Västerskogin päiväkoti

Transkriptio

1 Västerskogin päiväkoti Varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Västerskogin päiväkoti 2. Toiminta-ajatus arvot oppimiskäsitys erityispiirteet 3. Turvallisuus 4. Kasvatuskumppanuus 5. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 6. VARHAISKASVATUS varhaiskasvatuksen sisältöalueet 7. Yhteistyö ja verkostoituminen 8. Arviointi LIITE: Kiusaamisen ehkäisy Västerskogin päiväkodissa

3 1. VÄSTERSKOGIN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee luonnon keskellä Uuden Porvoontien varrella. Västerskogin päiväkoti aloitti toimintansa Sipoon kunnan ensimmäisenä päiväkotina vuonna Toimimme entisen koulun tiloissa, jotka ovat remontoitu päiväkotitoimintaa varten. Lapsiryhmiä on kaksi: 1-3-vuotiaat Myttyset ja 2-5-vuotiaat Menninkäiset. Päiväkotimme naapureina ovat kielikylpypäiväkoti Skogsbacken sekä ruotsinkielinen Ängskullenin päiväkoti. Leikimme yhteisellä pihalla Skogsbackenin päiväkodin lasten kanssa. Ulkoiluaikana voi kuulla linnun laulua ja vanhojen, suurten puiden huminaa ympäröivästä metsästä. Pihaltamme hyödynnämme mustaherukkapensaiden vitamiinit.

4 2. TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme luo lapselle turvallisen, mielenkiintoisen ja toimintaan innostavan ympäristön, jossa leikillä on tärkeä osa. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön avulla tavoitteenamme on hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi. Päiväkotimme toiminta ja luonnonläheinen ympäristö antavat lapselle mahdollisuuden tutustua, tutkia ja oppia. Luonnossa liikkuessaan lapsi kokee suuria elämyksiä ja seikkailuja, joista hän saa mukavia muistoja. Arvot Toimintamme keskeisin tavoite on luoda lapselle pohja hyvälle ja tasapainoiselle elämälle. Toimintaamme ohjaavat seuraavat mielestämme tärkeät arvot, joiden haluamme välittyvän kaikessa toiminnassamme suhteessa lapseen, vanhempiin ja työtovereihin:

5 Rajat ja yhteiset säännöt luovat turvallisen leikkiympäristön. Lapsella on oikeus aikuisen aitoon läsnäoloon, huolenpitoon, sylin lämpöön ja sen tarjoamaan turvaan. Päiväkotimme on avoin ja lämminhenkinen paikka, jossa lapsen on hyvä olla ja jonne vanhemmat voivat tuoda lapsen turvallisin mielin. Avoin vuorovaikutus perustuu luottamukseen ja arvostukseen lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä. Kasvatuskumppanuuden yhteistyömuotoja ovat vanhempien kanssa käytävät päivittäiset keskustelut lasta tuotaessa ja hakiessa, vanhempainillat sekä kasvatuskeskustelut syksyisin ja keväisin. Vanhemmat ovat lastensa parhaat asiantuntijat ja yhteistyö vanhempien kanssa luo hyvän pohjan toimia yhdessä lapsen parhaaksi. Kumppanuus perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Lapsen yksilöllistä kehitystä ja valmiuksia edistetään pienryhmätoiminnan avulla. Lapsen toimiessa ryhmässä, hän oppii pienestä pitäen toimimaan erilaisten ihmisten kanssa sekä hyväksymään erilaisuutta. Emme hyväksy kiusaamista, vaan puutumme siihen heti, jos sellaista ilmenee.

6 Oppimiskäsitys Oppiminen on jatkuva prosessi, jota tapahtuu kaikissa päiväkodin tilanteissa. Lapsi tutkii, kokeilee, toistaa sekä jäljittelee. Aikuinen luo iloisen ja houkuttelevan oppimisympäristön, joka mahdollistaa onnistuneen leikin. Leikin avulla lapsi harjoittelee erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Toiminta tapahtuu pienryhmissä, joka mahdollistaa paremmin lasten huomioimisen ja tukemisen yksilöllisesti. Kyselevä lapsi Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla, ja minkälaisin siivin lentää valtameren suola ja onko muovivaahtoa sen hurjan härän kuola. Täytyy koetella, koskea ja katsella ja haistella, täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella. Silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua. Mutta kaikkea ei ehdi nähdä, paljon ohi vilahtaa ja joka hetki syntyy jotain joka muuttaa maailmaa. -Ilpo Tiihonen-

7 Erityispiirteet Pienessä, kaksiryhmäisessä päiväkodissamme turvallisuuden tunnetta lisää se, että lapsi oppii tuntemaan molempien ryhmien aikuiset ja lapset. Teemme lasten kanssa retkiä läheisiin metsiin. Päiväkotimme on ollut Sipoossa ensimmäisten joukossa aloittamassa Ruotsista lähtöisin olevaa Metsämörri- toimintaa (Skogsmulle). Metsämörri on satuhahmo, joka seikkailee mukanamme metsissä suojellen luontoa. Metsämörri- retkeily alkaa Menninkäisissä. Oppiessamme luonnon kunnioituksen jo lapsena, arvostamme sitä myös aikuisena. Ruotsinkieli kuuluu vahvasti päiväkotimme historiaan, sillä Västerskogin päiväkoti on aikaisemmin ollut kaksikielinen. Tältä ajalta on toimintaamme jäänyt ruotsinkielisiä lauluja, leikkejä ja perinteitä. Haluamme välittää niitä lapselle, jotta hän oppisi arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Kasvattaja Kasvattajina annamme lapselle mahdollisuuksia oppia ja kehittyä omassa tahdissaan. Itsetunnon kehittymiseksi luomme lapsen arkeen ympäristön, jossa hän saa positiivisia kokemuksia onnistumisistaan. Henkilökunta on moniammatillinen tiimi. Ylläpidämme ammattitaitoamme osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja tutustumalla alan kirjallisuuteen sekä lehtiin. Kouluttautuminen lisää tietoa ja auttaa osaltaan työssä jaksamisessa. Lapsille sopivien leikki- ja oppimisvälineiden hankkiminen edellyttää kasvattajilta ajan seuraamista sekä perehtymistä laajaan tarjontaan.

8 3. TURVALLISUUS Päiväkodissamme on palo- ja pelastussuunnitelma hätätilanteiden varalle. Suunnitelma päivitetään ja käydään läpi kerran vuodessa. Jokaisella työntekijällä on vastuualueensa ja -tehtävänsä hätätilanteen sattuessa. Henkilökunta päivittää ensiaputaitojaan koulutuksilla. Teemme vuosittain lasten kanssa pienimuotoisen pelastautumisharjoituksen, jossa poistumme varauloskäynneistä. Turvallisuussuunnitelmassa on ohjeet lapsen katoamisen varalta ja pihavalvonnan toteutuksesta. Yhdessä Skogsbackenin päiväkodin henkilökunnan kanssa olemme laatineet yhteiset ulkoilusäännöt. Pidämme huolta kasvatusympäristön rakenteiden kunnosta. Toimintaa ohjaavia sääntöjä käydään läpi tarvittaessa. 4. KASVATUSKUMPPANUUS Yhteinen tavoitteemme vanhempien kanssa on hyvinvoiva lapsi. Vanhempien ja päivähoidon kasvattajien kasvatuskumppanuudessa teemme yhdessä arvokasta kasvatustyötä tukemalla lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu ja oikeus oman lapsensa kasvattamisessa ja heillä on myös paras tuntemus lapsestaan. Haluamme luoda tasavertaisen ja ehdottoman luottamuksellisen suhteen kaikkiin perheisiin. Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. -Maria Jotuni-

9 Syksyisin ja keväisin pidämme Vasu-keskustelun (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) vanhempien kanssa. Keskusteluissa luomme yhteiset linjat lapsen kasvatukselle ja käymme läpi mm. asioita, jotka helpottavat hänen päivänsä sujumista päiväkodissa. Kasvatuskumppanuutta syvennämme osallistumalla kasvatuskumppanuuskoulutukseen. Tämän koulutuksen myötä toivomme saavamme lisää vahvuutta ja vuorovaikutustaitoja monipuolisen ja rikkaan kasvatuskumppanuuden ylläpitämiseksi! Vanhempainillassa keskustelemme ajankohtaisista aiheista ja tutustumme toisiimme. Illat ovat mukava tapa tavata toisten lasten vanhempia ja osallistua toiminnan suunnitteluun. Talon perinteisiin kuuluu kutsua vanhemmat isän- ja äitienpäiväkahville sekä isovanhemmat kyläilemään isovanhempien päivänä. 5.VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena (perushoito, kasvatus ja opetus). Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella edistetään lapsen myönteistä minäkuvaa, vuorovaikutustaitoja sekä toimimisen vapautta kiireettömässä ympäristössä. Lapsen päivä muodostuu arjen tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta.

10 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Matemaattinen: Arkipäivän matematiikka on lapselle elämänläheistä ongelmanratkaisua. Lapsi oppii eri aistien avulla vertailemaan, havainnoimaan, luokittelemaan sekä päättelemään esim. muotoja ja määriä. Luonnontieteellinen: Lapsi oppii havainnoimaan ja arvostamaan lähiympäristöään ja ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita. Historiallis-yhteiskunnallinen: Lapselle annetaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin perinteisiin ja kulttuureihin. Esteettinen: Luomme yhdessä lasten kanssa houkuttelevan ja kauniin leikkiympäristön, josta kaikki pitävät yhdessä huolta. Eri aisteja käyttäen lapsi saa kokemuksia eri taiteenaloista ja lapsi pääsee käyttämään luovuuttaan. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan tekemisen ja luomisen ilo. Eettinen: Eettisen kasvatuksen lähtökohtana on toistemme ja ympäristömme kunnioittaminen. Aikuisen esimerkki ja ohjaus arjen tilanteissa on olennainen osa hyvien tapojen ja suvaitsevaisuuden oppimisessa. Uskonnollis-katsomuksellinen: Päiväkodissamme kunnioitetaan perheen uskonnollista vakaumusta huomioiden vuoden aikoihin kuuluvat tapahtumat. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan.

11 6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Se on kasvattajan työväline, jossa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. Syksyisin ja keväisin käymme yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun. Keskustelun tarkoituksena on löytää kodin ja päivähoidon yhteiset linjat lapsen kasvatuksessa ja antaa vanhemmille mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoon. Yhteiset sopimukset kirjataan varhaiskasvatus- suunnitelmaan, jolloin molemmat osapuolet sitoutuvat omalta osaltaan sovittuihin käytäntöihin. Sopimus on luottamuksellinen ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. 7. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Päiväkotimme yhteistyökumppaneita ovat muun muassa koulu, neuvola, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, puhe- ja toimintaterapeutit, perhetyöntekijät, seurakunta sekä kirjasto ja muu kulttuuritoimi. 8. ARVIOINTI Toimintamme arviointia ohjaavat valtakunnallinen, Sipoon kunnan sekä päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmat. Sipoon kunnan päiväkodeilla on oikeus yhteen suunnittelupäivään vuodessa, jolloin suunnitellaan tulevaa ja käydään läpi mitä olemme edellisenä vuotena tehneet. Tulevan suunnittelussa huomioimme työtavat ja käytännöt, joiden avulla pystymme parantamaan päiväkodin toimintaa niin lasten kuin aikuisten hyväksi.

12 Sipoon kunta toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn kerran vuodessa (TAK =tutki - arvioi - kehitä), jolla arvioidaan päiväkodin ja päivähoidon toimivuutta. Kysely auttaa meitä kehittämään toimintaamme. Viikottaisissa tiimipalavereissa ja muutamia kertoja vuodessa pidettävissä tiimi-illoissa pohdimme työhön liittyviä ammatillisia ja eettisiä kysymyksiä. Vuosittainen esimiehen kanssa käytävä kehityskeskustelu on myös osa oman työn arviointia. Löydät meidät Vesterängintie 24:stä Västerskogista. Tervetuloa tutustumaan päiväkotiimme ja aikuisiin. Tavoitat meidät numeroista: Menninkäiset (09) Myttyset (09)

13 VÄSTERSKOGIN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA SIIHEN PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Päiväkotimme toimintaa ohjaa Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Keskeisin arvo on lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Tämän arvopohjan mukaan jokaista lasta kohdellaan tasavertaisesti ja jokaisen lapsen persoonallisuutta kunnioitetaan. lapsi hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsen ympäristö on sellainen, että hän voi leikkiä, liikkua, ilmaista itseään, tutkia ja toimia monipuolisesti. Lapsi voi luottaa aikuisiin ja tuntee olonsa turvalliseksi päivähoidossa ollessaan. Päivähoidon henkilöstön, lasten ja vanhempien yhteistyössä tärkeää on rehellisyys ja avoimuus. Mitä kiusaaminen on? Kiusaamista on se, kun lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman henkilön kielteisten tekojen kohteeksi. Kiusattu lapsi voi tuntea itsensä muita huonommaksi, uhatuksi, arvottomaksi tai torjutuksi. Tunne kiusatuksi tulemisesta on yksilöllistä. Herkkä lapsi voi kokea jo yksittäisen tapahtuman kiusaamiseksi ja hän pelkää, että teko toistuu. Päiväkodin henkilökunnan on tärkeää suhtautua tällaisiin tapauksiin vakavasti. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista, mutta niiden seurauksena lapsi voi tuntea itsensä uhatuksi. Kiusaamistilanteissa tulee aina huomioida lapsen oma kokemus kiusaamisesta ja tämän kokemuksen merkitys. Kiusaamisen muotoja (Päiväkodissa esiintyneet kiusaamisen muodot ja tavat, Kirves & Stoor- Grenner 2010): Fyysinen lyöminen potkiminen kamppaaminen esteenä oleminen vaatteiden repiminen nipistely kivien ja hiekan heittäminen leikkien sotkeminen Sanallinen haukkuminen Miten nimittely härnääminen lällättäminen vaatteiden, hiusten ym. kommentointi selän takana puhuminen Psyykkinen uhkailu manipulointi kiristäminen ilveily ilmeily poissulkeminen leikin sääntöjen muuttaminen selän takana puhuminen puhumatta jättäminen

14 Miten kiusaamista ehkäistään? Kiusaamisen ehkäisyssä on olennaista aikuisen omat asenteet sekä toiminnan kautta välittyvät mallit. Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta. Lapsiryhmän ryhmäyttäminen toimintakauden alussa on tärkeää yhteishengen ja kaverussuhteiden luomisessa. Aikuinen toimii johdonmukaisesti kasvattajana, on valppaana ja tietoinen siitä, mitä lapsiryhmässä tapahtuu. Lasten leikkiä ohjataan, havainnoidaan, tuetaan sekä turvataan. Lapsia kannustetaan selvittämään pienet ristiriitatilanteet ja riidat itse ja tarvittaessa niihin puututaan. Aikuisen tehtävänä on luoda lapsille avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi voi ja haluaa kertoa aikuiselle mahdollisesta kiusaamisesta. Lapsen tulee saada luottaa siihen, että aikuinen on läsnä ja auttaa tarvittaessa. Vertaissuhteissa tarvittavien vuorovaikutustaitojen määrätietoisen harjaannuttamisen tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa, missä lasten tulisi voida ohjatusti harjoitella tutustumisen, ystävystymisen, ryhmään liittymisen, itsestä kertomisen, loukkaavan viestinnän tunnistamisen ja toisten huomioimisen taitoja. Tällaiset taidot auttavat lapsia solmimaan ja ylläpitämään palkitsevia kaverisuhteita ja tulemaan hyväksytyksi vertaisryhmässään. (Pörhölä 2006) Keskustelemme lasten kanssa kiusaamisesta ja siitä, miltä se tuntuu. Hyödynnämme satukirjojen teemoja, esim. ystävyyttä, ulkopuolisuutta, anteeksi pyytämistä ja antamista. Jaamme ryhmiä pienryhmiin, jolloin on helpompi huomata, jos tilanteita esiintyy. Miten käsittelemme kiusaamistilanteita? Aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti kiusaamisen ilmettyä. Aikuisen tehtävä on havainnoida lasten leikkejä ja vuorovaikutussuhteita sekä tunnistaa kiusaamistilanteet mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Tapahtuma selvitetään keskustelemalla lasten kanssa ottaen huomioon lasten ikätaso. Puhutaan kiusaamistilanteen herättämistä tunteista ja syy-seuraussuhteista. Aikuinen toimii puolueettomasti ja pyrkii havainnoimaan toiminnan tarkoituksen.

15 Aikuisen on tiedettävä tapahtumien oikea kulku ennen kuin asetetaan seuraamuksia. Anteeksi pyydetään niin, että lapsi ymmärtää, mitä hän pyytää anteeksi. Tehdään sovinto ja hyvitetään teot huomioiden lasten omat näkemykset ja ratkaisuehdotukset. Annetaan anteeksi. Henkilökunta seuraa tilannetta myös tapahtuman jälkeen. Tarvittaessa koko henkilökuntaa sekä päiväkodin johtajaa informoidaan asiasta. Kerromme perheelle tapahtuneesta ja tarvittaessa järjestämme palaverin, jossa kaikki asianomaiset, lapset ja heidän vanhempansa ovat paikalla. Arviointi Toimintasuunnitelma arvioidaan ja päivitetään joka syksy. Vanhempien kanssa käydään vasu-keskusteluissa läpi suunnitelmaa ja avataan kunkin lapsen sosiaalisia suhteita. Jatkuvaa arviointia toteutetaan tiimi- ja iltapalavereissa. Päiväkodin kiusaamisen ehkäisysuunnitelma laitetaan esille ilmoitustaululle vanhempien luettavaksi. Suunnitelma käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa.