Kasv Oheismateriaali. Vasun liite 6

Transkriptio

1 Kasv Oheismateriaali Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

2 Sis ällys luettelo Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA... 1 Sisällysluettelo Lapsen oikeus turvalliseen päivähoitoon Varhaiskasvatuksen arvot Vihdin kunnassa Mitä kiusaaminen on? Kiusaamis en huomaaminen ja tunnis taminen Kiusaamisen ehkäisyn keinot Kius aamise en puuttumine n ja se uranta Yhteistyö vanhempie n kanssa Päivähoitoyks ikön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen s uunnitelma...9 Lähteet: Kiusaavatko pienetkin lapset? Laura Kirves, luentomateriaali

3 3 1. Lapsen oikeus turvalliseen päivähoitoon Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jonka mukaan lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsen ympärille luodaan ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Arjessa vahvistetaan toiset huomioon ottavia toimintatapoja ja luodaan lapselle turvallisia ihmissuhteita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan toteuttivat Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanketta vuosina Selvitys osoitti, että kiusaamisen ehkäiseminen on syytä aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Vihdin kunnan varhaiskasvatuksessa sovelletaan kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Vihdin kunnan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma on osa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lisäksi jokaisessa kunnan päivähoitoyksikössä laaditaan yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Suunnitelmaa tarkistetaan ja uudistetaan tarpeen mukaan Vihdin kunnan varhaiskasvatussuunnitelman arvioinnin yhteydessä. 2. Varhaiskasvatuksen arvot Vihdin kunnassa Vanhempien ja kasvatusyhteisön välinen luottamus syntyy avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen myötä. Ammattitaitoinen varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyöverkosto ovat luottamuksen perusta. Kasvattajayhteisön keskinäinen luottamus ja arvostus rakentuu tiimityön keinoin. Tasa-arvoisuus Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat yhdessä suunnittelevat ja sopivat lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta. Kasvatushenkilöstö turvaa lapsen tasavertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ryhmässä. Ai nutke rtai suus Lapsuuden ainutkertaisuus on varhaiskasvatuksen lähtökohta. Kasvattajayhteisö arvostaa lasta yksilönä ymmärtäen ja kunnioittaen häntä omana itsenään. Lasta rohkaistaan ja tue taan kasvamaan häne n oma kehitystasonsa huomioiden - annetaan lapselle kasvun rauha.

4 4 3. Mitä kiusaaminen on? Kiusaamista voidaan määritellä monesta eri lähtökohdasta. Lapsen kokemus kiusaamisesta on yksilöllistä. Kiusaamistilanteissa tulee aina huomioida lapsen oma kokemus kiusaamisesta ja tämän kokemuksen merkitys. Christina Salmivalli määrittelee kiusaamisen seuraavasti: "Kiusaamista on se, kun samalle lapselle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijöinä ovat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua." Useimpiin kiusaamisen määritelmiin kuuluu, että kiusaamisessa on kyse voimasuhteiden epätasapainosta uhrin ja kiusaajan välillä. Uhrilla on kiusaamistilanteessa vaikeuksia puolustautua häneen kohdistuvia negatiivisia tekoja kohtaan. Kiusaamisen muodot (Kirves&Stoor_Grerarer2010;Kines2011) Fyysinen Sanallinen Psyykkinen kiusaaminen (7,5 %) ( ) kiusaaminen (8,2 %) kiusaaminen (10, 7 %) Ly öminen Uhkailu Haukkuminen Manipulointi Potkiminen Nimittely Kiristäminen Kamppaaminen Härnääminen Ilveily, ilmeily Esteenä oleminen Lällättärninen Poissulkeminen Vaatteiden repiminen Vaatteiden hiusten Leikin sääntöjen, Nipistely ym. kommentointi muuttaminen Selän takana Kivien ja hiekan heittäminen puhuminen Puhumatta jättäminen Leikkien >otkem,nen

5 4. Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen 5 Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Ki usaamista ei tapahdu vain ki usaajan ja kiusatun välillä, vaan myös muilla ryhmän lapsilla on rooli kiusaamisprosessissa. Ryhmän odotukset ja tarpeet määrittelevät sitä, miten erilaiset roolit syntyvät ja jakautuvat. Lapsi ei itse valitse roolia, vaan ryhmä määrittelee sen hänelle. Kun ryhmä on asettanut yksittäiselle lapselle roolin, lapsi alkaa käyttäytymään roolin vaatimalla tavalla. l ästä huolimatta lapset ovat yksilötasolla kiusaamista vastaan. Kiusaamistilanteissa esiintyviä rooleja ovat: - kiusaaja - apuri - kannustajat - kiusattu - puolustaja - hiljainen hyväksyjä Varhaiskasvatuksessa kiusaamistilanteet tapahtuvat usein silloin, kun lapsilla ns. vapaata leikkiä ulkona tai sisällä. Tilanteisiin liittyy usein myös se, että aikuinen ei näe tilannetta. Esimerkkejä siitä, miksi lapsi kiusaa - Saavuttaakseen tavoitteensa ja tarkoitusperänsä - Tuottaakseen itselleen mielihyvää - Tunteakseen itsensä vahvaksi - Saavuttaakseen statusta ryhmässä - Ei ole muunlaista toimintatapaa Kiusaamisen tunnistamisen edellytyksenä on, että tiedostetaan kiusaamista olevan olemassa. Tunnistamisen esteenä saattaa olla aikuisten omat ajattelutavat siitä, mitä on kiusaaminen. Epäsuoraa kiusaamista saatetaan pitää esimerkiksi kehitykseen kuuluvana sosiaalisten taitojen opetteluna, lasten keskinäisten välien selvittelynä. Toisaalta epäsuoran kiusaamisen tunnistaminen saattaa olla vaikeasti havaittavaa. Aikuisen tehtävänä on luoda lapsille avoin ilmapiiri, missä lapsi voi ja haluaa kertoa aikuiselle mahdollisesta kiusaamisesta. Kiusaamiseen ehkäiseminen ja puuttuminen on edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle.

6 6 5. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Tavoitteena kiusaamisen ehkäisyssä on opettaa lapsille toisenlaisia tapoja toimia lapsiryhmässä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen. Jokainen päivähoitovksikkö itse ratkaisee, millaiset keinot sillä hetkellä, siellä olevien lasten kanssa olisivat tehokkaita. Kiusaamisen ehkäisy on osa arjen pedagogiikkaa. Kiusaamista ehkäisevän työn perustana on tapa- ja moraalikasvatus. Tärkeää on opettaa lapselle kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, kykyä empatiaan, opettaa yhteisen vastuun kantamista muiden hyvinvoinnista. Aikuisen tehtävä on olla empaattinen ohjatessaan lapsia. Jos valtaa käyttävät lapset, ilmapiiri muodostuu turvattomaksi. Kiusaamisen ehkäisyssä keskeistä on aikuisen rooli lapsiryhmässä. Huomio kiinnitetään erityisesti negatiivisen vuorovaikutuksen tunnistamiseen ja katkaisemiseen, lasten leikkien ohjaamiseen, havainnointiin, leikkeihin osallistumiseen, vertaissuhteiden tukemiseen sekä siirtvmävaiheiden turvaamiseen. Laps i omaksuu sääntöjä ja tapoja ottamalla mallia aikuisen käyttäytymisestä ja esimerkistä. Aikuis ten ke skenäine n vuorovaikutus vaikuttaa siihen,miten laps i oppii ihmis te n välistä kunnioitusta. Kiusaamisen ehkäisyn keinoja: - Tapa- ja moraalikasvatus - Kasvatuskumppanuus - Lasten osallisuuden vahvistaminen - Aikuisen sitoutuminen lapsiryhmään - Vertaissuhteiden tukeminen - Sosiaalisten taitojen tukeminen - Aggression hallinnan tukeminen - Tasa-arvokasvatus - Koulutus ja johtajuus - Varhaiskasvatuksen suunnitelma Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Ehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ehkäisy perustuu aikuisen toimintatapojen ja asenteiden tarkistamiseen, lapsiin ja lapsiryhmään sekä työyhteisöön suhtautumiseen. Aikuinen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmiön olemassaoloon. Aikuisten tehtävä on ennalta ehkäistä, puuttua sekä kantaa vastuu kiusaamistilanteista.

7 7 6. Kiusaamiseen puuttuminen ja seuranta Kiusaamiseen puuttuminen pienten lasten parissa on vielä suhteellisen helppoa, koska pienten lasten sosiaaliset suhteet eivät ole vielä kovin monimutkaisia ja lapset kertovat herkästi asioistaan. Pieneltä lapselta saattaa kuitenkin puuttua sanat ja käsitteet kertoa kiusaamisesta. Toisaalta pieni lapsi voi kertoa monenlaisista asioista kiusaamisen nimellä. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäisevä työn tulee painottua lasten havainnoimiseen. Aikuisen tehtävä on seurata minkälaiset vuorovaikutussuhteet ryhmässä vallitsee ja se urata, e ttä jokaine n laps i s aa myönteis en vuorovaikutuks en koke muks ia. Muiden las te n torjuma lapsi saattaa ajautua tilanteeseen, jossa hänellä on vähän tai ei lainkaan myönteistä vuorovaikutusta toisten lasten kanssa. Hänellä saattaa olla myös vähän myönteistä vuorovaikutus ta aikuiste n kanss a. Aikuise n tulee varmistaa, e ttä jokainen la ps i tuntee tulevansa hyväksytyksi ryhmässään ja hänen vuorovaikutussuhteensa ovat positiivisia. Kaikkiin ryhmässä esiintyviin konflikteihin ja riitoihin puututaan. Näin pystytään ehkäisemään niiden kehittymisen kiusaamiseksi. Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää aikuiselta tietoisuutta siitä, mitä on tapahtunut. Päivähoitoyksiköissä sovitaan yhteisesti, miten eri tilanteissa toimitaan. Kiusaamisen selvittely on aina aikuisen vastuulla. 7. Yhteistyö vanhempien kanssa Perhe ja vanhemmat ovat tärkeässä roolissa kiusaamisen ehkäisyssä. Vaikka kiusaaminen on ryhmäilmiö ja kiusaaminen on aina koko lasta ympäröivän verkoston yhteinen asia. Akuutit tilanteet ratkaistaan aina päiväkodissa. Vanhempien kanssa keskustellaan luottamuksellisesti kaikista lapseen liittyvistä asioista, myös mahdollisista kiusaamiseen liiti vistä asioista. Kodin kasvatusarvoista keskusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun lapsi käyttäytyy aggressiivisesti muita kohtaan tai kiusaa muita. Henkil ökunnan tehtävänä on kertoa vanhemmille loukkaamatta ja kunnioittaen, miten lasta autetaan yhdessä löytämään muunalaisia tapoja ratkaista tilanteita. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää kasvatuskumppanuuttaja yhteisiä arvoja vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välillä.

8 8 Esimerkkejä vanhempi en kanssa tehtävästä yhteistyöstä: - Vanhempainilloissa kerrotaan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmasta - Henkilökunta kuuntelee vanhempia ja toimii avoimesti - Henkilökunta kertoo rehellisesti lapsen päivän sujumisesta - Henkilökunta rohkaisee vanhempia toimimaan avoi mesti ja kertomaan ajatuksiaan, jotta yhdessä voidaan toimia lapsen parhaaksi

9 9 8. Päivähoitoyksikön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen on johdonmukaista ja suunnitelmallista työtä. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma laaditaan jokaiseen päivähoitoyksikköön. Suunnitelma sisältää mahdollisimman yksityiskohtaisesti, millä tavoin kiusaamiseen puututaan ja miten kiusaamista ehkäistään päiväkodissa. Suunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida, että suunnitelma on mahdollisimman käytännönläheinen ja konkreettinen ohjaten toimintaa. Päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Toimintakausi: Laadittu: Kidaaja: t. Mitä kiusaaminen on? s. Kiusaamisen ehkäisy 3. Kiusaamiseen puuttuminen 4. Suunnitelman arviointi

10 10 Ruutu 1. Päivähoitoyksikön yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhtei nen tavoite ki usaami sen ehkäisylle Päivähoitoyksikön yhteinen kiusaamista ehkäisevän työn tavoite ja näkemys siitä, mitä kiusaaminen on. Tavoitteen määrittäminen edellyttää päiväkodin yhteistä arvokeskustelua. On tärkeää, että koko henkilökunta ymmärtää ja ja on tietoinen kiusaamisilmiöstä ja sitoutuu kiusaamista ehkäisevään työhön. Ruutu 2. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Päiväkodin omat kiusaamisen ehkäisyn keinot ja menetelmät. Ehkäisyn keinot keskustellaan yhdessä päivähoitoyksikön arvokeskustelussa. Voidaan valita tiettyjä painopisteitä ja vaihtaa niitä tarpeen mukaan. Ehkäisyn keinot voidaan jakaa aikuisen toiminnan kautta esimerkiksi - Aikuisen toiminta yksittäisen lapsen kanssa - Aikuisen toiminta lapsiryhmässä - Aikuisen toiminta työyhteisössä Ruutu 3. Kiusaami sen puuttumisen keinot Keinot, miten akuutteihin kiusaamistilanteisiin puututaan. Voidaan huomioida myös miten konflikteihin ja riitoihin puututaan, mikä ehkäisee sitä, että riidoista ei kehity- ajan myötä kiusaamista. Ruutu 4. Suunnitelman arviointi Selvitys siitä, miten päivähoitoyksikössä kiusaamisen vastaista työtä ja suunnitelmaa arvioidaan, kuka sitä arvioi ja milloin. - miten kiusaamistilanteiden dokumentointi tapahtuu miten suunnitelmasta tiedotetaan - miten uudet työntekijät perehdytetään