Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

2 Kerronta eli narraatio Pragmatiikan piiriin kuuluvaa diskurssia eli kielenkäyttöä Diskurssin lajit: Keskustelu Kuvailu Kerronta Eri diskurssin lajit edellyttävät erilaisia taitoja ja eroavat merkittävästi prosessointivaatimuksiltaan Pyydetäänkö lasta kertomaan, mitä asioiden välillä tapahtuu vai kuvaamaan, mitä lapsi näkee?

3 Kertomus eli narratiivi Mielikuvitukseen tai tosielämän tapahtumiin perustuvan tapahtumasarjan kielellinen kuvaus Kausaliteetti Temporaalisuus ja sitten -ilmiö

4 Kerronnan lajit Skriptit Taustalla tutun tapahtumasarjan skeema eli mentaalinen malli Kerro, mitä uimahallissa yleensä tehdään? Henkilökohtaiset kertomukset Omakohtainen, oikeasti tapahtunut Osana spontaaneja kertomuksia tai tutkimustarkoituksissa houkuteltuja eli elisitoituja Kuvapäiväkirjat

5 Kerronnan lajit Fiktiiviset kertomukset Kuvasarjakerronta tarinan luominen (story generation) ENNI (Edmonton Narrative Norms Instrument) uudelleen kerronta (retelling, recalling) Bus Story Saduttaminen/ sadutus

6 Kerronnan elementit Kerronta on moniulotteinen kielellis-kognitiivinen prosessi, jossa on simultaanisesti käsiteltävä ja ylläpidettävä monenlaista kielellistä informaatiota Sanat Kuulijan huomioiminen Mitä kerron? Lauseet Kohee- sio- keinot

7 Kerronnan elementit Lingvistinen taso (mikrotaso) Produktiivisuus: Ilmaisujen määrä Sanamäärä Eri sanojen määrä Kompleksisuus Lauserakenteet Sanasto Verbit, substantiivit, adjektiivit, suljetun luokan sanat Kieliopillisuus Morfo-syntaktiset virheet

8 Kerronnan elementit Pragmaattinen taso (makrotaso): Merkityssisältö Kontekstin hyödyntäminen ja relevanssi Mielen teorian ymmärtäminen SUURET PROSESSOINTI- VAATIMUKSET VAIKEAA! MISSÄ KERRONNAN PIIRTEESSÄ HAASTEET NÄKYVÄT?

9 Merkityssisältö Kerrontaa ohjaa skemaattinen malli kertomuksen rakenteesta Kuulija voi erottaa intuitiivisesti, mikä on kertomus ja mikä ei ole (Stein & Policastro, 1984) Fiktiivisten kertomusten skeemana kertomuskielioppi, Story Grammar (esim. Stein & Glenn, 1979)

10 Merkityssisältö Sisällön määrää voidaan arvioida myös käyttämällä ns. informaatiopisteitä (esim. Bus Story) Tällöin ei analysoida kertomuksen kognitiivista, hierarkkista rakennemallia vaan tarinaan sisällytetyn relevantin tiedon määrää Tärkeää kuitenkin, että pisteytys on tutkittu, eikä perustu ainoastaan tutkijan subjektiiviseen päätökseen siitä, mikä on oleellista ja mikä ei

11 Kontekstin hyödyntäminen Kontekstuaalinen tieto = tilanteessa ilmenevä ja muodostuva tieto, jota käytetään ilmausten tulkinnassa (ks. Loukusa, Paavola & Leiwo, 2011) Anteeksi on maailman vaikein sana Lingvistinen konteksti Esimerkiksi pronominaaliset viittaussuhteet: Poika oli puistossa ja se sai ilmapallon. Se juoksi ja se karkas. Kognitiivis-sosiaalinen konteksti Yleistietämys: Kerro, mitä McDonaldsilla yleensä tehdään?

12 Kontekstin hyödyntäminen Kulttuuriset erot Maahanmuuttajataustaiset lapset

13 Kontekstin hyödyntäminen Tietämys sosiaalisesta maailmasta Voiko kaikissa tilanteissa kertoa samalla tavalla ja samanlaista kertomusta? Tietämys ja oletukset kuulijasta Onko kuulijalla taustatietoa tästä asiasta? Kuinka tarkkaan täytyy pohjustaa vai voiko mennä suoraan asiaan?

14 Relevanssi Kommunikaatiota ohjaa pyrkimys suuntautua relevanttiin (Sperber & Wilson, 1995) Kyky erotella intuitiivisesti epäoleellinen oleellisesta Gricen (1975) keskustelun maksiimit 1. Määrän periaate (Maxim of quantity) Make your contribution as informative as required 2. Laadun periaate (Maxim of quality) Puhu totta Älä puhu sellaista, mille ei ole perusteita 3. Relevanssin periaate (Maxim of relevance) Pysy asiassa 4. Tavan periaate (Maxim of manner) Ole selkeä Vältä moniselitteisyyksiä Ole järjestelmällinen

15 Relevanssi kerronnassa Keskittyykö kertomus oleelliseen? Onko kertomuksessa tarpeeksi tietoa? Onko kertomuksessa liikaa tietoa/ yksityiskohtia? Onko kertomus looginen ja helposti seurattava vai poukkoileva?

16 Mielen teoria Kyky tulkita toisten ja omaa mieltä Baron-Cohen (2000): taito tunnistaa toisten uskomuksia, aikomuksia ja tuntemuksia sekä taito ymmärtää, että ne voivat olla erilaisia eri ihmisten kesken Minun kokemukseni ja ajatukseni eivät ole välttämättä samanlaisia kuin toisten Liittyy vahvasti pragmaattiseen kykyyn (----) käyttää kieltä sosiaalisesti sopivalla tavalla erilaisissa kommunikointitilanteissa (Loukusa, Kunnari & Vedenkannas, 2011)

17 Mielen teoria kerronnassa Kyky ymmärtää, mitä kuulija tästä aiheesta tietää Kyky kertoa siten, että kuulijan kannalta oleellinen tieto tulee kerrotuksi Kyky ymmärtää, että kuulija ei välttämättä ole kiinnostunut samoista aihepiireistä kuin kertoja Sosiaaliset tarinat (Carol Grey) Eri näkökulmia tilanteeseen

18 Mielen teoria kerronnassa Kuvasarjakerronnan kohdalla kyky ymmärtää hahmojen aikomuksia, uskomuksia ja tuntemuksia Kyky käyttää mielen sisäisiä ilmauksia (mental state language): aikoa, uskoa, luulla, harmittaa, innoissaan Huom! Tyypillisesti kehittyneetkin lapset käyttävät melko vähän Stimuloiko kerrontatehtävä tuottamaan näitä?

19 Kerronnan arviointimenetelmiä Huonot uutiset Suomalaista, tarkoin tutkittua menetelmää ei ole Menetelmän luominen haastavaa, koska luonnollinen hajonta suurta -> viitearvot? (Nepsy II) Hyvät uutiset Jotain voi kuitenkin käyttää laadullisena työkaluja Joitain menetelmiä on ehkä tulossa

20 Henkilökohtaiset kertomukset Narrative assessment profile, NAP (McCabe & Bliss 2003) Teeman säilyttäminen Tapahtumien sarjoittaminen Ymmärrettävyys Viittaukset Koheesio Sujuvuus Miten ilmaukset suhteutuvat teemaan? Hyppeleekö aiheesta toiseen? Onko irrelevanttia sisältöä? Esitetäänkö asia loogisesti ja kronologisesti? Onko kertomus koherentti? Kuulijan tietopohjan arviointi? Ovatko ymmärrettävissä? Käyttääkö konjunktioita tai muita sanoja/ fraaseja linkittämään ilmauksia? Sisältääkö kertomuksen rakennetta häiritseviä toistoja, sanahakuja, korjauksia tai vääriä aloituksia?

21 Uudelleen kerronta Bus Story Test, Renfrew (1997), alkuperäinen versio jo vuodelta 1969 Suomalaista normitusta ei ole tarkasti tutkittu Viitearvoja 4 8-vuotiaille Lahtisen (1997) pro gradu -työssä

22 Uudelleen kerronta Lapselle annetaan tarkka tarinan malli eli skeema (priming) Sen vuoksi on helpompaa kuin tarinan luominen, jossa malli pitää rakentaa itse Muistin osuus? Pelkkä muistitaso ei selitä, vaan tärkeäksi havaittu juuri kyky luoda mentaalinen malli (Norbury & Bishop, 2002) Teoreettisesti ei ole pelkkää yksityiskohtien muistamista. Tämä tulisi huomioida myös pisteytyksessä. Mikä on oleellista ja tärkeää muistaa? Kertojan motivaatio? Labov (1977): Tavanomaista ja kaikille tuttua tarinaa ei ole mielekästä kertoa Etuja: Tarkka malli mihin verrataan Tarinaan voidaan sisällyttää vaativiakin lauserakenteita ym. Prosessointikapasiteetin tutkiminen (ks. Colozzo ym., 2011)

23 Tarinan luominen Vastuu tarinan mentaalisen (ja lingvistisen) mallin luomisesta lapselle itsellään Vaikeampaa kuin uudelleen kerronta

24 Tarinan luominen Sammakkotarinat, erityisesti Frog, where are you? Ei ole kerronnan arviointimenetelmä, vaan 1969 vuodelta peräisin oleva Mercer Mayerin tekstitön satukirja On käytetty laajasti Suomalaista pisteytysmallia Suvanto (2012) Rinta-Homi & Peltonen (2011) Tampereen yliopiston pro graduja

25 Tarinan luominen Edmonton Narrative Norms Instrument: ENNI (Schneider ym., 2005) vuotiaille (ei suomalaisia normeja)

26 Kiinnitä huomiota, jos niukasti tai ei lainkaan subjekteja ei konjunktioita tai konnektiiveja ja sitten ilmiö verbipainotteinen sanasto niukka asiasisältö irrelevanttia tietoa paljon toistoa ja kyselyä vaikeus pysyä asiassa ja keskittyä oleelliseen Alle kouluikäisillä heikko viittaussuhteiden koheesio on normaalia! Todennäköisesti myös vähäinen mentaalisen sanaston käyttö

27 Miksi kerrontaa pitäisi arvioida? Kielen kehityksen osa-alue Yhteys myöhempään kielen kehitykseen (Stothard ym. 1998, ks. myös Bishop & Edmundson1987, Pankratz ym. 2007) Oppimisen väline Yhteys myöhempiin oppimistaitoihin (Botting ym. 2001, Catts ym. 1999, Griffin ym. 2004, O Neill ym. 2004, Reese ym. 2010, Wellman ym. 2011, Westerveld ym. 2007) Laaja näyte lapsen kielellisistä taidoista Sanavarastotestit, Fonologiatesti? Action picture tyyppiset? Spontaanipuhenäyte? Arvioinnin tarkoituksena on Tunnistaa heikkoudet Tunnistaa vahvuudet kuntoutuksen suunnittelu ja kehityksen seuranta

28 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Hajonta suurta Kvantitatiivisesti poikkeavien piirteiden löytäminen on haastavaa Ikätasoon suhteutetun arvioinnin kanssa tulee olla varovainen Kerronnan arviointi antaa paljon laadullista tietoa, mikä on tärkeää mm. kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa Kerrontatehtävä on nopea ja helppo toteuttaa, mutta analysointi vaatii huolellista työtä Lingvistisen tason muuttujiin vaikuttaa se, miten tarina on pilkottu Kerronnan muuttujia tulisi tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi pitkä tarina tai monipuolinen sanasto ei ole tae koherentista kertomuksesta.

29 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Kuvasarjakerronta on keinotekoista siinä mielessä, ettei se vastaa välttämättä lapsen spontaanin kerronnan taitoja. Muista haastatella vanhempia! Mikä on kertojan motivaatio? Tarinan tulisi olla kertomisen arvoinen Kerronnan elisitointimenetelmä vaikuttaa aina tuotokseen Eri arviointimenetelmät voivat antaa erilaista tietoa Arvioi monipuolisesti eri keinoja käyttäen

30 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Myös leikkitaidot kertovat paljon kerronnasta Koska suomenkielistä hyvin tutkittua ja normitettua kerrontatestiä ei ole, on syytä olla varsin varovainen johtopäätösten tekemisessä, jos käyttää muista kielistä sovellettuja menetelmiä suomen kieleen ja kulttuuriin Arvioinnissa (ja päätelmien teossa) on oltava varovainen ja ymmärrettävä menetelmien rajoitukset

31 Lähdekirjallisuus Pyydä tarvittaessa Leenalta ilosana.fi Ks. myös väitöskirja