Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Transkriptio

1 Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto 2012) Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011 Esityksen rakenne Termien määrittelyä Tyypillisiä piirteitä kielten kehityksessä Milloin syytä huoleen (häiriöpiirteet)? Arviointi Kuntoutus Yleisimpiä termejä Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym Enemmistö Vähemmistö Vieraskielinen Kaksi- tai monikielinen Simultaanimonikielisyys Peräkkäinen monikielisyys (sequential/successive/consecutive) Toisen kielen (L2) oppija Varhain peräkkäisesti kaksikielinen simultaani L2-omaksuja Kieliä puhutaan laajasti, korkea status L1 laajalti puhuttu, korkea status koulutus L2: lla, voi olla enemmistö- tai vähemmistökieli Yksi tai molemmat kielet vähemmän käytettyjä yhteisössä, ei korkea status L1 ei laajasti puhuttu, ei korkea status Koulutus L2:lla, yhteisön enemmistökieli

2 Monikielisyys ja kielellinen (erityis)vaikeus erotusdiagnostiikan haasteet Miten kielet kehittyvät TYYPILLISESTI rinnakkain? Milloin kehitys on poikkeavaa (vrt. erilainen ja poikkeava)? -> yli- ja alidiagnosointi vaarana Lähtökohta se, että lapsi voi varastoida, erotella ja omaksua useampaa kieltä -> ei mentaalista ylikuormitusta Monikielisyydestä on monia hyötyjä (kognitiivinen, kulttuurinen, kommunikatiivinen) Paljolti samanlaisia piirteitä kuin simultaanissa Tietty kulku/vaiheet L2:n omaksumisessa -> Tabors: 4 vaihetta -> Cummins: pintakieli -> akateeminen Ensimmäisen vuoden jälkeen ns. välikieli GAP-sanojen (general all purpose) käyttö yleistä Välikieli voi heijastella L1:stä (siirtovaikutus) Monet L1:n taidot voidaan hyödyntää L2:seen (common underlying proficiency) FONOLOGIA - L1:n vaikutus voi olla vahva -> puhtaimpia äänteet, jotka molemmissa kielissä - aksentti saattaa jäädä MORFOSYNTAKSI - oppimisprosessi helpommista morfeemeista vaikeampiin kuten L1:ssä - kehitys noudattelee nuorempien yksikielisten kaavaa - omissiot tyypillisiä (esim. aikamuotoa kuvaava pääte) - saattaa olla saman tyyppisiä virheitä kuin yksikielisillä SLI-lapsilla - myös joitain eroja L1:n ja L2:n kehityksessä (mm. ilmauksen keskipituus saavutetaan vanhempana L2:lla hieman nopeammin) vuotta helpompien morfeemien oppimiseen vuotta vaikeampiin muotoihin SANASTO - vaiheittainen prosessi - vaikea alue arvioida ja etenkin tehdä johtopäätöksiä - usein alkuun epätarkkoja verbejä, epämääräisen pronominin käyttöä - joillain yksilöillä L2:n sanaston kasvu on L1:sen sanaston kasvua paljon nopeampaa - ei oletettavaa, että alkuvuosina saavutetaan yksikielisten sanastoa - sanaston lisääminen tärkeää, koska merkityksellistä erityisesti luetun ymmärtämisessä

3 Tyypillisiä monikielisen kehityksen piirteitä Yksilöllisyys L2:n omaksumisessa - vaikuttaa enemmän kuin yksikielisillä 1. Motivaatio 2. Persoona 3. Sosiaalinen vuorovaikutus 4. Kielikyvykkyys (aptitude) 5. Altistusikä 6. L1:n rakenne 7. L2:n altistuksen määrä ja laatu 8. Vanhempien sosioekonominen status (ehkä enemmänkin koulutus) Kielellinen vaikeus monikielisellä Usein epätarkkuutta verbimorfologiassa, mutta ei sen enempää kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (myöhään omaksuttavat muodot näilläkin vaikeita) Lausepituus lyhyempi SLI-lapsilla (sama ilmiö yksi- ja kaksikielisillä) Myös muissa suhteissa kehitys samankaltaista kuin yksikielisillä SLI-lapsilla ja toisaalta tyypillisesti kehittyvillä kaksikielisillä - osaavat sovittaa kielen kuulijan mukaan - mahdollista, että 5-vuotiaana jo sama taitotaso kuin yksikielisillä SLIlapsilla - koodinvaihto saman kaltaista kuin tyypillisesti kehittyvillä - SLI-lasten ei ole vaikeampi säilyttää L1 kuin tyypillisesti kehittyvillä Kielellinen vaikeus monikielisellä Ovatko kaksikieliset SLI-lapset erityisen huonossa asemassa kahden kielen takia? Ei juurikaan näyttöä, että olisi ekstrarasite Sen sijaan, että omaksutaan yhtä kieltä hitaammin, omaksutaan kahta kieltä hitaammin Ristiriitaisia tuloksia erityisesti vähemmistökielen edustajilta (kielihäiriöinen, jolla L1 vähemmistökieli ja omaksuu L2:sta) Vaikeusasteeltaan hankalampia? -> jonkin verran tästä näyttöä Syyt ehkä sosiaalisia enemmän kuin kielellisiä? (Salameh) Suomenkielisten ja vieraskielisten osuus 3-6- vuotiaista pk-seudulla ja os. 22:lla (dg:n saaneet) 2011 Monikielinen lapsi tutkimuksissa os. 22:lla LAPSEN PROFIILI (Vuonna 2011 os. 22:lla SLI-dg:n saaneet monikieliset lapset, 1-11/2011 tutkitut)

4 Huolestuttavat piirteet pähkinänkuoressa Äidinkieli kehittynyt hitaasti Ymmärtämisessä pitkään vaikeutta L2:lla Verbitaivutusten ongelmaa molemmissa kielissä Helpompia rakenteita pidempään kuin tyypillisesti kehittyvillä Virheet epäloogisempia (ei ehkä havaittavissa sääntöjen omaksumista) Olemassa olevan tiedon pohjalta suosituksia (ASHA, IALP, CASLPA) Yleistä: - arvioinnin etenkin koulussa pitäisi siirtyä normireferenssistä kriteerireferenssiin -> ei verrata toiseen lapseen vaan kuvataan lapsen vahvuudet ja vaikeudet -> pohja interventiolle - European council, The common European Framework > kielen käyttö ja kommunikaatiotarkoitukset Yleistä: Huomioitava, että lapset luovat uutta identiteettiä Arvioinnissa oltava kulttuurisensitiiviset menetelmät ja haastattelutekniikat Huomioitava myös ajatukset sairauteen tai vammaisuuteen liittyen Yleistiedosta hyötyä Yksilöllisyys profiilissa huomioitava Tietoa monesta lähteestä suoraan ja epäsuorasti (vanhemmat, opettaja) Pyritään selvittämään kaikkien käytössä olevien kielten tasoa ja näihin vaikuttavia asioita (mm. altistuksen määrä ja laatu) Johtopäätökset parhaiten vahvimmasta kielestä (mutta muistettava mahdollinen L1:n näivettyminen) L2 arvioitaessa huomioitava altistuksen alku, säännöllisyys ja laatu Huomioitava, että profiiliin vaikuttaa arviointitehtävän kielispesifiys vs. yleisyys ja se, mitataanko passiivista vai aktiivista kielitaitoa Haastattelemalla tietoa L1:n varhaiskehityksestä, nykytilasta ja kieliympäristöstä (L1: mahdollinen näivettyminen) L1:n tutkiminen hyvin perehdytetyn tulkin avulla L2:n tutkiminen

5 Nykytutkimus pyrkii selvittämään, mitä yhteisiä kielestä riippumattomia piirteitä yksi- ja kaksikielisillä SLI-lapsilla + miten saadaan parhaiten selville Kehitetty myös arviointia, jossa tarkastellaan suoriutumista kaikilla kielillä yhteensä -> parempi erottelutarkkuus Dynaaminen arviointi (uuden asian omaksumisnopeus/vaste annettuun ohjaukseen) Yhteenveto: - parasta olisi käyttää ryhmälle sopivia (kaksikielisiä) normitettuja testejä - yksikieliset testit molemmissa kielissä ja soveltava pisteytys (kuka tutkii???) - testit käännöksinä tulkin avulla -> suhtauduttava suuntaa-antavasti - informaali testaus (spontaanit puhenäytteet, tulkki apuna) - Vanhempien haastattelu!!! - painotettava yleisiä testejä kielispesifien sijaan - pitäisi saada kaksikielinen normitus olemassa oleville testeille -> HelSLI-projekti pyrkii tähän päiväkeskuksessa ÄIDINKIELEN TUTKIMINEN Suuntaa-antava tutkimus (ymmärtäminen, sanasto, lauseenmuodostus/kerronta, fonologia) Ei uusita tutkimuksia, mikäli tuoreet tiedot puheterapeutin L1- tutkimuksesta Ei välttämättä toteuteta suoraa tutkimusta, jos lapsi omaksunut > 2 v suomea (mahdollinen äidinkielen näivettyminen -> ei välttämättä vahvempi kieli) Diagnoosin kannalta yleensä erityisen tärkeä, jos L2:n taso ja äidinkielen taso vanhempien kuvaamana hyvin ristiriitaiset päiväkeskuksessa SUOMEN KIELEN TUTKIMINEN suomen kielen tutkiminen, mikäli järkevää (riittävän pitkään suomenkielisessä ympäristössä säännöllisesti) Voidaan kokeilla dynaamista arviota (suomen kielen omaksuminen) MONIKIELISTEN ARVIOINTITAPA POHDITAAN SIIS YKSILÖLLISESTI, MUTTA POHJAUTUEN TIETOON JA SUOSITUKSIIN päiväkeskuksessa MUUT TUTKIMUKSET päiväkeskuksessa SUUNNITELMAT Neuropsykologin tutkimus Tarvittaessa toimintaterapeutin tutkimus ja erityislastentarhanopettajan ryhmät Lääkärin tutkimus Etiologiset tutkimukset (mm. kuulo, eeg) Kuntoutussuunnitelma Kommunikaation apuvälineet ja ohjaus Pohditaan päiväkoti- ja kouluratkaisuja Mietitään kuntoutusta -> missä vaiheessa ja millä tavoitteilla esim. puheterapiakuntoutusta Pohditaan äidinkielen tukemista Suunnitellaan ja ohjataan tukevien kommunikaatiokeinojen käyttö

6 Toimintasuositus, kun ongelmia kielen kehityksessä (Arkkila, E., Smolander, S., Laasonen, M. Duodecim 2013; 129:200-7) Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET Otettava huomioon kieli- ja kulttuurierot (kieli aina kytköksissä kulttuuriin) Kaikki kielet huomioitava, jos halutaan tukea vahvaa monikielisyyttä Kaksikielinen harjoittelu yhtä hyvää tai parempaa tulosten kannalta (esim. sanasto) Jotkut taidot kantavat toiseenkin kieleen L1:n tukeminen auttaa akateemisesti (mm. lukutaitoon nähty yhteys) Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET Suunnittelun pohjana tieto lapsen kielten tasosta ja mieluiten kielten ominaispiirteistä Ensisijaisesti kuntoutus suuntautuen molempiin/kaikkiin kieliin Lähestymistapa voi olla kaksikielinen (bilingual) tai kielten välinen (crosslinguistic) Usein epäsuora äidinkielen tuki ainoa tapa tukea L1:stä (ohjaus) voi olla järkevä tarkastella ensin vastetta päiväkoti- ja kouluympäristön rikastuttamiseen -> rajatapauksia/riskiryhmään kuuluvia paljon (ei tarvitse heti ryhtyä järeisiin toimiin) Monikielisen lapsen kouluratkaisut Vaikeutta hypätä liikkuvaan junaan, vaikkei kyse varsinaisesta oppimisvaikeudesta -> liian helposti erityisluokalle? Kaksikielinen opetus joko parempi tai neutraali vaihtoehto kaksikielisellä (tähän erilaisia malleja) Usein kuitenkin mennään valtaväestön kielellä, jolloin L1 näivettyy helposti Lopuksi Monikielisyys ei aiheuta kielihäiriötä, mutta saattaa tuoda lisähaasteita Äidinkielen tasoa syytä selvittää Seurattava lapsen kielten kehittymistä, jos huoli herää Tukitoimet aloitettava heti (viittomat, kuvat)! Perheet tarvitsevat tietoa kielenkehityksen tukemisesta Arkkila E, Smolander S, Laasonen M: Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus. Duodecim; 2013;129(2). Ajatuksia toimintasuosituksiksi hoitoon ohjauksessa Huoli kotona/pk:ssa/neuvolassa Erityinen huomio kielten rikastuttamiseen ja visuaaliset tukikeinot käyttöön Puheterapeutin arvio (suorin ja epäsuorin keinoin tulkin tuella), kehityksen seuranta Erikoissairaanhoidon lähete, jos äidinkieli kehittyy hyvin puutteellisesti ja/tai suomenkielessä kahden vuoden altistuksen jälkeen huomattavia vaikeuksia