viime vuonna viikoittainen aktiivityöajan kertymä liikkui 4,5 38 tunnin välillä. Keskimääräinen aktiivityön viikkotuntiaika kasvoi yli seitsemällä tunnilla edellisvuoteen verrattuna ollen 24 h 26 minuuttia. Päivystystilanteiden määrän kasvu näkyykin erittäin selvästi lisääntyneenä aktiivityöaikana, sillä enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa vieneiden tilanteiden osuus (60 %) säilyi samana viime vuoteen verrattuna. Virka-aikaista työaikaa tiedonsiirtoon sitä vaatineista tilanteista kului tyypillisimmin alle 15 minuuttia tapahtumaa kohden ja viittä tapahtumaa lukuun ottamatta tiedotus hoitui alle tunnissa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4,2. Päivystysviikon kokonaiskuormittavuus vaihteli päivystäjien arvioissa 1 10 välillä ollen keskimäärin 6,4. Vuosi sitten päivystystapahtumien kuormittavuus oli keskimäärin 3,7 ja viikon kokonaiskuormittavuus keskimäärin 5,7, joten myös näissä mittareissa on havaittavissa selvää kasvua lisääntyneen työmäärän myötä. Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystyksessä tilastoitiin vuoden 2011 aikana 44 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Päivystystilanteiden määrä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna kahdeksalla tapahtumalla, eli 22 %. Kuukausittain tilanteita on vuoden aikana ollut 1 7, keskimäärin 4 kuukaudessa. Sosiaalipäivystystapahtumien määrä on vaihdellut nollasta kuuteen viikoittain. Vuonna 2010 tapahtumia oli 0 6 viikossa, 0 8 kuukaudessa ja keskimäärin 3 kuukaudessa. Tilastojen perusteella vilkkainta Saarikan sosiaalipäivystyksessä on ollut loppukeväästä ja kesällä.

9 9 (13) Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa (kpl/kk) Saarikan sosiaalipäivystyksessä vain hieman yli 40 % sosiaalipäivystysyhteydenotoista on tapahtunut klo välillä. Viikonloppuun sijoittuneiden tilanteiden osuus oli 75 %. Viime vuoteen verrattuna tapahtumat ovat sijoittuneet harvemmin ilta-aikaan, mutta useammin viikonloppuihin. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 57 % tapahtumista, kuten vuonna Sosiaalipäivystysyhteydenotot tulivat viranomaisilta: suurimmaksi osaksi hätäkeskuksen kautta, josta välitettiin 86 % tapahtumista. Päivystystilanteet ovat liittyneet 85-prosenttisesti Saarikan kuntien asukkaisiin. Saarijärven osuus asiakastilanteista on ollut 45 %, Karstulan 13 %, Kivijärven 13 %, Kyyjärven 9 % ja Kannonkosken 7 %. Taulukkoon 5 on koottu asiakastilanteiden lukumäärät kunnittain 2. Kolmessa kunnassa asiakastilanteiden määrä kasvoi, yhdessä laski ja yhdessä pysyi ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Alueen ulkopuolisten asiakastilanteiden määrä kasvoi myös. Taulukko 5. Asiakkaan kotikunta Saarikan sosiaalipäivystystapahtumissa vuosina ja muutos lukumäärässä ja prosentuaalisesti Muutos Muutos (lkm) % Saarijärvi ,7 % Karstula ,0 % Kannonkoski Kyyjärvi ,0 % Kivijärvi ,0 % Muu kunta ,0 % Yhteensä ,7 % 2 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

10 10 (13) Alle 18-vuotiaiden osuus asiakkaista oli 50 % prosenttia kun vuosi sitten osuus oli 55 %. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu 70 prosentissa tilanteista, kuten viime vuonnakin. Sosiaalipäivystysasiakkaana oli vuoden aikana yhteensä 109 henkilöä. Ensi- tai toissijaisena sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneena syynä Saarikan alueella oli useimmin päihteiden käyttö, joka on ollut taustalla 32 % tilanteissa. Tyypillisinä yhteydenottosyinä ovat olleet myös mielenterveysasiat (25 %) sekä väkivalta tai sen uhka (25 %). Päihteet, mielenterveysasiat ja väkivalta olivat vuoden 2011 aikana useammin päivystysyhteydenoton taustalla kuin vuosi sitten. Saarikan sosiaalipäivystäjät ottavat työssään yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin, omaisiin tai muihin asianosaisiin sekä viranomaisista poliisiin. Lisäksi yhteyttä on otettu eri viranomaistahoihin, kuten hätäkeskukseen, lastensuojeluyksiköihin, terveydenhuoltoon, pelastuslaitokseen, kunnan sosiaalityöhön ja toisen alueen sosiaalipäivystykseen. Päivystäjät ovat vuoden aikana tehneet 15 koti- ja 5 laitoskäyntiä sekä 2 muuta käyntiä, 5 kiireellistä sijoitusta ja järjestäneet tilapäismajoitusta viidessä tilanteessa kuudelle henkilölle. Sosiaalipäivystystilanteista on tehty 15 lastensuojeluilmoitusta ja lähetetty asiakkaan kotikuntaan 11 tiedonsiirtolomaketta. Viisi yhteydenottoa (n. 11 %) ei vaatinut päivystäjältä lainkaan toimenpiteitä tai jatkoyhteydenottoja. Taulukko 6. Saarikan sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet vuosina (lkm) Kiireelliset sijoitukset 4 5 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit Laitoskäynnit 6 5 Muu käynti - 2 Tilapäismajoitukset 4 5 Kuulusteluun osallistuminen - - Lastensuojeluilmoitukset Tiedonsiirtolomakkeet Vuoden aikana Saarikan sosiaalipäivystyksessä raportoitiin kolme uhkatilannetta. Yhdessä tilanteessa koettiin yleistä väkivallan uhkaa, toinen tilanteista liittyi uhkaavasti käyttäytyvään isään ja kolmas pelkoon sijaisäidin vahingoittumisesta. Päivystysaikaisia yhteistyöongelmia koettiin kahdeksassa tilanteessa ja virka-aikaisia kahdessa. Päivystysaikaiset yhteistyön ongelmat liittyivät pääosin tiedonkulun ongelmiin sosiaalipäivystäjän sekä poliisin ja hätäkeskuksen välillä: tieto perheen tilanteesta ja tehtävän hoidon päättymisestä ei kulkenut sosiaalipäivystäjälle saakka. Lisäksi poliisin kanssa oli ollut näkemysero virka-avun tarpeesta. Mielenterveyspalveluissa yhteistyötä oli vaikeuttanut hoitoon pääsyn hankaluus sekä sosiaalipäivystyksen sisäisessä yhteistyössä työparin puuttuminen. Virka-aikaiset yhteistyön ongelmat liittyivät käsityksiin sosiaalipäivystäjän roolista sekä poliisin tavoittamisen vaikeuteen.

11 11 (13) Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita raportoitiin kahdeksassa tilanteessa, joista kaksi liittyi lastensuojeluun, kaksi mielenterveyspalveluihin ja loput neljä muihin. Lastensuojeluun liittyneet palvelurakenteen ongelmat tai puutteet olivat päivystysasiakkaiden kyyditykseen liittyneet käytännöt sekä sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuuden ongelmat. Mielenterveyspalveluissa esiin nostettiin vaikeus saada asiakas psykiatriseen arvioon viikonloppuna, toista tilannetta ei tarkemmin määritelty. Muina puutteina tuotiin esiin nuorten aikuisten palveluiden puute, työparin puute, sosiaalipäivystyksen puuttuminen toiselta alueelta sekä tilanne, jossa taksia ei ollut saatavilla. Päivystysaikaista työaikaa kului Saarikan päivystäjillä enintään tunti 39 % päivystystilanteista. Huomattavan pitkien, yli kolme tuntia päivystysaikaista työtä vaatineiden tapahtumien osuus on ollut jopa 25 %. Tiedonsiirto on puolestaan hoitunut viime vuotta nopeammin, sillä yli 72 prosentissa virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineista tilanteista tiedottaminen hoitui alle 30 minuutissa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus on Saarikassa ollut vuonna 2011 keskimäärin 4,1 asteikolla 1 10, kun se vuonna 2010 oli 4,3. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudulla tilastoitiin vuoden 2011 aikana 44 sosiaalipäivystystapahtumaa, 3 vähemmän kuin vuonna Tilanteiden määrä laski kuudella prosentilla (ks. kuva 5). Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain yhdestä yhdeksään ja viikoittain 0 5 välillä. Syyskuu oli tapahtumarikkain kuukausi Viitaseudun päivystyksessä. Keskimäärin sosiaalipäivystystilanteita seudulla oli neljä kuukaudessa. Vuonna 2010 tilannemäärät vaihtelivat 0 9/kk sekä 0 6/viikko ja keskimäärin tapahtumia oli 4/kk. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla vuosina (kpl/kk) Viitaseudun sosiaalipäivystystilanteista 52 % on tapahtunut klo välillä ja kolme neljästä viikonloppuisin. Iltayhteydenottojen osuus väheni kun taas viikonlopputilanteiden osuus kasvoi vuoteen 2010 verrattuna. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi päivystäjät arvioivat 52 prosenttia tilanteista, kuten vuosi sitten. Yhteydenottajana on ollut seudulle tyypillisesti useimmin hätäkeskus, josta päivystäjälle tuli 80 % päivystystilanteista. Päivystykseen on otettu yhteyttä myös terveydenhuollosta, lastensuojeluyksiköstä ja poliisista. Suoria yhteydenottoja on tullut myös asiakkailta.

12 12 (13) Sosiaalipäivystystilanteet ovat koskeneet noin 80-prosenttisesti Viitaseudun kuntien asukkaita. Asiakastilanteista 50 % on tullut Viitasaarelta. Pihtiputaan osuus oli 25 % ja Kinnulan 6 %. Taulukosta 7 ilmenee, että alueen kunnista ainoastaan pihtiputaalaisilla on ollut enemmän sosiaalipäivystystarvetta kuin vuosi sitten 3. Kinnulassa ja etenkin Viitasaarella sosiaalipäivystystilanteiden määrä on vähentynyt vuoden takaisesta. Päivystysalueen ulkopuolisten asiakastilanteiden määrä on kasvanut. Taulukko 7. Asiakkaan kotikunta Viitaseudun sosiaalipäivystystapahtumissa vuosina ja muutos lukumäärässä ja prosentuaalisesti Muutos Muutos (lkm) % Kinnula % Pihtipudas % Viitasaari % Muu kunta % Yhteensä % Alle 18-vuotiaiden osuus asiakkaista oli 63 %, kun vuosi sitten osuus jäi alle 40 prosenttiin. Sosiaalitoimen asiakkuus oli lähes 60 % asiakkaista kuten vuosi sitten. Päivystysasiakkaita oli yhteensä 109 henkilöä. Tyypillisimmin sosiaalipäivystyksen tarvetta vuoden aikana Viitaseudulla aiheuttivat päihteiden käyttö (taustalla 27 % tilanteista), karkaaminen (18 %) sekä väkivalta tai sen uhka (18 %). Päihteiden käytön vuoksi tulleiden yhteydenottojen määrä ja osuus vähenivät hieman viime vuodesta. Karkaamiset ja väkivaltaan liittyvät tilanteet puolestaan työllistivät alueella huomattavasti vuoden takaista enemmän niin osuudeltaan kuin lukumääräisestikin tarkasteltuna. Päivystäjät ovat ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Lisäksi päivystysaikana on tehty useita yhteydenottoja eri viranomaistahoihin, kuten poliisille, hätäkeskukseen ja alueen sosiaalityöntekijään. Neljä tilannetta ei vaatinut päivystäjältä lainkaan jatkotoimenpiteitä tai - yhteydenottoja päivystysaikana. Taulukkoon 8 on koottu Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemiä toimenpiteitä vuosina 2010 ja Vuoden 2011 aikana päivystyksessä tehtiin yksi kiireellinen sijoitus, 8 koti- ja 2 laitoskäyntiä sekä yksi muuhun kuin edellä mainittuun paikkaan kohdistunut käynti, järjestetty tilapäismajoitusta kolmessa tilanteessa kolmelle asiakkaalle sekä osallistuttu kahteen kuulusteluun. Sosiaalipäivystystilanteiden johdosta on lähetetty 8 lastensuojeluilmoitusta ja tehty 6 tiedonsiirtolomaketta asiakkaan kotikuntaan. Lastensuojeluilmoituksia, kuulusteluja ja muita käyntejä lukuun ottamatta toimenpiteiden määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna 3 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

13 13 (13) Taulukko 8. Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet vuosina (lkm) Kiireelliset sijoitukset 2 1 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit 12 8 Laitoskäynnit 4 2 Muu käynti - 1 Tilapäismajoitukset 6 3 Kuulusteluun osallistuminen - 2 Lastensuojeluilmoitukset 5 8 Tiedonsiirtolomakkeet 14 6 Uhkatilanteita on raportoitu vuoden aikana kolme Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä. Nämä liittyivät aseisiin, päihtyneisiin asiakkaisiin sekä työpariin kohdistuneeseen potkuun. Yhteistyön ongelmia tuotiin esiin kahdessa tilanteessa, joista toinen liittyi päivystysaikaiseen ja toinen virka-aikaiseen yhteistyöhön. Päivystysaikainen yhteistyön ongelmatilanne johtui vartiointiliikkeen ja yrityksen laatimista ohjeistuksista kutsua paikalle sosiaalipäivystäjä poliisin sijaan. Virka-aikana ongelmia tuotti yhteistyökumppanin vastaamattomuus yhteistyöpyyntöön, kun kyse oli vanhuspalveluiden ja sosiaalipäivystyksen työnjakokysymyksistä. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita ilmeni vuoden aikana neljässä tilanteessa. Näistä kaksi liittyi vanhustenhuollon ja sosiaalipäivystyksen työnjaon kysymyksiin. Yhdessä oli kyse tilapäismajoituksen järjestämisen vaikeudesta nuorelle aikuiselle ja yhdessä oli epäselvyyttä päivystyskäytäntöjen kanssa. Päivystystilanteista 68 % vaati päivystäjältä enintään yhden tunnin työaikaa. Pitkäkestoisten, yli kolme tuntia työaikaa vaatineiden tilanteiden osuus oli vain 7 %, kun vuosi takaperin se oli jopa hieman yli 20 %. Kahta tilannetta lukuun ottamatta tiedonsiirtoa vaatineet tilanteet ovat vieneet enintään 30 minuuttia virka-aikaista työaikaa. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus oli 2,9 asteikolla 1 10, jossa 1 on ei lainkaan kuormittava ja 10 erittäin kuormittava. Kuormittavuus on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna, jolloin se oli 4,1.

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 Sosiaalipäivystystilanteiden määrä Keski-Suomessa jatkaa kasvuaan. Jo tässä vaiheessa vuotta päivystystilanteita on ollut 10 % enemmän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 Tammi-maaliskuun 2012 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 384 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011 1 (12) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011 Tammi kesäkuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 708 eri päivystystapahtumaa (ks. kuva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011 RAPORTTEJA 33 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 33 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008 RAPORTTEJA 19 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYS KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008 TUIJA HAUVALA SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 19 Käyntiosoite Matarankatu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010 RAPORTTEJA 29 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 29 Osoite: Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä www.koskeverkko.fi ISBN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009 RAPORTTEJA 27 KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009 SIVI TALVENSOLA Julkaisija Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raportteja 27 Käyntiosoite Matarankatu 4, 1. kerros, Jyväskylä Postiosoite

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 1. Sopimuksen osapuolet Keski-Suomen maakunnan viisitoista (15) Kriisikeskus Mobilen palveluiden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 1 5.6.2017 Tuija Koivisto Yleisesti myöntämisperusteista voi todeta Keski-Suomessa on kaikkiaan 17 ohjekirjaa omaishoidon tuen

Lisätiedot

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.10.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen 26.11.2014 Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä Riitta Pylvänen 26.11.2014 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke selvittää Kunnat päättävät

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Raportti Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksestä

Raportti Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksestä Raportti Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksestä Hannu Hyytinen Sosiaalitaito 2008 SISÄLLYS Johdanto...4 1 Mitä sosiaalipäivystys on?...5 1.1 Sosiaalipäivystystyö...5 1.1.1 Organisointi...5 1.1.2 Asiakastyö

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE 2010-2012 Keksi-Suomen Vammais-Kaste 2011-2012/PL Vaikeavammaisten maakunnallisia tukipalveluja pohtivan työryhmäkehitysvammaisten erityispalvelujen rakenne maakunnassamme

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö osaksi asiakastyötä Cafe Social Eija Hiekka - kommenttipuheenvuoro

Rakenteellinen sosiaalityö osaksi asiakastyötä Cafe Social Eija Hiekka - kommenttipuheenvuoro Rakenteellinen sosiaalityö osaksi asiakastyötä Cafe Social 27.9.2017 Eija Hiekka - kommenttipuheenvuoro SHL 7 Rakenteellinen sosiaalityö 1 mom Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot