Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto"

Transkriptio

1 Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

2 Kerronta eli narraatio Pragmatiikan piiriin kuuluvaa diskurssia eli kielenkäyttöä Diskurssin lajit: Keskustelu Kuvailu Kerronta Eri diskurssin lajit edellyttävät erilaisia taitoja ja eroavat merkittävästi prosessointivaatimuksiltaan Pyydetäänkö lasta kertomaan, mitä asioiden välillä tapahtuu vai kuvaamaan, mitä lapsi näkee?

3 Kertomus eli narratiivi Mielikuvitukseen tai tosielämän tapahtumiin perustuvan tapahtumasarjan kielellinen kuvaus Kausaliteetti Temporaalisuus ja sitten -ilmiö

4 Kerronnan lajit Skriptit Taustalla tutun tapahtumasarjan skeema eli mentaalinen malli Kerro, mitä uimahallissa yleensä tehdään? Henkilökohtaiset kertomukset Omakohtainen, oikeasti tapahtunut Osana spontaaneja kertomuksia tai tutkimustarkoituksissa houkuteltuja eli elisitoituja Kuvapäiväkirjat

5 Kerronnan lajit Fiktiiviset kertomukset Kuvasarjakerronta tarinan luominen (story generation) ENNI (Edmonton Narrative Norms Instrument) uudelleen kerronta (retelling, recalling) Bus Story Saduttaminen/ sadutus

6 Kerronnan elementit Kerronta on moniulotteinen kielellis-kognitiivinen prosessi, jossa on simultaanisesti käsiteltävä ja ylläpidettävä monenlaista kielellistä informaatiota Sanat Kuulijan huomioiminen Mitä kerron? Lauseet Kohee- sio- keinot

7 Kerronnan elementit Lingvistinen taso (mikrotaso) Produktiivisuus: Ilmaisujen määrä Sanamäärä Eri sanojen määrä Kompleksisuus Lauserakenteet Sanasto Verbit, substantiivit, adjektiivit, suljetun luokan sanat Kieliopillisuus Morfo-syntaktiset virheet

8 Kerronnan elementit Pragmaattinen taso (makrotaso): Merkityssisältö Kontekstin hyödyntäminen ja relevanssi Mielen teorian ymmärtäminen SUURET PROSESSOINTI- VAATIMUKSET VAIKEAA! MISSÄ KERRONNAN PIIRTEESSÄ HAASTEET NÄKYVÄT?

9 Merkityssisältö Kerrontaa ohjaa skemaattinen malli kertomuksen rakenteesta Kuulija voi erottaa intuitiivisesti, mikä on kertomus ja mikä ei ole (Stein & Policastro, 1984) Fiktiivisten kertomusten skeemana kertomuskielioppi, Story Grammar (esim. Stein & Glenn, 1979)

10 Merkityssisältö Sisällön määrää voidaan arvioida myös käyttämällä ns. informaatiopisteitä (esim. Bus Story) Tällöin ei analysoida kertomuksen kognitiivista, hierarkkista rakennemallia vaan tarinaan sisällytetyn relevantin tiedon määrää Tärkeää kuitenkin, että pisteytys on tutkittu, eikä perustu ainoastaan tutkijan subjektiiviseen päätökseen siitä, mikä on oleellista ja mikä ei

11 Kontekstin hyödyntäminen Kontekstuaalinen tieto = tilanteessa ilmenevä ja muodostuva tieto, jota käytetään ilmausten tulkinnassa (ks. Loukusa, Paavola & Leiwo, 2011) Anteeksi on maailman vaikein sana Lingvistinen konteksti Esimerkiksi pronominaaliset viittaussuhteet: Poika oli puistossa ja se sai ilmapallon. Se juoksi ja se karkas. Kognitiivis-sosiaalinen konteksti Yleistietämys: Kerro, mitä McDonaldsilla yleensä tehdään?

12 Kontekstin hyödyntäminen Kulttuuriset erot Maahanmuuttajataustaiset lapset

13 Kontekstin hyödyntäminen Tietämys sosiaalisesta maailmasta Voiko kaikissa tilanteissa kertoa samalla tavalla ja samanlaista kertomusta? Tietämys ja oletukset kuulijasta Onko kuulijalla taustatietoa tästä asiasta? Kuinka tarkkaan täytyy pohjustaa vai voiko mennä suoraan asiaan?

14 Relevanssi Kommunikaatiota ohjaa pyrkimys suuntautua relevanttiin (Sperber & Wilson, 1995) Kyky erotella intuitiivisesti epäoleellinen oleellisesta Gricen (1975) keskustelun maksiimit 1. Määrän periaate (Maxim of quantity) Make your contribution as informative as required 2. Laadun periaate (Maxim of quality) Puhu totta Älä puhu sellaista, mille ei ole perusteita 3. Relevanssin periaate (Maxim of relevance) Pysy asiassa 4. Tavan periaate (Maxim of manner) Ole selkeä Vältä moniselitteisyyksiä Ole järjestelmällinen

15 Relevanssi kerronnassa Keskittyykö kertomus oleelliseen? Onko kertomuksessa tarpeeksi tietoa? Onko kertomuksessa liikaa tietoa/ yksityiskohtia? Onko kertomus looginen ja helposti seurattava vai poukkoileva?

16 Mielen teoria Kyky tulkita toisten ja omaa mieltä Baron-Cohen (2000): taito tunnistaa toisten uskomuksia, aikomuksia ja tuntemuksia sekä taito ymmärtää, että ne voivat olla erilaisia eri ihmisten kesken Minun kokemukseni ja ajatukseni eivät ole välttämättä samanlaisia kuin toisten Liittyy vahvasti pragmaattiseen kykyyn (----) käyttää kieltä sosiaalisesti sopivalla tavalla erilaisissa kommunikointitilanteissa (Loukusa, Kunnari & Vedenkannas, 2011)

17 Mielen teoria kerronnassa Kyky ymmärtää, mitä kuulija tästä aiheesta tietää Kyky kertoa siten, että kuulijan kannalta oleellinen tieto tulee kerrotuksi Kyky ymmärtää, että kuulija ei välttämättä ole kiinnostunut samoista aihepiireistä kuin kertoja Sosiaaliset tarinat (Carol Grey) Eri näkökulmia tilanteeseen

18 Mielen teoria kerronnassa Kuvasarjakerronnan kohdalla kyky ymmärtää hahmojen aikomuksia, uskomuksia ja tuntemuksia Kyky käyttää mielen sisäisiä ilmauksia (mental state language): aikoa, uskoa, luulla, harmittaa, innoissaan Huom! Tyypillisesti kehittyneetkin lapset käyttävät melko vähän Stimuloiko kerrontatehtävä tuottamaan näitä?

19 Kerronnan arviointimenetelmiä Huonot uutiset Suomalaista, tarkoin tutkittua menetelmää ei ole Menetelmän luominen haastavaa, koska luonnollinen hajonta suurta -> viitearvot? (Nepsy II) Hyvät uutiset Jotain voi kuitenkin käyttää laadullisena työkaluja Joitain menetelmiä on ehkä tulossa

20 Henkilökohtaiset kertomukset Narrative assessment profile, NAP (McCabe & Bliss 2003) Teeman säilyttäminen Tapahtumien sarjoittaminen Ymmärrettävyys Viittaukset Koheesio Sujuvuus Miten ilmaukset suhteutuvat teemaan? Hyppeleekö aiheesta toiseen? Onko irrelevanttia sisältöä? Esitetäänkö asia loogisesti ja kronologisesti? Onko kertomus koherentti? Kuulijan tietopohjan arviointi? Ovatko ymmärrettävissä? Käyttääkö konjunktioita tai muita sanoja/ fraaseja linkittämään ilmauksia? Sisältääkö kertomuksen rakennetta häiritseviä toistoja, sanahakuja, korjauksia tai vääriä aloituksia?

21 Uudelleen kerronta Bus Story Test, Renfrew (1997), alkuperäinen versio jo vuodelta 1969 Suomalaista normitusta ei ole tarkasti tutkittu Viitearvoja 4 8-vuotiaille Lahtisen (1997) pro gradu -työssä

22 Uudelleen kerronta Lapselle annetaan tarkka tarinan malli eli skeema (priming) Sen vuoksi on helpompaa kuin tarinan luominen, jossa malli pitää rakentaa itse Muistin osuus? Pelkkä muistitaso ei selitä, vaan tärkeäksi havaittu juuri kyky luoda mentaalinen malli (Norbury & Bishop, 2002) Teoreettisesti ei ole pelkkää yksityiskohtien muistamista. Tämä tulisi huomioida myös pisteytyksessä. Mikä on oleellista ja tärkeää muistaa? Kertojan motivaatio? Labov (1977): Tavanomaista ja kaikille tuttua tarinaa ei ole mielekästä kertoa Etuja: Tarkka malli mihin verrataan Tarinaan voidaan sisällyttää vaativiakin lauserakenteita ym. Prosessointikapasiteetin tutkiminen (ks. Colozzo ym., 2011)

23 Tarinan luominen Vastuu tarinan mentaalisen (ja lingvistisen) mallin luomisesta lapselle itsellään Vaikeampaa kuin uudelleen kerronta

24 Tarinan luominen Sammakkotarinat, erityisesti Frog, where are you? Ei ole kerronnan arviointimenetelmä, vaan 1969 vuodelta peräisin oleva Mercer Mayerin tekstitön satukirja On käytetty laajasti Suomalaista pisteytysmallia Suvanto (2012) Rinta-Homi & Peltonen (2011) Tampereen yliopiston pro graduja

25 Tarinan luominen Edmonton Narrative Norms Instrument: ENNI (Schneider ym., 2005) 4 9 vuotiaille (ei suomalaisia normeja)

26 Kiinnitä huomiota, jos niukasti tai ei lainkaan subjekteja ei konjunktioita tai konnektiiveja ja sitten ilmiö verbipainotteinen sanasto niukka asiasisältö irrelevanttia tietoa paljon toistoa ja kyselyä vaikeus pysyä asiassa ja keskittyä oleelliseen Alle kouluikäisillä heikko viittaussuhteiden koheesio on normaalia! Todennäköisesti myös vähäinen mentaalisen sanaston käyttö

27 Miksi kerrontaa pitäisi arvioida? Kielen kehityksen osa-alue Yhteys myöhempään kielen kehitykseen (Stothard ym. 1998, ks. myös Bishop & Edmundson1987, Pankratz ym. 2007) Oppimisen väline Yhteys myöhempiin oppimistaitoihin (Botting ym. 2001, Catts ym. 1999, Griffin ym. 2004, O Neill ym. 2004, Reese ym. 2010, Wellman ym. 2011, Westerveld ym. 2007) Laaja näyte lapsen kielellisistä taidoista Sanavarastotestit, Fonologiatesti? Action picture tyyppiset? Spontaanipuhenäyte? Arvioinnin tarkoituksena on Tunnistaa heikkoudet Tunnistaa vahvuudet kuntoutuksen suunnittelu ja kehityksen seuranta

28 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Hajonta suurta Kvantitatiivisesti poikkeavien piirteiden löytäminen on haastavaa Ikätasoon suhteutetun arvioinnin kanssa tulee olla varovainen Kerronnan arviointi antaa paljon laadullista tietoa, mikä on tärkeää mm. kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa Kerrontatehtävä on nopea ja helppo toteuttaa, mutta analysointi vaatii huolellista työtä Lingvistisen tason muuttujiin vaikuttaa se, miten tarina on pilkottu Kerronnan muuttujia tulisi tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi pitkä tarina tai monipuolinen sanasto ei ole tae koherentista kertomuksesta.

29 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Kuvasarjakerronta on keinotekoista siinä mielessä, ettei se vastaa välttämättä lapsen spontaanin kerronnan taitoja. Muista haastatella vanhempia! Mikä on kertojan motivaatio? Tarinan tulisi olla kertomisen arvoinen Kerronnan elisitointimenetelmä vaikuttaa aina tuotokseen Eri arviointimenetelmät voivat antaa erilaista tietoa Arvioi monipuolisesti eri keinoja käyttäen

30 Kriittinen sana kerronnan arvioinnista Myös leikkitaidot kertovat paljon kerronnasta Koska suomenkielistä hyvin tutkittua ja normitettua kerrontatestiä ei ole, on syytä olla varsin varovainen johtopäätösten tekemisessä, jos käyttää muista kielistä sovellettuja menetelmiä suomen kieleen ja kulttuuriin Arvioinnissa (ja päätelmien teossa) on oltava varovainen ja ymmärrettävä menetelmien rajoitukset

31 Lähdekirjallisuus Pyydä tarvittaessa Leenalta ilosana.fi Ks. myös väitöskirja

LASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN

LASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN Puhe ja kieli, 29:3, 103 120 (2009) 103 LASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN Leena Mäkinen, Oulun yliopisto Sari Kunnari, Oulun yliopisto Kerronnalla eli narraatiolla tarkoitetaan reaalimaailmaan tai mielikuvitukseen

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT

KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT Milla Bucht Pro gradu -tutkielma Elokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Tiivistelmä Tämän pro gradu

Lisätiedot

PRAGMAATTISET TAIDOT KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA, JOILLA ON AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ

PRAGMAATTISET TAIDOT KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA, JOILLA ON AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ PRAGMAATTISET TAIDOT KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA, JOILLA ON AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ Krista Nissilä Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Krista

Lisätiedot

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA Annamaria Mäntylä Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

KIELIHÄIRIÖISTEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT. MONITAPAUSTUTKIMUS

KIELIHÄIRIÖISTEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT. MONITAPAUSTUTKIMUS KIELIHÄIRIÖISTEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT. MONITAPAUSTUTKIMUS Elina Rinta-Homi Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Lokakuu 2012 TAMPEREEN

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

VIISI- JA KUUSIVUOTIAIDEN KAKSIKIELISTEN LASTEN KERRONTATAIDOT

VIISI- JA KUUSIVUOTIAIDEN KAKSIKIELISTEN LASTEN KERRONTATAIDOT VIISI- JA KUUSIVUOTIAIDEN KAKSIKIELISTEN LASTEN KERRONTATAIDOT Riikka Lankila Pro gradu tutkielma Maaliskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Tiivistelmä Tämän pro gradu tutkielman

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

MITÄ PRAGMATIIKKA ON?

MITÄ PRAGMATIIKKA ON? PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Narratiivinen tutkimus

Narratiivinen tutkimus Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko. Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot

Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko. Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot Hanna Mertanen Minna Vaarma Logopedian Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta-

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

KAKSIKIELISTEN 7 9-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT

KAKSIKIELISTEN 7 9-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KAKSIKIELISTEN 7 9-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT Eija-Sinikka Leinonen Logopedian pro gradu -tutkielma Tammikuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Eija-Sinikka Leinonen TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011 Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Ennenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja. koherenssi 5 6 vuoden iässä

Ennenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja. koherenssi 5 6 vuoden iässä Ennenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja koherenssi 5 6 vuoden iässä Rosa Koskinen Logopedian pro gradu tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Syyskuu 2012

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Afaattisten puhujien kielellisiä valintoja sarjakuvatehtävässä

Afaattisten puhujien kielellisiä valintoja sarjakuvatehtävässä lektiot Afaattisten puhujien kielellisiä valintoja sarjakuvatehtävässä ANNA-MAIJA KORPIJAAKKO-HUUHKA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 28. marraskuuta 2003 Kielellinen vuorovaikutus on ihmisen

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE

KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE Anna Kiviniemi-Pulli Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

MONITAPAUSTUTKIMUS KOMMUNIKOINTI- KANSIOLLA ILMAISEVIEN LASTEN KERRONNAN PIIRTEISTÄ

MONITAPAUSTUTKIMUS KOMMUNIKOINTI- KANSIOLLA ILMAISEVIEN LASTEN KERRONNAN PIIRTEISTÄ MONITAPAUSTUTKIMUS KOMMUNIKOINTI- KANSIOLLA ILMAISEVIEN LASTEN KERRONNAN PIIRTEISTÄ Enni Kattelus Logopedian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Maaliskuu 2015 Ohjaaja:

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

KERRONTATAIDOT KUULOVIKAISILLA 7 9-VUOTIAILLA LAPSILLA

KERRONTATAIDOT KUULOVIKAISILLA 7 9-VUOTIAILLA LAPSILLA KERRONTATAIDOT KUULOVIKAISILLA 7 9-VUOTIAILLA LAPSILLA Heini Mäntykenttä Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Heini Mäntykenttä TIIVISTELMÄ Pro gradu -tutkielma,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN MIKKO SYRJÄNEN FORS-ILTAPÄIVÄ 2012 1 / 1 Wärtsilä 3 July 2009 Alku operaatiotutkijana Systeemianalyysin laboratorio, DI 1999 Johdatus

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KERTOMUKSEN EPISODIRAKENNE ARVIOINNIN JA KUNTOUTUKSEN KOHTEENA kokemuksia kielihäiriöisten lasten kerronnan kehittämisestä

KERTOMUKSEN EPISODIRAKENNE ARVIOINNIN JA KUNTOUTUKSEN KOHTEENA kokemuksia kielihäiriöisten lasten kerronnan kehittämisestä KERTOMUKSEN EPISODIRAKENNE ARVIOINNIN JA KUNTOUTUKSEN KOHTEENA kokemuksia kielihäiriöisten lasten kerronnan kehittämisestä Anne Suvanto, FT, puheterapeutti, tmi Sana-Avain, Oulu Väitöskirja Lapsi tarinaa

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot